KOKKOLA Kyläasutuksen vaiheyleiskaava / Karleby - BYBEBYGGELSENS ETAPPGENERALPLAN PERUSSELVITYKSEN LIITE / Bilaga Rakennusinventointi / Byggnadsinventering Sokoja 4H srs rakennuksen kuvaus valokuva srs4h-80 Rasmuksen kivinavetta (v. 1748,1754) Kivinavetta on maamme vanhin ajoitettavissa oleva yksityisen talollisen rakentama kivinavetta ja se on suojeltu rakennussuojelulailla (v.1973). Rasmuksen tila mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1550.Vuonna 1754 navettaa suurennettiin kokoon 29m x 12m. Suojelumerkintä koskee navettarakennusta. Pihapiirissä on useita säilytettäviä Knivsund 1A sr1a-8 Saaren talo, (v. 1900) Vaalea lautaverhoilu, punatiilikatto ja T-ikkunat. Rakennettiin ensiksi hirsirunkoiseksi, lautavuoraus laitettiin vasta myöhemmin.runko pystytettiin multapenkkien päälle. Lisäsiipi länteen tehty jälkeenpäin. Ikkunat ovat vuodelta 1955. s1a-7 (v. 1940) Vaalea kellertävä julkisivu, punainen konesaumattu peltikatto. Pikkuikkunat ovat päädyissä. Rakennuksen keskiosassa katto muodostaa poikkiharjan.
sr1a-13 Backan talo (v. 1850-1860) Rakennus on edustava nk. Öjalaisen maalaistalon esimerkki. Talon runko on salvottu hirsistä lyhyille nurkille ja vuorattu pystylaudoituksella. Laudoitus on valkoinen ja tehostelaudat punaiset. Arkkitraavi on sileää vaakalautaa. Räystäslinjaa korostaa voimakas profilointi. Katto on saumattu pelti, vihreä. Kuisti on kuusikulmainen. Kunkin asuinkerroksen ikkunan päällä on lunetti-ikkuna. sr1a-19 Kullan talo (ent. Peldo) (v. 1869) Talon runko on salvottu hirsistä lyhyille nurkille ja vuorattu valkoiseksi maalatulla pystylaudoituksella. Rakennus on perustettu luonnonkivien päälle. Rakennuksen vesikatto on saumattu peltikatto, vihreä. Rakennuksen pohjakaava muodostaa parituvan. Katon räystäs on ilmeeltään voimakkaasti profiloitu. Alakerrassa T-ikkunat. sr1a-38 Skählin talo (v. 1886) Talon runko on tehty lyhytnurkkaisesti salvotuista hirsistä, jotka on vuorattu kapealla keltaiseksi maalatulla pystylaudoituksella. Vesikatto on saumattua peltiä. Vuoraus ja kuisti ovat peräisin 1900-luvulta. Alakerrassa T-ikkunat. sr1a-37 Knifin talo (v. 1847) Talo rakennettiin rungoltaan lyhytnurkkaiseksi hirsitaloksi, jossa on viisi ikkuna-akselia. Ulkovuoraus on tehty peiterimoitetusta pystylaudoituksesta. Kuisti on uusittu vuonna 1936. T-ikkunat ovat 1900-luvun alusta. Räystäslista on vahvasti profiloitu. Ullakolla on haukanikkunat, päädyissä lunetti-ikkunat. sr1a-36 Byrzo (ent. Björkö) (v. 1853) Lyhytnurkkaisesti salvottu hirsirunkoinen talo. Ikkunat uusittu peruskorjauksen yhteydessä vuonna 1986. Samalla rakennettu vanhalle paikalle uusi alkuperäisen mallinen kuusikulmainen kuisti
sr1a-35 Mickfolkin talo (v. 1776-78) Rakennuksen runko on salvottu hirsistä ja se on vuorattu peiterimoitetulla pystylaudoituksella. Rakennuksessa on kaksi tupaa ja molemmissa päissä on kaksi kamaria, joiden katot ovat holvatut. Kuisti on rakennettu 1900-luvulla. Vesikate on saumattu peltiä, tumman ruskea. Sisäänkäyntikuistin yläosassa tiheä ikkunarivistö. s1a-63 (v. 1920) Julkisivut lautaverhoillut, katto yläosaltaan aumattu taitekatto. Väritykseltään punavalkoinen. Kuisti etuosaan tehty mahdollisesti myöhemmin. Erityispiirteenä päätyräystäs ja ikkuna joka katkaisee räystäslinjan. s1a-15 (v.1940) sr1a-67 Knivsundin koulu (v. 1887, siipi 1970) s1a-33 (v. 1930) Harjakattoinen rakennus, lisäsiipi (pulpettikattoinen) rakennettu 1970-luvulla. Katemateriaali saumattua peltiä. Julkisivuverhous pontattua lautaa, punainen. tehosteet valkoiset. Alkuperäisen rakennuksen alemman kerroksen ikkunat T-mallia. Erityispiirteenä haukanikkunat vintille. Merkintä koskee päärakennuksen vanhempaa osaa. Koulu on rungoltaan hirsinen rakennus, jonka vuoraus on tehty kapeasta pystylaudoituksesta. Katto on satulakatto, jossa on poikkipääty. Rakennus edustaa uusrenesanssin arkkitehtuuria. Rakennukseen on tehty yksikerroksinen tiilivuorattu siipiosa 70-luvun tyyliin. Suojelumerkintä koskee koulurakennuksen vanhaa osaa. 1930-luvulla rakennettu mansardikattoinen rakennus. Julkisivuverhous valkoiseksi maalattua pystysuuntaista rimalautaa. Vesikate saumattua peltiä, ruskea. Erityispiirteet: kattomuoto, ikkunat.
Knivsund 1B s1b-28 (v.1930) Harjakattoinen rakennus, vesikate saumattua peltiä. Julkisivuverhoilu pystysuuntainen rimalauta, punainen. Ikkunat asennettu myöhemmin. Rakennusta jatkettu 1990-luvulla. Ilmenee myös perinteisestä jalkarännistä, jota ei ole jatkettu. s1b-22 (v.1940) Suurikokoinen asuinrakennus, kellarillinen. Rakennus mahdollisesti siirretty nykyiselle paikalle muualta. Rakennus on harjakattoinen, vesikate saumattua peltiä. Julkisivuverhoiluna punainen laudoitus ja ikkunat valkoiset. Erityispiirteet: kellari, mittasuhteet. s1b-19 (v.1940, laajennus 1970) Taitekattoinen rakennus, vesikate saumattua peltiä. Puujulkisivu punainen ja ikkunat T-malli (yläosa 3- jakoinen). Siipiosa rakennettu 1970-luvulla. sr1b-3 Hagan talo (v. 1800-luvulla) Talo sijaitsee Hagafolkissa Ängöskatanin pohjoispäässä. Talo kuului aiemmin 3 talon ryhmään, josta 2 on purettu. Taitekattoinen rakennus, vesikate saumattua peltiä. Puujulkisivu keltainen ja tehosteet valkoiset. Sisääntulon kuisti rakennettu myöhemmin. Pihapiirissä kaksi aittaa. Erityispiirteet: kattomuoto, rakennuksen mittasuhteet.
sr1b-11 Djupsundin talo (v. 1900-luvun vaihteessa) Rakennus on osa Djupsundin taloryhmää, joka muodostaa ehjän rakennuskokonaisuuden viljelysmaiseman keskelle. Rakennuksen runko on hirttä ja ulkovuoraus on tehty valkoisista pystylaudoista, tehostelaudat punaruskeat. Rakennuksen eteläsivulla pohjoispäädyssä ovat myöhemmin rakennetut kuistit. Ikkunat ovat korkeat. Katolla perinteiset jalkarännit. sr1b-13 Djupsundin talo (v. 1883 tai 1885 rakennettu nykyiselle paikalle) Rakennus on siirretty Tjärusta joko vuonna 1883 tai 1885. Alkuperäinen rakennusajankohta ei ole tiedossa. Pulpettikattoinen kuisti on rakennettu siirron jälkeen. Ikkunat ovat korkeat kuusiruutuiset. Rakennus on osa Djupsundin taloryhmää, joka muodostaa ehjän rakennuskokonaisuuden viljelysmaiseman keskelle. Vesikate saumattua peltiä. sr1b-12 Djupsundin talo (v.1900-luvun alku) 1900-luvun alussa rakennettu hirsirunkoinen talo. Rakennuksen julkisivu on vuorattu mineriittilevyillä 50-luvulla. Ikkunat ovat T-ikkunat. Vesikate tiiltä. Rakennus on osa Djupsundin taloryhmää, joka muodostaa ehjän rakennuskokonaisuuden viljelysmaiseman keskelle.
Rödsö 2A s2a-19 (v.1930) Rakennus on tiilikattoinen ja julkisivuverhous on maalattua lautaa. Pihapiirissä vanha talousrakennus. Pihapiirissä on muitakin säilytettäviä sr2a-18 (v.1870-luvulla) Rakennuksen vesikatto on tiilipintainen. Kuistissa peltikatto. Julkisivulaudoitus valkoinen (huono kuntoinen) ja tehostelaudat vaalean ruskeat. Rakennusta ilmeisesti jatkettu jossain vaiheessa (ikkunoiden väli muuttuu jatkoksen kohdalla). sr2a-11 Björkstrandin talo (v.1850) Julkisivuverhoilu on punaiseksi maalattua pystyrimalautaa. Vesikate on saumattua peltiä, vihreä. Rakennus on erityisen pitkä, ilmeisesti sitä on jatkettu eri aikakausilla. Ikkunat ovat kuusiruutuiset. Rakennuksen pitkällä sivustalla matalat ullakon ikkunat. s2a-6 (v.1930) Rakennus on lautavuorattu ja vesikatto on saumattua peltiä. Väritykseltään keltainen. Alakerran ikkunat T- ikkunoita. Ikkunat on uudehkot ja ne on asennettu syvälle seinän runkoon. sr2a-3 (v.1920) Julkisivulaudoitus on valkoinen ja peltikate sinkitty kirkas. Rakennuksen ikkunat ovat T-ikkunoita. Erityispiirteet: rakennuksen runko, sisäänkäynnin kuisti.
sr2a-62 Laxåbacka (Härmälä) (v.1830-luvulta) Rakennuksen runko on pitkänurkkaisesti salvotuista hirsistä ja sen alkuperäinen vuoraus on peiterima laudoitusta. Kuisti on rakennettu 1945, aikaisemmin rakennukseen kuului veranta. Asuinrakennukseen liittyy useita talous Härmälän talot ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan. Ikkunat ovat 6-ruutuiset, eikä niitä ole ympäröity vuorilaudoin. Vesikate on lasitettua tiiltä. Räystäslinja on voimakkaasti profiloitu. Pihapiiriin kuuluu joukko vanhoja talous s2a-53 (v.1900-luvun alussa) Julkisivu laudoitus ja ikkunat on uusittu, kun rakennus on peruskorjattu 1990-luvulla. Vesikate on saumattua peltiä, sinkittynä. Sisäänkäynnin kuisti on rakennettu myöhemmin. Rakennuksen pääikkunat ovat T-mallia. s2a-50 (v.1930-luvulla) 1930-luvulla rakennettu asuinrakennus. Vesikate on huopaa. Asennettu myöhemmin. Julkisivuverhous on pystyrimalautaa. Ikkunat, tehostelaudat ja perinnelauta perustuksen päällä ovat valkoiset. Rakennuksessa on luonnonkiviperustus. sr2a-49 (v.1900-luvun alussa) Julkisivuverhous on vaaleaa pystyrimalautaa. Vesikate on tiilestä. Ikkunat T-ikkunoita, vuorilaudat sisältävät monia yksityiskohtia. Perustus on betonia. Rakennus mahdollisesti siirretty nykyiselle paikalle muualta. Pihapiirissä on useita säilyneitä talous
sr2a-46 (v.1930) Julkisivuverhous on vaaleaa pysty/vaaka paneelia. Vesikate on pellistä. Ikkunat T-ikkunoita, vuorilaudat sisältävät monia yksityiskohtia. Kuisti on rakennettu talon eteen myöhemmin. s2a-68 (v. 1800-luvun lopulla) Rakennuksen ikkunat uusittu 1970-80-luvulla. Julkisivuverhoilu on pystysuuntaista lautaa. Vesikate on saumattua peltiä. Pääsisäänkäynnin kuisti on rakennettu myöhemmin, ilmeisesti 1980-luvulla. Rödsö 2B sr2b-3 Friisin talo (v.1700-luvun lopulla) Talo on tehty pitkänurkkaiseksi salvotuista hirsistä, ja on tyypiltään sivukamarillinen rakennus. Ulkovuoraus on peiterimoitettua pystylautaa, joka on alakerrassa maalattu punaiseksi ja yläkerrassa keltaiseksi. Rakennuksen massa ja mansardikatto pyrkivät edustavaan ulkonäköön. Erityispiirteet: rakennuksen ulkonäkö on kokonaisuudessaan harvinainen. Vitsari/Vittsar 2D s2d-8 Lidslen talo (siirretty nykyiselle paikalle v. 1867) Talo on siirretty Byvikenin rannalle Borgiksesta. Se on rungoltaan lyhytnurkkainen hirsitalo, jonka vuoraus on peiterimalaudoitusta. Ikkunat ovat uudet kaksiruutuiset. Rakennuksessa on uudempi kuistiosa. Vesikate on tiilikate.
sr2d-1 Söderbackan talo (v.1817) Runko on salvottu lyhytnurkkaisesti hirsistä ja vuorattu peiterimalaudoituksella. Talossa ei ole kuistia. Rakennuksen pohjakaava noudattaa paritupamallia. Alkujaan pihalla ollut 8 rakennusta. Rakennuksen pohja on paritupamalli. s2d-39 (v.1940) Rakennuksen julkisivu lautaverhoiltu ja sävyltään vihreä. Vesikate saumattua peltiä ja sävyltään punainen. Erityispiirteet: räystäät ja kuist.i sr2d-85 Vitsarin koulu (v. 1900-luvun alussa, kivirakenteinen osa 1960-luvulla. Vanhan osan julkisivua peittää maalattu ponttilaudoitus. Sävyltään vaalean vihreä. Alakerran ikkunat ovat 4-ruutuiset. Vesikate on saumattua peltiä. Perustus on luonnonkiveä.kivirakenteinen laajennus rakennettu 1960-luvulla. Suojelumerkintä koskee päärakennuksen vanhaa puurakenteista osaa. sr2d-53 (1800-luvun lopulla) Rakennuksen julkisivuverhoilu on vaalean keltainen ponttilauta. Vesikate on punatiiltä. Ikkunat vaihdettu uudempaan malliin mahdollisesti 1969-luvulla. s2d-55 (v.1940) Suurikokoinen asuinrakennus, mahdollisesti usean perheen asunnot. Julkisivuverhoilu on vaakasuuntaista ponttilautaa. Vesikate saumattua peltiä. Perustukset osin luonnon kiveä ja osin betonia.
s2d-61 (v.1930) Rakennus on julkisivultaan pystyrimalaudoitettu ja väriltään vihreä. Vesikate on punatiilinen. s2d-62 (v. 1940) Suurikokoinen päärakennus on julkisivuväriltään keltainen. Vesikate on saumattua peltiä. Pääjulkisivulla rungon keskivaiheilla selkeä ikkunamuutos. Muut ikkunat alakerrassa 5-ruutuisia. sr2d-69 Hongan talot (1800-luvun alussa) Rakennus muistuttaa tyyliltään ns. öjalaista talotyyppiä. Lunetti-ikkunat koristavat arkkitraavia. Kuisti on kuusikulmainen ja ikkunat uusrenesanssiaiheisin koristellut. Ulkovuoraus on pystylautaa ja arkkitraavi vaakalautaa. Vesikate on punatiiltä. sr2d-70 Hongan talot (1800-luvun alussa) Talo on rungoltaan lyhytnurkkaisesti salvottua hirttä. Julkisivuverhoilu on pystylautaa ja vesikate saumattua peltiä. Rakennusta on jatkettu myöhemmin yhdellä kamarilla.
Korpilahti-Rimmi / Korplax-Rimmi 2E s2e-116 (v.1930) Julkisivuverhoilu pystysuuntaista lautaa, sävy punainen. Vesikate on peltiä. Rakennuksen päädyssä ja sivuilla 6-ruutuiset ikkunat. Merkintä koskee päärakennusta Puuttuu kohdeinventointi luettelosta. sr2e-47 /vaatemyymälä (v.1890) Rakennuksen julkisivu on nykyään keltaiseksi maalattu. Tehosteet valkoiset. Vesikatto on saumattua peltiä, tumma. Rakennuksessa toimii nahka-asusteiden myyntipaikka. Erityispiirteet: yläikkunat, räystäslinjat ja pääsisäänkäynnin kuisti. s2e-57 (v.1950) Rakennus on mansardikattoinen. Julkisivu on rapattu ja väriltään vaalea. Ikkunat ovat 5- ja 6-ruutuisia. Lisäsiipi rakennettu mahdollisesti 1970-luvulla. s2e-59 (v.1930) Rakennus on harjakattoinen, kate tiiltä. Julkisivuverhoilussa käytetty sekä vaaka, että pystylaudoitusta. Verhoilun väri on punainen. Alakerran ikkunat ja yläkerran päätyikkunat 10- ruutuisia ja ikkunoiden yläpuolella vaikuttavat tehosteet. sr2e-73 Nissandt eli Lillhonga (1800-luvun lopulla) Nissandt on Rimmin kylän vanhin talo. Talon vanhin osa on rakennettu 1800-luvun lopulla ja sitä on korotettu kerroksella 1920-luvulla. Silloin rakennettiin myös veranta ja frontonit talon pitkille sivuille. Vuoraus on alakerrassa pystylautaa ja yläkerrassa vaakalautaa.
s2e-93 Vanha asemarakennus (v.1945) Rakennus lautaverhoiltu, vaalean punainen. Vesikate on saumattu peltiä. Rakennukseen on tehty vähäisiä muutoksia julkisivuihin. Erityispiirteinä kaksi harjaisuus ja T-ikkunat. s2e-89 (v.1930, per.korj. 1990-luvulla) Julkisivu on lautaverhoiltu, sininen. Vesikate on saumattua peltiä, musta. Ikkunat ovat T-ikkunoita. Erityispiirteinä rakennuksen tyyli, massa ja kattomuoto. s2e-90 (v. 1945) Rakennus on julkisivultaan kivipintainen ja sävyltään kellertävä. Ikkuna- ja ovipielet tumman ruskeaa puuta. Vesikate saumattua peltiä. Kattomuoto on aumakatto. Erityispiirteenä on rakennuksen julkisivut. sr2e-94 Nordbäck (v. 1945) s2e-96 Asuinkerrostalo entinen nahkatehtaan työläisten asunto (v. 1945) Talo on rakennettu ruotsalaisen Solliden-tyyppitalon piirusten mukaan. Rakennuksen runko on hirsinen ja se on ulkopuolelta rapattu sileäksi. Ainoastaan rakennuksen pinnat on uusittu ja vuonna 1975 siihen asennettiin keskuslämmitys ja viemäröinti. Erityispiirteinä hyvä säilyneisyys ja ympäröivä puutarha. Talo rakennettu aikoinaan nahkatehtaan työläisille. Rakennuksessa on kahdeksan asuntoa. Rakennus on lautaverhoiltu ja vesikate on peltiä.
s2e-101 (v. 1930) Rakennus on lautavuorattu ja keltainen väriltään. Tehostelaudat ovat ruskeat. Vesikate saumattua peltiä. Erityispiirteenä pikkuikkunat rakennuksen päädyissä. sr2e-1 Visurin talo (v. 1723) s2e-2 Fordellin talo (1800-luvun lopulla) Rakennus on tehty pitkänurkkaisesti salvotusta hirrestä. Vuonna 1813 rakennuksessa oli tupa, kamari ja porstua. Myöhemmin rakennusta on jatkettu saman verran etelään päin. Ikkunat ovat 1900-luvulla uusitut T-ikkunat. Kuisti on kuusi-kulmainen. Rakennukseen liittyy useita talous- Talon runko on hirsinen ja vuorattu kapealla vaakalaudoituksella. Ullakkokerros on tilava. Talo on peruskorjattu vuonna 1991. Talon päätyyn on tehty ikkunamuutoksia yläkertaan. s2e-4 (v. 1920, peruskorjaus 1990-lvulla) Rakennus on lautaverhoiltu, punainen. Vesikatto on peltiä, pelti vaihdettu nykyaikaiseen malliin peruskorjauksen yhteydessä. Ikkunat on kuusiruutuiset. Talo on peruskorjattu 1990-luvulla (vesikatto, ikkunat). s2e-3 (v. 1940) Rakennuksen julkisivu on lautaverhoiltu ja valkoinen. Kattomuoto on mansardikatto, saumattua peltiä, punainen.
s2e-15 (v. 1940) Rakennus on julkisivultaan lautaverhoiltu ja väriltään keltainen. Vesikate on saumattua peltiä ja kattomuoto on mansardi. Erityispiirteenä rakennuksen mitat, lähinnä korkeuden ja leveyden suhde. s2e-24 (v. 1920, laajennettu 1990- luvulla.) Rakennuksen julkisivu on lautaverhoiltu. Väritys on punainen. Vesikate on saumattu ja sinkittyä peltiä. Pääikkunat on T-ikkunoita. Yläkerran pitkillä sivuilla pienet haukanikkunat. Perustus on osin kiveä ja osin kevytsoraharkkoa. sr2e-110 Räbbin talo (v. 1802) sr2e-109 Finnilän talo (siirretty v. 1863 Perhosta) s2e-38 (v. 1925) Rakennus on hirsirunkoinen ja lautaverhoiltu. Väri on keltainen. Ikkunat on vaihdettu alkuperäisten kaltaisiin 6-ruutuisiin. Kuisti on rakennettu 1800-luvun lopulla. Räbbin ja Finnilän talojen lisäksi pihassa on vanhoja talous Navetta on rakennettu v.1877 puretun Kokkolan kirkon tapulin hirsistä. Rakentamisvuosi Perhossa lienee olleen 1800-luvun alkuvuosina. Rappaus on tehty heti siirron jälkeen sekä uudestaan 1940-luvulla. Rakennuksessa on asuttava ullakko. Ikkunat on uusittu 1900-luvulla. Räystäslista on korostettu. Talo on pohjakuvaltaan paritupa. Keltaruskea lautaverhoilu julkisivupintana, tehostelaudat ruskeat. Vesikate saumattua peltiä, ruskea. Laajennusosa rakennettu mahdollisesti 50-60-luvulla.
s2e-39 (v. 1930) Rakennus on julkisivuiltaan lautavuorattu, keltainen. Vesikate on saumattua peltiä. Ikkunat on pääosin kuusiruutuisia ja ne on uusittu myöhemmin. Yläkerran ikkuna-aukotusta päädyissä muutettu. Perustus on luonnonkiveä. Lisäsiipi ja kuisti rakennettu mahdollisesti myöhemmin. s2e-33 (v. 1940) Rakennuksen julkisivut on lautaverhoillut ja sävyltään punaiset. Vesikate on saumattua peltiä ja kattomuoto on mansardi. Ikkunat ovat 2-jakoiset. Perustus on betonia. Vitikka-Witick 2F s2f-23 (v.1930) Rakennus on lautavuorattu puutalo. Vesikate on peltiä. Yläkerran päädyissä tyypilliset 30-luvun pikkuikkunat. Ikkunat on uusittu myöhemmin ja rakennus mahdollisesti lisäeristetty tässä yhteydessä. s2f-21 (v.1930) Rakennus on lautavuorattu puutalo. Vesikate on peltiä. Yläkerran päädyissä tyypilliset 30-luvun pikkuikkunat. Ikkunat on uusittu myöhemmin ja rakennus mahdollisesti lisäeristetty tässä yhteydessä. Ikkunat ovat malliltaan T-ikkunoita.
s2f-19 Hauhtosen talo (v. 1947) Rakennus on lyhytnurkkaiseksi salvottua hirttä, jota peittää vaakalautavuoraus. Rakennus pohjaltaan peräkammarillinen paritupa. Ikkunat on myöhemmin muutettu kaksiruutuisiksi. Sisätilat on peruskorjattu 1960-luvulla. Pihapiirissä toinen rakennus, alun perin asuinrakennus ja 1960-luvulla siinä toimi kauppa. s2f-18 (v. 1950) Rakennus on kellarillinen. Julkisivu on kivipintainen ja vesikate on peltiä. Julkisivun väritys on vaalean harmaa/valkoinen ja kate on punainen. Kattomuoto on mansardi. Alakerran ikkunat ovat 6-ruutuisia. Perustus on betonia ja sävyltään punainen. sr2f-49 Heikkilän talo Prestin taloryhmä (siirretty Kannuksesta 1860-luvulla) sr2f-48 Håkan Prestin talo Prestin taloryhmä (v. 1862) Talo on rakennettu lyhytnurkkaiseksi salvotuista hirsistä ja vuorattu pystylaudoituksella. Rakennus on siirretty Kannuksesta. Uudella paikallaan rakennusta jatkettiin etelään. Kuisti on uusittu myöhemmin. Voimakas räystäsprofiili. Rakennus on rungoltaan lyhytnurkkainen hirsitalo, joka on vuorattu peiterimalaudoituksella. Rakennus on saneerattu vuonna 1990. Kuusikulmainen kuisti on uusi. Alakerrassa ja päädyissä myös yläkerrassa T-ikkunat. s2f-47 (v. 1940) Rakennuksen julkisivu on kellertävän ruskea ja vesikate saumattua peltiä. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Erityispiirteenä kaksisuuntainen harjakatto.
sr2f-45 Prestin talo (v. 1874) Rakennus on lyhytnurkkaiseksi salvottua hirttä, jota peittää kolmijakoinen lautavuoraus.pihaan johtaa vanha koivukuja. Prestin talo on kultaseppäsuvun talo. Rakennuksessa on harjakatto ja sen julkisivu on vaalea. Kirilahti-Kirilax 2G s2g-10 (v. 1920) Rakennuksen julkisivu on laudoitettu ja sävyltään punainen. Tehosteet on maalattu valkoisiksi. Vesikate on saumattua peltiä. Alakerran ikkunat on 6-ruutuisia. s2g-26 (v. 1930) Rakennuksen julkisivu on laudoitettu ja sävyltään punainen. Tehosteet on maalattu valkoisiksi. Vesikate on punatiiltä. Alakerran ikkunat ovat 3- ja 4- ruutuisia. Sisäänkäyntiä korostaa näyttävä katos pilareineen. s2g-55 (v. 1930) Rakennuksen julkisivu on laudoitettu ja sävyltään punainen. Tehosteet on maalattu valkoisiksi. Vesikate on saumattua peltiä.
s2g-61 (v. 1930) Rakennus julkisivuiltaan lautaverhoiltu, vaalean ruskehtava. Vesikate on saumattua peltiä, vihreä. Alakerran ikkunat on T-ikkunoita. Yläkerran päätyikkunat vaihdettu uudempaan malliin. Laajennus rakennettu 1970-luvulla. s2g-90 (v. 1860) s2g-102 (1900-luvun alussa) Puuverhoillun julkisivun väritys on punainen. Vesikate on saumattua peltiä. Sisäkäyntiin rakennuksen kulmaan on tehty myöhemmin. Ikkunat ovat 6-ruutuisia. Puuverhoillun julkisivun väritys on punainen. Vesikate on saumattua peltiä. Sisäkäyntiin rakennuksen kulmaan on tehty myöhemmin. Ikkunat ovat T-ikkunoita. Perustus on luonnon kiveä. sr2g-5 (v.18830) Rakennuksen julkisivu on laudoitettu pysty panelein ja maalattu keltaiseksi. Ikkunat on alakerrassa 5- ruutuisia ja yläkerran päädyissä 4-ruutuisia. Vesikate on punatiiltä. Kuisti on rakennettu myöhemmin. Perustus on luonnonkiveä. sr2g-3 (v.1910) Rakennuksen pohjamuoto on L-mallinen. Julkisivu on puuverhoiltu ja väriltään vaalea ruskea. Vesikatto on muodoltaan harja/satula ja vesikate on saumattua peltiä, punainen. Perustus on luonnonkiveä.
s2g-2 (v. 1910) Rakennuksen julkisivu uusittu ja ulkoseiniin on lisätty lämpöeristeitä. Tässä yhteydessä uusitut ikkunat on asennettu sisemmälle rakennuksen runkoon. Julkisivu on paneloitu. Vesikatto on harjakatto ja saumattua peltiä. Perustus on luonnonkiveä ja vuorattu rappaamalla. Ikkunat 6-ruutuiset. Vessi 2H s2h-2 (v. 1920) Rakennuksen julkisivu verhoiluksi muutettu mineriittilevy tai vastaava 1960-luvulla. Tehosteosat tumman vihreitä. Vesikatto on peltiä. Erityispiirteinä aukotusten pielten koristeellisuus. Perustus on luonnonkiveä. s2h-7 (v. 1920) Lautaverhoiltu julkisivu on väriltään vaalea. Aukotusten pielet ovat ruskeat. Katto on harjakatto ja pinnoitus saumattua peltiä. Ikkunat T-malliset. Perustus on luonnonkiveä.
Runtujärvi 2J sr2j-1 (v. 1800-luvun alussa), Runtujärven taloryhmä Rakennus on peruskorjattu vuonna 1975. Kuisti on uusittu. Ikkunat ovat T-ikkunoita. Harjakattoisen talo vesikate on punaista peltiä. Julkisivun puuverhoilun maalisävy on keltainen. sr2j-2 (v. 1915), Runtujärven taloryhmä Rakennuksen rakensi Kusti Runtujärvi. Rakennus on rungoltaan hirsinen ja ulkovuoraus on pystysuuntaista helmiponttipaneelia, sävyltään vaalean vihreä. Rakennus on harjakattoinen ja vesikate on tiiltä. Maantie jakaa pihapiirin rakennukset kahdeksi kokonaisuudeksi. Navetta ja talli on vuodelta 1945-46.
Kotkamaa 2K s2k-13 (v. 1930) Rakennus on julkisivuiltaan lautaverhoiltu. Kattomuoto on harjakatto ja vesikate on peltiä. Rakennukseen on vaihdettu ikkunat 1990-luvulla. s2k-30 Lill Kotkan talo (1800-luvulla) Rakennus on rungoltaan hirttä ja verhoiltu punaisin laudoin. Harjakatto on pellitetty. Rakennukseen on vaihdettu kuusiosaiset ikkunat 1960-luvun tyyppisten kaksiosaisten tilalle. Perustus on luonnonkiveä. sr2k-10-11 (1800-luvulla) Valkoinen julkisivulaudoitus ja koristeelliset ikkunan pielet. Vesikate on saumattua peltiä. Perustus on luonnonkiveä. Rakennus on kunnostettu 90-luvun vaihteessa. Pihapiirissä on lisäksi punaiseksi maalattu hirsirunkoinen asuinrakennus. sr2k-9 Hagqvistin talo (v. 1845) Talo on siirretty nykyiselle paikalleen Kälviän Suonperästä. Se on hirsirunkoinen lyhytnurkkainen talo, joka on vuorattu peiterimalaudoituksella. Pohjaltaan rakennus edustaa paritupatyyppiä. Julkisivu on verhoiltu peiterimalaudoituksella.
Lahnakoski 3A s3a-15 (v. 1920) Rakennuksen julkisivuverhoilu on rimalaudoitus ja väriltään punainen. Seinän yläosassa kulkee pitsireuna. Ikkunat ovat T-mallisia. Vesikatto on tiiltä. sr3a-29 Majabackan talo (v. 1800- luvulla) Talo on vuorattu peiterimalaudoituksella. Rakennus kunnostettiin 1987 ja samalla rakennettiin uusi avoveranta. Pihapiiriin liittyy myös talous Uusitut ikkunat ovat 6-ruutuiset. sr3a-38 Koulurakennus (v.1940) Rakennus on julkisivuväriltään keltainen. Julkisivumateriaali on pystypanelointi. Vesikate on saumattua peltiä ja muoto on yläosaltaan aumattu harjakatto. Lahnakoski 3B sr3b-8 (v.1845) Rakennuksen julkisivu on punaista rimalautaa. Alakerran ikkunat 6-ruutuisia. Perustus on kiveä ja kuorrutettu myöhemmin laasteilla. Kattomuoto on harjakatto ja tiiliverhoiltu. Erityispiirteenä räystään voimakas profilointi.
sr3b-10 Erik Hagströmin talo (v.1880) Hassisen taloryhmä Rakennuksen julkisivu on pystyrimalaudoitus, väri on keltainen. Vesikate on peltiä. Alakerran ikkunat on 5- ruutuisia. Taloon rakennettu lisäsiipi 1970-luvulla. sr3b-13 Hagströmin autiotalo (v. 1900) Hassisen taloryhmä Rakennuksen julkisivu on pystyrimalaudoitus, väri on keltainen. Harjakattoinen vesikate on tiiltä. Alakerran ikkunat on 10-ruutuisia. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä parhaiten Hassisen taloryhmästä. sr3b-14 Holmin talo (v. 1880) Hassisen taloryhmä Rakennuksen julkisivu on pystyrimalaudoitus, väri on vihreä. Harjakattoinen vesikate on tiiltä. Alakerran ikkunat on T-mallisia. Kuisti ja laajennusosa on rakennettu myöhemmin. s3b-16 (v. 1900) Rakennuksen julkisivu on paneloitu alaosastaan vaakaan ja yläosastaan pystyyn. Ikkunat ovat 5- ruutuisia. Pielilaudat ovat tummanruskeita. Kattomuoto on harja ja materiaali on pelti. Luonnonkivi perustus on verhoiltu betonimanttelilla. sr3b-1 Kourujärven talo (v. 1830- luvulla) Rakennuksen runko hirsinen ja se on verhoiltu vaakasuuntaisella helmiponttipaneelilla. Katto on harjakatto ja pellitetty. Rakennus on väriltään valkoinen. Ikkunat ovat T-malliset ja niiden alla kiertää vaakalista. Rakennus on asumaton.
s3b-3 (v. 1940) Rakennuksen kookas sisäänkäynti muodostaa poikkipäädyn rakennusmassaan. Rakennuksessa on kellari. Julkisivut on verhoiltu paneelein. Väritys on harmaa. Vesikate on peltiä ja punainen. Perustus on betonia. Sokoja-Såka 4E sr4e-4 (v. 1850) s4e-14 (v. 1940) Rakennuksen julkisivuverhoilu on leveä vaakalauta, värin on keltainen. Rakennuksessa on harjakatto ja se on peltiverhoiltu. Luonnonkiviperustus on mantteloitu betonilla. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Erityispiirteenä julkisivun laudoitus ja räystään voimakas profilointi. Punaiseksi maalattu paneliverhoiltu rakennus. Harjakatto on verhoiltu pellillä. Alakerran ikkunat ovat T-malliset. Sokoja-Såka 4F sr4f-35 (v.1880) Rakennuksen julkisivun verhoilu pääosin pystysuuntaista lautaverhoilua, arkkitraavi on sileää puuverhoilua. Julkisivun väritys on keltainen ja tehosteet ovat ruskeat. Vesikatto on harjamallinen ja pellitetty.
sr4f-4 (v. 1880) Rakennuksen julkisivun verhoilu pääosin pystysuuntaista paneeliverhoilua, arkkitraavi on vaakapaneloitu. Julkisivun väritys on keltainen ja tehosteet ovat valkoiset. Vesikatto on harjamallinen ja pellitetty. Alakerran ikkunat T-mallisia. Perustus on luonnonkiveä. sr4f-5 (v. 1880) Rakennuksen julkisivun verhoilu on 3-jakoinen (pysty-vaaka-pysty), arkkikkitraavi on pystypaneloitu. Julkisivun väritys on keltainen ja tehosteet ovat valkoiset. Vesikatto on harjamallinen ja pellitetty. Alakerran ikkunat T-mallisia. Perustus on luonnonkiveä. Rakennuksessa on kellari. Sokoja-Såka 4H sr4h-3 (v. 1779), navetaksi (v. 1912) Simon Andersson Rasmus rakensi ensimmäisen yksityisen kivisen asuintalon Rasmusbackenille. Talo on sivukamarillinen ja mahdollisesti vanhin tämän tyypin rakennus. Talon pohjoispäädyssä on reliefi, joka on annettu mm. merkiksi kivirakennuksen pystyttämisestä. Reliefissä vuosiluku 1779. Talo muutettiin navetaksi 1912 sr4h-4 (v. 1870) Suojelumerkintä koskee ent. navetta rakennusta. Rakennuksen julkisivu on pystyrimalautaa ja vesikate tiiltä. Ikkunat ovat viisiruutuiset. Räystäässä on voimakas profilointi. Perustus on kivirakenteinen.
sr4h-5 (v. 1900) Rakennuksen julkisivu on lautaverhoiltu, vihreä. Vesikate on saumattua peltiä, ruskea. Alakerran ikkunat 5- ja 6-ruutuisia. Perustus on luonnonkiveä. Rakennus on merkittävä osa Sokojan kylän historiallisista rakennuksista. sr4h-12 Tuomisalon talo (v. 1850) Tuomisalo on yksi Sokojan vanhimmista tiloista. Isäntä Lars Jönsson mainitaan jo v.1547 asiakirjoissa. Rakennuksen runko hirsinen ja julkisivu peiterimoitettua pystylaudoitusta. Räystäslistassa on vahva profilointi ja arkkitraavissa sen alla ovat lunettiikkunat. Kuistit on rakennettu myöhemmin. s4h-46 (v. 1930) Rakennus on julkisivuverhoilultaan lautaa. Maalattu alaosastaan punaiseksi ja yläosastaan valkoiseksi. Ikkunat ovat T-mallia. Vesikate on saumattua peltiä. sr4h-45 Hälliksen talo (v. 1850) Hälliksen talo sijaitsee mäellä. Talolle johtaa puiden ja kiviaidan reunustama tie. Talo on lyhyt nurkkaiseksi salvottu hirsitalo ja ulkovuorattu leveällä laudalla. Vesikate on tiiltä. Perustus on luonnonkiveä. Rakennus on maisemallisesti merkittävä. sr4h-26 Björkbackan talo (v. 1916) Talo sijaitsee vastapäätä vanhaa Björkbackan taloa. Rakennuksen julkisivu on lautaverhoiltu ja vaalea. Ikkunoiden pielet koristeelliset ja väritykseltään ruskeat. Vesikate on saumattua peltiä, ruskea. Rakennus on maisemallinen.
sr4h-24 Björkbackan vanha talo (v. 1850) Pitkänurkkainen hirsirunko on rakennettu ladotun kivijalan päälle. Vuoraus on punainen ja arkkitraavi on sileä valkoinen. Kuisti on kuusikulmainen ja rakennettu vuosisadan lopulla. Ikkunat ovat T- ikkunoita. Rakennus on maisemallinen. sr4h-76 Fackelheim (v. 1932) Sokojan vanha nuorisseurantalo eli Fackelheim. T- kirjaimen muotoon rakennettu hirsirakennus. Ulkovuoraus pystylautaa ja peiterimoitus. Ikkunat T- ikkunoita. Pääjulkisivussa puolipyöreä frontoni. Matala sokkeli ladottu luonnonkivistä ja betonoitu. sr4h-79 Sokojan koulu (v. 1884) Koulu perustettu v. 1884. Siipirakennukset on rakennettu vuosina v.1927 ja 1955. Julkisivu on lautaverhoiltu ja keltainen. Vesikate on peltiä. Perustus on osin kiveä ja betonia. Sokoja-Såka 4I sr4i-26 Åivobäckenin talot (v. 1900) Rakennus on asumaton. Rakennuksen julkisivu on lautavuorattu, vihreä. Vesikate on saumattua peltiä. Rakennus on W.Bäckin isän rakennuttama talo. s4i-25 Åivobäckenin talot (v. 1912) Tämä rakennus on myös Bäckin suvulle kuuluva talo. Rakennuksen julkisivu on lautavuorattu ja kellanruskea. Vesikate on peltiä.
sr4i-24 Åivubäckin talo (v.1850) Åivubäckin talo on vanhin Åivobäckenin 3 vanhasta maalaistalosta. Sen omistaa Werner Bäck. Rakennusta on peruskorjattu viimevuosina. Julkisivu on lautaverhottu, punainen. Arkkitraavi on sileä ja valkoinen. Ikkunat ovat T-mallisia. Perustus on ladottu luonnonkivistä. sr4i-7 Risbackan talo (v. 1850-luvulla) Talon on suunnitellut rakennusmestari Wiklund, joka on tehnyt piirustukset myös useisiin kokkolalaistaloihin. Rakennuksessa näkyy jugendtyylin piirteitä. Rakennus on huvilamainen. Rakennus on vuorattu kolmijakoisella laudoituksella. Sokoja-Såka 4J sr4j-15 Kulla Fagernäs (v. 1800-luvun alussa) Salvottu lyhytnurkkainen hirsirunko. Vuoraus pystylaudoin ja peiterimoin. Salvoksia peittävät valkoiset listoitukset. Arkkitraavi ja vuorilaudat ovat valkoiset. Perustus on kiveä, joka on vuorattu sementtikerroksella. 1900-luvun alussa rakennuksen itäpäätyyn rakennettiin kuisti. sr4j-14 Kullan talo (v. 1700-luvun lopulla) Salvottu pitkänurkkainen ja vuorattu pystylaudoin. Salvoksia peittävät valkoiset listoitukset. Arkkitraavi ja vuorilaudat ovat valkoiset. Perustus on kiveä, joka on vuorattu sementtikerroksella. Rakennus on sivukamarillinen. Kullan mäki tunnetaan myös Borgarbackenina ja Borgarena.
Sokoja-Såka 4K sr4k-4 Dahlbackan talo (v. 1864) Rakennus siirretty nykyiselle paikalle v.1864. Talon runko kapenee vahvasti alaspäin. Rakennuksen pihapiirissä pieniä aittoja ja navetta. Ne ovat peräisin 1800-luvulta. Lisärakennus tehty 1980-luvulla. Julkisivu on laudoitettu ja perustus betonivuorattu. sr4k-3 (v. 1920) Rakennuksen julkisivu on puuverhoiltu ja väriltään punainen. Vesikate on mustaa peltiä. Ikkunat ovat T- mallisia. Perustus on luonnonkiveä. Kuisti rakennettu myöhemmin. sr4k-24 Vanha sotilastorppa (v. 1920) Rakennus on vanha sotilastorppa. Käytetty myöhemmin huvilana. Runko on hirsirakenteinen ja lautaverhoiltu. Mökin lähistöllä suuri tervahauta. sr4k-25 Furubackan talo (v. 1800-luvun alussa) Tilan vanha päärakennus on sivukamarillinen. Runko muodostuu lyhytnurkkaiseksi salvotuista hirsistä. Kuisti on rakennettu 1900-luvun alussa ja silloin vaihdettu myös T-ikkunat. Pihapiirissä säilyneitä talous
Oivu-Åivo 4L sr4l-17 (v. 1900) Rakennus sijaitsee mäen päällä. Julkisivut on lautaverhoilua ja väriltään valkoiset. Ikkunat on T- malliset. Perustus on luonnonkiveä. Ullakon ikkunat on 3-jakoiset. s4l-21 LillÅivon talo (v. 1800-luvun alussa) s4l-23 (v. 1940) Rakennusta on jatkettu kahdella kamarilla etelään ja myöhemmin on tehty kuisti ja siipi valtatie 13:n suuntaan. Rakennuksen alla kellari, joka on itse rakennusta vanhempi. Pihapiirissä hirsirunkoinen navetta.tila on ollut Åivon suurin tila. Suurehko asuinrakennus aivan Valtatie 13 varrella. Julkisivut keltaiseksi maalattua lautaa. Vesikate on peltiä. Rakennus on kaksikerroksinen. Pihanpuolella iso kuisti/parveke. s4l-31 Nygårdin talo (v. 1847, 1869) Talon rakensi nykyiseen malliin Lars Lillåivo. Rakennus on salvottu hirsistä lyhytnurkkaiseksi ja lautavuorattu. Väri on keltainen. Vuori- ja koristelistat ovat valkoiset. Rakennuksen alla on kellari, joka on rakennettu v.1847. sr4l-4 (v. 1910) Rakennuksen ikkunat on vaihdettu myöhemmin 2- jakoisiksi. Julkisivu on verhottu keltaisella laudoituksella. Rakennusta jatkettu myöhemmin, ullakon ikkunajako muuttuu jatkoksessa.
Öja, Långö 5A sr5a-9 Bobergin talo (v. 1804) sr5a-6 Bodön taloryhmä, Boströmin talo (v. 1880) Bobergin talo (ent. Bodön talo) on rungoltaan pitkänurkkaisesti salvottua hirttä, joka on vuorattu ilmeisesti vasta parinkymmenen vuoden kuluttua rakentamisesta. Vuoraus on tehty empiren hengen mukaisesti vaakalaudoituksesta. Taloa on myöhemmin laajennettu takaosastaan. Talon runko on lyhytnurkkaisesti salvottua hirttä, jota peittää pystylaudoitus. Taloa on myöhemmin jatkettu päätykamareilla etelään ja tehty iso avoveranta. Ikkunat on T-mallia. s5a-40 (1900-luvun alussa) Rakennuksen julkisivut ovat lautaverhoiltuja. Sävy valkoinen. Alakerran ikkunat ovat T-mallisia. s5a-39 (v. 1880) Rakennuksen julkisivu on lautaverhoiltu ja vaalean keltainen. Vesikate on saumattua peltiä. Uusittu viimevuosina. Ikkunat on 4-ruutuisia. Perustus on luonnonkiveä. Siipirakennus tehty myöhemmin. Ullakolla matalat haukanikkunat.
s5a-46 (v. 1940) Mansardikattoinen rakennus. Vesikatteena huopa. 4- ruutuiset ikkunat aukeavat myös yläkerrasta sivuille. Julkisivun laudoitus on punainen. Öja, Långö 5B sr5b-43 Näcklidin talo (v. 1800-luvun alussa) Talo on siirretty nykyiselle paikalleen 1912 Jepualta Hagabackasta. Rakennusta on peruskorjattu vuosina 1961 ja 1977. Ulko-ovi on muutettu entisen ikkunan paikalle, kaksi ikkunaa on rakennettu umpeen ja kattoon on puhkaistu molemmille pitkille sivuille pulpettikattoiset ikkunaulokkeet. s5b-45 Näckskogin talo (v. 1890-95) Talon runko on hirsinen ja sen uusi vuoraus on vaaka- ja pystylautaa. Kuisti on rakennettu myöhemmin. Talo rakennutti mahdollisesti Matts Leander Danielsson Sund.
s5b-32 (v. 1930) 2-kerroksinen rakennus edustaa 1930-luvun öjalaisia talomalleja. Ikkunat alakerrassa 5-ruutuisia ja ylhäällä 4-ruutuisia. Julkisivu on laudoitettu ja maalattu keltaiseksi. Kate on peltiä ja punainen. Siipiosa on rakennettu myöhemmin. s5b-31 (v. 1920) Ikkunat alakerrassa 6-ruutuisia ja ylhäällä 4-jakoiset. Julkisivu on laudoitettu ja punainen. Kate on peltiä ja ruskea. Julkisivuilla yläkerrassa pulpettimaiset ikkuna nostot. s5b-53 (v. 1930) 2-kerroksinen aumakattoinen rakennus. Vesikatteena huopa. Ikkunat vaihdettu myöhemmin, tumman ruskeat puitteet. Julkisivu on laudoitettu, punainen. sr5b-67 Sveinsin veneveistämö (v.1914) Veneveistämö on osa Sveinsin taloryhmää, joka muodostaa harmonisen maalaismaisemaan soveltuvan kokonaisuuden. Rakennus on lautaverhoiltu, punainen. Veneveistämö ei ole enää aktiivisessa käytössä. Suojelumerkintä koskee veistämörakennusta. sr5b-49 Sveinsin taloryhmä, Svenforsin talo (v. 1880-luvulta) Svenforsin talossa harjoitettiin 1800-luvulla pienimuotoista veneenrakennusta ennen varsinaisen veistämön rakentamista. Talo on hirsirunkoinen ja vuorattu pystylaudoituksella.
sr5b-48 Sveinsin taloryhmä, Sveinsin talo (v. 1840-luvulta) Sveinsin taloryhmä muodostaa harmonisen maalaismaisemaan soveltuvan kokonaisuuden. Rakennuksen pitkillä sivuilla lunetti-ikkunat. Sveinsin talo sijaitsee Svenforsin talon takana. Rakennus on hirsirunkoinen ja lautaverhoiltu, keltainen. sr5b-36 Kylätalo/bönehus (v. 1925) Rakennus on kellarillinen ja perustettu betonilla, Laudoitettu julkisivu on vaalea. Räystäs ja pielilaudat on ruskeat. Vesikate on saumattua peltiä, ruskea. sr5b-23 Åsin talo (v. 1860-luvulla) Taloa laajennettiin nykyiseen muotoonsa v. 1911. Talo on rakennettu suoraan paljaan kallion päälle. Runko on tehty lyhytnurkkaisesti salvotuista hirsistä ja vuorattu peiterimalaudoituksella. s5b-6 (v. 1880-luvulla) Rakennuksen julkisivuverhoilu on laudoitettu ja väriltään vaalea beige. Vesikate on saumattua peltiä. Ikkunat on alakerrassa 5- ja 6-ruutuisia. Perustus on luonnonkiveä. sr5b-18 Vikströmsin talo (v. 1788-1790 Talon pohja noudattaa paritupamallia ja sitä on laajennettu länteen rakennetulla siivellä 1920- luvulla. Samalla rakennettiin avoveranta. Rungoltaan talo on salvottu hirsistä pitkänurkkaiseksi ja vuorattu peiterimalaudoituksella.
sr5b-3 Lillkrokvikin talo (v. 1870 Talo on rakennettu 1870-luvulla ja se on tehty rungoltaan lyhytnurkkaisesti salvotuista hirsistä. Vuoraus on 1900-luvun tyyppistä pystylaudoitusta. Vesikate on saumattua peltiä, punainen. sr5b-47 Näcksundin talo (v. 1800-luvun alussa) Talon runko on hirsinen ja vuorattu pystylaudoituksella, jota kaakkoisseinustalla peittää peiterimoitus. 1940-luvulla muutettiin sisäänkäynti pitkältä sivulta toiselle. Samalla vaihdettiin neliruutuiset ikkunat kolmiruutuisiksi. 1970-luvulla rakennukseen tehty lisäsiipi. Suojelumerkintä koskee päärakennuksen alkuperäistä osaa. Öja, Långö 5C sr5c-19 Åkön talot (v. 1880-luku) Talo on lyhytnurkkaisesti salvottu hirsirakennus ja vuorattu peiterimalaudoituksella. Ikkunat ovat T- mallisia ja pielilaudat voimakkaasti koristeltuja. Perustus on luonnonkiveä. Vesikate on saumattua peltiä. sr5c-20 Åkön talot (eteläinen) (v. 1880-luku) sr5c-10 (v. 1880) Rakennus on peruskorjattu 70-luvulla, jolloin ikkunat ovat uusitut ja yläkerta on otettu käyttöön. Kuisti on kuusikulmainen. Talon pihapiirissä on kesätupa, jossa runoilija Ernst Knapen tiedetään kesäisin kirjoittaneen. Rakennuksen julkisivu on laudoitettu ja väriltään vaalean keltainen. Vesikate on saumattua peltiä, ruskea. Perustus on luonnonkiveä. Ikkunat ovat T- mallisia alakerrassa. Kuisti on rakennettu myöhemmin.
sr5c-6 Tjärun kotiseututalo (v. 1848) Kotiseututalo on komea peiterimalaudoituksella vuorattu ja punaiseksi maalattu rakennus. Voimakkaasti profiloidut räystäät. Lunetti-ikkunat ja kuisti erityispiirteenä. Luonnonkiviperustus on vuorattu betonilla. sr5c-5 Tjärun taloryhmä, asuinrakennus (v. 1850-luvulla) Peiterimalaudoituksella vuorattu ja punaiseksi maalattu rakennus. Arkkitraavi on sileä ja valkoinen. Voimakkaasti profiloidut räystäät. Talossa Öjalaiselle talolle tyypilliset lunetti-ikkunat. Luonnonkiviperustus. sr5c-4 Lars Tjärun talo (v. 1900-luvun alussa) sr5c-2 Tjärun taloryhmä, Harald Nyqvist/Nybergin talo (v. 1830 ja - 40) Lars Tjärun taloon liittyvät pihapiiriin liittyy vanhat ja arvokkaat ulko- ja talousrakennukset. Tuulimylly ja aitta ovat molemmat vuorattu peiterimalaudoituksella. Tuulimyllyn jalusta on pyramidimainen ja vuorattu paanuin. Talon vanha eli pitkä osa on rakennettu 1830- ja 1840-luvulla. Sen peiterimoitettu pystylautavuoraus on säilynyt alkuperäisenä. Rakennuksen uudempi siipi, L-sakara länteen on rakennettu 1890-luvulla.
Kvikant 6 sr6a-25 Wittingin talo (v. 1880-luvulla) Rakennuksen julkisivu on lautaverhoiltu, vaalean keltainen. Vesikate on tiiltä. Perustus on luonnonkiveä. Ikkunat ovat T-mallisia. Rakennukseen on lisätty kuisti myöhemmin. sr6a-23 Nygranin talo (v. 1850-luvulla). Rakennukseen on tehty perusteellinen peruskorjaus ulkopinnoille ja sisätiloille 1990-luvun lopulla. Julkisivu on pystyrimalaudoitettu. Alaosa on punainen ja yläosa keltaruskea. sr6a-21 Nygrannin talo (v. 1840) sr6a-19 (v. 1900-luvun alku) Rakennus on alun perin rakennettu Öjan Tjäruun 1800-luvun alussa. Ulkovuoraus on peiterimoitettua pystylautaa. Pihanpuoleisella pitkällä sivulla on kuusikulmainen kuisti. Pihapiiriin kuuluvat lisäksi vanha kaivo, varastoaitta, talli ja kesätupa. Massiivinen päärakennus on lautaverhoiltu ja väriltään keltaruskea. Vesikate on peltiä. Perustus on luonnon kiveä. Ikkunat ovat 5-ruutuisia. s6a-8 (v. 1900-luvun alku) Rakennuksen julkisivu on verhoiltu keltaisin laudoituksin. Vesikate on saumattua peltiä. Ikkunat ovat 4-ruutuisia. Perustus on luonnonkiveä. Rakennuksen lisäosia on tehty myöhemmin.
s6a-9 Rakennuksen julkisivu on verhoiltu punaisin laudoituksin. Vesikate on saumattua peltiä. Ikkunat ovat osin muutettuja. Perustus on luonnonkiveä. Rakennuksen lisäosia on tehty myöhemmin.