Ympjaosto 15. Liite 1 SAVONLINNAN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2010 Ympäristönsuojelupäällikön ohjelmaluonnos 13.7.2010 Viranhaltijakommentit syksy 2010 Johtoryhmä 21.2.2011 Päivitys hallintokuntien ja viranomaistahojen lausunnoille 13.4.2011
2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖKOHTA JA PÄÄMÄÄRÄT 5 3. PAINOPISTE 8 4. TOIMENPITEET KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMISEKSI 4.1 Vesistöjen kuormitus, vesiensuojelu ja vesiliikenne 10 4.2 Maankäyttö, rakentaminen ja tieliikenne 28 4.3 Jätehuolto 38 4.4 Energianhankinta, -tuotanto ja -käyttö 44 4.5 Luonnonvarat 50 4.6 Matkailu 57 4.7 Hankinnat 60 4.8 Asennekasvatus 62 5. TOTEUTUSAIKATAULU JA RAHOITUS 65 6. SEURANTA JA INDIKAATTORIT 66
3 1. JOHDANTO Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuuksia tyydyttää omat tarpeensa (Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio, 1987). Tämä kestävän kehityksen toimenpideohjelma sisältää ne konkreettiset toimenpiteet, joilla edistetään kestävää kehitystä pitkällä aikavälillä Savonlinnan kaupunkikonsernissa, ja jotka ovat Savonlinnan kaupungin sekä sen hallitsemien yhtiöiden ja kuntayhtymien omilla ratkaisuillaan toteutettavissa. Ohjelma sisältää toimenpiteitä myös virkistyskäytön, maisemansuojelun ja meluntorjunnan sektoreilta sekä terveydensuojelusta ja asennekasvatuksesta, vaikka sinällään nämä toiminnot eivät kulutakaan uusiutumattomia luonnonvaroja, jotka olisivat pois tulevilta sukupolvilta. Ohjelmaan ei ole sisällytetty valtakunnallisissa ja maakunnallisissa kestävän kehityksen ohjelmissa esitettyjä tavoitteita, jotka on kopioitu sellaisenaan moniin kunta- tai seutukuntakohtaisiin kestävän kehityksen ohjelmiin vailla konkretiaa. Näitä tavoitteita on luettavissa mm. internetin kautta. Tässä suhteessa tämä kestävän kehityksen ohjelma on erilainen. Ohjelmassa ei asetetakaan toiminnoille tavoitteita eikä esitetä pyrkimyksiä vaan yksinomaan konkreettisia toimenpiteitä. Ohjelma eroaa muista kestävän kehityksen ohjelmista myös siinä, että tästä ohjelmasta on jätetty pois yksityinen sektori ja kotitaloudet, joiden toimintatapoihin kaupunkikonserni voi vain välillisesti vaikuttaa. Kaupunginvaltuustossa vuosina 2001 ja 2004 hyväksytyt Agenda 21 ohjelmat, kuten sen perustana olleet kaupunginvaltuustossa vuosina 1993 ja 1999 hyväksytyt Savonlinnan ympäristönsuojeluohjelmat, olivat tavoitteellisia ja vastuuttivat ohjelman toteuttamisen osaltaan yksityiselle sektorille ja kotitalouksille. Käytännössä ohjelmien toteuttaminen on ollut sattumanvaraista - pi-
4 kemminkin ohjelmista riippumatonta kuin ohjelmissa asetetuista tavoitteista kumpuavaa - myös Savonlinnan kaupungin vastuulla olleiden toimenpiteiden osalta. Myös tämän ohjelman laadintatapa poikkeaa Savonlinnan Agenda 21 ohjelman vastaavasta. Ohjelmaluonnoksen laadinnasta on vastannut kaupungin ympäristöpäällikkö virkatyönään eikä kaupunginhallituksen asettama toimikunta, kuten Agenda 21 ohjelmaluonnoksen laadinnasta vastasi. Käytännössä toimikunnan osallistuminen oli heikkoa ja työn edistyminen hidasta ohjelmaluonnoksen laadinnan jäätyä huonosti motivoituneiden viranhaltijoiden tehtäväksi. Agenda 21 ohjelman laadintaprosessin tavoitteena oli kaupunkilaisten osallistuminen ohjelmatyöhön Agendafoorumien kautta. Tavoite ei kuitenkaan toteutunut kaupunkilaisten vähäisen mielenkiinnon takia. Kaupungin vuoden 2011 talousarvion hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto kirjasi teknisen toimialan tuloskorttiin yhdeksi strategiseksi päämääräksi poikkihallinnollisen kestävän kehityksen ohjelman laatimisen Savonlinnaan. Ympäristöpäällikön laatiman ohjelmaluonnoksen jatkovalmistelu vastuutettiin ympäristönsuojelupalvelujen tehtäväksi. Tavoitetasoksi vuodelle 2011 valtuusto asetti kestävän kehityksen ohjelmaluonnoksen käsittelyn hallintokunnissa ja viranomaistahoilla, jonka tuloksena päivitetty ohjelma saatetaan kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.
5 2. LÄHTÖKOHTA JA PÄÄMÄÄRÄT Kaupunginjohtaja Janne Laine käynnisti heinäkuussa 2009 tämän kestävän kehityksen toimenpideohjelma laadinnan pyytämällä ympäristöpäällikkö Matti Rautiaista kirjoittamaan lehdistötiedotteen asiasta. Tiedote julkaistiin 30.7.2009. Tiedotteessa kerrottiin mm. seuraavaa: Savonlinnaan ryhdytään laatimaan kaupunkistrategian mukaista kestävän kehityksen ohjelmaa. Tavoitteena on kehittää Savonlinnan ympäristöä viihtyisänä ja puhtaana korkealaatuisena asumisympäristönä. Myös vireillä olevat isot noin 100 miljoonan euron suuruiset matkailuinvestoinnit aiotaan toteuttaa ekologisesti kestävällä tavalla. Savonlinna sijaitsee lähes luonnontilaisen järviluonnon keskellä. Kaupunki huolehtii monella tavoin Saimaan säilymisestä puhtaana. Saimaa on ehdolla myös UNESCO:n Maailman perintökohteeksi. Ohjelma on osa sellaisen Savonlinna -imagon rakentamista ja Savonlinnan profiloimista, joita voidaan käyttää kaupungin markkinoinnissa kestävän kehityksen mallikaupunkina. Ohjelman päämääränä ei ole tavoitella hiilineutraalikunnan statusta, koska kaupunkikonsernin omilla toimenpiteillä tätä ei voida saavuttaa. Yksityisen sektorin maa- ja metsätaloudella sekä asutuksen energiankäytöllä on kaupunkikonsernia merkittävämpi vaikutus alueen hiilitaseeseen. Sen sijaan ohjelman päämääränä on esitettävillä toimenpiteillä pienentää kaupunkikonsernin omaa ekologista jalanjälkeä. Ohjelman toisena päämääränä on jo kaupungin Agenda 21 ohjelmaan kirjattu päämäärä saada aikaan ohjelma, joka olisi kaupungin eri hallintokuntien ym. toimijoiden yhteinen näkemys kaupungin kehittämisestä kestävällä tavalla ja johon kaikki sitoutuisivat.
6 Savonlinnan nykyisen kaupunginjohtajan käynnistämän kaupunkistrategian päivityksen ympäristöanalyysissä Savonlinnan vahvuuksiksi on kirjattu seuraavaa: keskustan sijainti saarilla puhtaan, monipuolisen ja omaleimaisen luonnon ympäröimänä kaupungin keskustaajama on ihmisen kokoinen loistavat luonnon virkistyskäyttömahdollisuudet edistävät asuinviihtyvyyttä kaupungissa ei ole voimakkaasti ympäristöä kuormittavaa toimintaa yhdyskuntatekniset toiminnot edustavat ympäristöystävällistä ja modernia tekniikkaa (jätevedenpuhdistamo, jätteenkäsittelylaitos, kaukolämmön tuotanto). Savonlinnan heikkouksiksi analyysissä on kirjattu seuraavaa: keskustaajaman liikenne keskittyy yhdelle väylälle vedenhankinta perustuu pääosin pintaveden käyttöön, joka on riskialtis onnettomuustilanteessa kevyenliikenteen väylästö on hajanainen julkisen liikenteen käyttöaste on alhainen keskustan sijainti saarilla (hajanainen kaupunkirakenne). Savonlinnan mahdollisuuksiksi analyysissä on kirjattu seuraavaa: EU:n ympäristölainsäädännön kehittyminen vähentää ympäristön kuormitusta ja luo uusia mahdollisuuksia ympäristösektorin yritystoiminnalle paikkakunnalla on korkeatasoista ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämistoimintaa (Noheva, Kuitulaboratorio, Aquaflow) luonto- ja elämysmatkailun kehittyminen ja verkostoituminen yleisen ympäristötietouden ja myönteisyyden lisääntyminen parantaa ympäristönäkökulmien huomioon ottamista yritystoiminnassa ja kotitalouksissa.
7 Ympäristöuhkiksi analyysissä on kirjattu seuraavaa: ilmastonmuutoksen etenemisen arvaamattomat vaikutukset luontoympäristöön (mm. metsiin ja saimaannorpan elinolosuhteisiin), kaupunkiinfraan (mm. tulvariskien vaikutuksesta) sekä virkistys- ja liikuntamahdollisuuksiin (kuten hiihtoon, luisteluun ja lasketteluun) ympäristöonnettomuuksien suuri riski niin kauan, kun keskustassa on vain yksi läpikulkuväylä ja hankalasti navigoitava syväväylä vedenhankinnan riittämätön varajärjestelmä pintaveden käytön estyessä saasteiden kaukokulkeutumien varsinkin Venäjän suunnalta taloudellisesta tilanteesta johtuvat niukkenevat resurssit jättävät ympäristönäkökulmat taka-alalle. Tämä Savonlinnan kestävän kehityksen toimenpideohjelman toteutuminen vaikuttaisi myönteisesti joihinkin kaupunkistrategian päivityksen ympäristöanalyysissä kirjattuihin kohtiin.
8 3. PAINOPISTE Ohjelman painopistealueeksi on nostettu vesi. Savonlinnaa ympäröivät Saimaan osat ovat ympäristöhallinnon käyttämän vesistöjen laatuluokituksen mukaan erinomaisessa kunnossa. Veden korkealaatuisuus Savonlinnan alueella on onnistuttu saavuttamaan monestakin syystä. Savonlinnan salmien suuren virtaaman ansioista vesi pysyy erinomaisena myös lopputalven ja loppukesän tilanteissa, jolloin hapen vajauksen seurauksena pintavesien laatu on yleensä huonoimmillaan. Savonlinnassa ja lähietäisyydellä sen yläpuolisella Saimaalla ei ole teollisuudesta, yhdyskunnista taikka maa- ja metsätaloudesta peräisin olevaa voimakasta jätevesikuormitusta. Savonlinnassa on maailman johtavimpiin massa- ja paperiteollisuuden veden-, jäteveden ja lietteen käsittelyjärjestelmien valmistamiseen erikoistunut Aquaflow Oy. Savonlinnassa on myös huippuluokkaa oleva jätevedenpuhdistamo, jota on käytetty Teknillisen korkeakoulun vesihuoltotekniikan koelaitoksena mm. typen poiston kehittämisessä. Puhdistamolle johdetaan käsiteltäviksi myös Kerimäen ja Punkaharjun kuntien jätevedet sekä kaupungin entisen kaatopaikan ja sen viereisen Savonlinnan seudun kuntien yhteisen aluejätelaitoksen suoto- ja valumavedet. Savonlinnaa ympäröiviä vesiä tutkitaan säännöllisesti jätevedenpuhdistamon purkuvesistön velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. Tulosten mukaan puhdistamolta johdettavalla vedellä ei ole vaikutusta Saimaan veden laatuun. Savonlinnassa on panostettu paljon myös edellä kävijyyteen ympäristösuojelumääräysten laadinnassa, ympäristövalvontaan ja ympäristönormien toimeenpanemiseen, jossa aiotaan myös jatkossa olla vahvoja. Ympäristön roskaantumista aiheuttava lumenkaato vesistöön on ollut kiellettyä kaupungissa jo 1990 luvun alusta lähtien. Jo ennen jätevesiasetuksen antamista käyttöön otetuissa määräyksissä on säädökset vesiensuojelun osalta viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelylaitteista sekä mm. mattojen ja ajoneuvojen pesupaikoista. Koska asetuksen tasoisia jätevesien
9 käsittelyvaatimuksia on Savonlinnassa toimeenpantu 1.7.2002 lähtien, täällä ollaan asiassa muita kuntia pidemmällä. Savonlinnan kaupunki käyttää 90 %:sti raakaveden hankinnassaan järvivettä. Savonlinnassa kaikilla uimarannoilla vesi on erinomaista uimavettä ympäri vuoden eikä sinileväkukintoja esiinny. Savonlinnassa uidaankin lähes juomavedessä. ------------- Myös Savonlinnan Agenda 21 ohjelmassa vesi oli yhtenä painopistealueena yhdessä kaupunkirakenteen ja liikenteen sekä elinkeinoelämän, matkailun ja kulttuurin kanssa.
10 4. TOIMENPITEET KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMI- SEKSI SAVONLINNASSA 4.1 VESISTÖJEN KUORMITUS, VESIENSUOJELU JA VESILIIKENNE PERUSTE: vesiensuojelu 1: Käytetään parasta käyttökelpoista puhdistustekniikkaa Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolla ja ollaan mukana puhdistustekniikan edelleen kehittämisessä Savonlinnan Vesi Jatkamalla resurssien rajoissa yhteistyötä yliopistojen vesihuoltotekniikan laitosten kanssa osaltaan mahdollistetaan parhaan käytettävissä olevan puhdistustekniikan käyttöön saaminen ja tekniikan edelleen kehittäminen Savonlinnassa. Puhdistustekniikan tarvitsemat uusimisinvestoinnit otetaan huomioon asiakkailta jätevedestä perittäviä maksuja hyväksyttäessä.
11 PERUSTE: vesiensuojelu 2: Saneerataan Savonlinnan Veden viemäriverkkoa suunnitelmallisesti Savonlinnan Vesi Asiakkailta jätevedestä perittävät maksut pidetään tasolla, mikä mahdollistaa viemäriverkon suunnitelmallisen saneerauksen siten, että: - saneerauksen yhteydessä viimeisistäkin sekaviemäröinneistä voidaan luopua - vesistöviemärien kuntoa voidaan seurata ja viemärit uusia hyvissä ajoin ennen niiden teknisen käyttöiän päättymistä - vuotoherkät betoniviemärit voidaan saneerata pääosin sujuttamalla muoviputki sisään - maaperää ja vesistöä pilaavat viemärivuodot ja puhdistamoa kuormittavat viemäriin vuodot voidaan ennalta ehkäistä ja havaitut vuodot nopeasti korjata - tukkeutumisherkät viemärilinjat ja pumppaamojen koneistot voidaan uusia ajoissa - viemäriverkon rakenteella mahdollistetaan vauriotilanteessa verkon latvoja lukuun ottamatta vaihtoehtoisen viemärilinjan käyttö.
12 PERUSTEET: vesiensuojelu, terveydensuojelu 3: Laajennetaan Savonlinnan Veden viemäriverkon toiminta-aluetta keskustaajaman läheisyydessä sijaitseville taajaan rakennetuille alueille Savonlinnan Vesi, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus Savonlinnan Veden viemäriverkkoa on rakennettu viimeksi pohjoisella suunnalla Lehtiniemeen ja lentokentälle. Idässä viemäriverkko ulottuu kaupungin rajan yli Punkaharjulle ja Kerimäelle asti, joissa kunnissa syntyvät jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Pihlajaniemen puhdistamolle. Läntisellä suunnalla Itä-Savon vesihuollon yleissuunnitelmassa ensimmäiseksi rakentamissuunnaksi aiottu Kallislahti ei toteutunut liian vähäiseksi jääneen liittyjämäärän takia. Ilmeisesti aika ei ollut kypsä vuoden 2005 tienoilla kiinteistön omistajien ymmärtää kiinteistökohtaisia jätevesien käsittelylaitevaatimuksia ja niiden hintoja. Kallislahden suunta tuleekin selvittää vielä uudelleen muiden yleissuunnitelman mukaisten rakentamissuuntien valmistuttua Itä-Savon alueella. Itä-Savon ja Savonlinnan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmat pidetään ajan tasalla päivittämällä ne määrävuosittain. Vesiensuojelun kannalta jätevesien kokoaminen yhdyskunnan viemäriin ja johtaminen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi on puhdistustulos huomioon ottaen merkittävästi parempi ratkaisu kuin kiinteistökohtainen käsittely ja maaperään johtaminen. Kiinteistökohtaisia käsittelylaitteita ei joko osata tai niitä ei tule hoidettua asianmukaisella tavalla. Lisäksi ne ovat paljon herkempiä erilaisille käyttöhäiriöille. Vesihuoltolain mukaista toiminta-alueen rajausta, jonka sisällä kiinteistön omistajilla on liittymisvelvollisuus ja toisaalta Savonlinnan Vedellä velvollisuus rakentaa viemärilinja kiinteistön rajalle asti, tarkistetaan aika ajoin. Tarkistustarpeen lähtökohtana on rakennettujen verkkojen alueella mm. kiinteistöjen mää-
13 rä, jotka ovat verkostojen ulkopuolella, vaikka liittyminen olisi kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Savonrannan kunnalta aikoinaan hoitamatta jäänyt Savonrannan taajaman toiminta-alueen vesihuoltolain mukaisen rajauksen käsittely on käynnistetty kaupungin teknisessä lautakunnassa ja asia pyritään saamaan lähitulevaisuudessa lainsäädännön edellyttämään kuntoon. Vesihuoltolain lisäksi on otettava huomioon yhdyskunnan talousjätevesiä koskeva asetus (888/2006), jossa on taajaan asutulla alueella kiinteistön omistajille asetettu velvoite liittyä yhdyskunnan viemäriin, ts. toiminta-alueen rajaus ei yksin ratkaise liittymisvelvollisuutta.
14 PERUSTEET: vesiensuojelu, terveydensuojelu 4: Velvoitetaan Savonlinnan Veden viemäriverkon toiminta-alueella viemäriin liittymättömät kiinteistöt liittymään viemäriin Ympäristölautakunta, terveydensuojeluviranomainen Savonlinnan Veden vesihuoltolain mukainen toiminta-alueen rajaus on rakennettua viemäriverkkoa merkittävästi suppeampi ja käsittää lähinnä kaupungin keskustaajaman rakennetut alueet. Silti rajauksen sisällä on noin 40 kiinteistöä kokonaan liittymättä yhdyskunnan viemäriin ja lisäksi liittyneillä kiinteistöillä on erillisiä saunarakennuksia viemärin ulkopuolella lukuisa määrä. Näistä kaikista aiheutuu turhaa vesistökuormitusta ja terveydellistä riskiä. Viemäriin liittymättömät kiinteistöt velvoitetaan liittymään viemäriin Savonlinnan Veden, kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja kaupungin terveydensuojeluviranomaisen yhteistyönä. Myös erillisissä saunarakennuksissa syntyvät jätevedet on johdettava tarvittaessa rakennuskohtaisia pumppaamoja käyttäen yhdyskunnan viemäriin. Vesihuoltolain mukaan mahdollisista vapautuksista päättää kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. Toistaiseksi vapautushakemuksia on tullut käsiteltäväksi vain muutama (vapautukset myönnetään määräaikaisina vain kiinteistöjen nykyisiä haltijoita koskien).
15 PERUSTEET: vesiensuojelu, terveydensuojelu 5: Tuetaan vesiosuuskuntien viemäriverkkojen ja jätevedenpuhdistamojen rakentamista ja ylläpitoa Savonlinnan Vesi, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus Kaukana keskustaajaman ulkopuolella sijaitsevilla taajaan asutetuilla alueilla, jossa yhdyskunnan viemäriverkon rakentaminen on vesiensuojelun kannalta kiinteistökohtaista käsittelyratkaisua järkevämpi vaihtoehto, saattaa keskustaajaman jätevedenpuhdistamolle rakennettavaa siirtoviemäriä edullisemmaksi tulla vesiosuuskunnan perustaminen ja sen rakentama viemäriverkko ja jätevedenpienpuhdistamo. Ilman valtion ja kunnan vesihuoltoavustuksia vesiosuuskunnan viemäri- ja vesijohtoverkko jää yleensä rakentamatta. Toisin kuin Oravissa, kaupungin on tuettava vesiosuuskunnan rakennusinvestointien ja käyttökulujen oikeudenmukaista jakoa myös siten, että osuuskunnan toiminta-alueen rajaukseksi määrätään yhtenäinen alue eikä sen sisälle sallita jäävän viemäriin liittymättömiä, rakennettuja ja vähintään vapaaajanasuttuja kiinteistöjä.
16 PERUSTEET: vesiensuojelu, terveydensuojelu 6: Vaaditaan yhdyskunnan viemäriverkon toiminta-alueen ulkopuolisten kiinteistöjen talousjätevesien käsittelylaitteiden rakentamiselle ja saneeraukselle toimenpidelupa Ympäristölautakunta, rakennusvalvonta Rakentamisessa ja saneerauksessa noudatetaan 15.3.2011 voimaantullutta ympäristönsuojelulain muutosta ja sen perusteella annettua uutta valtioneuvoston hajajätevesiasetusta sekä Savonlinnan kaupungin 1.7.2002 voimaantulleita ympäristönsuojelumääräyksiä ja ympäristölautakunnan 15.12.2004 153 ja 27.5.2010 77 soveltamisohjeita. Tarvittaessa lautakunta antaa myös uusia ympäristönsuojelumääräysten soveltamisohjeita ja valmistelee kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi ympäristönsuojelumääräysten tarkistamisesitykset. Rakentamisesta ja saneerauksesta vaaditaan maakäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :n 1) kohdan tarkoittama toimenpidelupa, vaikka se mahdollisen asetusmuutoksen myötä ei olisikaan enää välttämätöntä. Lupa on parantaa viranomaisvalvonnan mahdollisuuksia puuttua omatoimiseen laiterakentamiseen ja saneeraukseen.
17 PERUSTE: vesiensuojelu 7: Vähennetään hulevesien määrää ja lisätään niiden käsittelyä Savonlinnan Vesi, tekninen lautakunta Myös sade- ja lumensulamisvesistä koostuvat hulevedet sisältävät päällystetyiltä kaduilta, pihoilta, katoilta sekä satama-, tori-, pysäköinti-, teollisuus- yms. alueilta peräisin olevia epäpuhtauksia, jotka suoraan vesistöön johdettuna voivat kuormittaa vesistöä merkittävästikin purkukohdan lähialueella. Syntyvän huleveden määrään vaikuttaa päällystettyjen pintojen määrä. Tätä suunnitelmallisesti pienentämällä, jopa nurmettamalla ydinkeskustan talojen kattoja, hulevesien määrä vähenee imeytymisen ja haihdunnan lisääntyessä. Lisäksi valuma-aika pitenee, joka osaltaan myös vähentää hulevesiverkon ja edelleen vesistön kuormitusta. Kuormituksen vähentämiseksi hulevedet tulee johtaa maastoon tai imeytysojastoon siellä missä se mahdollista. Purettaessa hulevedet suoraan vesistöön hulevesiverkkoon rakennetaan riittävä määrä laskeutuskaivoja, jotka varustetaan T-haaroilla mahdollisten polttoainevuotojen keräämiseksi. Vanhoilla, valmiiksi rakennetuilla alueilla hulevesien määrään ja käsittelyyn vaikuttaminen on usein ongelmallista, mutta uusia alueita kaavoitettaessa ja rakennettaessa kaupungin maankäytön tulee ottaa hulevesiasiat suunnitelmallisesti huomioon.
18 PERUSTE: vesiensuojelu 8: Vähennetään maatalouden vesistökuormitusta Ympäristölautakunta Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella on rajallisia hallinnollisia keinoja kontrolloida maatalouden vesistökuormitusta. Sen sijaan metsätalouden vesistökuormituksen valvonnassa kuntatason ympäristösuojeluviranomaisella ei lainkaan ole toimivaltaa. Muutenkin yksityismetsätalous on Suomessa vesistökuormituksen suhteen erityisasemassa: vain suurimmat ojitushankkeet vaativat aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan (lupakynnys on korkealla, lupatarvetulkinnan tekee ELY-keskus). Metsäkeskuksenkin keinot ovat vain suosituksilla ohjaaminen. Suositusten noudattaminen on vapaaehtoista. Eläinsuojien ympäristölupien yhteydessä lupamääräyksiä annetaan myös lannanvarastoinnille, käsittelylle ja levitykselle. Lupamääräykset ovat linjassa nitraattiasetuksen säädösten kanssa. On huomattava, että myös niillä tiloilla, joissa eläinyksiköiden määrä ei ylitä luparajaa, on noudatettava nitraattiasetusta. Asetuksessa rajoitetaan lannan levitystä ajallisesti, paikallisesti (pohjavesialueet ja peltojen kaltevuus otettava huomioon) ja määrällisesti. Asetuksessa on annettu suojavyöhykevaatimukset lähimpään vesistöön, ojaan, valtaojaan ja talousvesikaivoon. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee vuosittain kymmenkunta lannan patterointi-ilmoitusta. Patterointi on lannan tilapäistä varastointia pellolla siten, että patterin alle ja päälle tehdään suojakerros valumien ja ravinnehävikin ehkäisemiseksi. Patteroinnissa on noudatettava nitraattiasetuksen säädöksiä. Paikallista valvontaviranomaista enemmän maatalouden ympäristökuormitukseen voi vaikuttaa ELY-keskus myöntäessään EU:n ympäristötukia, joiden noudattamista myös valvotaan. Tukien saaminen edellyttää tilakohtaisen ympäristönsuojelusuunnitelman esittämistä. Savonlinnassa on joukko tiloja, jotka eivät ole mukana EU:n ympäristötukien piirissä ja joilla ei ole luparajan ylittä-
19 vää määrää eläinyksiköitä. Näiden osalta vesistökuormituksen valvonta perustuu nitraattiasetukseen.
20 PERUSTE: vesiensuojelu 9: Poistetaan matonpesulaiturit ja rakennetaan viemäröityjä pesupaikkoja maalle Tekninen toimiala Mattojen pesu suoraan järvessä aiheuttaa paikallista vesistön pilaantumista. Vesilaissa ja ympäristönsuojelulaissa on pilaamista koskevia säädöksiä. Agenda 21 ohjelman perusteella laadittu suunnitelma viemäröityjen matonpesupaikkojen rakentamisesta on edennyt hitaasti. Huonokuntoisia mattolaitureita on korjattu, vaikka jo vuosia sitten linjaus on ollut se, että sitä mukaa, kun laiturien kunto edellyttää korjausta, ne poistetaan. Suunnitelmaan merkityistä viidestä pesupaikasta vasta kaksi on rakennettu (Kalastajakylään ja Karkulahteen). Kolmen uuden paikan rakentaminen on tehtävä tulevina vuosina sen mukaan kun valtuusto hyväksyy määrärahan kaupungin seuraavan vuoden talousarvioon. Yhden viemäröidyn pesupaikan hinta on noin 20 000 euroa. Kaikkia mattolaitureita ei ole suunniteltu korvattavaksi viemäröidyllä pesupaikalla, koska käsinpestävien mattotyyppien määrä vähenee (kaikkia nykyisiä mattoja ei suositella käsinpestäviksi eikä esimerkikisi pörrönukkamattoja voi edes pestä perinteisesti juuriharjalla) ja mattoja käsinpesevien määrä vähenee ja niiden myötä tämä luonnon sosiaalinen virkistyskäyttömuoto korvautuu vähitellen mattopesuloiden ja omakotialueilla painepesureiden käyttäjillä.
21 PERUSTE: vesiensuojelu 10: Valvotaan autojen pesun rajoituksia taajama-alueilla Ympäristönsuojelupalvelut Autojen pesusta päällystetyillä katu- ja piha-alueilla tulee kesäisin useita ilmoituksia valvovalle viranomaiselle. Autoista irtoava lika- sekä pesuaineet päätyvät tällaista paikoista pilaamaan vesistöä. Asia voi aiheuttaa myös taloyhtiön sisällä eripuraa tai naapuruusriitaa. Kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on yksiselitteiset säädökset autojen pesun rajoittamisesta eri alueilla. Tästä muistutetaan vuosittain median kautta tehtävällä valistustyöllä. Koska määräysten rikkomisesta valvova viranomainen ei voida määrätä esimerkiksi seuraamusmaksua, määräysten noudattamiseksi ei ole kehotuksia tehokkaampia keinoja, ellei määräysten rikkomisesta aiheudu sellaista ympäristön roskaantumista tai pilaantumista, jonka siivoamiskulut voidaan jätelain perusteella periä aiheuttajalta.
22 PERUSTE: vesiensuojelu 11: Jatketaan vesistöjen kunnostusta Kunnallistekniset palvelut, ympäristönsuojelupalvelut Kaupungilla on Kaakkolammen entisen kaatopaikan ympäristölupaan perustuva velvoite kunnostaa kaatopaikan suotovesien kuormittamia Hirvasjärveä ja Jouhenjärveä ilmastamalla. Lisäksi kaatopaikka-alueen ympäristön pohjavesien suojelemiksi entisen kaatopaikan suotovettä pumpataan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Myös Nousialan jäteaseman alueen huleja suotovesiä pumpataan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle. Näitä vesiensuojelutoimenpiteitä jatketaan vähintään sen ajan, kun siihen on lupamääräyksiin perustuva velvoite. Myös keväällä 2010 aloitettua Mertajärven itäosan kunnostusta on jatkettava tulevina vuosina, kunnes tavoiteltu järven tilan paraneminen on saavutettu. Tavoite pyritään saavuttamaan tehtyä viidessä vuodessa. Mertajärvi pilattiin Säämingin kunnan aikana johtamalla järveen Mertalan alueen puhdistamattomat talousjätevedet. Järven kunnostukseen ryhdyttiin kaupungin omasta aloitteesta järven keskeisen sijainnin takia. Kunnostettu järvi nostaa sitä ympäröivien maiden arvoa. Tehokalastuksen ja vesikasvien juurakoiden poiston lisäksi tulee harkita järven ilmastusta suihkulähteellä viimeistään siinä yhteydessä, kun järven pohjoispuolinen alue tulee rakennettavaksi. Suihkulähde voi toimia myös maisemaelementtinä.
23 PERUSTE: vesiensuojelu 12: Vähennetään katu- ja tiesuolausta ja korvataan suola vähemmän vesistöä kuormittavilla aineilla Kunnallistekniset palvelut Suola on maaperässä joko kiteytyneessä tai liuenneessa muodossa eikä ole biologisesti hajoava yhdiste. Viime kädessä suola päätyy kuormittamaan pohjavettä ja vesistöä. Suolaliuos on kustannustehokkain tapa liukkauden- ja pölyntorjunnassa, mutta turha vesien pilaaja. Suolalle on kehitelty myös ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja. Ongelmana niiden käytössä on suolaa korkeampi hinta. Lentokentällä suola on lentokoneisiin korroosiota aiheuttavana aineena korvattu urealla ja asetaatilla. Kaupunki on omalta osaltaan minimoinut suolan käytön. Kaupunki käyttää talvella liukkaudentorjunnassa vähäisen määrän natriumkloridia Auvisenrinteessä ja vastaavissa muissa katuverkon korkeimman hoitotason mäkikohteissa ja kesällä kalsiumkloridia päällystämättömien katujen ja pysäköintialueiden pölyntorjunnassa. Muualla käytöstä on luovuttu. Kesäsuolauskohteissa on otettava huomioon rannan läheisyys ja suolan valumisen estäminen vesistöön hulevesien mukana. Uhkana on, että rakennettavan rinnakkaisväylän hoidossa valtion tieliikelaitos käyttää runsaasti suolaa. Suolan käyttö tulee kuitenkin rajata vain liikenneturvallisuuden kannalta välttämättömiin kohteisiin. Suolaa korvaavia aineita tulee ottaa käyttöön niissä kohteissa, joissa em. syiden takia suolan käytöstä luovutaan.
24 PERUSTE: vesiensuojelu 13: Lopetetaan lumenauraus ja kaato vesistöön Kunnallistekniset palvelut, ympäristönsuojelupalvelut Lumen mukana vesistöön joutuu ajoneuvoliikenteen päästöistä peräisin olevia epäpuhtauksia ja erilaista roskaa (talousjätettä). Kaupungin ympäristönsuojelumääräykset sallivat lumen aurauksen silloilta vesistöön. Kyrönsalmen ja jatkossa myös Laitaatsalmen maantiesilloilta tämä lieneekin ainoa teknisesti toteutettavissa ole lumenpoistotapa. Sen sijaan lyhyemmiltä silloilta ainakin osa lumista on ajettavissa pois. Lisäksi osasta matkustajasataman laiturialuetta on joskus lumisina talvina hakemuksen perusteella hyväksytty poikkeuksellisesti lumenauraus vesistöön kevätmarkkinoiden myyntipaikkojen tieltä. Sen sijaan luvatonta vesistöön aurausta ja kaatoa on havaittu tehtävän varsinkin joiltakin ydinkeskustan asuinkiinteistöiltä sekä rannan läheisyydessä sijaitsevilta teollisuusalueilta ja Savolasta, joilla epäpuhtauksien ja erilaisen roinan määrä lumessa voi olla silta- ja laiturialueita suurempi. Luvattoman toiminnan lopettaminen edellyttää kaupungin jätehuollon valvontaviranomaiselta tehokkaampaa valvontatoimintaa. Yksi keino on valistaa lumen vesistöön auraus- ja kaatokiellosta vuosittain median kautta.
25 PERUSTE: vesiensuojelu 14: Vähennetään rantojen täyttöjä ja ruoppauksia Kaupunkisuunnittelupalvelut, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus Kaupungilla on ollut tapana piirtää vesistöön rajoittuvia asemakaava-alueen tontteja ulottumaan vesialueelle asti. Jatkossa ilman painavia perusteita ei asemakaavoiteta tontteja vesialueelle asti. Viimeksi tontit ulotettiin vesialueelle asti Seponkadun asemakaavan muutoksessa. Tontin ostajien täytettyä rantaa ympäristöpäällikön näkemykseen perustuen tilanne johti paikallisen vesilain valvontaviranomaisen syyllistämiseen ja edelleen Etelä-Savon ympäristökeskukselle tehtyyn valitukseen. Keskustaajaman ulkopuolella rantojen oma-aloitteista täyttämistä ja ruoppausta harrastetaan varsinkin vedenpinnan ollessa alhaalla. Tällainen ilman vesilain valvontaviranomaisen mielipidettä ja ilman vesialueen omistajan suostumusta tehty täyttö tai ruoppaus johtaa vuosittain useisiin ristiriitatilanteisiin vesistön käyttäjien tai naapurien kesken. Kuntaliitoksen jälkeen Savonrannalta on tullut viranomaisten tietoon jo useita tapauksia, joita on jouduttu käsittelemään myös Itä-Suomen ympäristölupavirastossa (nykyisessä aluehallintovirastossa AVI:ssa). Vesilakia valvovien viranomaisten toimesta rantojen täyttämiselle ja ruoppaukselle on luotu selkeät pelisäännöt (vesilain mukaisen lupatarpeen tarkastelu). Ongelmana on niiden saaminen kaikkien rantakiinteistöjen omistajien tietoon ja noudatettavaksi.
26 PERUSTEET: virkistyskäyttö, terveydensuojelu 15: Parannetaan uimarantojen hoitotasoa Kunnallistekniset palvelut, liikuntatoimi, terveydensuojeluviranomainen Uinti on veneilyn ja kalastuksen ohella vesistöjen suosituin virkistyskäyttömuoto. Uimavedet ovat pääosin erinomaisessa kunnossa ja uintirajoitukset levien tai hygieenisen kuormituksen takia harvinaisia. Kaupungissa on kahden tasoisia uimarantoja, joista ns. EU-uimarantoja ovat Koulukadun ja Heikinpohjan rannat. Lisäksi on lukuisa määrä epävirallisia uimapaikkoja, jotka eivät ole viranomaisvalvonnassa eikä mahdollisia rakenteita kaupungin toimesta pidetä kunnossa. Terveydensuojeluviranomaisen valvottavilla kaupungin hoidossa olevilla uimarannoilla havaitut puutteet mm. uima-alueen rajauksessa, veneiden pääsyssä uimarannoille, rannan siisteydessä sekä laiturirakenteiden ja pelastusvälineiden kunnossa on korjattava mahdollisimman pian. Myös aallokon syövyttämien rantahiekkojen alta ajoittain paljastuvat kivet on poistettava ja tuotava tarpeen vaatima määrää uutta hiekkaa.
27 PERUSTEET: vesiensuojelu, meluntorjunta, virkistyskäyttö 16: Ohjataan ja rajoitetaan tarvittaessa vesijettien käyttöä Satamalaitos, tekninen lautakunta Vesijeteillä pörrääminen on ranta-asukkaiden ja rannan virkistyskäyttäjien kannalta ehkä ärsyttävintä melua aiheuttavaa toimintaa. Lisäksi vesijetit voivat aiheuttaa turvallisuusriskin muulle veneliikenteelle ja uimarantojen käyttäjille, koska vesijeteillä pörrääjät ovat osin veneilijöitä vähemmän vesiliikennekokemusta omaavia henkilöitä, joiden kulkuvälineen hallinta voi olla puutteellista. Lisäksi vesijettien pakokaasut pilaavat ilmaa ja polttoainepäästöt uimavettä. Vaikka vesijetit ovat vesikulkuneuvoja siinä kuin esimerkiksi perämoottoriveneet ja niiden valvonta kuuluu poliisille, ei asukaspalautteen mukaan asia ole hallinnassa. Yhtenä osaratkaisuna kaupunki voisi osoittaa omistamiltaan vesialueilta, esimerkiksi Laitaatsillasta, alueen, johon vesijettien käyttö pyritään keskittämään. Lisäksi mikäli kaupungin omistamilla vesialueilla ilmenee haitallista pörräämistä esimerkiksi matkustajasataman ja Olavinlinnan ympäristön alueille kaupungin tulee harkita Etelä-Savon ELY-keskukselta vesiliikennelain mukaisen rajoituksena vesijettien käyttökiellon hakemista siten, ettei se koske matkailuyritystoimintaa (vesijettiretkien järjestämistä) eikä poliisia. Muilla vesialueilla esimerkiksi saimaannorpan tärkeä elinalue tai tiheä rantaasutus voisivat olla rajoituksen perusteluja.
28 4.2 MAANKÄYTTÖ, RAKENTAMINEN JA TIELIIKENNE PERUSTEET: ilmansuojelu, maisemasuojelu, meluntorjunta 17: Eheytetään kaupunkirakennetta ja vähennetään liikkumistarvetta Kaupunkisuunnittelupalvelut, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus Kaupunkirakenteen eheyttäminen on kestävän kehityksen mukaista, koska se vähentää liikkumistarvetta ja sen myötä ajoneuvoliikennettä. Tiiviissä kaupunkirakenteessa myös olemassa oleva infrastruktuuri, kuten kadut, vesi- ja viemäriverkot sekä sähkö- ja tietoliikenneverkot, saadaan tehokkaammin ja taloudellisimmin hyödynnettyä. Keskitettäessä kerrostalorakentaminen ja palvelut lähelle toisiaan saadaan ydinkeskustan kaupunkirakennetta tiivistettyä ja eheytettyä. Uusia vähittäiskaupan yli 5000 m²:n suuryksiköitä, hypermarketteja, kuten myös muuta paljon tilaa vievää kauppatoimintaa tai työvoimavaltaisia palveluja, korjaamoja yms. ei sallita sijoitettavaksi ydinkeskustan alueelle. Tämä parantaa maankäytön tehokkuutta. Rinnakkaisväylän valmistuminen avaa tiivistämiseen uusia mahdollisuuksia, joista suurimmat ovat Savolan ja Kirkkolahden alueiden asemakaavoittaminen liike- ja asuinrakentamiseen. Liikkumistarvetta voidaan vähentää myös tietotekniikan tehokkaammalla käytöllä, kuten videoneuvottelumahdollisuuksia lisäämällä.
29 PERUSTEET: ilmansuojelu, meluntorjunta, virkistyskäyttö 18: Kehitetään Olavinkatua kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet huomioon ottaen Kaupunkisuunnittelupalvelut, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus Rakennettavan rinnakkaisväylän valmistuttua Olavinkadun ajoneuvoliikennettä on vähennettävä ja katua kehitettävä kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen sekä kaupan tarpeet huomioon ottaen sen suunnitelman mukaisesti, minkä kaupungin toimielimet hyväksyvät keskusta-alueen kehittämisestä.
30 PERUSTE: ilmansuojelu 19: Edistetään joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet Kaupunkisuunnittelupalvelut, tekninen lautakunta, kaupunginjohtaja, Savonlinnan seudun kuntayhtymä Kevyenliikenteen ohella joukkoliikenne on kestävän kehityksen mukaista liikkumista. Savonlinnan sijainti sekä seudun asukasmäärän vähyys ja hajallaan asuminen heikentävät joukkoliikennepalvelujen järjestämismahdollisuuksia. Kaupunki voi välillisesti vaikuttaa joukkoliikenteeseen kaavallisin keinoin toimintojen, palvelujen ja asutuksen sijoittamisratkaisuilla sekä liikennejärjestelyillä. Joukkoliikennemuotojen ja vuorojen säilyminen edellyttää vähintään kannattavuusrajalle yltäviä matkustajamääriä ilman yhteiskunnan tukea. Matkustajamääriä on pyritty säilyttämään erilaisilla lipputuotteilla, kuten seutu- ja sarjalipuilla sekä paikallisliikenteessä myös kaupunki- ja nuorisolipuilla. Lentoliikenteessä on käytetty myös erilaisia kampanjatarjouksia. Vastaavia olisi mahdollista kokeilla myös muissa joukkoliikennemuodoissa. Linja-autoliikenne on yksityisten liikennöitsijöiden hoitamaa niin kaupungin sisäisessä kuin kaukoliikenteessäkin. Kaupunki ostaa palveluliikenteen (kutsuja reittiliikennettä harjoittavat PALI vuorot) ja haja-asutusalueiden koulupäivinä ajettavat avoimet joukkoliikennevuorot. Pohjois-Savon ELY-keskuksen tukemien vuorojen määrä laskee vuosi vuodelta valtion tukirahojen vähentyessä ja myös matkustajamäärien vähentyessä. Kaukoliikenteessä ajetaan vain kannattavia vuoroja. Kaupungin sisäisessä joukkoliikenteessä voitaisiin yhtenä lisämahdollisuutena kokeilla junaradan käyttöä vilkkaimman matkailukauden aikana, mikäli VR- Rata Oy sallii liikennöinnin radalla ja siihen löytyy toiminnanharjoittaja. Ympärivuotiseen käyttöön radasta ei kuitenkaan ole, koska kaupungin asuntoalueet ja työpaikat eivät sijaitse radan varrella ja lisäksi se vaatisi liityntäliikenteen järjestämistä ja parkkipaikkojen rakentamista asemille ja seisakkeille.
31 Junaliikenteen kaukovuorot kaksinkertaistuivat muutama vuosi sitten uuden kiskoautokaluston käyttöönoton myötä. Savonlinnan junaliikenteen lisäämiseksi henkilöliikenteen uudelleen aloittaminen peruskorjatulla Huutokosken radalla ja varsinkin ratayhteyden avaaminen Parikkalasta Venäjän puolelle Elisenvaaraan ovat keskeisiä kehittämiskysymyksiä, joihin kaupunki voi vaikuttaa vain välillisesti valtiovallan kautta. Lentoliikenne on pitkien etäisyyksien takia kilpailukykyinen liikennemuoto Savonlinnan seudulla. Lentoliikenne on välttämätön elinkeinoelämän (vientiteollisuuden, matkailun, koulutuksen ja tutkimuksen) sekä julkishallinnon toimivien yhteyksien turvaamiseksi pääkaupunkiseudulle. Tappiollisen lentoliikenteen säilyttäminen turvataan laaja-alaisella yhteistyöllä (edunvalvonnalla) ja rahoituksella, josta vastaavat yhteisvastuullisesti seudun kunnat, kuntayhtymä ja elinkeinoelämä. Valtion lentoliikenteen tuki on määräaikaista. Pysyvän ratkaisun aikaan saaminen edellyttää valtiovallan ratkaisuja.
32 PERUSTEET: vesiensuojelu, maisemasuojelu, virkistyskäyttö 20: Rakennetaan yhtenäinen kevyenliikenteen reitistö ydinkeskustaan Kaupunkisuunnittelupalvelut, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus Rakennettavan rinnakkaisväylän varteen sijoittuva kevyenliikenteen väylä avaa upeat vesistönäkymät Haapaveden suuntaan. Sen sijaan ydinkeskustan etelärantoja kiertävä reitti on hankalammin toteutettavissa. Suunniteltu reitti tulee kuitenkin rakentaa sen mukaan, kun kaupunginvaltuusto hyväksyy tätä koskevan määrärahan tulevien vuosien investointiohjelmaan. Reittiä ei kuitenkaan tule rakentaa rantaan pengertämällä ilman erityistä syytä siten, että ydinkeskustan viimeiset ekologisesti tärkeät luonnontilaiset rannat jäävät reitin alle. Yhtenäinen kevyenliikenteen reitistö parantaa monipuolisten lähipalvelujen saavuttavuutta kävellen ja pyöräillen. Lisääntyvä pyöräily edellyttää myös pyöräparkkien lisäämistä ydinkeskustassa ja mahdollisesti myös levähdyspaikkojen rakentamista ja varustamista reitistön varrelle.
33 PERUSTEET: maisemasuojelu, virkistyskäyttö 21: Parannetaan kaupungin omistamien rantojen hoitotasoa Kaupunkisuunnittelupalvelut, kunnallistekniset palvelut, tekninen lautakunta Ydinkeskustassa rantaviiva on valtaosin kaupunkilaisille saavuttamattomissa rakentamisen, mutta osin myös hoitamattomuuden takia. Rinnakkaisväylän valmistuminen parantaa ratkaisevasti tilannetta keskustan pohjoisrannoilla ja mahdollisesti etelärannoille rakennettava kevyenliikenteen reitti etelärannoilla. Siltä osin kuin reitti ei kulje rantaviivan tuntumassa, rakentamattomille etelärannoille sekä salmien rannoille laaditaan hoitosuunnitelma, jota toteuttaa kaupungin maiden osalta teknisen toimialan kunnallistekniset palvelut.
34 PERUSTEET: luonnonsuojelu, virkistyskäyttö 22: Edistetään retkeilyreittien ja kaupungin virkistysalueiden käyttöä Kaupunkisuunnittelupalvelut, metsätoimi, tekninen lautakunta, vapaa-aikatoimi, kaupunginhallitus Ulkoilu- ja retkeilyreitistöt merkitään kaavoihin. Aholahden hiihtokeskuksessa ja eri kaupunginosissa sijaitsevia latu- ja polkuverkostoja lukuun ottamatta reittien rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat seurat, yhdistykset, matkailuyrittäjät sekä Etelä-Savon metsäkeskus ja valtion mailla Metsähallitus. Yhteistyössä reittien ylläpitäjien kanssa kaupungin metsätoimi ja vapaaaikatoimi jakavat mm. reitti-informaatiota kaupungin kotisivuilla ja painetuilla esitteillä, joissa kerrotaan myös reittien varren luontoarvoista, kuten harvinaisista eläin- ja kasvilajeista sekä arvokkaista elinympäristöistä. Kaupungin virkistysalueiden säilyminen rakennustoiminnan ulkopuolella virkistyskäytössä turvataan kaavoituksellisin keinoin. Tärkeimpinä alueina voidaan pitää Talvisaloa, Kyrönniemeä sekä Sulosaarta, Verkkosaarta ja kaupungin eteläpuolisia saaria. Myös luonnonarvojen, virkistyskäytön ja kauniin maiseman puolesta arvokkaita alueita sekä koulujen biologian ja maantiedon opetukseen soveltuvia alueita säilytetään luonnon ominaispiirteitä muuttavalta rakentamis- yms. maankäyttötoiminnalta tarvittaessa kaavoituksellisin keinoin.
35 PERUSTEET: luonnonsuojelu, virkistyskäyttö 23: Turvataan suojelualueiden ja kohteiden säilyminen Kaupunkisuunnittelupalvelut, metsätoimi, tekninen lautakunta, ympäristönsuojelupalvelut, kaupunginhallitus Tärkeintä on kyetä säilyttämään eri suojeluohjelmiin kuuluvat kohteet ja uhanalaisten lajien elinympäristöt, sekä luonnonmuistomerkeiksi sopivat kohteet ja alueet, joilla on kiinteitä muinaismuistoja. Tarvittaessa niille haetaan luonnonsuojelulain mukainen rauhoitus- tai rajauspäätös ELY-keskukselta. Suojelu voidaan toteuttaa myös kaupungin omalla päätöksellä ilman luonnonsuojelulain mukaisen rauhoituspäätöksen hakemista. Näin on tehty Soininmäen perinnemetsän kohdalla. Suojelualueilla liikkuminen - sikäli kun sitä ei ole rauhoituspäätöksessä kielletty - edellyttää aina alueen ylläpitäjän järjestämää kulkijoiden ohjaamista vähiten häiriintyville ja parhaiten kulutusta kestäville alueiden osille.
36 PERUSTEET: maisemasuojelu, meluntorjunta 24: Sopeutetaan rakentaminen ympäristöönsä Kaupunkisuunnittelupalvelut, rakennusvalvonta, kunnallistekniset palvelut Asemakaavoituksessa ja rakennuslupia myönnettäessä on otettava huomioon alueen vanha rakennuskanta ja kuinka uudisrakentaminen sopeutetaan kulttuuriperintöä kunnioittaen ympäröivään maisemaan. Rakentamisessa on korostettava myös luontoarvojen säilyttämistä ja vaalimista. Kaupunkikuvan, rakennushistorian yms. kannalta suojeltaviksi kohteiksi merkityt rakennukset saneerataan uudiskäyttöön ennen niiden suojeluarvon menettämistä. Tie- ja katurakentamisessa on otettava huomioon myös meluntorjunnan järjestäminen. Meluntorjuntakeinona voidaan käyttää myös ajonopeuksien alentamista ja hidasteiden rakentamista. Ajoneuvon häiritsevän käytön aiheuttamaa haittaa ei välttämättä voida poistaa edes meluaidalla tai vallilla. Kasvillisuudella on vain marginaalinen merkitys meluntorjunnassa. Sen sijaan kasvillisuutta voidaan tehokkaasti käyttää pölyn leviämisen rajoittamiseksi.
37 PERUSTEET: maisemasuojelu, ilmansuojelu, vesiensuojelu 25: Ohjataan kyläkeskuksiin ja haja-asutusalueelle rakentamista Kaupunkisuunnittelupalvelut, rakennusvalvonta, kaupunginhallitus Liikkumistarvetta vähentävän etätyön mahdollistamiseksi kaupunki tukee resurssiensa puitteissa ja teknologian kehittymisen huomioon ottaen tietoliikenneyhteyksien rakentamista haja-asutusalueelle ainakin kyläkeskuksiin ja niiden lähialueille. Kaupunki ohjaa kaavoituksellisin keinoin ympärivuotiseen käyttöön tulevaa uudisrakentamista haja-asutusalueella mm. vesihuollon ja muun infran järkevän rakentamisen mahdollistamiseksi. Tämän estämättä vapaa-ajanasuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi hyväksytään alueilla, joissa se ei ole kaavan vastaista.
38 4.3 JÄTEHUOLTO PERUSTEET: maaperänsuojelu, ilmansuojelusuojelu, terveydensuojelu 26: Parannetaan jätehuoltomääräysten mukaista jätteenlajitteluastetta Ympäristönsuojelupalvelut Nousialan jäteasemalla tehdyssä tutkimuksessa kolmannes loppusijoitettavasta jätteestä on hyötykäyttökelpoista biojätettä, joka mädäntyessään houkuttelee haittaeläimiä ja lintuja ja tuottaa hiilidioksidia pahempaa kasvihuonekaasua metaania. Metaanilla on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksessa ja siksi kaatopaikkakaasut on kerättävä talteen ja poltettava. Ympäristönsuojelupalveluiden valvontatoimenpiteitä tehostamalla jätteenlajitteluastetta voidaan parantaa. Tarvittaessa väärinlajiteltujen jätteiden erilliskuljetus Nousialaan ja siellä tehtävä maksullinen lajittelu tekee väärinlajittelun niin kalliiksi, että jätteenlajitteluaste varmasti paranee jatkossa.
39 PERUSTE: ilmansuojelusuojelu 27: Hyödynnetään kaatopaikkakaasun sisältämä energia Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy, Savonlinnan seudun kuntayhtymä Kaakkolammen entisen kaatopaikan viimeistelyn yhteydessä hankittiin kaatopaikkakaasujen polttosoihtu. Mikäli poltossa vapautuvalle energialle (noin 200 kwh/d) ei löydy hyödyntäjää lähialueella jo sijaitsevista toiminnoista, selvitetään mahdollisuudet sijoittaa alueelle toimintoja, jotka osana energiantarpeestaan voisivat hyödyntää kaatopaikkakaasujen energiaa.
40 PERUSTE: ilmansuojelusuojelu 28: Ratkaistaan jätevedenpuhdistamolietteen käsittelyn hajuongelma Savonlinnan Vesi, tekninen lautakunta Puhdistamolietteen rumpukompostointilaitoksen elokuussa 2010 käyttöön otettu kolmas rumpukaan ei ratkaissut Pihlajaniemessä, sen edustan vesialueella ja ajoittain myös osissa ydinkeskustaa esiintyvää hajuongelmaa. Tilanne on vastoin kompostointilaitoksen ympäristölupamääräyksiä ja mikäli tilannetta ei saada korjattua, Etelä-Savon ELY-keskus luvan valvontaviranomaisena voi pahimmillaan kieltää toiminnan kokonaan. Kompostointilaitoksesta leviävä haju on yksi pahimmista ympäristöongelmista Savonlinnassa, joka on ratkaisematta. Savonlinnan Veden on haettava yhdessä ulkopuolisen toiminnanharjoittajan ja alan konsulttiyritysten kanssa myös vaihtoehtoisia ratkaisumalleja lietteen käsittelylle. Tällöin voidaan päätyä myös kompostointisopimuksen irtisanomiseen ulkopuolisen toiminnanharjoittajan kanssa ja ryhtyä kuljettamaan liete muualle, esimerkiksi Nousialan jäteaseman yhteydessä käsiteltäväksi (jossa biokaasua tuottavaa mädätystä voitaisiin tarkastella yhtenä vaihtoehtona kaatopaikkakaasun mahdolliseen hyödyntämiseen liittyen). Lietteen käsittelystä aiheutuva lisäkustannus aiheuttaa nostopainetta jäteveden käsittelymaksuun.
41 PERUSTE: maaperänsuojelu 29: Otetaan käyttöön nollatoleranssi ympäristön roskaamisessa Maankäyttö, ympäristönsuojelupalvelut, kunnallistekniset palvelut Luvattomia kaatopaikkoja paljastuu joka vuosi. Osa näistä on kaupungin omistamilla mailla. On huomattava, että mikäli roskaajaa ei saada selvitettyä, jätelain mukaan siivoamisvastuu on maanomistajalla. Esimerkiksi Viitasuontien pää roskataan heti, kun se on saatu siivottua. Tämä ja vastaavat muut toistuvasti roskattavat paikat on teknisillä esteillä tehtävä vaikeasti ajoneuvolla saavutettavaksi. Roskaajien kiinni saamiseksi on tarvittaessa käytettävä liiketunnistimilla käynnistyviä tallentavia valvontakameroita. Tutkimuspyynnön tekemisessä poliisille on otettava käyttöön nollatoleranssi.
42 PERUSTE: maaperänsuojelu 30: Järjestetään siistimiskampanjoita Ympäristönsuojelupalvelut Kaupungin ympäristönsuojelupalvelut yhteistyössä teknisen toimialan muiden yksiköiden, koulujen ja Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n kanssa voisivat järjestää esimerkiksi rakennusvalvonnan kevätkatselmukseen liittyen vuosittain Siisti Savonlinna kampanjan, jossa siivottaisiin myös niitä ei kenenkään hoidettavia yleisiä alueita, jotka normaalisti eivät kuulu siivoamisen piiriin. Kampanjan yhteydessä on mahdollisuus tiedottaa jätteen lajitteluvaatimuksista, kierrätysmahdollisuuksista jne.
43 PERUSTE: maaperänsuojelu 31: Jatketaan kiinteistöjen jätehuoltopalvelujen hoitamista hajaasutusalueella Ympäristönsuojelupalvelut Ympäristönsuojelupalvelut jatkaa omakustanteista talousjätteen aluekeräystä haja-asutusalueilla ja keskustaajaman venevalkamissa sopimusperusteisella mallilla. Tarvittaessa myös hyöty- ja ongelmajätteiden keräystempauksia järjestetään ympäristönsuojelupalvelujen resurssien ja teknisen lautakunnan ekomaksun tuoton mahdollistamissa puitteissa. Keräyspisteiden sijoittelussa kartoitetaan saariston keräyspisteiden siirtämistä helpommin huollettavissa oleville mannerrannoille.
44 4.4 ENERGIANHANKINTA, -TUOTANTO JA -KÄYTTÖ PERUSTE: maisemansuojelu, ilmansuojelu 32: Mahdollistetaan tuulivoimalaitosten sijoittaminen Savonlinnaan Kaupunkisuunnittelupalvelut, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus Kahden uuden ydinvoimalaluvan yhteydessä eduskunnan hyväksymään energiapakettiin sisältyi syöttötariffi, joka on takuuhinta tuulivoimalla tuotetulle energialle. Syöttötariffin odotetaan edistävän merkittävästi tuulivoimalaitosten rakentamista Suomeen. Etelä-Savon maakuntaliitossa on tehty selvitys potentiaalisista tuulivoimapuistojen sijoittamispaikoista Etelä-Savossa. Selvityksen mukaan parhaat puistojen sijoittamispaikat keskittyvät Savonlinnan seudulle, joista parhaimmiksi on arvioitu Laukunkankaan ja Syvälahden alueet. Yksittäistapauksissa yleiskaavoja tarkistetaan siten, että niissä osoitetaan paikat, joihin sähköä tuottavia tuulivoimaloita voidaan sijoittaa. Paikkoja ei osoiteta vesistöjen rannoille eikä asutuksen ja matkailualueiden välittömään läheisyyteen. Vaikka energian hinnalla on ratkaiseva merkitys mm. kuntien energianhankinnassa, myös ns. vihreät arvot ts. millä energia on tuotettu ovat jatkossa imagotekijänä vaikuttamassa hankintapäätöksiin. Tuulivoima, aurinkoenergia, maalämpö, vesivoima sekä erilaiset bioenergialähteet (poislukien turve, jonka tuotantosoilta vapautuu kasvihuonekaasuja enemmän kuin polton yhteydessä) ovat esimerkkejä energian kestävän kehityksen mukaisista tuotantotavoista.
45 PERUSTE: ilmansuojelu 33: Lisätään bioenergian (hakkeen ja pellettien) sekä ilmalämpöpumppujen ja maalämmön hyödyntämistä Toimitilapalvelut, tekninen lautakunta, kiinteistöyhtiöt Kaikilla kaukolämpöverkon ulkopuolella sijaitsevilla kaupungin kiinteistöillä, joilla on joko suorasähkö- tai öljylämmitys, lämmitysmuoto vaihdetaan joko haketai pellettilämmitykseen taikka ryhdytään hyödyntämän ilmalämpöpumppuja ja maalämpöä. Lämmitysmuodon vaihtamisesta toimitilapalvelujen on laadittava aikataulu.
46 PERUSTE: ilmansuojelu 34: Mahdollistetaan alueellisten maalämpölaitosten rakentaminen Kaupunkisuunnittelupalvelut, tekninen lautakunta Lämpöenergiaa tuottavat maalämpölaitokset eivät aiheuta ympäristöhaittoja ja ne voidaan sijoittaa asemakaavoissa yhdyskuntahuoltoa palvelevien rakennusten alueelle tai teollisuusalueelle. Useamman kiinteistön yhteinen alueellinen maalämpölaitos voi tulla yhtenä vaihtoehtoratkaisuna kysymykseen taajaan rakennetulla alueella, johon ei ole kannattavaa rakentaa kaukolämmön siirtoverkkoa keskustaajamasta. Rakennettua lämpöverkkoa on mahdollista hyödyntää myös kesällä rakennusten jäähdytyksessä, jolloin saadaan säästöä ilmastointiin tarvittavan sähkönkulutuksessa.
47 PERUSTE: ilmansuojelu 35: Alennetaan kiinteistöjen ja julkisten tilojen energiankulutusta Toimitilapalvelut, tekninen lautakunta, kiinteistöhuoltoyhtiöt Kaupungin omistamien kiinteistöjen sekä julkisten tilojen mukaan lukien katuja tieverkon valaistukseen vaihdetaan energiansäästölamput sitä mukaan kuin uudet lamput on vaihdettava. Joiltakin osin tämä edellyttää myös valaisintyyppien vaihtamista, josta aiheutuu investointikuluja. Kiinteistöjen lämpötilaa on oltava mahdollista säätää käyttötilanteen mukaan. Kesäaikaisesta huoneisto- ja / tai huonekohtaisesta jäähdytyksestä siirrytään uudisrakentamis- ja saneerauskohteissa useamman kiinteistön kattavaan kaukojäähdytysverkon käyttöön sitä mukaa kuin verkkoa rakennetaan. Ikkunatiivisteet on tarkistettava vuosittain ja tarpeen mukaan vaihdettava. Myös huonokuntoiset ikkunapuitteet on uusittava ja tarpeen mukaan asennettava lämpölasit, mikäli kiinteistö ei tule saneerattavaksi lähivuosina. Kiinteistöjä saneerattaessa lämpöeristystä on parannettava vähintäänkin tasolle, jota voimassa olevat rakennusnormit edellyttävät. Saneerauksen yhteydessä lämmöntalteenottolaitteistot on hankittava kaikkiin koneellisen ilmastoinnin omaaviin kiinteistöihin. Kaupunkikonsernin omistamiin kiinteistöihin, joissa on asuinhuoneistoja, on asennettava huoneistokohtaiset sähkö- ja vesimittarit. Sähkön ja veden (sekä kaukolämmön) kulutus on laskutettava mitatun kulutuksen mukaan, ei osana vuokraa. Yhtenä keinona sähkön kulutuksen vähentämiseksi on automatiikan tehokkaampi hyödyntäminen valojen sekä käyttämättömien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmiusvirran kytkemiseksi pois päältä.