Suomen Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 2/99
2 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99
Sisältö Pujeenjohtajan palsta... 4 Migreenin hoidosta valmistumassa kansallinen suositus... 5 Lasten migreeni... 8 Nuorten migreeni... 11 Messut... 12 World Headache Alliance... 12 Shindo Bodywork... 13 Asiantuntija vastaa... 18 Migreeniä voidaan mitata... 20 Etsimme migreenikkoja tiedotuskampanjaan... 23 Uutisia meiltä ja muualta... 24 Lapsen päänsärkyä saa potea koko perhe... 25 Väitös: Lasten kivunhoidossa yhä parantamisen varaa... 26 Lukijat kirjoittavat... 27 Minun tarinani... 28 Valkoparta, vanha ukki... 30 Paikallisuutisia... 31 Tampereen alaosasto... 31 Etelä-Pohjanmaan Päänsärky-yhdistys... 33 Jäsenillat... 34 (09) 454 72 72 Toimistonhoitaja päivystää arkisin klo 14 17. Julkaisija: Suomen Migreeniyhdistys Migrän-föreningen i Finland ry Kansi: Virpi Vallasvuo Linnanmäellä Lehden taitto: Leena Kanerva Paino: Mynäprint Oy Onko Sinulla ideoita tai ehdotuksia yhdistyksellemme tai jäsenlehteemme? YHTEYSTIETOMME: Suomen Migreeniyhdistys Mannerheimintie 44 A 00260 Helsinki Faksi (09) 493 353 migreeni@migreeni.org www.migreeni.org Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99 3
Tutkimusten ja tilastojen mukaan migreenistä kärsivät eniten aktiivisesti työelämän kiihkeässä tahdissa ponnistelevat nuoret keskiikäiset. Kuitenkin migreeniä potee valitettavasti myös aika suuri joukko teini-ikäisiä nuoria ja lapsia. Lehtemme tässä numerossa käsittelemme hieman syvemmin lasten ja nuorten migreeniä. Toivomme, että sekä lasten vanhemmat että nuorten kanssa työskentelevät saavat näin neuvoja ja opastusta siihen, miten parhaiten voimme auttaa ja tukea nuoria migreenikkoja. Vaikka migreenikohtaukseen useimmiten tarvitaankin erityistä lääkehoitoa, tulisi meidän vanhempien huomioida ja opettaa myös lapsemme ja nuoremme tunnistamaan lääkehoidon ohella ravinnon, liikunnan ja riittävän levon sekä unen merkitys migreenin hoidossa. Voimme myös yrittää opettaa lapsillemme rentoutumisen tärkeää taitoa nykyisessä suorituskeskeisessä elämänrytmissä. Terveet elämäntavat auttavat meitä aikuisiakin migreenin hallinnassa, mutta uskoisin, että nuorten elämäntapoja ja migreenin omaehtoista hallintaa on helpompi jo ajoissa ohjata terveille linjoille. Me migreenikonkarithan olemme jo enemmän tai vähemmän saastuttaneet kroppamme useita vuosia kestäneillä lääkekokeiluilla samalla kun olemme myös elämäntapojemme suhteen hitaampia ja jäykempiä omaksumaan uusia kuvioita jo piintyneisiin tottumuksiimme. Monica Gylfe puheenjohtaja 4 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99
Markus Färkkilä, neurologian dosentti HYKS, Neurologian klinikka Helsingin Päänsärkykeskus, Hakaniemen Poliklinikka Migreenin hoidosta valmistumassa kansallinen suositus Suomalainen lääkäriseura Duodecim on käynnistänyt Käypä hoito -projektin, jonka tarkoituksena on tuottaa Suomen oloihin soveltuvia suosituksia eri sairauksien hoitokäytännöistä. Projektin keskeisenä tavoitteena on, että hoidot perustuvat tieteelliseen, tutkimukselliseen näyttöön, eli ne on osoitettu tehokkaiksi. Kaikissa hoitosuosituksen ohjeissa tulee olla viite siitä, mihin hoito-ohje perustuu ja missä tutkimuksessa se on osoitettu tehokkaaksi. Näin voidaan vähitellen luopua uskonvaraisista, usein tehottomista ja mahdollisesti haitallisista hoitokäytännöistä. Jos sairauden hoidosta ei ole tehty tiukkoja tieteellisiä vaatimuksia täyttäviä tutkimuksia, niin hoitokäytännön tueksi etsitään todistusarvoltaan heikompia tutkimuksia, jotka kuitenkin tukevat hoidon tehollisuutta. Osa hoitokäytännöistä lääketieteessä perustuu edelleen vain pitkäaikaiseen kokemukseen kyseisen hoidon hyödyllisyydestä. Suositukset on tarkoitettu potilaita hoitaville lääkäreille avuksi heidän työssään, mutta ne eivät ole sitovia, ja kukin lääkäri voi hoitaa potilastaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Käypä hoito -projektissa Duodecim pyytää eri sairauksista hoitosuositusta alan erikoislääkäriyhdistykseltä, joka sitten nimeää toimikunnan laatimaan kirjallisuuskatsaukseen ja sieltä löytyvään näyttöön perustuvaa hoitosuositusta. Näin Suomen Neurologinen Yhdistys on asettanut hoitosuositustyöryhmän laatimaan Migreenin käypä hoito -suositusta, joka on valmistumassa syksyllä 1999. Työryhmään kuuluvat vetäjänä dosentti Markus Färkkilä ja jäseninä LKT Hannele Havanka, erikoislääkäri Erkki Säkö, LT, lastenneurologi Mirja Hämäläinen, työterveyshuollon erikoislääkäri Kirsti Pakkala, sekä Duodecimin koordinaattorina erikoislääkäri Tarja Lohioja. Tämä artikkeli perustuu tekeillä olevaan hoitosuositukseen. Osa migreenipotilaista selviää päänsärkynsä kanssa sangen hyvin, joko täysin ilman lääkkeitä tai vain lievän särkylääkkeen avulla. Ympäristöolosuhteillakin on oireita helpottavaa merkitystä: viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö lievittää migreenikohtausta. Lepo helpottaa ja nukkuminen auttaa. Kylmä kääre vähentää kipua. Tutkittua tietoa näistä hoitokeinoista on varsin vähän; kylmän helpottavasta vaikutuksesta on olemassa joitakin tutkimustuloksia. Vaikeampien kohtauksien hoito vaatii kuitenkin lääkkeitä ja lääkeyhdistelmiä. Migreenikohtauksen lääkehoidosta ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä kansainvälis- Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99 5
tä ohjetta ja käytäntö vaihtelee suuresti. Lisäksi hyvin harvojen lääkkeiden tehosta on aukotonta näyttöä. Migreenikohtauksessa hoidon valintaan vaikuttavat kohtauksen vaikeusaste, pahoinvointi, oksentaminen, kohtauksen alkamisajankohta, muut olosuhteet, muut sairaudet ja hoidon odotettavissa olevat sivuvaikutukset. Ärsyttävien tekijöiden välttäminen Migreenipotilaat tunnistavat usein selviä kohtauksia laukaisevia ja pahentavia tekijöitä. Näitä ärsykkeitä välttämällä saattaa osa kohtauksista helpottua tai estyä. Kirkas valo on ehkä tavallisin migreenin ärsyke. Muita tavallisia ärsykkeitä ovat voimakkaat lämpötilan vaihtelut, kuumuus, hajut, eräät ruoka-aineet, alkoholi, vuorokausirytmin muutokset, valvominen ja hormonaaliset tekijät. Ärsyttävien, migreeniä pahentavien tekijöiden tunnistaminen ja välttäminen auttaa kohtauksien kuriin saamisessa. Migreenikohtausten hoito aikuisilla Suuri osa migreenikohtauksista on hoidettavissa tavallisella kipulääkkeellä ja/tai kipulääkkeen ja pahoinvointilääkkeen (metoklopramidi) yhdistelmällä. Perusohjeena on: tarpeeksi paljon ja tarpeeksi aikaisin. Usein on mielekästä valita muu kuin suun kautta tapahtuva antotapa: migreenikohtauksen aikana lääkkeen imeytyminen suun kautta otettuna saattaa olla heikentynyttä, vaikkei oksentelua olisikaan. Ennen särkylääkettä tai särkylääkkeen kanssa voidaan ottaa tai särkylääkkeeseen yhdistää pahoinvointilääke. Selvää tietoa siitä, että metoklopramidilisä parantaisi kipulääkkeen tehoa ei kuitenkaan ole. Joskus on hyötyä myös rauhoittavan, rentouttavan lääkkeen yhdistämisestä kohtauslääkkeeseen. Lähes kaikkia myynnissä olevia kipulääkkeitä on käytetty ja edelleen käytetään migreenikohtausten hoitoon, vaikka tutkimusnäyttö on niukkaa. Riittävän suuret kertaannokset ovat tehokkaampia kuin useat pienet. Perusohjeena migreenikohtauksen hoitoon ehdotetaan ensimmäisiin kohtauksiin tavallista perussärkylääkettä joko pahoinvointilääkkeen kanssa tai ilman sitä. Peruslääkitystä on syytä kokeilla ainakin kolmeen kohtaukseen, kerta-annosta nostaen, ja vasta sitten, ellei apua saada, vaihtaa valmistetta. Seuraavaksi voi kokeilla hoitoa esim. ibuprofeenilla, ketoprofeenilla, naprokseenilla tai tolfenaamihapolla. Näitä lääkkeitä ei voi asettaa paremmuusjärjestykseen, sillä yksi auttaa yhtä ja toinen toista. Perussääntö on sama: lääkettä kokeillaan ainakin kolmeen kohtaukseen kerta-annosta nostaen ja vasta sen jälkeen vaihdetaan muuhun valmisteeseen tarvittaessa. Suun kautta annostelun ohella on syytä muistaa rektaalinen antotapa (peräpuikot l. supot). Riittävän suuret kertaannokset ovat tehokkaampia kuin useat pienet. Triptaanit eivät ole migreenikohtauksen ensisijaislääkkeitä. Kipulääkkeiden osoittauduttua tehottomiksi ovat triptaanit seuraava vaihtoehto hankalissa kohtauksissa. Triptaanit vaikuttavat migreenikohtaukseen serotoniini-reseptorin kautta, niillä on vähän sivuvaikutuksia, niihin ei yleensä kehity lääkeriippuvuutta, eivätkä ne menetä tehoaan pitkäaikaiskäytössä. Triptaanien jatkuvaa päivittäistä käyttöä ei suositella. Raskaus ja migreeni Raskauden aikana migreenin hoito muodostaa helposti ongelman, koska turvallisesti käytettävissä olevien lääkkeiden valikoima on sangen pieni. Au- 6 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99
raton migreeni usein rauhoittuu raskauden aikana. Aurallinen migreeni sen sijaan saattaa vaikeutua, jopa vyyhteytyä. Migreeniä tulee raskauden aikana hoitaa ensisijaisesti lääkkeettömästi. Parasetamolia voi käyttää koko raskauden ajan. Tulehduskipulääkkeistä ketoprofeenia, ibuprofeenia ja naprokseenia voidaan käyttää harkiten ja tilapäisesti raskauden ensimmäisen ja toisen kolmaneksen aikana. Lääkkeetön estohoito Lääkkeettömästä migreenin estohoidosta on julkaistu vain pieniä tutkimuksia. Kyseisistä hoidoista onkin erittäin vaikeaa tai mahdotonta tehdä tieteelliset vaatimukset täyttävää tutkimusta. Psykologisista ja psykobiologisista hoidoista parhaat tulokset on saavutettu ihon pintalämpötilaan perustuvalla biopalaute (biofeedback) -hoidolla ja rentoutushoidoilla, joilla on saavutettu noin 30-80% (keskimäärin 45%) väheneminen päänsärkyjen esiintyvyydessä ja voimakkuudessa ja hoitotehon pysyvyys n. 1-5 vuoden kuluttua vielä 2/3:lla potilaista. Hoitoteho on samanveroinen verrattuna lääkkeellisillä hoidoilla saavutettuun hoitovasteeseen, mutta hoidot ovat aikaavieviä ja vaativat potilaan sitoutumista. Fysikaalisten hoitojen teho on vaihteleva. Akupunktiosta ja ns. transkutaanisesta hermostimulaatiosta, jossa hermorunkoja ärsytetään sähkövirralla ihon läpi, on tutkimuksten mukaan jonkin verran (20 %) apua, mutta tulokset ovat osittain ristiriitaiset. Lasten migreenin hoito Parasetamoli (15 mg/kg) tai ibuprofeeni (10 mg/kg) suun kautta annosteltuna ovat tehokkaita lasten migreenikohtausten hoidossa. Parasetamolin vaikutus alkaa nopeammin kuin ibuprofeenin, mutta ibuprofeeni lopettaa migreenikohtauksen kaksi kertaa todennäköisemmin kuin parasetamoli. Parasetamolia voi käyttää kaiken ikäisille lapsille, ibuprofeenia yli 1-vuotiaille. Sumatriptaanin teho lasten vaikeahoitoisiin migreenikohtauksiin on selvästi vähäisempi kuin aikuisilla, eikä eroa lumelääkkeeseen ole saatu. Sumatriptaania (0,06 mg/kg) on kokeiltu ihonalaisena (pistoksena) 6-18 -vuotiaiden lasten migreenin hoitoon. Riittävää näyttöä sumatriptaanin tehosta lapsilla ei kuitenkaan vielä ole, joten sen käyttöä ei suositella alle 12-vuotiaille. Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99 7
Lasten migreeni Mirja Hämäläinen, LT, lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten sairaala, HYKS Migreeni puhkeaa tavallisesti esikouluiässä tai koulun alkaessa, mutta sitä voi esiintyä nuoremmillakin lapsilla. Aivan pienillä lapsilla toistuvia kalpeus-oksentelujaksoja on joskus pidetty migreeniä ennakoivina. Täyttä varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole, vaan pienen lapsen oireilut tulee aina selvittää huolellisesti lääkärin vastaanotolla. 7-vuotiaista lapsista 3-4% kärsii migreenistä. Ennen murrosikää tytöillä ja pojilla migreeniä on suunnilleen yhtä paljon. Murrosikäisistä lapsista joka kymmenes kärsii migreenistä, ja tytöillä sitä on selvästi enemmän kuin pojilla. Migreeni on vahvasti perinnöllinen sairaus. Usein toinen vanhemmista tai lähisukulainen on sairastanut migreeniä lapsena. Migreenin on todettu lisääntyneen. Todennäköisesti kuormittavat elämäntilanteet tuovat piilevän migreenitaipumuksen esille aiemmin. Migreenin ja jännityspäänsäryn raja on joskus hämärtynyt, etenkin jos päänsärkyjä esiintyy tiheästi. Ennen murrosikää tytöillä ja pojilla migreeniä on suunnilleen yhtä paljon. Migreenistä kärsivät vanhemmat voivat tunnistaa lapsensa päänsärkykohtauksissa tyypillisiä migreenin piirteitä. Päänsäryn syy selviää yleensä myös lääkärin vastaanotolla haastattelussa. Perheeseen, kouluun ja toveripiiriin liittyvät asiat, harrastukset, ruokailu- ja nukkumistavat, lapsen yleinen reagointitapa stressitilanteissa ja muut mahdolliset sairaudet kannattaa pohtia. Mikään laboratoriokoe, kuvaus tai konetutkimus ei paljasta, onko kyseessä migreeni vai ei. Migreenikohtauksen aikana lapsi on selvästi sairas. Hän vetäytyy mielellään hämärään ja hiljaiseen huoneeseen. Kohtauksen mentyä lapsi on täysin ennallaan. Lasten migreeniin voi liittyä näköhäiriöitä, puhevai keuksia, puutumista tai halvausoireita, jotka yleensä häviävät päänsäryn alettua. Lapsilla esiintyy erilaisia migreenityyppejä kuten aikuisillakin. Toispuolihalvausmigreenissä tuntuu puutumista toisen puolen raajoissa. Aivorunkomigreenissä voi esiintyä huimausta, puhehäiriöitä ja puutumista. Erittäin harvinaisessa silmälihashalvausmigreenissä silmäluomi roikkuu ja mustuainen laajenee moneksi päiväksi. Migreenikohtauksia esiintyy tiheimmillään yleensä pari kertaa viikossa. Päivittäiset koh taukset eivät kuulu migreenin kuvaan, vaan silloin on mukana muutakin päänsärkyä ja taustalla 8 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99
olevia tekijöitä tulee selvittää tarkemmin. Monet lapset nukahtavat migreenikohtauksen alkuvaiheessa, jos siihen annetaan mahdollisuus, ja heräävät oireettomina. Tällöin lääkettä ei välttämättä tarvita. Rajuja migreenikohtauksia tulisi hoitaa aktiivisesti lääkkeillä. Mitä aikaisemmin lääke otetaan sen parempi sen teho yleensä on. Heti migreenin ensioireisiin kannattaa antaa riittävän suuri annos lääkettä kerralla: parasetamolia 15 milligrammaa painokiloa kohti tai ibuprofeenia 10 milligrammaa painokikoa kohti. Liuokset ja poretabletit ovat suositeltavia ja imeytyvät nopeammin kuin tabletit. Parasetamolimikstuuraa ja poretabletteja saa ilman reseptiä. Ibuprofeenimikstruuraan ja porerakeisiin tarvitaan resepti. Aspiriinia ei saisi käyttää lapsilla kuumeen, flunssien ja Liuokset ja poretabletit ovat suositeltavia ja imeytyvät nopeammin kuin tabletit. muiden virusinfektioiden, etenkään vesirokon, aikana, koska vaarana voi olla harvinainen ja kohtalokas Reyen oireyhtymä, johon liittyy aivojen ja maksan toimintahäiriö. Supoista lääke imeytyy hitaasti, mutta niitä voi käyttää pitkissä migreenikohtauksissa. Jos oksentelu haittaa lääkkeenottoa, kannattaa pyytää lääkäriltä pahoinvointilääkeresepti. Pahoinvointilääkkeet lievittävät oksentelua ja edistävät kipulääkkeiden imeytymistä. Aikuisilla migreenin täsmälääkitykseen käytettyjä triptaaneita ei ole vielä tutkittu riittävästi lapsilla. Sumatriptaani on todettu turvallliseksi 12-17-vuotiailla ja nenäsuihkeen käytöstä on menossa tutkimuksia. Ainakin kolmasosa migreeniä sairastavista pojista tulee oireettomiksi murrosiässä tai myöhemmin. Noin puolella migreeniä sairastavista tytöistä migreenikohtaukset Lasten migreenin kriteerit (Kansainvälinen Päänsäryn Luokittelukomitea 1988). MIGREENI ILMAN AURAA Vähintään viisi kohtausta, jotka täyttävät seuraavat kriteerit: 1. Alle 15-vuotiailla kohtaukset kestävät 2-48 tuntia jälkiuni mukaanluettuna 2. Vähintään kaksi seuraavista: sykkivä särky toispuoleinen särky kohtalainen tai kova särky, joka estää normaalia toimintaa fyysinen aktiviteetti pahentaa päänsärkyä 3. Vähintään yksi seuraavista: pahoinvointi tai oksentelu valonarkuus ja ääniherkkyys MIGREENI, JOHON LIITTYY AURA Vähintään kaksi kohtausta, joissa kolme seuraavista: aivojen paikallisesta toimintahäiriöstä kertova auraoire auran kesto yli 4 minuuttia tai kaksi tai useampia peräkkäisiä auraoireita auran kesto alle tunti auraa seuraa päänsärky alle tunnissa Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99 9
jatkuvat aikuisena. Stressi, paasto, väsymys, valo- ja meluärsytys sekä pään täräykset mm. pallopeleissä voivat laukaista migreenikohtauksia. Riittävästä yöunesta ja säännöllisistä aterioista, etenkin aamuisin, tulisi huolehtia. Ruoka-aineet saattavat joskus ai heuttaa migreeniä. Tähän ryhmään kuuluvat esim. juusto, suklaa, lihajalosteet, sitrushedelmät, pähkinät, elintarvikevärit, CocaCola, energiajuomat ja muut kofeiinia sisältävät juomat, lisäaineet kuten aspartaami ja mononatriumglutamaatti sekä mausteet. Suurella osalla migreeniä sairastavista ei kuitenkaan löydy mitään erityistä ruokaa, joka aiheuttaisi migreeniä. Jos migreenikohtaukset ovat vaikeita tai toistuvat useita kertoja kuukaudessa, voidaan aloittaa eh käisevä lääkehoito. Sopivasta lääkkeestä ja hoidon pituudesta voidaan sopia lääkärin vastaanotolla. Aspiriinia ei saisi käyttää lapsilla kuumeen, flunssien ja muiden virusinfektioiden, etenkään vesirokon, aikana. Tiheissä päänsäryissä tulisi lääkehoidon ohella miettiä muita mahdollisia päänsärkyä ennaltaehkäiseviä tekijöitä. On muistettava, etteivät särkylääkkeet auta jännityspäänsärkyyn, vaan niiden liikakäyttö voi johtaa särkylääkepäänsärkykierteeseen. Tasapaino harrastusten ja levon välillä on yksilöllinen, ja vanhempien kannattaa seurata lapsensa erityisominaisuuksia. Etenkin nuorilla lapsilla rasituksensieto kestävyyslajeissa vaihtelee suuresti. Murrosiässä levon ja unen tarve voi lisääntyä tilapäisesti. Kouluikäisillä päänsärkyihin on kokeiltu myös erilaisia käyttäytymiseen vaikuttavia ja rentoutumishoitoja, joiden saatavuus Suomessa on vähäinen. Migreenitaipumusta ei voi poistaa, mutta tehokkaalla hoidolla migreenikohtaukset voidaan saada hallintaan myös lapsilla. 10 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99
Erkki Huhta Tuotepäällikkö Glaxo Wellcome Oy Nuorten migreeni Lasten ja nuorten migreenin hoidon suunnittelu on varsin haasteellista. Kohtaukset ovat usein lyhytkestoisia ja oireiltaan rajujakin. Suurin osa kohtauksista paranee hyvin särkylääkkeillä. Osa potilaista ei kuitenkaan saa niistä riittävää apua ja silloin oikean lääkityksen löytäminen on hankalampaa. Triptaanien virallinen käyttöikäkin on 18-65-vuotiaat. Tablettimuotoisia triptaaneja on käytetty useissa tutkimuksissa 12-17-vuotiailla migreenipotilailla. Näissä tutkimuksissa lumelääkkeiden (plasebo) teho on ollut suuri, jolloin triptaaneista (aktiivilääke) saatu hyöty on näyttänyt vähäiseltä. Yksilökohtaisesti erot ovat kuitenkin olleet suuret ja joillakin potilailla kohtaus on katkennut hyvin ja nopeasti. Tärkeä tieto on ollut se, että näissä tutkimuksissa haittavaikutuksia ei ole esiintynyt sen enempää kuin vastaavissa aikuisten tutkimuksissa. Uusia tai erilaisia haittavaikutuksia ei myöskään todettu. Lasten ja nuorten päänsärkyjä käsitelleessä maailmankongressissa Turussa 2.-4.9.1999 esitettiin uusi tutkimus sumatriptaanin käytöstä 12-17-vuotiailla potilailla. Tutkimuksessa nuoret saivat lääkkeensä nenäsumutteena. Ajatuksena oli, että lyhytkestoisessa kohtauksessa olisi parempi käyttää nopeasti vaikuttavaa annosmuotoa. Lisäksi nenäsumutteen vähäiset haittavaikutukset aikuisilla puolsivat tutkimuksen tekemistä. Tutkimuksessa oli mukana 510 potilasta, jotka hoitivat sumatriptaanin nenäsumutteella (5mg, 10mg ja 20mg annoksilla) vähintään yhden migreenikohtauksen. Lisäksi tutkimus oli plasebo-kontrolloitu. Tutkimuksessa katsottiin lääkkeen teho yhden ja kahden tunnin kohdalla verrattuna lumelääkkeeseen. Vastaavasti verrattiin myös haittavaikutuksia. Tulokset olivat varsin lupaavia. Tunnin kuluttua kaikilla sumatriptaanin annoksilla saatiin lähes 60%:n vaste päänsärkyyn ja ero plaseboon nähden oli tilastollisesti merkitsevä. Kahden tunnin kohdalla vaste oli kaikilla annoksilla n. 65%; lääkkeen nopea vaikutus nähtiin siten myös nuorilla potilailla. Haittavaikutuksissa ei ollut merkittävää poikkeamaa lumelääkkeeseen nähden. Ainoastaan makuhaitta oli yleisempi haittavaikutus sumatriptaaniryhmässä kuin plaseboryhmässä. Tutkimus antoi rohkaisevaa tietoa siitä, että sumatriptaanin nenäsumute toimisi nuorten migreenin hoidossa hyvin. Virallinen käyttöikä on toistaiseksi kuitenkin rajattu 18-65-vuotiaisiin. USA:ssa käyttöikää pyritään alentamaan 12 vuoteen, ja tätä koskeva hakemus on viranomaisten käsiteltävänä. Jos nuori kärsii ongelmallisesta migreenistä, on syytä hakeutua lastenneurologin tai neurologin vastaanotolle, jossa voidaan tehdä jokaiselle potilaalle yksilöllinen hoitosuunnitelma. Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99 11
Messut Yhdistyksemme oli jälleen Turussa Osaava nainen -messuilla 15.-17.10. ja Helsingin Terveys-messuilla 22.-24.10. levittämässä tietoa migreenistä. Kiitos sponsoreillemme AstraZenecalle ja Leiras Synthélabolle. World Headache Alliance 30.10. jäsenjärjestöt äänestivät WHA:lle uuden neuvoston: Maallikkojäsenet Colette Andree, Sveitsi Audrey Craven, Irlanti Roger Fabian, Saksa Linda McGillicuddy, USA Anne Franck Paasche, Norja Ann Turner, Iso Britannia Asiantuntijajäsenet Dr. Fred Sheftell (puheenjohtaja), USA Dr. Tim Steiner, Iso Britannia Dr. Helene Massiou, Ranska Helsingin jäsenillassa 26.1.2000 klo 18 Kampin palvelukeskuksessa. Markus Färkkilä Migreenin lääkitys ja hoito 12 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99
Tuula Saukko SHINDO BODYWORK Shindo Bodyworkissä vanha itämainen viisaus ja vankka, viimeisin länsimainen tietämys ihmisestä kohtaavat nykyajassa. Se antaa uutta voimaa ja ideoita suuressa muutoksessa elävälle, tulevaisuuteen kurkottavalle ihmiselle. Menetelmä on yksinkertainen ja sitä on jokaisen mahdollista oppia. Mitä Shindo Bodywork siis on? Shindo on tuhansia vuosia vanhaan tietämykseen perustuva japanilaisperäinen hoito- ja kehotyöskentelymuoto. Näkemys ihmisestä on kokonaisvaltainen. Erilaiset epätasapainotilat, kuten stressi, häiritsevät ihmisen luonnollista elinvoimaa. Shindo-menetelmällä pyritään pitämään meridiaanit eli energiakanavat auki. Samalla jännityksistä lyhentyneet lihaksemme ja se joskus kiristynyt pinna venyvät normaaliin mittaansa. Eri puolille syntyneet tukokset saavat sulaa. Kehon nesteiden virtaus paranee. Shindon menetelmillä saavutetaan tasapaino uudestaan, jolloin myös luovuus, elämänilo ja inspiraatio pulppuilevat vapaasti. Shindo pohjaa vahvasti viimeisimpään tietoon ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta. Rentouden suosiolliset vaikutukset terveydellemme (verenpaineen tasaantuminen, hengityksen vahvistuminen yms.) ovat kaikille tuttuja ja kosketuksen fysiologisesta sekä psykologisesta merkityksestä on selkeät tutkimustulokset käytettävissä. Paras tieto tulee kuitenkin konkreettisen kehotyöskentelyn ja kokemuksen kautta. Shindo on ennenkaikkea jokaisen henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu työkalu, jolla voimme vahvistaa terveyttä, hyvinvointia, oppimiskykyä, elämäniloa ja jopa ehkäistä sairauksia. Se on myös keino tukea ja hoitaa sairauden jo kohdattua. Hoidon ja harjoitusten määrä on aina hyvin yksilöllistä. Miten Shindo Bodywork syntyi? Shindo syntyi Japanissa kolmetoista vuotta sitten rouva Kazuko Kuratomin tarpeesta löytää apua keskosena syntyneen tyttärensä astmaan ja allergiaan, jotka näyttivät uhkaavan hänen elämäänsä. Etsittyään turhaan apua ja vastausta eri lääkäreiltä, sairaaloista ja hoitajilta, hän päätyi etsimään ratkaisuja lapsuutensa aikaisista kokemuksista. Kuratomi löysi sieltä kosketuksen, sydämen ja lämmön. Hän löysi Idän perinteitä käsittelevästä konferenssista Kazumichi Chibatan kirjan jalkojen hoidosta ja sen merkityksestä ihmiselle. Kuratomi päätti kokeilla näitä menetelmä tyttäreensä päivittäin. Jonkin ajan kuluttua tytär alkoi toipua ja parani lopulta kokonaan. Samalla Kuratomi oli tarkkaillut myös ystäviensä jalkoja ja hoitanut heitä. Vaikka hänen ensimmäinen kutsumuksensa oli auttaa hoidoillaan lapsia, on Shindosta kehittynyt laaja ja kattava mutta kuitenkin yksinkertainen itsehoito- ja hoitomuoto kaiken ikäisille ja kuntoisille ihmisille. Menetelmänä se on jatkuvasti kehittyvä eikä ole sidoksissa mihinkään filosofiseen tai uskonnolliseen näkemykseen. Menetelmän kehittäjän, sensei Kazuko Kuratomin jatkuva itsensä kehittäminen ja opiskelu rohkaisee avoimuuteen uuden oppimisessa ja tuo menetelmään lisää tietoa, uusia muotoja ja mahdollisuuksia. Shindo-asenne Shindo sanana tarkoittaa sydämen johdatusta eli löydämme tien oman itsemme tuntumaan. Shindon muoto (japaniksi kata), tapa tehdä harjoituksia ja hoitoa, auttaa meitä avautumaan ja rentoutumaan sekä näkemään it- Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99 13
semme kirkkaammin. Rohkeutta siihen saamme lisäksi Shindoon olennaisesti kuuluvasta tuesta, tavasta lähestyä ja koskettaa toista kunnioittavasti. Kohtaamme toisen ihmisen kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa, jolloin hoitajan ja hoidettavan suhde on tasavertainen. Hoitaja on toisen lämmin, mutta päättäväinen tuki. Hoidettava on subjekti se, jossa tapahtuu. Erilaisten harjoitusten tekeminen antaa meille lisää rohkeutta ja iloa kohdata elämän koko kirjo. Shindon menetelmät Shindon perusharjoituksia ja hoitomuotoja ovat rentousharjoitukset, meridiaani-venytykset, jalkahoito, Freefall (hartia) hoito, yhdistettyinä visualisointiin ja keskittymiseen. Kaikkia harjoituksia voi tehdä yksin, parin kanssa tai ryhmässä. Shindon perustana ovat kuusi meridiaanivenytystä, joissa koko keho ja mieli saa joustavuutta. Jalkahoidossa käsitellään erityisesti varpaita ja rytmin vaihdoksilla saadaan stimuloitua niin meridiaanien kuin hermostonkin kautta kehoa aivoihin asti. Freefall-hoito tehdään parin kanssa ja siinä käsitellään viittä niska/hartiaseudun ja pään aluetta. Tämä hoito helpottaa meille kaikille niin tyypillisiä jännityksiä tällä alueella. Hoitoon yhdistetään esim. virkistävä vesiputousmielikuva, josta sekä hoitaja että hoidettava voivat nauttia. Musiikkia käytetään myös apuna sekä kursseilla että hoidoissa. Miksi Bodywork (kehotyöskentely) eikä Healing tai terapia? Shindo ei ole pelkästään hoitomuoto tai terapia. Se on myös hieno tapa kommunikoida muiden kanssa ja rentoutua. Se antaa luonnollista taitoa auttaa itse kotona, ystäväpiirissä, työpaikalla jo ennenkuin ongelmat paisuvat ylivoimaisiksi. Shindo harjoituksissa yhdistyy esimerkiksi venytyksissä hengitys, liike ja luonnollinen keskittyminen. Merkittävä tekijä Shindossa on hoitajan asenne. Hoitajan rooli on olla tukena toiselle ihmiselle menemättä hänen työmaalleen. Hoidettava tai venyttelijä on se jossa tapahtuu ja joka myös saa kiitoksen tuloksista. Näin harjoitus tai hoito tukee samalla hänen itsetuntoaan ja vahvistumistaan kohden parempaa terveyttä. Hoitajia voivat olla kaikki. Meistä löytyvän jäykkyyden ja kaikenlaisen kivun kohtaaminen on huomattavasti helpompaa tällaisen tuen avulla. Shindo bodywork on hoitajienkin hoito. Hoitaja jaksaa itsekin paremmin rentoutuessaan ja käyttäessään luonnollista painovoimaa apuna ammentamatta itseään tyhjiin. Shindo Bodywork kursseja voidaan soveltaa moneen käyttöön: Hoitomuoto on voimakkaasti avautumassa erilaisiin käyttö tarkoituksiin. Sitä voidaan soveltaa mm. erilaisille ryhmille kuten erityishoitoa vaativien lasten ja nuorten kuntoutukseen, eri ammattiryhmien täydennyskoulutukseen ja terveydenhoidon tueksi esimerkiksi työkyvyn ylläpitämiseen. Koska hoitomenetelmällä näyttää olevan vahva eri aivopuoliskojen yhteistyötä tukeva vaikutus, ovat monet luovassa työssä tai opetusalalla toimivat ottaneet sen käyttöönsä. Koulutus Suomi on ensimmäisenä Japanin ulkopuolisena maana luonut kiinnostavan koulutuskokonaisuuden. Shindoa voi opiskella ympäri Suomen rekisteröityjen Shindo Bodywork -kouluttajien ja -hoitajien ohjauksessa. Harjoitella voi aivan omiin tarpeisiin, itsensä tai perheen hoitamiseksi, mutta voi myös hankkia ammatillisen koulutuksen. Venyttely-, hoito- ja rentousiltoja järjestetään peruskurssien lisäksi eri paikkakunnilla. Syvempi kouluttautuminen on innostava kokemus ja vahva itsehoitoprosessi myös. Tämä mahdollistaa sen, että hoitaja pystyy olemaan oikealla tavalla tukena toisille. Jatkokoulutusta järjestetään 14 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99
säännöllisesti. Shindo Bodywork on kehittynyt ja vahvistunut menetelmänä nopeasti ja koulutukseen panostetaan voimakkaasti. Opiskella voi myös ulkomailla. Yhteistyö Uudelle vuosituhannelle siirtyminen haastaa vanhat instituutiot, käsitykset ja tottumukset. Kaipaamme uusia tuulia ja lähestymistapoja. Terveydenhuolto ja hoitotyö ovat avainasemassa muutoksen edetessä, ja niissä tehtävissä toimivat ovat suurten haasteiden edessä. Shindo Bodyworkissä kohtaavat itämainen ja länsimainen tietotaito, vanha ja uusi käsitys hoitamisesta sekä aktiivinen ja passiivinen vahvuus ja herkkyys. Shindo Bodywork on tuonut mukanaan suuren annoksen inspiraatiota ja voimia elämään. Toivon, että mahdollisimman moni voisi kokea itse saman ja käyttää sitä elämänsä eri osa-alueilla ja jakaa siitä syntyvää iloa. Shindo Bodywork migreenipotilaan tukena, työkaluna oman elämän hallintaan Ihmisen, joka ei ole joutunut kokemaan migreeniä, joskus jopa vuosikymmeniä, on vaikea puhua sen hoidosta. Päättelemällä, omien tietojensa, tunteittensa ja asiakaspalautteiden pohjalta ja intuitiivisesti voi kuitenkin löytää jotakin, mikä omassa työssä voisi olla avuksi tai ainakin tueksi. Itselläni on tapana ajatella, ja sanoa myös ääneen, että jos joku ongelma tai haaste on joka tapauksessa edessä tai elämässä, niin siitä selviää aina paremmin jos pystyy olemaan sisäisesti ja ulkoisesti rentona ja mahdollisimman joustavana, hengittämään kaikesta huolimatta vapaasti, välillä syväänkin ja pitämään silmät ja mielen auki uusille mahdollisille ratkaisumalleille. Löytää tie oman itsensä tuntumaan ja säilyttää se tuntuma mahdollisimman hyvin kovissakin tuulissa. Kosketuksen merkitys, itseensä ja muihin, konkreettisesti ja eri tavoin kommunikoimalla, on avaintekijä tämän tuntuman löytymisessä ja elintärkeä ihmiselle muutenkin. Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99 15
Tämän näkemyksen toteuttamiseksi on erilaisia työkaluja, terapioita, liikuntaa, meditaatiota, joogaa, lääkkeitä yms. Shindo Bodywork on yksi, hyvin luonnollinen ja tehokas työkalu jokaiselle, myös migreenipotilaalle. Shindo-hoidosta Shindo hoitoa on vaikea luonnehtia tiettyyn muottiin tai rutiiniin, niin yksilöllistä se aina on. Hoito tapahtuu lattialla esimerkiksi futon-patjan päällä tai tuolilla istuen. Se voi koostua pelkästään painelutekniikoin toteutetusta hoitajan tekemästä hoidosta tai siihen voidaan sisällyttää venyttely- ja rentoutumisohjeita ja harjoituksia ja aina varataan aikaa myös keskusteluun. Tärkeää on antaa hoidettavalle tunne, että hän on se, joka toimii ja jossa tapahtuu. Hoidettava on siis aina subjekti. Migreenin hoidossa on näyttänyt olevan tärkeää edetä hitaasti oikeaa hoitoannostelua hakien. Raajojen hoitaminen reippaastikin painellen on tuonut hyviä tuloksia. Ilmeisesti ne toimivat exit-reitteinä liialle jännitykselle purkautua ulos. Migreenipotilaan hoidossa on aina huomioitava usein pitkäänkin kestänyt lääkitys ja sen vaikutus yleiskuntoon sekä kipuherkkyys tai kivun kokemisen muutokset. Hoito on aina rakennettava mittatilaustyönä. Siltikin joskus käy niin, että hoito voi kriittiseen pisteeseen kohdistuessaan laukaista oireet. Lääkäri Leif Lindberg kirjoittaa lehtenne 1/99 numerossa hyvin migreenin hoitoon liittyvistä asioista. Otsikot sopivat mainiosti tähänkin yhteyteen, joten otan Vesiputous vapauden lainata niitä luomaan yhteyden artikkelien välille. Toivottavasti rinnastus herättää oivalluksia ja uusia mahdollisuuksia lukijoiden mielissä. Stressi migreeniä aiheuttavana tekijänä Stressi kuuluu oikean suuruisena elämään positiivisena liikkeelle laittavana voimana ja elinvoiman ylläpitäjänä. Silloin kun se muuttuu hallitsemattomaksi ja elinvoimaa kuluttavaksi, ryöstäväksi, tarvitaan apua. Nykyään tiedetään jo tutkimustulosten pohjalta, että mieli ja keho toimivat erottamattomasti yhdessä. Hengitys nivoo niitä yhteen. Shindo rentous- ja venytysharjoituksissa toteutetaan tätä yhteistyötä hakemalla yhteyttä luonnolliseen painovoimaan ja suorittamalla venytykset nykimättä, pitkäkestoisesti yhdessä hengityksen kanssa. Hoitaja tai ohjaaja on paikalla tukemassa ja avustamassa päättäväisellä, mutta toista kunnioittavalla tuella, koskettamalla ja painelemalla kiristäviä lihaksia ja meridiaani- eli energiakanavia. Hoidon tai venytysharjoituksen aikana toteutuu luonnollinen keskittyminen ja rauhoittuminen. Tulee tilaa kiireen ja stressin keskelle. 16 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99
Stressin hallinta on myös kokonaisvaltaista terveysriskien huomioimista Rentous ja joustavuus ovat edesauttamassa yleisestikin pikkuvaivojen ennaltaehkäisijöinä. Jännityksen ja jäykkyyden väheneminen antaa aineenvaihdunnalle tilaa ja nestekierron vaivat pysyvät kurissa. Diabeteksen kanssa taiteiluun hieronta ja kehotyöskentelyharjoitukset ovat vaikuttaneet myös suotuisasti. Hoitotuloksia on varsinkin lasten ja vanhemman välisestä yhteistyöstä, jopa niin, että on voitu mitata tasaisempia sokeriarvoja. Verenpaineen säätelyssä bodywork on vahva apu rentoutumisen ja rauhoittumisen fysiologian kautta. Pikkuhiljainen työ vaatii kärsivällisyyttä ja luottamusta omaan vaikuttamisen mahdollisuuteen, mutta tulos on sitäkin palkitsevampi. Ihmiset ovat tärkeitä toisilleen vaikka jokainen taaplaakin tyylillään ja kaikki pääsevät perille Kehotyöskentely auttaa toipumaan raskaista kipujaksoista ja virkistää mieltä ja kehoa. Vaikka harjoitukset tai hoito eivät kaikkia ylilyöntireaktioita poistaisikaan, niin ainakin ne antavat jotakin konkreettista, mitä voi itse tehdä. Yksinkertaisia itsehoitotekniikoita voi tehdä yhdessä esimerkiksi perheen kanssa, jolloin toisten kanssa toimiminen vahvistaa vuorovaikutusta ja estää sosiaalisen kanssakäymisen blokkien syntymistä ja sairauteen syrjäytymistä. Parhaimmillaan kosketuksen uudenlaisesta löytymisestä voi tulla perheen tai ystävyyssuhteen arvokas voimavara. Toisen ihmisen oikeanlainen tuki on tärkeää. Vahvimpia hoitavia tekijöitä on kuitenkin usein varsinkin ryhmissä esiin purskahtava nauru. Sylilapsilla ja keskosilla tehdyissä tutkimuksissa huomattiin, että kosketusta ja tiettyjä kosketushoitoja saaneet lapset voivat paremmin ja painokin nousi muihin verrattuna selvästi. En näkisi mitään syytä miksei sama periaate toimisi terveillä ja aikuisillakin ihmisillä, paino toki pysyköön kurissa! Mikään ei kehity, jos ei halua oppia Sitkeyttä aina vaaditaan, on jaksettava paneutua uuteen asiaan. Kun kerran oppii esimerkiksi Shindossa tärkeän varvas- ja jalkahoidon, oppii myös itsestään, terveydentilastaan ja sen muutoksista kertovan kehon kielen. Se saattaa olla meille länsimaalaisille aluksi outo, mutta loppujen lopuksi sen avaava informaatio yhtyy siihen tietoon, minkä vahva länsimainen anatomia ja fysiologia meille kertoo. Itämainen sanoo sen vain eri sanoin. Itse voi säädellä kehotyöskentelyn ja hoitokertojen annostusta, vahvistua itse ja saada siitä myös kiitoksen. Tuula Saukko ja oikea vesiputous. Kiinalaiset ovat viisasta kansaa Kuultu unohdetaan, nähty muistetaan, mutta tehty ymmärretään Lindberg kirjoittaa lopuksi. Shindossa on kysymys juuri siitä, että itse tekemällä ja kokemalla pääsemme syvältä yhteyteen itsemme kanssa ja löydämme unohduksissa olleita asioita ja voimavaroja sisältämme aktiiviseen, elämäniloa vahvistavaan käyttöön. Vaikka migreeniä potevan ihmisen elämän kulmakiviä ovat ihanteellinen lääkitys ja asiaan paneutunut, uudesta kiinnostunut lääkäri, täytyy ihmisellä itsellään olla selkeä tunne siitä, että itse vie ja elää elämäänsä. Vahvaa iloa ja rohkeutta siihen ja kirkkaita talvipäiviä! Tiedustelut: Tuula Saukko puh/fax: (09) 442 764, 050 548 9717 email: Tuula@writeme.com Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99 17
Asiantuntija vastaa 1. Migreenikohtauksen tullessa kehotetaan yleensä menemään makuulle. Tiedän itseni lisäksi muitakin migreenistä kärsiviä, joilla ko. asento vain pahentaa kipua ja puoli-istuva asento vaikkapa pöytään nojaten tuntuu paremmalta. Mistä lisääntynyt kipu makuuasennossa johtuu? Mahdollisesti makuuasennossa veren sykkiminen laajentuneisiin aivosuoniin on voimakkaanpaa kuin istuma-asennossa, jolloin kipukin pahenee ja vastaavasti helpottuu puoli-istuvassa asennossa. Useimpien potilaiden on kuitenkin parempi olla migreenikohtauksessa makuulla. 2. Mistä johtuu, että ns. migreenin täsmälääkkeet jotka useimmiten auttavat eivät aina viekään särkyä ja aistiherkkyyttä pois? Olen ottanut jäännössärkyyn mm. 600 mg Buranaa, ilman apua. Täsmälääkkeen merkin vaihtaminen tai suurempi annos ei ole auttanut. Muuten olen terve, en käytä särky- tai muita lääkkeitä päivittäin. Miten sitkeä kipu saadaan loppumaan? Täsmälääkkeet eivät ole olleet 100%:n tehokkaita missään tutkimuksessa, vaan parhaimmillaankin ne auttavat noin 60-90 %:ssa kohtauksista. Toinen mahdollisuus on, että kohtauksesi muodostuu sekä migreenikohtauksesta että tensiosärkyoireista, ja jälkimmäiset jäävät jälkisärkynä vaivaamaan täsmälääkkeidenkin käytön jälkeen. Hoidon parantamiseksi olisi tätä mahdollisuutta pohdittava lääkärin kanssa. 3. Migreeni yllättää minut usein yöllä, jolloin herään kovaan kipuun ehkä vain parin tunnin unen jälkeen. Loppuyön sitten lääkitsen itseäni, kärsin ja valvon. Särky saattaa olla juuri loppunut aamulla normaaliin ylösnousuaikaan, mutta työhön lähtö on joskus lähes ylivoimaista väsymyksen vuoksi. Töistä en voi jäädä poiskaan, kun siellä ei uskota migreeniväsymykseen, vaan tulkitaan tilanne laiskuudeksi. Voiko lääkäri vastaavassa tilanteessa kirjoittaa sairaslomapäivän? Uskooko hänkään? Lääkäri voi kirjoittaa harkintansa mukaan tällaisessa tilanteessa sairaslomapäivän, mikäli tuntee potilaansa ja hänen sairautensa. Migreenipotilaalla on hyvä olla oma lääkäri, jonka kanssa tällaisista ongelmista voi keskustella jo etukäteen. 4. Monet migreenipotilaat haukottelevat lähes taukoamatta pitkän aikaa ja jopa monta tuntia ennen kohtauksen alkamista. Haukottelun on sanottu olevan merkki aivojen hapenpuutteesta. Miten haukottelu ja aivojen mahdollinen hapenpuute liittyvät Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS migreeniin? Haukottelu ennen migreenikohtausta ei liity tiettävästi aivojen hapenpuutteeseen, vaan on osa jo käynnissä olevaa migreenikohtausta. Haukottelua pidetään migreeniä edeltävänä ns. ennakko-oireena eli prodromaalioireena, joka on merkki aivojen toiminnan häiriintymisestä ennen migreenisäryn alkua. 5. Migreenin hoitoon tarkoitettuja täsmälääkkeitä on käytetty lähes 10 vuoden ajan. Joko on voitu havaita jotain sellaisia sivuvaikutuksia, joiden voidaan epäillä johtuvan triptaanien käytöstä, esim. vatsahaava? Sumatriptaani tuli myyntiin Suomessa syksyllä 1992, ja sen jälkeen on tullut kolme muuta triptaania. Pitkäaikaisia haitta- 18 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99
vaikutuksia ei kuitenkaan ole havaittu, ei myöskään vatsahaavariskin lisääntymistä 6. Onko tapahtunut edistystä siinä, että migreenilääkkeet pääsisivät erityiskorvattavien lääkkeiden ryhmään? (kokonaan tai lähes kokonaan korvattavat) Triptaanit ovat peruskorvattavia, mutta mitään edistystä lääkekulukorvausten parantamiseksi ei tietääkseni ole tapahtumassa. Viime keväänä Suomen Migreeniyhdistyksen ja Suomen Migreeniseuran puheenjohtajat kävivät ministeri Sinikka Mönkäreen luona esittämässä migreenilääkkeille parempia korvauksia. 7. Onko kilpirauhasen häiriöiden (liika- ja vajaatoiminta) osuutta migreeneihin tutkittu? Kilpirauhasen häiriöt (sekä liika- että vajaatoiminta) aiheuttavat päänsärkyä. Jos migreenipotilaalla on samanaikaisesti kilpirauhasen toimintahäiriö, hänen päänsärkynsä todennäköisesti tästä pahenevat. Sen sijaan migreenisairauden aiheuttajina kilpirauhassairauksia ei pidetä. 8. Onko löydetty hormonipohjaista estolääkitystä erityisesti vähän ennen kuukautisia ja niiden aikana ilmeneviin migreeneihin? Voisiko Levonovahormonikierukasta olla apua? Kuukautisiin liittyvään migreeniin on käytetty estohoitona estrogeeni-hormonia. Yleensä hormoniestohoito sopii niille jotka osaavat ennustaa tulevien kuukautisten ajan tarkasti ja joilla migreeni liittyy nimenomaan kuukautisiin. Tällöin voidaan aloittaa jo pari päivää ennen kuukautisia estradiolilaastarit migreenin estoon. Yleisesti uskotaan, että korkea estrogeenipitoisuus estää migreeniä. Hormonitasapaino on kullekin naiselle yksilöllinen, joten lisähormonien vaikutusta migreeniin on yksilöllisesti mahdoton ennustaa. Levonova-hormonikierukkaa voi kokeilla, mutta etukäteen ei voi tietää, miten se tulee vaikuttamaan migreeniin. 9. Mitä eroa on normaalilla ja poretabletilla vaikutuksen suhteen? Imeytyykö poretabletti nopeammin? Poretablettimuodosta lääke imeytyy nopeammin 10. Miksi migreenikohtauksen jälkeen tekee mieli urheilujuomaa, ikään kuin olisi tehnyt suuren urheilusuorituksen. Arvelisin, että migreenikohtaus on uuvuttanut samaan tapaan kuin kova treenaus, joten kyseessä lienee virkistysvaikutus. Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen huhtikuun 15. päivään mennessä. Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99 19
MIDAS S Migreeniä voidaan mitata Katja Köymäri tuotepäällikkö AstraZeneca Millainen mahtaisi olla verenpainetautia sairastavan henkilön kohtalo, jos verenpainemittaria ei olisi olemassa? Verenpaine voisi olla koholla pitkänkin aikaa ilman, että siitä kärsivä huomaisi olevansa sairas. Siinä vaiheessa, kun tauti on edennyt niin pitkälle, että se on jo aiheuttanut muutoksia sydämessä, hakeudutaan oireiden vuoksi lääkäriin. Samoin voi olla vaikea arvioida, milloin migreenin vuoksi tulisi hakeutua lääkäriin ja milloin kotikonstit eivät enää riitä. Olisi hyvin vaikeaa arvioida verenpainetaudin lääkehoidon tarvetta, jos verenpainetta ei voitaisi mitata. Migreenipotilaan lääkehoidon tarvetta ei tähän asti ole voitu mitata. Lääkehoito aloitetaan usein varovaisesti ja vaikean migreenin kohdalla saattaa kestää kauan ennen kuin hoito on riittävän tehokasta. Tämä aiheuttaa turhaa kärsimystä. Nyt migreenin aiheuttamaa haittaa voidaan mitata tieteellisesti luotettavalla tavalla Midasmittarin avulla. Midas-kyselykaavakkeen kehitti amerikkalainen Albert Einsteinin lääketieteellisen korkeakoulun neurologian professori Ric hard B. Lipton. Migreenimittaria on yritetty kehittää jo pitkään, mutta suurena hankaluutena on ollut se, että kipu, jota migreenin kohdalla pyritään mittamaan, on hyvin henkilökohtainen kokemus. Eri ihmiset kokevat kivun hyvinkin eri tavoin. Liptonin suuri oivallus oli kivun sijaan mitata miten migreeni haittaa toimintaa elämän eri alueilla. Midas-kyselykaavakkeessa kysytäänkin, paljonko migreeni on aiheuttanut poissaoloja töistä, estänyt kotitöiden hoitamista tai vapaa-ajan viettoa. Ihmisen elämä koostuu enimmäkseen näistä kolmesta elämänalueesta, joten mittari on kattava. Kyselykaavakkeessa vastataan viiteen kysymykseen laskemalla yhteen migreenin tähden menetettyjen päivien määrä (kahdessa kysymyksessä puolikkaiden päivien lukumäärä) kolmen edellisen kuukauden osalta. Kun pisteet näistä viidestä kysymyksestä lasketaan yhteen, saadaan Midas-pistemäärä, joka kertoo migreenin vuoksi viimeisen kolmen kuukauden aikana 20 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99
Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99 21
menetettyjen päivien määrää, mikä on hyvin helposti ymmärrettävä suure. Midas-pisteet jaetaan seuraaviin luokkiin: pisteet 1-5 I luokka migreeni rajoittaa elämää vähän/ei lainkaan pisteet 6-10 II luokka migreeni rajoittaa elämää lievästi pisteet 11-20 III luokka migreeni rajoittaa elämää keskinkertaisesti pisteet yli 21 IV luokka migreeni rajoittaa vakavasti elämää Viime kädessä migreenin mittaamisen tarkoituksena on löytää migreenipotilaalle mahdollisimman hyvä hoito. Midas-pisteiden perusteella suunnitellut hoitosuositukset eivät ole vielä todellisuutta tämän päivän Suomessa. Lipton ehdotti EFNS:n kongressissa syyskuussa 1999 seuraavanlaisia hoitosuosituksia Midas-luokille. I luokka: Tulehduskipulääke. II luokka: Tulehduskipulääke. Harvoissa, mutta vaikeissa migreenikohtauksissa triptaani. III luokka: Triptaani ja mahdollisesti estolääkitys. IV luokka: Triptaani ja mahdollisesti estolääkitys. Lisäksi muita vaihtoehtoja. Nämä ovat siis Liptonin ehdotuksia eivätkä virallisia hoitosuosituksia Suomessa. Midas-pisteitä voidaan käyttää siihen, että ne potilaat, jotka todennäköisesti eivät selviydy ilman lääkärin määräämää hoitoa, osaisivat mennä lääkäriin. Yli 11 pistettä tai mahdollisesti jo yli 6 pistettä saavan henkilön olisi selvästikin syytä mennä lääkärin vastaanotolle. Myöhemmin esille tulevan Disc-tutkimuksen yhteydessä on käynyt ilmi, että yli 50 % potilaista, jotka kuuluvat Midas II-luokkaan eivät saaneet riittävän tehokasta lievitystä tulehduskipulääkkeestä ja pahoinvointilääkkeestä. Liptonin suuri oivallus oli kivun sijaan mitata miten migreeni haittaa toimintaa elämän eri alueilla. Lääkärin työtä Midas-kyselykaavake helpottaa antamalla hänelle arvokasta tietoa siitä, miten suuresti migreeni haittaa potilaan jokapäiväistä elämää. Eurooppalaisille ja amerikkalaisille lääkäreille tehtiin hiljattain kysely, jossa kävi ilmi, että kaikki lääkärit eivät suinkaan kysyneet potilailta migreenin invalidisoivuudesta, vaikka olivatkin hyvin tarkkoja kysymyksissä, jotka liittyivät oikean diagnoosin tekoon. Kun lääkärit saivat tietoa migreenin invalidisoivuudesta, he muuttivat mielipiteitään taudin vakavuudesta ja arvioivat tehokkaamman lääkehoidon tarpeelliseksi. Midas-mittarin avulla lääkärin on helpompi arvioida migreenin vakavuutta ja antaa mahdollisimman hyvää hoitoa. Tieteellisesti hyväksyttävän mittarin on täytettävä ns. validiteetti- ja reliabiliteettivaatimukset. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että Midas-mittarin on mitattava juuri sitä, mitä sen on tarkoitus mitata ja sen on annettava luotettavasti oikeat tulokset kerrasta toiseen kuten elohopeamittarin on luotettavasti mitattava lämpötilaa. Midas-kyselykaavaketta on tutkittu usean vuoden ajan ja se täyttää kaikki luotettavan mittarin vaatimukset, vaikka onkin lyhyt ja yksinkertainen käyttää. HOITO ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA OIKEIN EFNS:n kongressissa syyskuussa 1999 julkaistiin tulokset 1000 potilaan Disc-tutkimuksesta, jossa kävi ilmi, että Midas-kyselykaavakkeen avulla saadaan potilaalle tilastollisesti merkitsevästi parempi hoito kuin perinteisillä keinoilla. Tutkimus on siitä ainutlaatuinen, ettei siinä tutkittu tavanomaisesti eri lääkkeiden tehoa vaan eri hoitomenetelmiä. AstraZeneca saikin tutkijoilta kiitosta siitä, että oli panostanut mittavasti migreenin hoidon kehittämiseen. Ainutlaatuista tutkimuksessa oli lisäksi se, että Suomesta oli Kanadan jälkeen eniten potilaita tutkimuksessa (180). Tutkimuksessa hoidettiin kuusi migreenikohtausta ja seurattiin, kuinka hyvin hoito tehosi päänsärkyyn. Lisäksi arvioitiin, miten hoito auttoi palauttamaan migreenin rajoittamat normaalit toiminnat. Tulokset Midas-kyselykaavaketta käyttävän hoitoryhmän eduksi olivat selvät ja tilastollisesti hyvin merkittävät. Migreenihoito voi- 22 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99
Tutkimuksessa oli kolme eri hoitoryhmää: 1: Midas-kyselykaavakkeen avulla arvioitiin potilaan hoidon tarve. II luokkaan kuuluva potilas sai tulehduskipulääkkeen lisäksi pahoinvointilääkettä. III ja IV luokkaan kuuluva potilas sai tsolmitriptaania. 2: Kolme ensimmäistä kohtausta hoidettiin tulehduskipulääkkeellä ja pahoinvointilääkkeellä. Jos hoidon teho ei riittänyt, seuraavassa kolmessa kohtauksessa siirryttiin käyttämään tsolmitriptaania. 3: Kaikkien kohtausten hoito aloitettiin tulehduskipulääkkeellä ja pahoinvointilääkkeellä. Jos hoidon teho ei ollut riittävä, potilas sai ottaa kahden tunnin kuluttua ensimmäisen annoksen ottamisesta tsolmitriptaania. daan saada Midas-mittarin avulla kerralla oikein. Tämä säästää potilaan kärsimyksiä, potilaan ja lääkärin aikaa sekä potilaan ja yhteiskunnan varoja. Kipu ei jalosta ketään, päinvastoin kivun on voitu osoittaa huonontavan elämänlaatua. Kenenkään ei tarvitsisi enää tänä päivänä kärsiä turhaan, koska tehokkaita hoitoja on saatavilla. Midas-mittari on väline, jonka avulla migreenipotilas saa mahdollisimman hyvän hoidon mahdollisimman nopeasti. Lisäksi se on lääkärille työkalu ja apu siinä missä verenpainemittarikin. Etsimme migreenikkoja tiedotuskampanjaan Kuten tiedämme migreenistä kärsii puoli miljoonaa suomalaista eivätkä kaikki ole vielä löytäneet kunnollista apua. Tämän kampanjan tavoitteena on motivoida migreenikkoja hakeutumaan lääkärinhoitoon ja löytämään juuri itselle sopivin ja tehokkain hoitomuoto. Kampanja julkaistaan suomalaisissa aikakauslehdissä v. 2000. Toteutuksessa tarvitsemme yhdistyksemme jäsenten apua, sillä haluamme antaa migreenille inhimilliset kasvot. Oletko sinä valmis esiintymään kampanjassa omalla kuvallasi, nimelläsi ja mielipiteelläsi? Etsimämme henkilöt ovat kaikenikäisiä naisia ja miehiä eri elämäntilanteissa eri puolilta Suomea Lähetä kuvasi, nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi sekä lyhyt kuvaus migreenistäsi osoitteella: Publicis-Törmä / Matti Narsakka, Fredrikinkatu 48 A, 00100 Helsinki. Kiitokseksi osallistumisesta valitut henkilöt saavat 500 markan kuvauspalkkion. Ilmoittautumisaika päättyy 22.12.1999. Kampanja toteutetaan yhteistyössä Astra- Zenecan kanssa. Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99 23
Uutisia meiltä ja muualta Migreeni piinaa 12 prosenttia ranskalaisista. Puolet heistä ei ole koskaan hakeutunut sen takia hoitoon, koska ei usko lääketieteen mahtavan kärsimyksilleen mitään. Migreenilääkkeiden käyttö on kasvanut Migreenilääkkeiden käyttäjämäärä on kasvanut Kelan tilastojen mukaan 30 900 henkilöön vuoden 98 aikana. Vastaava luku oli vuonna 95 19 700. Käyttäjät ovat siis lisääntyneet n. 4000:lla vuosittain. Kelan korvaamat migreenilääkkeet maksoivat vuonna 98 38 miljoonaa markkaa, mistä sairausvakuutus maksoi potilaille korvausta vähän alle 22 miljoonaa markkaa. Alueelliset erot ovat suuria Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla migreeniin määrättiin täsmälääkkeitä yli 30 % enemmän kuin Oulun ja Lapin lääneissä, Vaasan läänissä sekä Pohjois-Savossa. Otteita Teija Riikolan jutusta Keski- Uusimaassa 29.8.99. Uudet tulehduskipulääkkeet eivät rasita limakalvoja Tulehduskipulääkkeitä käytetään Suomessa paljon. Tulehduskipulääkkeiden ongelmana on se, että ne aiheuttavat vakavia sivuvaikutuksia, muun muassa vatsahaavaa ja munuaisongelmia. Joka neljäs käyttäjä saa jonkin asteisen limakalvovaurion, ja Suomessa kuolee vuosittain 150-200 potilastata Punainen kolmio ainoastaan varoittaa, ei kiellä asettumasta rattiin Kolmiolääkkeitä ovat uni- ja rauhoittavat lääkkeet, tietyt hyvin voimakkaat kipu- ja särkylääkkeet, eräät selkäkipuihin määrättävät, lihaksia rentouttavat lääkkeet ja migreenin täsmälääkkeet. Myös joihinkin allergialääkkeisiin sekä nuhan ja yskän hoidossa käytettäviin lääkkeisiin sekä yli 10 prosenttia alkoholia sisältäviin valmisteisiin on merkitty kolmio. Selvästi merkittävin ryhmä ovat uni- ja rauhoittavat lääkkeet, jotka aiheuttavat 80 prosenttia ongelmatapauksista. Näitä ovat esimerkiksi Diapam, Alprox, Xanor, Temesta, Tensopam, Oxepam, Opamox ja varsinaisista unilääkkeistä Dormicum, Halcion, Insomin, Normison, Tenox, Stilnoct, Zopinox ja Imovane. Lääkepurkin kyljessä olevan kolmion tarkoituksena on varoittaa käyttäjää suorituskyvyn mahdollisesta alenemisesta, ei Otteita Marko Mannilan jutusta Helsingin Sanomissa 23.3.99 tulehduskipulääkkeisiin. Syksyllä lääkemarkkinoille tulee uusia COX 2 -tulehduskipulääkkeitä, joilla voidaan välttää osa kipulääkkeiden sivuvaikutuksista. COX 2 -entsyymi auttaa kipuun, kuumeeseen ja tulehdukseen häiritsemättä limakalvoja. Otteita Anna-Liina Kauhasen jutusta Helsingin Sanomissa 2.6.99 varsinaisesti kieltää asettumasta auton rattiin. Alun perin kolmio oli tarkoitettu informatiiviseksi. Kolmiolääkkeiden vaikutusajat vaihtelevat huomattavasti. Tietyt jatkuvasti käytettävät, väsyttävät lääkkeet vaikuttavat voimakkaimmin 1-3 tuntia tabletin nauttimisen jälkeen. Osa kolmiolääkkeistä ei hoito-ohjeiden mukaan nautittuna haittaa ajamista lainkaan. Toisaalta mikä hyvänsä lääke voi yliannoksena heikentää ajokelpoisuutta. Kokemuksen mukaan oman ajotaidon arviointi on hyvin yksilöllistä. Käyttäjä voi esimerkiksi laittaa silmät kiinni ja seisoa suorana. Selvä huojumisen tunne voi olla merkki lääkeaineiden vaikutuksesta. Tosin tässäkin yksilöt eroavat huomattavasti toisistaan. Suuri osa käyttäjistä kuitenkin tunnistaa itsessään selvät väsymyksen merkit eikä lähde ajamaan. 24 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99