Talousarvioesitys 2017

Transkriptio

1 9. Valtion tuotto- ja kululaskelma ja tase Tämän luvun tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti lisätä valtiontalouden tilinpitokäytäntöjen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä kuvata valtiontalouden tilaa kansantaloudellisten tarkastelujen lisäksi yrityksissä ja muissa yhteisöissä yleisesti käytössä olevien tilinpäätöslaskelmien avulla. Luvun sisältöä on kehitetty vuoden 2017 talousarvioesityksen yleisperusteluista siten, että luku sisältää talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen (11 kpl) sekä valtion liikelaitosten (Metsähallitus ja Senaatti-kiinteistöt) tuotto- ja kululaskelmista sekä taseista yhdistellyt valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman ajanjaksolta ja kokonaistaseen tilanteesta Kokonaislaskelmien tarkoituksena on yleiskatsauksellisen kokonaiskuvan saaminen suoraan eduskunnan ja valtioneuvoston ohjausvallan alaisesta valtiontaloudesta (valtio -oikeushenkilöstä) Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma ajalta , talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot ja valtion liikelaitokset eivät laadi välitilinpäätöstä tilanteesta. Ajanjakson kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä ei siten ole suoraan vertailukelpoinen koko vuodelta kertyvien tuottojen ja kulujen erotuksen kanssa. Esimerkiksi eräitä loppuvuodesta maksuun tulevia menoja ei ole jaksotettu kuluiksi alkuvuodelle. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman alijäämä oli milj. euroa (v milj. euroa). Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman alijäämä on kokonaislaskelmassa tehtävistä eliminoinneista johtuen 789 milj. euroa (v milj. euroa) suurempi kuin talousarviotalouden, rahastojen ja liikelaitosten erilliset ja suoraan yhteenlasketut yli- ja alijäämät. Kokonaistuotto- ja kulujäämät tarkasteluajanjaksoilta ja (milj. euroa) Talousarviotalouden kulujäämä Rahastojen tuottojäämä Liikelaitosten voitto Kokonaislaskelmien kulujäämä 1 6/ / Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma (1 000 euroa) Rahastot Liikelaitokset Eliminoinnit TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Vuokrat ja käyttökorvaukset Muut toiminnan tuotot TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Rahastot Liikelaitokset Eliminoinnit Valmistevaraston lisäys (-) tai vähennys (+) Valmistus omaan käyttöön Poistot JÄÄMÄ I RAHOITUSTUOTOT JA - KULUT Rahoitustuotot Rahoituskulut SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut JÄÄMÄ II SIIRTOTALOUDEN TUO- TOT JA KULUT Tuotot Paikallishallinnolta Euroopan unionin toimielimiltä ja muilta elimiltä Muut siirtotalouden tuotot Kulut Paikallishallinnolle Sosiaaliturvarahastoille Elinkeinoelämälle Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille Kotitalouksille Euroopan unionin toimielimille ja muille elimille Ulkomaille Muut siirtotalouden kulut (ml. yliopistot) JÄÄMÄ III TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAK- SUISTA Verot ja veronluonteiset maksut Muut pakolliset maksut Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Rahastot Liikelaitokset Eliminoinnit TILIKAUDEN TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman erien keskeisimmät muutokset verrattaessa alkuvuotta 2016 alkuvuoteen 2015 olivat: Tuotot veroista ja pakollisista maksuista kasvoivat 765 milj. euroa Siirtotalouden tuotot vähenivät 270 milj. euroa Rahoitustuotot vähenivät 117 milj. euroa Toiminnan tuotot vähenivät 118 milj. euroa. Toiminnan tuottojen vähenemiseen vaikutti maksullisen toiminnan tuottojen pieneneminen 65 milj. eurolla Toiminnan kulut kasvoivat 426 milj. euroa. Euromääräisesti merkittävintä kulujen kasvu oli palvelujen ostoissa, 298 milj. euroa, sekä muissa kuluissa, 54 milj. euroa. Kulujen pieneneminen puolestaan oli euromääräisesti merkittävintä henkilöstökuluissa, 21 milj. euroa Siirtotalouden kulut kasvoivat 146 milj. euroa Rahoituskulut vähenivät 319 milj. euroa ja olivat 591 milj. euroa. Tämä johtuu osin siitä, että vuosina 2015 ja 2016 koronmaksut ajoittuivat eri tavalla Valtion kokonaistase Valtion kokonaistase on pienentynyt ja välillä milj. euroa. Tämä johtuu pääasiassa muiden lyhytaikaisten euromääräisten sijoitusten vähentymisestä milj. eurolla. Sijoituksista realisoituneet varat ovat menneet sekä juokseviin kuluihin, mikä näkyy oman pääoman vähentymisenä milj. eurolla että velkojen maksuun, mikä näkyy vieraan pääoman vähentymisenä milj. eurolla. Kokonaistaseen omaisuusrakenne poikkeaa valtion talousarviotalouden taseen omaisuusrakenteesta. Liikelaitosten omaisuuserät, kuten rakennukset ja maa-alueet, näkyvät talousarviotalouden taseessa sijoituksina liikelaitosten peruspääomiin, kun taas kokonaistaseessa ne raportoidaan omaisuuserän luonteen mukaisesti. Valtion kokonaistase (1 000 euroa) Rahastot Liikelaitokset Eliminoinnit VASTAAVAA KANSALLISOMAISUUS Maa- ja vesialueet Rakennusmaa- ja vesialueet Rakennukset Muu kansallisomaisuus Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Rahastot Liikelaitokset Eliminoinnit AINEETTOMAT HYÖ- DYKKEET Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat AINEELLISET HYÖDYK- KEET Maa- ja vesialueet Rakennusmaa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Rakenteet Koneet ja laitteet ja kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat KÄYTTÖOMAISUUSAR- VOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOI- TUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit Euromääräiset sijoitukset Valuuttamääräiset sijoitukset KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEEN- SÄ VAIHTO- JA RAHOITUS- OMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet Keskeneräinen tuotanto Valmiit tuotteet/tavarat PITKÄAIKAISET SAA- MISET Pitkäaikaiset saamiset LYHYTAIKAISET SAA- MISET Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Muut lyhytaikaiset saamiset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Rahastot Liikelaitokset Eliminoinnit Ennakkomaksut RAHOITUSOMAISUUS- ARVOPAPERIT JA MUUT LYHYTAIKAISET SIJOITUKSET Euromääräiset joukkovelkakirjalainojen ostot Muut euromääräiset sijoitukset Valuuttamääräiset joukkovelkakirjojen ostot RAHAT, PANKKISAAMI- SET JA MUUT RAHOI- TUSVARAT VAIHTO- JA RAHOITUS- OMAISUUS YHT VASTAAVAA YHTEEN- SÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Valtion pääoma Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen pääomat Siirrot talousarviotalouteen / liikelaitosten pääomat Talousarviosiirrot Edellisten tilikausien pääoman muutos Tilikauden tuotto-/kulujäämä RAHASTOJEN PÄÄO- MAT Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat VARAUKSET Varaukset VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Otetut euromääräiset lainat Otetut valuuttamääräiset lainat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Rahastot Liikelaitokset Eliminoinnit Pitkäaikaiset siirtovelat Muut pitkäaikaiset velat LYHYTAIKAINEN Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennykset Lyhytaikaiset lainat Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat Saadut ennakot Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat VIERAS PÄÄOMA YH- TEENSÄ VASTATTAVAA YH- TEENSÄ Talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen ja valtion liikelaitosten taseiden ulkopuoliset kokonaisvastuut olivat valtion vuoden 2015 tilinpäätöksessä yhteensä 177,3 mrd. euroa. Suurin yksittäinen vastuu oli valtion eläkevastuu, n. 95,7 mrd. euroa. Myönnetyt valtiontakaukset ja -takuut olivat yhteensä milj. euroa. Tämä on 911 milj. euroa enemmän kuin valtion vuoden 2015 tilinpäätöksessä ( milj. euroa). Valtiontakausten ja -takuiden käytettävissä oleva enimmäismäärä oli yhteensä milj. euroa. Valtiontakaukset ja -takuut (milj. euroa) Voimassa Voimassa Muutos Käytettävissä enimmäismäärä Valtiontakaukset yhteensä Valtiontakuut yhteensä Valtiontakaukset ja -takuut yhteensä Liikenneväylien korjausvelka Liikenneväyliin liittyvän infrastruktuurin hankintamenopohjainen tasearvo oli 19,6 mrd. euroa Liikenneväylät muodostivat 44,4 % valtion käyttöomaisuudesta ja muista pitkäaikaisista sijoituksista, jotka olivat yhteensä 44,1 mrd. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Valtion käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset (mrd. euroa) Väylärakenteet ja maapohjat 17,9 17,8 18,2 18,6 18,8 18,9 19,0 19,1 19,6 19,6 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 17,3 17,1 20,0 20,4 20,7 21,6 22,7 22,0 22,5 22,7 Muu käyttöomaisuus 1,9 1,8 1,6 1,7 1,6 1,7 1,7 1,8 1,8 1,8 Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset yht. 37,0 36,7 39,7 40,6 41,0 42,2 43,3 42,9 43,8 44,1 Vuosina väylärakenteisiin ja niiden maapohjiin on investoitu n. 13,4 mrd. euroa. Poistot ovat olleet vastaavana ajankohtana n. 11,7 mrd. euroa. Väyläomaisuuden hankintamenopohjainen tasearvo on siten kasvanut n. 1,7 mrd. euroa kyseisenä ajanjaksona. Liikenneväyläinvestoinnit, poistot ja tasearvojen muutos vuosina (milj. euroa) Tie Rata Vesi Väylät yhteensä Investoinnit Poistot Muutos Investoinnit Poistot Muutos Investoinnit Poistot Muutos Investoinnit Poistot Muutos Yht Väyläomaisuuden investoinnit sisältävät sekä uusinvestointeja että korvaus- ja korjausinvestointeja. Koko väyläomaisuuden hankintamenopohjaisen tasearvon kasvusta huolimatta väyliin liittyy korjausvelkaa. Tieväylien poistot ovat olleet tarkastelukaudella n. 252 milj. euroa suuremmat kuin investoinnit ja vesiväylien osalta vastaavasti n. 63 milj. euroa. Väylien investointien ja poistojen erotusta voidaan hankintamenopohjaisessa tarkastelussa pitää 2000-luvulla syntyneenä minimikorjausvelkana. Rataväylien investoinnit ovat 2000-luvulla puolestaan olleet n. 2 mrd. euroa suuremmat kuin poistot Valtion suoraan omistamat julkisesti noteeratut osakkeet Käyttöomaisuuteen ja muihin pitkävaikutteisiin sijoituksiin sisältyvät budjettivaltion suoraan omistamat julkisesti noteeratut Finnair Oyj:n, Fortum Oyj:n ja Neste Oil Oyj:n osakkeet. Niiden kirjanpitoarvo oli n. 5,7 mrd. euroa ja markkina-arvo 11,4 mrd. euroa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Valtion suoraan omistamien julkisesti noteerattujen osakkeiden arvon kehitys vuosina (mrd. euroa) Julkisesti noteerattujen osakkeiden markkina-arvo 25,2 28,0 8,8 10,4 12,1 8,6 7,8 9,5 10,9 10,2 11,4 Julkisesti noteerattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 9,0 8,8 5,8 5,7 5,7 5,7 5,7 5,7 5,7 5,7 5,7 Markkina-arvon ja kirjanpitoarvon erotus 16,3 19,3 2,9 4,8 6,4 3,0 2,2 3,9 5,2 3,8 5, Valtion negatiivinen oma pääoma Sekä valtion talousarviotalouden taseen että talousarviotalouden, rahastotalouden ja liikelaitosten muodostaman valtion kokonaistaseen osoittama valtion oma pääoma on negatiivinen. Valtion kokonaistaseen osoittama negatiivinen oma pääoma (29,5 mrd. euroa) on rahastojen ja liikelaitosten positiivista omista pääomista johtuen talousarviotalouden negatiivista omaa pääomaa (57,1 mrd. euroa) olennaisesti pienempi. Valtion oman pääoman kehitys (mrd. euroa) /2016 Talousarviotalouden oma pääoma -14,2-11,9-8,1-15,8-24,9-30,4-37,1-44,2-50,3-55,1-57,1 Rahastojen oma pääoma 1) 26,7 26,5 26,6 Liikelaitosten oma pääoma 1) 6,8 6,7 6,8 Kokonaistaseen oma pääoma -22,7-27,7-29,5 1) Rahastojen ja liikelaitosten oma pääoma on esitetty vain valtion kokonaistaseen laatimisvuosilta. Valtion talousarviotalouden aloittavassa taseessa oma pääoma oli n. 30 mrd. euroa negatiivinen. Tilanne johtui sekä valtion ankarasta velkaantumisesta 1990-luvun alussa että aloittavan taseen laatimisessa tehdyistä ratkaisuista. Osa kansallisomaisuudesta jätettiin taseen ulkopuolelle ja valtion yhtiöomaisuus arvostettiin erittäin varovaisesti. Vuosina valtion tuotto- ja kululaskelmat olivat pääsääntöisesti positiivisia. Tämä vahvisti valtion varallisuusasemaa ja v valtion talousarviotalouden oma pääoma oli enää 8,1 mrd. euroa negatiivinen. Finanssikriisin vuoksi valtion talousarviotalouden tilinpäätökset ovat olleet tappiollisia vuodesta 2009 lähtien. Tämä on heikentänyt valtion varallisuusasemaa ja johtanut valtion negatiivisen oman pääoman kasvuun. Vuodesta 2012 alkaen valtion varallisuusasema on ollut nimellisarvoisesti heikompi kuin vuoden 1998 aloittavassa taseessa. Valtion omaisuus ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin vieras pääoma, mikä tarkoittaa, että lainanotolla on katettu myös juoksevia kuluja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8