Kuva: Satakuntaliitto
Satakuntalaisina olemme ajoittain vaalineet ajatusta siitä, että mitään ei kysytä eikä mihinkään vastata. Satakuntalainen ottaa ympäristön huomioon kierolla tavalla olemalla hiljaa - Ville Malja, Lapkon solisti -
Satakunnassa small-talkia ei ole edes olemassa, koska sitä pidetään paskanpuhumisena. Jos ei ole mitään sanottavaa, niin ei sitten myöskään sanota mitään - Jyrki Kangas -
Porilaisen ajattelumallin mukaan maakunnallinen yhteistyö tarkoittaa sitä, että rahat pannaan porilaiseen pärekoriin, josta ne sitten jaetaan porilaisen organisaation kautta yhteisen hyvän nimissä porilaisten parhaaksi katsomalla tavalla - Kankaanpään Seutu 28.8.2008 -
Jalostuksen työllistävyyden osuus korkein (32 %) Vahva kuntatalous: Velattomin maakunta 2009-2011 Mutta muuttoliike positiivinen vuosina 2009-2012 Rauman seudun BKT, teollisuuden arvonlisäys ja työllistävyys maan huippua Suomessa 12 kuntaa, joissa velkaa alle 100 /asukas: 3 Satakunnassa 10 000 korkeakouluopiskelijaa, 1 500 uutta joka vuosi Työttömyysaste neljänneksi alhaisin (heinäkuu 2012) Väestö vähentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1991 alkaen, -476 hlöä vuonna 2011 Ulkomaan kansalaisia kolmanneksi vähiten
kuntauudistus nyt
johtopäätökset aikaisemmista kuntareformeista Kaikki uudistukset perustuneet 60- luvulta alkaen keskushallinnon interventioihin Pieniä reformeja, mutta keskeiset ongelmat edelleen ratkaisematta Tavoitteita ei ole saavutettu: hiipuneet tai jääneet keskeneräisiksi Kuntien yhteistoiminta yhtäältä tiivistynyt toisaalta himmelit lisääntyneet
hallintohimmelit Porin näkökulmasta
Kartta, nykyhetki, kunnan nimi, kunnan optimikoko, hyvä vs. huono hallitus, ideologista keskittämistä vs. rakenteiden uudistamista jne. T U N T E E T Yhdyskuntarakenne, väestö- ja ikärakenne ja kuntatalouden kehitys 2010, 2020 ja 2030 : kuinka hyvinvointimallimme selviytyy, kuinka kuntaperustainen järjestelmä kestää, miten perusterveydenhuolto järjestetään, miten johdetaan sosiaali- ja terveyspalveluita, mitkä ovat kunnan tehtävät ja kuinka paljon siirrettään taakkaa työmarkkinoille tuleville nuorille ikäluokille? J Ä R K I 10
2012
2020-2030
Yli 65-vuotiaiden osuus Satakunnassa vuosina 2010-2030 21,3 % (48 180) vuonna 2010 25,3% (56 712) vuonna 2015 28,0 % (62 430) vuonna 2020 29,7 % (66 035 vuonna 2025 = + 17 855
Laskennallisten sosiaali- ja terveysmenojen muutos (miljoonaa euroa) ikäryhmittäin Satakunnassa vuosina 2010-2025 - Laskelma perustuu STM:n keskimääräisiin ikäryhmittäisiin sosiaali- ja terveysmenoihin (sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sairausvakuutuslain mukaiset lääkkeet ja palvelut) ja Satakunnan alueen väestöennusteisiin ikäryhmittäin vuosina 2010-2025 - Oletusarvoina sotemenot asukasta kohden koko maassa vuonna 2010: 65-74-vuotiaat: 3750 /as., 75-84-vuotiaat 7500 ja yli 85-vuotiaat 15 000 Ikäryhmä 65-74 75-84 85- Vuosi 2010 miljoonaa euroa Vuosi 2020 miljoonaa euroa Vuosi 2025 miljoonaa euroa Erotus miljoonaa euroa 95,1 126,0 113,0 17,9 125,2 152,3 193,9 68,7 92,0 127,9 150,9 58,9 Kaikki 312,3 406,2 457,8 145,5
Kuntien taloudellinen liikkumavara jatkossa? 1. Vaikeutuvan talouskehityksen kunnat Tällä hetkellä melko vakaan talouden kunnat Tällä hetkellä jo vaikeuksissa olevat kunnat Satakunnan kunnat 2010-2024? 5. VOS-riippuvaiset kunnat (yli 50 % nettomenoista) Taloustasapainon säilyttävät kunnat Ahdinkoon ajautuneet / ajautuvat kunnat 2. Kasvavien kaupunkiseutujen kunnat 4. Kuntaliitoskunnat Sijainnistaan hyötyvät kehyskunnat Heikkenevän talouden keskuskunnat Hyvän kehityspotentiaalin kunnat Heikon kehityspotentiaalin kunnat KuVe % 19,45 vuonna 2010 KuVe % 22,99 vuonna 2016 3. Toimintaansa jo sopeuttaneet kunnat Sopeuttamiskykyään heikentäneet kunnat Sopeuttamiskyvyn lähes menettäneet kunnat KuVe % 24,41 vuonna 2020 KuVe % 27,13 vuonna 2024
Yhteenveto kuntien lausunnoista (22.5.2012) Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluryhmän väliraportti (31.5.2012) Hallituksen iltakoulun linjaukset ja tiedonanto (5.-6.6.2012) Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit (27.6.2012) missä mennään nyt kuntauudistuksessa?
Satakunta: Porin alueen Uusi Kunta muodostuisi kahdeksasta nykyisestä kunnasta. Asukasluku 120 749 asukasta. Rauman alueen Uusi Kunta muodostuisi kolmesta kunnasta. Asukasluku 47.874 asukasta Kankaanpään alueen Uusi Kunta muodostuisi viidestä kunnasta. Asukasluku 20.691 Euran, Säkylän ja Köyliön Uusi Kunta 20.034 asukasta Huittisten, Kokemäen ja Punkalaitumen Uusi Kunta 21.931 asukasta
ELINVOIMA -kriteerit(3) PALVELU- JA VÄESTÖPOHJA -kriteerit (2) KUNTATALOUS -kriteerit (6) kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit
1. palvelu- ja väestöpohjakriteerien täyttyminen Satakunnan kunnissa
Kriteeri 1a: Väestöpohja vähintään 20 000 asukasta Pori 83133 Rauma 39 820 Ulvila 13554 Eura Kankaanpää Huittinen Kokemäki Harjavalta Eurajoki Nakkila Säkylä Luvia Merikarvia 12 424 12 078 10 638 7 922 7504 5 844 5780 4 673 3353 3304 Pori ja Rauma ovat ainoat kunnat, jotka täyttävät väestöpohjakriteerin Joka toisessa kunnnassa (173) alle 6000 asukasta. Nakkila Suomen mediaanikunta (5780 asukasta). Köyliö Karvia Pomarkku Jämijärvi Lavia Honkajoki 2 804 2 599 2415 2 003 1 945 1 848 Vain 56 kunnassa (16 %) kaikista kunnissa väkiluku ylittää 20 000 asukkaan rajan. Siikainen 1661 Kiikoinen 1 265 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000
Kriteeri 1b: Syntyvän ikäluokan koko vähintään 50 lasta Pori 823 Rauma 403 Ulvila 143 Eura 123 Kankaanpää 112 Huittinen 98 Eurajoki 69 Kokemäki Harjavalta Nakkila Säkylä Luvia Merikarvia Köyliö Pomarkku 53 45 35 24 23 22 68 65 10 kunnassa syntyvän ikäluokan koko vähintään 50 lasta Satakunnassa (2008-2010) Joka kolmannessa kunnassa (136) syntyi alle 50 lasta vuodessa ja joka neljännessä alle 30 lasta koko maassa (2008-2010) Karvia 20 Honkajoki 20 Jämijärvi 15 Lavia 13 Kiikoinen 12 Siikainen 10 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 700 750 800 850 900
2. työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit Satakunnan kunnissa
Kriteeri 2a: Työpaikkaomavaraisuus vähintään 80 % Harjavalta 130,4 Säkylä 119,3 Honkajoki Kankaanpää Pori Eurajoki Eura Rauma Huittinen Karvia 92,3 98,4 104,3 104,3 102,1 109,7 107,4 112,7 Joka viides kunta ylittää 100 %:in rajan koko maassa. Harjavallan työpaikkaomavaraisuusaste (%) 3:nneksi korkein koko maassa Siikainen 88,7 Merikarvia 85,9 Kokemäki Jämijärvi Lavia Kiikoinen Nakkila Ulvila Pomarkku 66,7 64,9 85,9 82,5 78,1 77,1 76,3 Kaikkien kuntien alhaimman viidenneksen rajaarvo 67,8, jonka alittaa neljä kuntaa Satakunnassa Köyliö 57,6 Luvia 52,4 0 40 80 120 160
Kriteeri 2 b: Pendelöinti keskuskuntaan vähintään 25 % Ulvila 49,1 Luvia 42,2 Eurajoki 42,2 Köyliö 40 Pomarkku 28,1 Nakkila 26,5 Jämijärvi Kiikoinen Merikarvia Säkylä Honkajoki Harjavalta 12,2 11,8 15,6 15,1 18,2 24,5 Kunta kuuluu samaan työssäkäyntialueeseen, jos pendelöinti keskuskuntaan ylittää 10 %:in rajan Lavia 11,8 Siikainen Pori Rauma Kokemäki Karvia Kankaanpää Huittinen Eura 0 0 0 0 0 0 0 11,5 Jos pendelöinti keskuskuntaan ylittää 40 %:in rajan, käytännössä samaa toiminnallista aluetta: neljä kuntaa Satakunnassa 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Kriteeri 2c: Yhdyskuntakriteeri, yhtenäinen taajamarakenne 93 000 asukasta keskustaajama-alueellla. Suomen 7:nneksi suurin taajama-alue Kriteeri perustuu Suomen ympäristökeskuksen keskustaajamaluokitukseen suurimpien kaupunkien osalta Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2012
Kriisikunnan kriteerit: 1. Negatiivinen vuosikate (tulorahoituksen määrä, joka jää juoksevien menojen maksamisen jälkeen jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin jne.) 2. Lainakanta 50 % korkeampi kuin koko maan keskiarvo 3. Tase alijäämäinen 4. Tuloveroprosentti 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maan painotettu keskiarvo 5. Omavaraisuusaste vähemmän kuin 50 % (omavaraisuusaste= oman pääoman suhde koko pääomaan) 6. Suhteellinen velkaantuneisuus enemmän kuin 50 % (suhteellinen velkaantuneisuus = kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun) kuntatalouskriteerit Satakunnan kunnissa
Kriteeri 3a: Vuosikate euroa asukasta kohden 2010-2011 (kriteeri negativiinen vuosikate) Eurajoki 1782 Huittinen 492,5 Karvia 449 Säkylä 396,5 Merikarvia 376 Rauma 363 Pori 332 Eura 296 Lavia Nakkila Pomarkku Honkajoki Harjavalta Ulvila 263,5 263 230 209 206 160 Negativiinen vuosikate vain Jämijärvellä Vuosikate keskimäärin 421 euroa per asukas koko maassa keskimäärin vuosina 2010-2011 Kankaanpää 157,5 Siikainen 154 Kokemäki 145 Köyliö 127,5 Luvia 83 Kiikoinen 43 Jämijärvi -32-200 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000
Kriteeri 3b: Lainakanta keskimäärin vuosina 2010-2011 (kriteeri lainakanta 50 % korkeampi kuin koko maan keskiarvo =2956 ) Honkajoki 2460 Lavia 2164 Pori 2019 Kankaanpää 1882,5 Kokemäki Luvia Jämijärvi Köyliö Huittinen Ulvila 1238 1307 1398,5 1514 1496 1754,5 Kuntien keskimääräinen lainakanta 1 957 vuosina 2010-2011 Eura 1178 Eurajoki 1166 Pomarkku Säkylä Siikainen Kiikoinen Merikarvia Nakkila Karvia 80 424 564,5 523 770 1048 1011 Koko maassa 12 kuntaa, joilla lainaa alle 100 asukasta kohden Rauma 29 Harjavalta 0 0 500 1000 1500 2000 2500 3000
Kriteeri 3c: Taseen yli- tai alijäämä (kriteeri tase alijäämäinen 2010-2011) Eurajoki 6660 Karvia 3244 Rauma 2527 Harjavalta 2347 Merikarvia Siikainen Kiikoinen Pomarkku Nakkila Huittinen 642 637 574 1178 986 1501 Eurajoella toiseksi eniten kumulatiivista ylimäämää asukasta kohden koko maassa. Karvia 8. ja Rauma 15. Eura 542 Ulvila 504 Luvia Pori Kokemäki Kankaanpää Jämijärvi Köyliö -145 Säkylä -403 Honkajoki -761 420 179 177 155 0 Koko maassa kuntien taseessa ylijäämää keskimäärin 1301 per asukas. Alijäämäisiä kuntia yhteensä 75-1834 Lavia -3000-2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000
Kriteeri 3d: Tuloveroprosentti keskimäärin 2010-2011 (kriteeri tuloveroprosentti 0,5 % korkeampi kuin koko maan painotettu keskiarvo =19,57) Lavia 20,75 Honkajoki 20,25 Siikainen 20 Säkylä 20 Köyliö 20 Kankaanpää 20 Pomarkku 19,75 Nakkila 19,75 Kokemäki 19,75 Jämijärvi 19,75 Huittinen 19,75 Ulvila 19,5 Merikarvia Eura Luvia Kiikoinen Karvia Pori 18,75 19 19 19 19,5 19,5 Koko maan painotettu keskiarvo 19,57, jonka alle jää 10 kuntaa Satakunnassa Harjavalta 18,75 Rauma 18 Eurajoki 18 16,5 16,75 17 17,25 17,5 17,75 18 18,25 18,5 18,75 19 19,25 19,5 19,75 20 20,25 20,5 20,75 21
Kriteeri 3e: Suhteellinen velkaantuneisuus % (kriteeri suhteellinen velkaantuneisuus enintään 50 %) Säkylä 53,45 Kankaanp 46,4 Pori Luvia Kokemäki Lavia Jämijärvi Honkajoki Ulvila Huittinen Pomarkku 29,7 29,1 33,8 35,8 37,6 38,6 41,3 40,8 40,6 Karvian suhteellinen velkaantuneisuus neljänneksi alhaisin koko maassa vuonna 2010. Harjavalta 6:nneksi alhaisin Eurajoki 28,7 Eura Siikainen Köyliö Kiikoinen Nakkila Merikarvia 18,7 19,7 23,25 23,2 24,4 27,35 Suhteellinen velkaantuneisuus keskimäärin 44,5 % kaikissa Suomen kunnissa Rauma 13,65 Harjavalta 10,5 Karvia 9,8 0 10 20 30 40 50 60
Kriteeri 3f: Omavaraisuusaste % (kriteeri omavaraisuusaste vähintään 50 %) Karvia 89,6 Harjavalta 88,9 Rauma 86 Eurajoki 81,3 Merikarvia 80,2 Siikainen Nakkila Huittinen Eura Ulvila Pori Köyliö Säkylä 61,8 61,3 64,8 64,3 64,1 66,2 73 76,7 Karvian omavaraisuusaste oli 5:nneksi, Harjavallan 6:nneksi ja Rauman 8:nneksi korkein vuonna 2011 Pomarkku Luvia Jämijärvi Kokemäki Kankaanpää Honkajoki 37,7 37 41,5 43,6 52,5 60,4 Neljä pohjoissatakuntalaista kuntaa ja Kokemäki jäävät alle 50 %:in rajan. Lavia 29,4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Jämijärvi 3/6 Honkajoki 3/6 Säkylä 3/6 Kankaanpää 2/6 Kokemäki 2/6 Lavia 3/6 Köyliö 2/6 Kuntatalouskriteerien toteutuminen Satakunnassa Porin kaupunki VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 16.7.2012
Pääkriteeri 1: Palvelu- ja väestöpohja Pääkriteeri 2: Elinvoima Pääkriteeri 3: Kuntatalous Toteutuuko selvitystarve? 11 kuntaa Säkylä Luvia Merikarvia Köyliö Pomarkku Karvia Honkajoki Jämijärvi Lavia Kiikoinen Siikainen 5 kuntaa Nakkila Ulvila Pomarkku Köyliö Luvia 0 kuntaa
Kriteerien pohjalta kunnat voivat käynnistää tarvittavat selvitykset Kriteerit toimivat pohjana hallituksen rakennelaille, joka tulee voimaan 1.5.2013 Hallitus kannustaa liitoksiin yhdistymisavustuksilla. Yhdistymisavustusta saa, jos päätös 1.4.2014 mennessä Kunnat, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä valtion erityisselvittäjät Kuntarakenteen uudistamisen rinnalla samanaikaisesti muut isot uudistukset kuntauudistuksen eteneminen
Kiitos!