Vesijalanjäljen laskenta ISO/DIS 14046 Helena Wessman-Jääskeläinen, VTT. ISO 14000 -sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi SFS 23.4.



Samankaltaiset tiedostot
Vesijalanjäljen laskenta, case kaivos

Vesijalanjälki? Samuli Launiainen. Vihreä talous ja vesi Suomessa mitä uusia mahdollisuuksia? Helsinki

Vesijalanjäljen laskenta, case kaivos

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Vesivastuusitoumus haaste yrityksille kestävään veden käyttöön ja hallintaan

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Kuinka vihreä on viherkatto?

EU:n elinkaariarviointia koskevat aloitteet tavoitteet ja jatkosuunnitelmat

Globaalit vesihaasteet ja Suomi. Suvi Sojamo, FT Aalto-yliopisto Kestävä vedenkäyttö ja tulevaisuuden mahdollisuudet Foresight Friday: 7.9.

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Mitä kaivosteollisuus voisi oppia metsäteollisuuden yhteiskuntavastuutoimien muotoutumisesta?

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Vesi- ja hiilijalanjäljestäkö uhka naudanlihantuotannolle? Erkki Joki-Tokola MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

Ryhmä 1. Etsikää selitykset seuraaville sanoille Yritysvastuun sanakirjasta. Yrittäkää kirjoittaa selitys omin sanoin.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Teknologia- ja markkinatietoa innovaatiomaisemista

Vesijalanjälki ja vedenkulutus

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

Yllätys Rasti Palttala UUTINEN Tehtävä 16 Aika- ja taitotehtävä Maksimipisteet 3

Katko T.S. Ke 12 TTY

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Ympäristömerkit ja sertifiointi puutuotteissa. Tarmo Räty

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

Jani Salminen, Pekka Veiste, Jari Koskiaho. ympäristökeskus. Kuva: Riku Lumiaro

Ekologisen näkökulman vahvistaminen suunnittelussa uusi työkalu käyttöön

Kehittämishankkeet Circwaste ja UIR

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM , Tampere

Materiaalivirtojen kustannusanalyysin standardi SFS - EN ISO ISO sarjan uudet standardit tutuiksi Paula Eskola, Motiva Oy

VTT SULCAelinkaarilaskentaohjelma

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä

HELSINKI 2026 RAPORTIN KUVAAJAT

Vesi- ja Ympäristötekniikan Tutkimusryhmä

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Arviointi Chesarissa 26. maaliskuuta 2010

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

VESI-itsestäänselvyys meillä -kilpailuvaltti maailmalla

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä

Kansainvälinen ISO standardisarja

IMS Arviointi ja Raportointi. Suomalaisten kuntien V työpaja , Lahti Pekka Salminen

Kestävä sanitaatio Juomavesi

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma YTL Merja Huikko

Niukat vesivarat vaativat


Vähähiilinen rakentaminen, pilottihankkeet ja kiertotalous. Hirsitaloteollisuus Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Veden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna

Delegaattivalmennus ISO /TC 207 Ympäristöasioiden hallinta / Tuotteen hiilijalanjälki

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi Ville Valovirta

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

Ekoindikaattorit ohjaavat väylärakentamista. Tutkija Leena Korkiala-Tanttu VTT

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Elinkaariajattelu autoalalla

Case Outotec: Kestäviä ratkaisuja raskaalle teollisuudelle

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Vesivarojen arvo Suomessa

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Arviointi ja mittaaminen

Maaperä (CEN/TC 345 ja ISO/TC 190) ja liete (CEN/TC 308 ja ISO/TC 275)

Ilman vettä ei ole elämää

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry?

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

Kädenjälki korostaa toiminnan positiivisia kestävyysvaikutuksia

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

perustelu Noudatetaan sääntöjä. Opetuskortit (tehtävät 16 28), palikoita, supermarketin pohjapiirustus, nuppineuloja, tangram-palat

Teollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödyntäminen symbioosituotteina

Tanskan ympäristö- ja elintarvikeministeriön ostoskassitutkimus: Yhteenveto

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät

Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk)

Kiinteistötalous aihekuvaukset

HOTELLIVARAUKSET MAJOITUSALA TUTUKSI

Vinkkejä käsihygieniahavainnointitulosten hyödyntämisestä (OYS posterit, abstraktit) Helena Ojanperä Hygieniahoitaja, KHA Hygieniahoitajien

Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA)

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

Biotalouden kansainväliset kytkennät

Krista'Keräsen'palvelukehitystyöpaja' 'kelle,'mitä,'missä?' ' ' Ammatillisen*koulutusviennin*katsotaan* kohdentuvan*ammatillisiin*oppilaitoksiin*

Transkriptio:

Vesijalanjäljen laskenta ISO/DIS 14046 Helena Wessman-Jääskeläinen, VTT ISO 14000 -sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi SFS 23.4.2014

Miksi vesijalanjälki? Makea vesi on epätasaisesti jakaantunut arvokas luonnonvara, jonka saatavuus on vaarantunut ihmisen toiminnan sekä ilmaston muuttumisen takia. Huoli juomakelpoisen veden saatavuudesta on synnyttänyt tarpeen kehittää vettä säästäviä tuotteita ja teknologioita Keskeiset teollisuussektorit vesijalanjäljen kannalta: elintarvike, tekstiili, kaivos, metsä, öljy ja kemianteollisuus Suomen etuina ovat hyvät vesivarat, prosessien vesitehokkuus ja teknologiaosaaminen sekä tehokas vedenpuhdistus. 22.4.2014 2

Erilaisia lähestymistapoja veden saatavuuden arviointiin Water Footprint Network Laajalti käytetty, vanhin menetelmä Soveltuu parhaiten kansallisen tason arviointiin, ongelmallinen tuotteen vesijalanjäljen laskennassa Termit vihreä, sininen ja harmaa vesi Elinkaariarviointi (LCA) Päästöjen vaikutukset karakterisointikertoimilla Veden saatavuuden vaikutukset volyymitasolla eivät mukana - vielä ISO 14046 ISO/DIS2 Perustuu ISO 14044 elinkaaristandardiin Ottaa huomioon sekä määrän että laadun Alueellinen/paikallinen saatavuus keskeinen Sisältää kaikki vaikutukset 22.4.2014 3

Mikä on vesijalanjälki ISO 14046? Perustuu ISO 14044 LCA-standardiin Modulaarisuus Vesijalanjälki kertoo aina vaikutuksesta Veden laatu on yhtä tärkeä kuin veden määrä Paikalliset/alueelliset vaikutukset on otettava huomioon (karakterisointikertoimet, laatu- ja saatavuusindeksit). Myös välilliset vaikutukset ilmasta tai maaperästä otetaan huomioon. Vesijalanjälki voi olla itsenäinen indikaattori TAI osa LCA:ta Tuotteelle, prosessille, organisaatiolle (ISO/TS 14072, Life cycle assessment Additional requirements and guidelines for organizations) on valmisteilla Laskentaesimerkkejä erillisessä Teknisessä Raportissa, jonka aikataulu sama kuin ISO 14046 22.4.2014 4

1. Määrittele mukaan otettavat yksikköprosessit Määritä systeemin rajaus, arvioi vedenkäytön kannalta kriittiset prosessit 2. Määrittele millaisiin Vesiresursseihin tai vastaanottavaan vesityyppiin vaikutukset kohdistuvat Määritä vesiresurssin ja vastaanottavan vesialueen tyypit (pohjavesi, pintavesi, fossiilinen vesi, merivesi murtovesi, makea vesi) 3. Määrittele vaikutustyyppi Arvioi paikalliset veden saatavuuteen (laatuun ja/tai määrään) vaikuttavat a tekijät ei Ei toimenpiteitä Laadulliset muutokset Paikallinen veden a laadun muutos Määrälliset muutokset Paikallinen veden määrän muutos a Vesijalanjälkilaskenta Jatka vesijalanjäljen laskentaan (datalähteet, laatu- ja määräindeksit jne) 5

Water Footprint / water accounting: 1. Water accounting/inventory: tase-laskenta eli inventaari, joka ei kerro vaikutuksista -> ei ole vesijalanjälki 2. Simplified Water Availability Footprint (non-comprehensive) vesijalanjälki jossa otettu huomioon yksi tai useampi paikallinen vaikutus joka on määritelty erikseen esim. makean veden saatavuus, ekotoksisuus, rehevöityminen. Qualifier: termi jolla ilmaistaan vaikutus. Yhden tai useamman muuttujan ilmaiseva vesijalanjälki, potentiaalinen yritysten työkalu. 3. Comprehensive Water Footprint/Water footprint profile: Useamman vaikutuksen ilmaiseva, kattava vesiprofiili. Perustuu tieteelliseen arviointiin mitkä vaikutukset relevantteja selvittää. Yritysten ja tutkimuslaitosten työkalu laajempaan vertailuun. 22.4.2014 6

Vesijalanjälkilaskennan eri vaiheet (DIS2) 22.4.2014 7

Suomen kannalta tärkeitä Veden käyttö (water use) = ihmisen toiminnasta johtuva veden käyttö Positiiviset vaikutukset esim. veden tilavuuden lisääntyminen, veden laadun puhdistuminen voi raportoida erikseen muttei sitä lasketa suoraan vesijalanjälkeen Murtovesi vesiresurssina Hydrologisen tiedon hyödyntäminen ns. vihreän veden merkityksen arvioimisessa: Esitelmä Sao Paulon Tekninen ylopisto sekä WG8 työryhmäkokous, 2011 Wessman, Launiainen, Rep: Hydrologic cycles and forest in Water Footprinting, EffFibre WP2 Task4 22.4.2014 8

FIBIC EffFibreWP2 (2010-2013) ja vesijalanjälki teollisuuden indikaattorina - yhteenveto Ketkä hyötyvät vesijalanjälki-indikaattorista: Alueet/maat, joissa vettä runsaasti ja veden laatu on hyvä Hyvän vedenpuhdistusteknologian ja säästävän vedenkäytön omaavat prosessit ja niitä valmistava teknologia Yritykset joilla vedenkäytön hallintajärjestelmä Vesiriskien ennaltaehkäisy paranee ISO 14046 kertoo vaikutuksista ja vähentää väärintulkintoja mm. vihreän veden merkityksestä runsasvetisillä alueilla Metsänhoitotoimenpiteiden rooli tuotteen laadullisessa vesijalanjäljessä pieni, 5-8% (fosfori, typpi, kiintoaines). Määrällistä vesijalanjälekä (virtaamamuutokset) ei tarkasteltu koska hydrologisten mallien mukaan muutoksilla ei merkitystä tai merkitys vähäinen 22.4.2014 9

Yhteystiedot: helena.wessman@vtt.fi