Mitä kaivosteollisuus voisi oppia metsäteollisuuden yhteiskuntavastuutoimien muotoutumisesta?

Transkriptio

1 Mitä kaivosteollisuus voisi oppia metsäteollisuuden yhteiskuntavastuutoimien muotoutumisesta? Yritysten yhteiskuntavastuu: vertailevia näkökulmia, SYKE, Nina Wessberg, erikoistutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

2 SAM Sustainable Acceptable Mining TEKES Green Mining ohjelman hanke VTT, GTK, SYKE, HY Työkaluja sosiaalisen toimiluvan (SLO) hallintaan kaivosteollisuudessa Kaivoksen koko elinkaari Tulevaisuus (visio ja visiopolut, WP1) Sosiaalinen toimilupa (malminetsintä, WP4) Vesien hallinta (kaivos, WP3) Liiketoimintakonseptit (kaivoksen sulkeminen, WP2)

3 Benchmark-selvitys metsäteollisuuden SLO - käytäntöjen muotoutumisesta -- Aineisto Kirjallisuus KCL 1996 Kortelainen 1994, 2000 Kuisma 2004 Lahti-Nuuttila 2000 Lehtola 1994 Meristö et al Mäntylä 1998 Rytteri 2002 Saastamoinen et al Salonen 1996 Sankari1994 Siiskonen 2013 Tikkanen 1994 Tuuri 1999 Wessberg 2007 Wessmann 2007 Haastattelu/keskustelu Erkki Peltonen (ex Myllykoski) Kimmo Lahti-Nuuttila (Metsä-Group) Harri Jussila (UPM) Johanna Kohl Hanna Pihkola Minna Nors Helena Wessman Elina Saarivuori Metsäteollisuuden SLO hallinnan työkaluja

4 1. Ympäristölainsäädäntö, luvat ja viranomaiset Aluksi ympäristökysymys vain lupakysymys ja strategia oli, että metsäteollisuus yritti vaikuttaa viranomaisiin niin, että saataisiin mahdollisimman alhaiset ympäristölupavelvoitteet Aktiiviset paikallisen tason ympäristöviranomaiset nostivat esiin ympäristövaikutuksia, joihin puututtiin myös lupatasolla Erityisesti tiukat vesiluvat alkaen 60-luvulta Huomio ilmapäästöihin 90-luvulla Ympäristölupien tiukkeneminen koettiin loppujen lopuksi teollisuudelle hyväksi asiaksi; auttoi ympäristöimagon nostamisessa 80- ja 90-luvuilla ympäristökysymys 2000 ei vain päästöjä, mukaan BAT, LCA, johtamisjärjestelmät

5 2. Sidosryhmien huomioiminen Luonnonsuojelujärjestöt Asiakkaat, erityisesti ulkomaiset painotalot ja lehtien julkaisijat Maanomistajat Viranomaiset (suomalainen tapa: mutkaton suhde) Viestinnän merkitys kasvaa 90-luvulla, proaktiivinen viestintä, faktaviestintä Keskustelutilaisuuksia sidosryhmille, aktiivinen paikallinen viestintä Ympäristöraportit Ympäristöjärjestelmät Metsien sertifiointi (kestävä raaka-aine) Yhtiön aktiivinen viestintä johti esim. Kuusankoskella siihen, että paikallinen luonnonsuojelupiiri luovutti Kymi-yhtiölle ympäristöpalkinnon maailman ympäristöpäivänä

6 3. Metsäteollisuuden alan yhteistyö KCL-laboratorio 1916 Myös ympäristötekniikan tutkimus mahdollisti nopean valmiuden vastata viranomais- ja muihin sidosryhmävaatimuksiin 2000 kestävä kehitys ohjelmaan Metsäteollisuus ry metsäteollisuuden yhteinen ympäristöraportointi, ensin paperilla, nykyisin netissä Kansainvälinen yhteistyö (CEPI) Paper profile Yhteistyö konsulttien ja yhdistysten kanssa Ekono, Pöyry Paikalliset vesiensuojeluyhdistykset ja muut luonnonsuojelujärjestöt

7 4. Yrityskulttuurin kehittäminen Johtamis-/toimintajärjestelmien kehittäminen ja kehittyminen Tuotantoprosessi Puun hankinta (raaka-aine) Toimintajärjestelmien sertifiointi Kv. kauppakamarin vastuullisuuden periaatteet (ICC:n peruskirja), Dow Jones vastuullisuusindikaattorit yrityksen politiikka Vastuullisuutta teknologialla ja henkilöstön kouluttamisella (sosioteknisyys) Yrityksen prosesseja kehitettiin yrityksen sisällä, ympäristötekniikka ulkoa Esim. UPM:llä perustettiin erityinen vesikomitea huolehtimaan vesiasioiden hoidosta

8 Yhteenveto: Tehokkaat SLO työkalut myös kaivosteollisuuteen 1. Tiukka viranomaistoiminta Asiantunteva viranomainen liiketoiminnan ystävä 2. Sidosryhmäyhteistyö Toimiva eri sidosryhmät huomioiva viestintä 3. Teollisuuden alan yhteistyö Kaivosteollisuus ry:n rooli? Kv. yhteistyö? 4. Yrityskulttuurin kehittäminen Apuna johtamisjärjestelmät, esim. ISO, TSM

9 Eroja kaivosteollisuuden ja metsäteollisuuden välillä SLO näkökulmasta Metsäteollisuuden katkeamaton historia osana suomalaista yhteiskuntaa aina 1600-luvulta alkaen Patruunoiden aika: metsäteollisuus yhteiskunnan infrastruktuurin ja kulttuurin rakentaja Suomalaista teollisuutta, pääosin suomalainen omistus Kansainvälistyminen tuonut uusia sosiaalisia kysymyksiä, kuten lapsityövoima Puu ostetaan, uusiutuva luonnonvara Kaivosteollisuuden nousu- ja laskuajat, noin 20 vuoden hiljaiselo 80-luvun lopusta alkaen Kaivosteollisuuden nousu luvulla pääosin ulkomaisen omistuksen varassa kulttuurierot toimintatavoissa, viestinnässä ja viranomaisyhteistyössä Kaivosvaltaus, uusiutumaton luonnonvara 9

10 TEKNOLOGIASTA TULOSTA