TUNNUSTETAANKO TUTKINNOT TEHOKKAASTI?

TUNNUSTETAANKO TUTKINNOT TEHOKKAASTI? - kysely ulkomailla suoritetun tutkinnon tunnustamista hakeneille Moniste 12/2006 OPETUSHALLITUS

Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN 952-13-2936-X (nid.) ISBN 952-13-2937-8 (pdf) ISSN 1237-6590 Edita Prima Oy, Helsinki 2006

SISÄLTÖ 1 TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA... 7 1.1 Päätöksiä tekevä viranomainen... 7 1.2 Milloin päätöksiä tarvitaan... 8 1.3 Lainsäädäntö... 8 1.4 Tietyn kelpoisuuden antavat päätökset... 9 1.5 Tiedotus... 10 2 ASIAKASKYSELY TUTKINTOJEN TUNNUSTAMISESTA... 11 2.1 Selvityksen tarkoitus... 11 2.2 Aineisto... 11 2.3 Vastaajien taustatiedot... 12 3 TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN JA HAKUPROSESSI... 15 3.1 Ulkomaiset tutkinnot ja niiden tuottama kelpoisuus Suomessa... 15 3.2 Lisävaatimukset ja niiden suorittaminen... 16 3.3 Suomalaisen tutkinnon tai opintojen suorittaminen päätöksen jälkeen... 18 3.4 Päätöksen hakemisen syyt... 19 3.5 Hakijan käyttämät tietolähteet... 20 4 ASIAKASTYYTYVÄISYYS JA PÄÄTÖKSEN VAIKUTUKSET... 23 4.1 Kokemukset hakuprosessista ja päätöksen sisällöstä... 23 4.2 Päätöksen selkeys ja ymmärrettävyys... 24 4.3 Asiakastyytyväisyyteen yhteydessä olevat tekijät... 25 4.4 Päätöksen merkitys ja vaikutukset... 25 4.5 Palvelun kehittämiskohteet... 28 5 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMISEN KEHITTÄMINEN... 31 LIITTEET... 33 3

TUNNUSTETAANKO TUTKINNOT TEHOKKAASTI? - kysely ulkomailla suoritetun tutkinnon tunnustamista hakeneille Lukijalle Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut tuottaa Opetushallitukselle tutkintojen tunnusta mistyön kehittämisessä tarvittavaa tietoa. Kyselyn avulla hankittiin palautetta asiakkailta eli henkilöiltä, jotka ovat hakeneet ulkomailla suorittamansa korkeakoulu tutkinnon tun nustamista tai rinnastamista. Asiakkailta pyydettiin arviota Opetushalli tuksen palvelun laadusta ja kysyttiin kehittämistoiveita. Asiakastyytyväisyyden selvittä misen lisäksi haluttiin myös tietoa päätösten vaikuttavuudesta. Ensisijaisesti haluttiin tietää, onko päätöksillä ollut vaikutusta henkilön työllistymiseen ja työuralla etenemiseen. Kyselyn toteuttamisesta ja raportin laatimisesta on vastannut Opetushallituksen arvi ointiryh mä. Kiitämme työstä projektisuunnittelija Marika Koramoa ja erikoissuunnit te lija Kirsti Stenvallia. Raportin kirjoitustyö on jakautunut seuraavasti: Luku 1 Marketta Saarinen, Raija Timonen ja Carita Blomqvist, luvut 2-4 Marika Koramo ja luku 5 Marketta Saarinen. Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita. Selvitys on antanut meille arvokasta tietoa. Käytämme sitä pohjana, kun kehitämme tut kin tojen tunnustamisen menettelyjä. Tutkintojen tunnustaminen ja vertailu yksikön puolesta Marketta Saarinen

1 TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA 1.1 Päätöksiä tekevä viranomainen Ulkomailla korkeakoulututkintoja suorittaneet ovat voineet vuodesta 1987 lähtien saada Suomessa tunnustamispäätöksen kelpoisuudesta julkiseen virkaan. Ensim mäiset kymme nen vuotta tunnustamispäätökset tehtiin opetusministeriössä. Vuonna 1997 päätöksen teko siirrettiin lain muutoksella Opetushallitukseen. Tutkintojen tunnustamista koskevien hakemusten ja päätösten määrän kehitys näkyy taulukosta 1. TAULUKKO 1. Tutkintojen tunnistamishakemukset vuosittain. vuosi hakemuksia ratkaisuja päätöksiä 1998 266 276 212 1999 282 266 226 2000 362 346 292 2001 399 422 343 2002 437 431 348 2003 505 500 440 2004 610 451 381 2005 511 579 496 Ratkaisulla tarkoitetaan paitsi Opetushallituksen päätöksiä myös muuhun lopputulokseen päätyneitä hakemuksia. Tällaisia muita lopputuloksia ovat esimerkiksi siirto toiselle viran omaiselle ja eri syistä johtuvat hakemusten peruutukset. Joskus hakija ei voi saada tunnus tamispäätöstä, mutta hänen tutkinnostaan voidaan antaa lausunto. Tällöin kyseessä on yleen sä toisen asteen tutkinto. Päätökset tehdään Opetushallituksen Tutkintojen tunnustaminen ja vertailu -yksikössä. Yksikön sihteerit antavat asiakkaille yleistä neuvontaa ja tekevät tarvittaessa hakemusten täydennyspyynnöt. Tunnustamispäätöksien valmistelusta ja esittelystä vastaa neljä virka miestä. Tehtävät on jaettu niin, että kukin esittelijä vastaa tietyllä maantieteellisellä alueella suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta. Päätökset syntyvät hallintokäytännön mukaisesti esittelystä niin, että yksikön päällikkö tarkistaa päätökset, minkä jälkeen ylijohtaja alle kir joittaa ne. Päätös annetaan joko suomen tai ruotsin kielellä. Opettajakelpoisuuden tuotta viin päätöksiin liitetään erillinen ohje siitä, miten hakija voi saavuttaa täyden kelpoisuuden siinä tapauksessa, että hänelle on asetettu lisävaatimus kelpoisuuden ehtona. Opetushallituksen apuna on valtioneuvoston asettama ulkomaantutkintojen neuvottelukunta. Sen kanta pyydetään valmisteltaessa sellaisia päätöksiä, joilla on periaatteellista mer kitystä päätösten linjauksiin. 7

1.2 Milloin päätöksiä tarvitaan Opetushallituksen päätös tarvitaan pääsääntöisesti silloin, kun ulkomailla tutkinnon suo rit - ta nut haluaa saada kelpoisuuden sellaiseen valtion tai kunnan virkaan, johon vaaditaan korkeakoulututkinto. Yleisimmin virkoihin vaaditaan tietyntasoinen tutkinto, mutta joi hin kin ammatteihin on vaatimuksena tietty tutkinto tai tietynlaiset opinnot (esi merkiksi opettajat, sosiaalityöntekijät). Myös yksityisillä työmarkkinoilla työskentelevät voivat hakea päätöstä, jos arvelevat sen auttavan työnsaannissa tai uralla etenemisessä. Opetushallitus ei tee päätöksiä niiden ammattien osalta, joihin ammatinharjoittamis oikeu den myöntää jokin muu viranomainen. Esimerkiksi terveydenhuollon ammatteja koskevat päätökset tekee Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. 1.3 Lainsäädäntö Toimintaa säätelee kaksi lakia: Laki ulkomailla suoritettujen korkeakoulututkintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (531/1986, myöhemmin UO-laki) ja vastaava asetus (519/1997) sekä laki Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta (1597/1992, myöhemmin EU-laki) ja vastaava asetus (520/1997). Tunnustamispäätökset ovat hallinnollisia päätöksiä, ja niihin sisältyy aina valitusoikeus. Jos hakija ei ole tyytyväinen saamaansa päätökseen, hänellä on määräajan kuluessa mah dol li suus valittaa hallinto-oikeuteen. Valituksia on vuoden 1997 jälkeen tehty 25 päätök sestä. Tunnustamispäätös voidaan antaa vain tutkinnosta, joka kuuluu lähtömaan viralliseen kor - keakoulututkintojen järjestelmään. Myös tutkinnon myöntäneen korkeakoulun tulee olla virallinen. Viralliseen tutkintojärjestelmään kuulumattomasta tai epävirallisessa kor kea koulussa suoritetusta tutkinnosta ei voida antaa virkakelpoisuuden tuottavaa pää töstä. Tutkintojen tunnustamisen kriteerit ja menettelytavat on määritelty lainsäädännössä. Eu roo - pan unionin ja Euroopan talousalueen kansalaisen toisessa EU/ETA maassa suorit ta mat tutkinnot tunnustetaan EU-lain mukaisesti. Laki noudattaa Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän direktiivien periaatteita. Tunnus ta mis pää tök siä tehtäessä otetaan tutkintojen/koulutuksen lisäksi huomioon myös tutkinnon lähtö maassa antama ammattipätevyys ja hakijan työkokemus. Periaatteena on, että jos Suo mes sa viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimuksena on vähintään kolmivuotinen korkea koulu tutkinto, antaa yhteisön tunnustamissäännöksissä tarkoitettu kyseiseen virkaan, tehtävään tai ammattiin valmentaneesta koulutuksesta annettu tutkintotodistus saman kelpoisuuden tai oikeuden harjoittaa ammattia kuin Suomessa suoritettu tutkinto ja har joit telu. Opetushallitus voi kuitenkin joissain tapauksissa asettaa lisävaatimuksia. Jos hakijan kou lu tus on kestoltaan vähintään vuoden lyhyempi kuin Suomessa vaadittava koulutus ja har joittelu, voidaan vaatia lisäksi työkokemusta. Jos viran tai ammatin tehtävät Suomessa ero avat olennaisesti tehtävistä siinä ammatissa, jonka harjoittaja hakija on tai johon hän on valmistunut, voidaan hakijalle määrätä lisävaatimuksena sopeutumisaika tai kel poi suuskoe. Sopeutumisaika ja kelpoisuuskoe voidaan edellyttää myös, jos hakijan koulutus eroaa olennaisesti Suomessa ko. tehtävään vaadittavasta koulutuksesta. Sopeutumisaika ja kelpoisuuskoe ovat hakijalle valinnaisia. Lisäopintoja ei EU-lain mukaisissa päätöksissä voida määrätä. 8

UO-lain mukaisissa päätöksissä voidaan rinnastamispäätöksen ehtona vaatia lisäopintoja, jos tutkinnon alan vastaavuutta arvioitaessa todetaan sisällöllisiä eroja. Lisäopintojen enimmäismäärät on määritelty asetuksessa. Lisävaatimuksia voidaan asettaa vain silloin, kun annetaan kelpoisuus tehtävään, johon vaaditaan tietty tutkinto tai tietyt opinnot. Tutkin non tasoa koskevissa päätöksissä ei voida asettaa lisävaatimuksia. Päätöstä valmisteltaessa arvioidaan, mitä suomalaista tutkintotasoa ulkomainen korkeakoulututkinto lähinnä vastaa ja päätöksessä ilmoitetaan tämä taso. UO-laissa tode taan rinnastamisen perusteista seuraavaa: Suomessa suoritettavaan tutkintoon rin nastetaan tasoltaan vastaava, ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto. Tiettyyn, nimeltä mainitt uun korkeakoulututkintoon rinnastetaan sitä tasoltaan ja alaltaan vastaava ulko mail la suoritettu korkeakoulututkinto. Tutkintojen tasojen vastaavuus arvioidaan niiden laajuuden ja vaati vuu den perusteella. Tutkintojen alojen vastaavuus arvioidaan niiden sisäl lön saman kaltai suuden perusteella. Tunnustamispäätökset ovat maksullisia. Maksun suuruudesta päätetään opetusministeriön asetuksella. Päätöksen nykyinen hinta on 178. 1.4 Tietyn kelpoisuuden antavat päätökset Opintojen sisällön vastaavuutta joudutaan arvioimaan vain silloin, kun annetaan kel poi suus tehtävään, johon vaaditaan tietty, nimeltä mainittu tutkinto tai tietyt opinnot. Täl lai sia tehtäviä on esimerkiksi opetus- ja sosiaalialalla sekä oikeustoimessa ja pelas tus toi mes sa. Myönnettäessä kelpoisuutta sosiaalityöntekijän tehtävään tai oikeus tieteel lisen alan kou lutusta edellyttäviin tehtäviin käytetään aina lisävaatimus menettelyä. Suurin ryhmä tällaista päätöstä hakevista on opettajat. Suomessa aineenopettajilta vaadi taan pääsääntöisesti kolmea asiaa: 1) ylemmän korkeakoulututkinnon tasoista tutkintoa 2) vähintään 35 opintoviikon / 60 opintopisteen (perusopetuksessa) tai 55 opintoviikon / 120 opintopisteen (lukio-opetuksessa) laajuisia aineenopettajankoulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja ja vähintään 35 opintoviikon / 60 opintopisteen laajuisia opet tajan pedagogisia opintoja. Opettajakelpoisuuden tuottavan päätöksen voivat saada vain sellaiset hakijat, jotka ovat lähtömaassa täysin päteviä vastaavaan tehtävään. Toisessa EU-maassa täysin pätevä opettaja saa mahdolliset Opetushallituksen edellyttämät lisävaa ti mukset suoritet tu aan vastaavan opettajakelpoisuuden Suomessa. UO-lain mukaisia opettajakelpoisuuden tuottavia päätöksiä tehtäessä tarkistetaan, että hakija täyttää kaikki kelpoisuusvaatimusten kolme kohtaa. Tutkinnon täytyy vastata tasol taan ylempää korkeakoulututkintoa. Opetettavien aineiden vastaavuudesta pyydetään tar vit taessa lausuntoja yliopistosta ja niiden perusteella voidaan määrätä tietty määrä lisä opin toja. UO-päätöksissä vaaditaan aina pedagogisten opintojen osalta ulkomaisten opet ta jaopintojen lisäksi Suomessa suoritettavaksi vähintään yhden lukukauden opetus har joit telu ja siihen liittyvät opinnot (yhteensä 10 opintoviikkoa). Näin varmis te taan, että opetta ja tuntee suomalaisen koulun toimintaa ja säännöksiä. 9

1.5 Tiedotus Opetushallitus tiedottaa hakumenettelystä verkkosivuillaan ja painetulla tiedotusmateriaa lilla. Opetushallituksen opas tutkintojen tunnustamisesta on saatavana suomen, ruotsin, englannin ja venäjän kielellä. Se on olemassa sekä painettuna että verkkoversiona Opetus halli tuksen verkkosivuilla. Työvoimatoimistot ohjaavat asiakkaitaan hakemaan tarvittaessa Opetushallituksen päätöstä. Tiedottamisessa tehdään yhteistyötä työhallinnon lisäksi mm. maahanmuuttajien parissa toimivien tahojen kanssa. Hakulomakkeen ja ohjeen (liite 2) voi tulostaa Opetushallituksen verkkosivuilta. Lomak kei ta ja ohjeita on saatavilla myös työvoimatoimistoissa ja Opetushallitus lähettää niitä pyynnöstä hakijoille. Hakulomakkeita on saatavana suomen, ruotsin ja englannin kielellä sekä täyttö ohje näiden lisäksi myös persian ja venäjän kielillä. Hakulomakkeen täyttö ohjeessa kuva taan tunnustamismenettelyn keskeiset periaatteet ja annetaan yksityiskohtai set hakuohjeet. Tarvittaessa hakijoille annetaan myös henkilökohtaista neuvontaa. Hakijalla on mahdolli suus saada hakuprosessin aikana tietoa käsittelyn etenemisestä. Jos hakijalle on tulossa päätös, joka ei ole hakemuksen mukainen eikä vastaa hakijan käsitystä hänen tutkintonsa tuottamasta kelpoisuudesta Suomessa, hakijalle ilmoitetaan tästä etukäteen ja annetaan mahdollisuus täydentää hakemusta. Hakija voi myös peruuttaa hakemuksen maksutta. 10

2 ASIAKASKYSELY TUTKINTOJEN TUNNUSTAMISESTA 2.1 Selvityksen tarkoitus Opetushallitus toteutti ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamiseen liittyvän asiakaskyselyn syksyllä 2005. Asiakaskysely toteutettiin Opetushallituksen arviointiyksikössä yhteistyössä Tutkintojen tunnustaminen ja vertailu -yksikön henkilöstön kanssa. Kyselyn suunnitteluun osallistuivat arviointiyksiköstä opetusneuvos Pentti Yrjölä, erikoissuunnittelija Kirsti Stenvall, projektisuunnittelija Marika Koramo ja Tutkintojen tunnustaminen ja vertailu yksiköstä opetusneuvos Carita Blomqvist, ylitarkastaja Maisa Montonen ja opetusneuvos Raija Timonen. Tulosten analysoinnista ja raportin kirjoitustyöstä vastasi Marika Koramo. Lisäksi korkeakouluharjoittelija Marianne Mäki avusti raportin valmistelussa. Asiakaskyselyn tavoitteena oli selvittää tunnustamispäätöstä hakeneiden henkilöiden tyy tyväi syyttä Opetushallituksen palveluprosessiin. Lisäksi haluttiin selvittää päätöksen vaiku tuksia vastaajien asemaan työelämässä. Kysely koostui monivalintakysymyksistä sekä avoi mista kysymyksistä. Keskeisiä kysymyksiä olivat: Kuinka tyytyväisiä päätöksen saaneet henkilöt olivat Opetushallitukselta saamaansa palveluun hakuprosessin eri vaiheissa? Oliko päätös ollut selkeä ja ymmärrettävä? Millaisia tietolähteitä hakijat pääsääntöisesti käyttävät etsi essään tutkinnon tunnustamispäätöksen hakemiseen liittyvää tietoa ja neuvontaa? Millaisia vaikutuksia päätöksellä on ollut esimerkiksi hakijoiden työllistymis mahdolli suuk sien paran ta miseen? Kuinka Opetus hallituksen toimintaa ulkomaisten tutkintojen tunnus ta mi sessa tulisi parantaa? Kyselyssä asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, joka on hakenut Opetushallitukselta päätöstä ulkomaisen tutkinnon antamasta kelpoisuudesta Suomessa. Päätös tutkinnon tunnusta mi ses ta merkitsee sitä, että henkilö on kelpoinen hakemaan avoinna olevaa julkista virkaa tai tehtävää sen jälkeen, kun hän on suorittanut mahdollisesti päätöksessä määrätyt lisävaati mukset. 2.2 Aineisto Asiakaskyselyn kohderyhmä poimittiin satunnaisotannalla Opetushallitukselta tutkintojen tun nus ta mispäätöstä hakeneista henkilöistä. Otanta suoritettiin vuosien 1998 ja 2004 välise nä aikana saapuneista hakemuksista. Aineistosta jätettiin tarkoituksella pois vuoden 2005 ja suurin osa vuoden 2004 aikana saapuneista hakemuksista. Näin tehtiin siitä syystä, että osalle näistä hakijoista ei mahdollisesti ole vielä tehty päätöstä Kun tarkoi tuksena oli myös selvittää päätöksen mahdollisia vaikutuksia, ei päätöksen hiljattain saa neilta henkilöiltä tätä tietoa olisi ollut vielä mahdollista saada. Selvityksen aineisto muodostuu asiakaskyselystä ja Opetushallituksessa olevista hakija tiedois ta. Kohderyhmän henkilöille lähetettiin kyselylomake, joka oli suomen (liite 1), ruotsin, englannin ja venäjän kielillä. Aineisto kerättiin kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kysely lähetettiin 445:lle päätöstä hakeneelle asiakkaalle elo-syyskuussa 2005. Näistä 34 kirjettä palautui postissa vanhen tuneen osoitteen vuoksi. Ensimmäisessä vaiheessa vastauksia saatiin yhteensä 147 kappa letta. Alhaisen vastausprosentin vuoksi kysely lähetettiin uudestaan niille henkilöille, jotka eivät olleet vastanneet. Näistä saatiin yhteensä 61 henkilön vastaukset. Ensimmäisessä vaiheessa yhteensä 208 henkilöä vastasi kyselyyn, eli vastausprosentiksi tuli 50,6. 11

Kyselyn aineistoa päätettiin laajentaa vielä 208 uudella asiakkaalla. Satunnaisotannalla poimitun uuden aineiston kyselylomakkeet lähetettiin samaan aikaan kuin ensimmäisen otan nan muistutuskirjeet, lokakuussa 2005. Toisesta aineistosta 32 kirjettä palautui vanhan osoitteen vuoksi. Toisesta otannasta vastauspäivämäärään mennessä kyselyyn vastasi yh teensä 85 henkilöä, eli vastausprosentiksi tuli 48,2. Kaiken kaikkiaan yhteensä 293 henkilöä vastasi Opetushallituksen asiakaskyselyyn. Yhteensä 66 kirjettä palautui postissa tuntemattoman/vanhan osoitteen vuoksi. Koko kyselyn vastaus prosentti on 49,9. Kyselyn vastausprosenttia voidaan pitää kohtalaisena. Vastausprosentti olisi saattanut olla korkeampi, mikäli kysely olisi lähetetty päätöstä hakeneille heti päätöksen saamisen jälkeen. Osa vastaajista oli saanut päätöksensä jo useita vuosia ennen kyselyä, joten tunnustamispäätöstä koskevat asiat ovat voineet tuntua jo hieman etäisiltä. Tämä on osal taan voinut vaikuttaa kyselyn vastausprosenttiin. 2.3 Vastaajien taustatiedot Asiakaskyselyyn vastanneista noin 60 % vastasi suomen kielellä. Toiseksi eniten on venäjänkielisiä vastauksia, 27,3 %. Englannin kielellä vastasi 6,5 % ja ruotsin kielellä 6,1 % vastaa jista. TAULUKKO 2. Sukupuoli. TAULUKKO 3. Kansalaisuus. Hakijoiden sukupuoli Kyselyyn vastanneet Kaikki hakijat Hakijoiden kansalaisuus Kyselyyn vastanneet Kaikki hakijat Mies lkm 73 1055 suomi lkm 89 1280 % 24,9 29,7 % 30,4 29,7 Nainen lkm 220 2491 muu EU/ETA lkm 24 408 % 75,1 70,1 % 8,2 11,5 Yhteensä lkm 293 3546 muu kuin EU/ETA lkm 178 1834 % 100,0 100,0 % 60,8 51,6 ei kansalaisuutta lkm 2 30 % 0,7 0,8 Yhteensä lkm 293 3552 % 100,0 100,0 Kyselyyn vastanneista henkilöistä kolme neljäsosaa on naisia ja yksi neljäsosa miehiä (tau lukko 2). Melkein kolmasosa vastaajista on Suomen kansalaisia ja vajaat 10 % muiden EU- tai ETAmaiden kansalaisia (taulukko 3). Noin 60 % kyselyyn vastanneista on EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevia henkilöitä. Näistä selkeä enemmistö on entisestä Neu vos toliitosta ja Venäjältä Suomeen muuttaneita henkilöitä. Kyselyn kohdejoukko vas taa melko hyvin sukupuolijakaumaltaan kaikkia hakijoita. Muun kuin EU/ETA-kan sa lai suuden omaavia henkilöitä on vastaajista suhteellisesti hieman useampi kuin kaikista päätöstä hakeneista. Vastaavasti EU/ ETA-alueen muita kuin Suomen kansalaisia on vastaa jissa hieman vähemmän. Kaikista kyselyyn vastanneista henkilöistä noin viidenneksellä on kaksoiskansalaisuus. Kak - soiskansalaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä lähes poikkeuksetta Suomen ja Venäjän kak sois - kansalaisuutta. 12

KUVIO 1. Vastaajien äidinkieli. Suurin ryhmä kyselyyn vastanneista on äidinkielenään venäjää puhuvia, joita oli lähes puolet vastaajista (kuvio 1). Toiseksi eniten on suomea äidinkielenään puhuvia (17,7 %). Opetushallitukselta päätöstä hakeneilta henkilöiltä tiedusteltiin myös Suomeen muutto vuotta. Tätä kysyttiin sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät olleet Suomen kansalaisia haku het kel lä. Vajaa puolet hakijoista (46 %) oli tullut Suomeen vuosien 1996 ja 2000 välisenä aikana. Vuo sina 2001 2003 Suomeen oli muuttanut 20 % kyselyyn vastaajista. Ennen vuotta 1995 oli Suomeen muuttanut yhteensä 34 % kaikista vastaajista. Taulukossa 4 on esitetty aika, joka on kulunut hakijan Suomeen muuttamisesta tunnusta mispäätöksen hakemiseen. TAULUKKO 4. Aika Suomeen muutosta tunnustamispäätöksen hakemiseen. Aika Sukupuoli kaikki miehet naiset enintään yksi vuosi lkm 40 9 31 % 23,8 22,0 24,4 2 5 vuotta lkm 78 15 63 % 46,4 36,6 49,6 6 10 vuotta lkm 36 10 26 % 21,4 24,4 20,5 yli 10 vuotta lkm 14 7 7 % 8,3 17,1 5,5 Yhteensä lkm 168 41 127 % 100,0 100,0 100,0 Taulukosta näkyy, että noin neljäsosa vastaajista on hakenut päätöstä vuoden kuluessa Suo - meen muutosta. Viiden vuoden kuluessa on hakenut jo yhteensä 70 % vastaajista. Keski määräi nen aika Suomeen muutosta päätöksen hakemiseen on noin 4,5 vuotta. EU-lain mu kaisia päätöksiä haetaan hieman nopeammin (4,1 v) kuin UO-lain mukaisia päätöksiä (4,7 v). Taulukosta 3 ilmenee myös, että naiset hakevat päätöstä miehiä nopeammin (keski arvo: nai set 4,1 v, miehet 5,9 v). 13

3 TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN JA HAKUPROSESSI 3.1 Ulkomaiset tutkinnot ja niiden tuottama kelpoisuus Suomessa TAULUKKO 5. Tutkintojen suoritusmaat. Tutkinnon suoritusmaa lkm % Venäjä/Neuvostoliitto 155 52,9 Viro/ Viron Neuvostotasavalta 20 6,8 Yhdysvallat 8 2,7 muut EU/ETA-alueen ulkopuoliset maat 16 5,5 Iso-Britannia 26 8,9 Saksa 14 4,8 muut EU/ETA-maat 33 11,3 Yhteensä 293 100,0 Maita, joissa kyselyyn vastaajat olivat suoritta neet tutkin non, oli yhteensä 40. Opetus hallitukselta on tähän mennessä haettu tunnusta mis päätöstä 110 eri maassa suoritetusta tutkinnosta. Hyvin monesta maasta on ollut vain muu tama hakija. Yli puolet kyselyyn vastan neista henkilöistä oli suorittanut tutkin ton sa Ve näjällä tai entisessä Neuvosto liitossa (tau lukko 5). Lähes 9 %:lla vastaajista oli Isossa-Bri tan nias sa suori tettu tut kinto. Virossa suori tettu ja tutkintoja oli noin 7 % kaikista tutkinnoista. Taulukossa on eriteltynä kaik ki sellai set maat, joissa kyselyyn vastanneista vähintään kahdeksan vastaajaa oli suoritta nut tutkintonsa. Opetus halli tuk sen päätökset perustuvat tutkinnon suoritusmaasta ja hakijan kansalaisuudesta riippuen joko EU-lakiin (1597/1992) tai UO-lakiin (531/1986). EU-laissa säädetään EU/ETA -valtion kansalaisen EU/ETA-alueella suorittaman tutkinnon ja UO-laissa muun tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta. Ulkomaisen tutkinnon suorittanut henkilö voi hakea Opetus halli tukselta päätöstä joko vain tutkinnon tasosta tai myös kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan tietty tutkinto (esim. oikeustieteen maisteri) tai tietyt opinnot (esim. opettajan pedagogiset opinnot). Taulukossa 6 esitetään kyselyyn vastanneiden henkilöiden saamien pää töst en jakaantuminen päätöstä määrittävän lain ja päätöstyypin mukaan. TAULUKKO 6. Päätöstyyppi ja tunnustamislaki. Päätöstyyppi Tunnustamislaki EU/ETA UO tasopäätös lkm 43 124 % 55,8 63,3 tietty tutkinto/kelpoisuus lkm 34 69 % 44,2 36,7 tietyt opinnot lkm 0 3 % 0 100,0 Yhteensä lkm 77 196 % 100,0 100,0 15

Taulukosta 7 selviää kyselyyn vastanneiden henkilöiden suorittaman ulkomaisen tutkinnon tun nustettu taso Suomessa. 85 % tutkinnoista on rinnastettu tasoltaan suomalaiseen ylempään korkeakoulututkintoon ja hieman vajaat 10 % alempaan korkeakoulututkintoon tai ammatti kor keakoulututkintoon. Lisensiaatin tutkintoon rinnastettiin 2 % ja tohtorin tutkintoon 3 % vastaajien tutkinnoista. TAULUKKO 7. Tutkinnon tunnustettu suomalainen taso. Tutkinnon taso lkm % ammattikorkeakoulututkinto tai alempi korkeakoulututkinto 25 9,8 ylempi korkeakoulututkinto 218 85,2 lisensiaatin tutkinto 5 2,0 tohtorin tutkinto 8 3,1 Yhteensä 256 100,0 Taulukosta 8 näkyy tietyn kelpoisuuden tuottavien päätösten jakautuminen ammattialoittain. Suurin osa päätöksistä on sellaisia, että ne tuottavat kelpoisuuden kasvatus- ja opetusalalle. TAULUKKO 8. Tietyn kelpoisuuden tuottavat päätökset. Tutkinto tai kelpoisuus lkm % luokanopetus 13 12,1 aineenopetus 80 74,8 oikeustieteen maisteri / oikeustieteen kandidaatti 7 6,6 muu opetusala (a) 4 3,7 muu ala 3 2,8 Yhteensä 107 100,0 a) sis. erityisopetus, esiopetus ja opinto-ohjaus 3.2 Lisävaatimukset ja niiden suorittaminen Opetushallitus voi päätöksessään asettaa kelpoisuuden ehdoksi lisävaatimuksia. EU-lain mu kaisissa päätöksissä lisävaatimuksena voi olla joko työkokemus tai valinnaisesti joko kel poi - suuskoe tai sopeutumisaika. UO-lain mukaan voidaan lisävaatimuksena edellyttää Suo messa suoritettavia opintoja. TAULUKKO 9. Lisävaatimukset. Onko asetettu lisävaatimuksia? lkm % ei 186 68 kyllä 86 32 Yhteensä 272 100 16 Kahdessa kolmasosassa tapauksista päätöksen saaneille ei ole asetettu lisävaatimuksia. Nämä ovat enimmäkseen tasopäätöksiä, joissa lisävaatimuksia ei voida asettaa. Noin kolmasosalle hakijoista asetettiin Opetushallituksen päätöksellä lisävaatimuksia. Valtaosassa tapauksia lisävaatimuksena olivat lisäopinnot.

TAULUKKO 10. Lisävaatimukset tutkinnon tai kelpoisuuden mukaan. Tutkinto/kelpoisuus: Onko asetettu lisävaatimuksia? Kyllä, mitä; Ei opintoja kelp.koe tai sop. aika pakollinen kelp.koe työkokemus Yhteensä luokanopetus 4 5 0 0 4 13 aineenopetus 15 62 0 0 3 80 oikeustieteen maisteri / oikeustieteen kandidaatti 0 0 0 7 0 7 muu opetusala 1 1 0 0 2 4 jokin muu 1 1 1 0 0 3 Yhteensä 21 69 1 7 9 107 Taulukosta 10 nähdään, kuinka lisävaatimuksia asetettiin erilaisiin tehtäviin kelpoisuus päätöksen saaneille henkilöille. Kaikille kyselyyn vastanneille oikeustieteellisen alan tutkinnon ulkomailla suorittaneille henkilöille on lisävaatimuksena asetettu pakollinen kelpoisuuskoe. Aineenopettajille tyypillisimpänä lisävaatimuksena on asetettu suoritetta vaksi täydentäviä opintoja. Muutamilta hakijoilta on edellytetty oman alan työkokemusta. Lisävaatimuksia saaneita pyydettiin kertomaan, olivatko he suorittaneet määrätyt lisävaatimukset. Vastaajia pyydettiin myös ilmoittamaan, kuinka pian päätöksen saamisen jälkeen he olivat suorittaneet mahdolliset lisävaatimukset. Niistä, joille lisävaatimuksia oli asetettu, 42 % oli suorittanut lisävaatimukset, 20 % suoritti niitä parhaillaan ja 38 % ilmoitti, että ei ole suorittanut päätöksessä asetettuja lisä vaati muksia. Hieman suurempi osuus naisista (39 %) kuin miehistä (33 %) ei ollut suo rittanut lisävaatimuksia. Tunnustamislain mukaan ei ollut eroja lisävaatimusten suoritta mi sessa. Tavallisimmat syyt, miksi päätöksen edellyttämiä lisävaatimuksia ei ollut suoritettu, olivat suorittamisen hankaluus tai vaikeus, alan vaihto tai henkilökohtainen elämäntilanne. Lisävaatimusten suorittamista vaikeuttivat mm. oppilaitokseen pääsy, pitkä välimatka suo ri tuspaikkakunnalle ja ajanpuute. Venäjänkielisten vastaajien kohdalla suorittamista oli hanka loittanut lisäksi heikko suomen kielen taito. Moni vastaajista oli päätöksen saatuaan, tai jo sitä ennen, hakeutunut kokonaan toiselle alalle. Usko työnsaantiin suoritetun tut kinnon koulutusalalla oli myös monissa tapauksissa heikko. Henkilökohtaisia omaan elämän tilan teeseen liittyviä syitä olivat äitiyslomalle siirtyminen ja toisen alan opintojen aloit ta minen. 17

Seuraavassa on muutamia poimintoja kyselyssä annetuista avoimista vastauksista kysymykseen miksi päätöksen edellyttämiä lisävaatimuksia ei ollut suoritettu: Haluan suorittaa ja olen yrittänyt monta kertaa. Mutta oppilaitokseen pääsy on liian hankala. Minun pitää suorittaa 20 ov, mutta jostain syystä yleispääsykokeen suorittaminen on pakollinen. Olen suorittanut osittain. Lisävaatimus oli 10 ov ja olen kaksi kertaa pyrkinyt suorittamaan niitä, mutta hakijoita on niin paljon, etten ole päässyt. En pysty yhdistämään työtä ja opintoja: asun kaukana yliopistokaupungeista enkä siksi voi hakeutua opiskelemaan. Suomen kielen taso ei ollut riittävä koulussa työskentelyä varten. Miehet olivat suorittaneet määrätyt lisävaatimukset naisia nopeammin. Suurin osa (55 %) miehistä oli suorittanut lisävaatimukset ensimmäisen vuoden sisällä, kun naisista vain 37 % oli saanut suoritukset päätökseen vuoden sisällä päätöksestä. Yli kolmannes naisista suo ritti lisävaatimusta vielä 1,6 2 vuoden jälkeen päätöksestä. Miehistä kaikki olivat saa neet lisävaatimukset suoritetuiksi puolentoista vuoden sisällä. 3.3 Suomalaisen tutkinnon tai opintojen suorittaminen päätöksen jälkeen Kyselylomakkeessa tiedusteltiin myös, olivatko päätöksen saaneet henkilöt suorittaneet jonkin suomalaisen tutkinnon päätöksen saamisen jälkeen. Yhteensä 31,4 % vastaajista ilmoit ti suorittaneensa jonkin suomalaisen tutkinnon. Todellisuudessa prosentti on kuiten kin todennäköisesti pienempi, koska vastaajat ymmärsivät sanan tutkinto hieman eri tavoin. Esimerkiksi opettajan pedagogisten opintojen täydentämiseksi määrätyt 10 opin to viikon laajuiset opinnot oli joskus ymmärretty suomalaiseksi tutkinnoksi. Osa vas taa jista ilmoitti suoritetuksi tutkinnoksi joitakin yksittäisiä kursseja tai opinto koko nai suuk sia. Kuvioon 2 on otettu mukaan myös vastaajien ilmoittamat lyhyemmät kurssit tai opinnot. Useimmissa tapauksissa vastaajat olivat suorittaneet opettajan pedagogiset opinnot. Seu raavaksi yleisimmät olivat ylempi korkeakoulututkinto ja ammatillinen tutkinto. Kuviossa 2 on mainittu erikseen sekä yleiset kielitutkinnot että kieliopinnot ja muut kurssit, vaikka ne menevät myös todennäköisesti hieman sekaisin henkilöiden vastauk sissa. KUVIO 2. Opetushallituksen antaman päätöksen jälkeen suoritetut tutkinnot tai opinnot. 18

3.4 Päätöksen hakemisen syyt Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan pääasiallinen syy, jonka vuoksi he olivat hakeneet päätöstä tutkintonsa tunnustamisesta. Yleisin syy, miksi päätöstä haettiin, oli työllis tymis mahdollisuuksien parantaminen. Toiseksi yleisin syy oli kelpoisuuden saaminen julkiseen vir kaan. Edellisiä jo selvästi harvemmin päätöstä haettiin siksi, että haluttiin parantaa palk kausta tai jatkaa opintoja Suomessa. (Kuvio 3). KUVIO 3. Päätöksen hakemisen pääasiallinen syy. Päätöksen hakemisen pääasialliset syyt jakautuivat miesten ja naisten vastauksissa suunnil leen samalla tavalla. Sen sijaan eroja on sen mukaan, kumman tunnustamislain mukaisesta päätöksestä on kysymys (taulukko 11). Taulukko 11. Päätöksen hakemisen pääasiallinen syy tunnustamislain mukaan. Pääasiallinen syy Tunnustamislaki EU/ETA UO kelpoisuuden saaminen julkiseen virkaan lkm 40 42 % 51,9 21,4 työllistymismahdollisuuksien parantaminen lkm 11 118 % 14,3 60,2 palkkauksen parantaminen lkm 17 13 % 22,1 6,6 opintojen jatkaminen Suomessa lkm 2 11 % 2,6 5,6 arvostuksen kohottaminen lkm 3 5 % 3,9 2,6 yleinen mielenkiinto lkm 0 4 % 0,0 2,0 muu syy lkm 4 3 % 5,2 1,5 Yhteensä lkm 77 196 % 100,0 100,0 19

EU-lain mukaista päätöstä hakeneista 52 %, mutta UO-lain mukaista päätöstä hakeneista vain 21 % ilmoittaa pääasialliseksi syyksi kelpoisuuden saamisen julkiseen virkaan. Toisaalta työllistymismahdollisuuksien parantaminen on pääasiallisena syynä vain 14 %:lla EU-lain mukaista päätöstä hakeneista, mutta 60 %:lla UO-lain mukaista päätöstä hakeneista. Nämä kaksi väittämää ovat osittain samaa tarkoittavia, sillä kelpoisuuden saaminen julkiseen virkaan parantaa myös työllistymismahdollisuuksia. Väittämillä haettiin kuitenkin sitä eroa hakeeko vastaaja nimenomaan kelpoisuutta johonkin säänneltyyn ammattiin (esim. opettaja, sosiaalityöntekijä) vai työllistymismahdollisuuksiensa parantamista yleensä. Tunnustamis päätök sestä voi olla hyötyä myös yksityissektorin tehtäviin hakeuduttaessa. Erot pääasialli sen syyn jakautumisessa johtuvat siitä, että UO-lain mukaisista päätöksistä suhteellisesti suu rempi osa on pelkkiä tasopäätöksiä. Palkkauksen parantaminen on hakemisen pääasiallisena syynä EU-lain mukaisissa pää tök sis sä suhteellisesti useammin (22,1 %) kuin UO-lain mukaisissa päätöksissä (6,6 %). Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että EU-lain mukaista päätöstä hakeneissa on sellaisia henkilöitä, joil la jo on virkakelpoisuus esimerkiksi pohjoismaisten opettajasopimusten nojalla, mutta jotka ovat tarvinneet päätöksen tutkintonsa tasosta nimenomaan palkkauksen määrittelyä var ten. 3.5 Hakijan käyttämät tietolähteet Kyselyn avulla haluttiin myös selvittää mistä hakijat olivat saaneet tiedon siitä, että päätöstä voi hakea Opetushallitukselta. Vastaajalla oli mahdollisuus valita useampia vaihtoehtoja ky se - lyssä mainituista tietolähteistä. Tiedon siitä, että päätöstä voi hakea Opetushallitukselta, hakijat saivat kaikkein useimmin tuttavalta tai ystävältä (44,4 %). Muita tiedonlähteitä olivat mm. työvoimatoimisto, oppilaitokset ja työnantaja. Harvemmin tieto oli saatu lehdestä tai radiosta. Ne henkilöt, jotka olivat saaneet tiedon jostain muualta kuin kyselyssä mainituista tietolähteistä, kertoivat useimmiten (10 %) kuulleensa asiasta toiselta perheenjäseneltä. Naiset mainitsivat miehiä useammin työvoimatoimiston tietolähteenään, mutta muita mer kit seviä eroja ei sukupuolten välillä ollut. Tiedon löytymistä vastaajat kuvasivat avoimissa vastauksissa mm. seuraavasti: Monet minun tutut eivät tiedä tästä mitään. Kerron jokaiselle, mistä tutkinnon rinnastamispäätös haetaan ym. sellaista. Tästä mahdollisuudesta pitäisi informoida työvoimatoimiston kautta, samoin erilaisten maahanmuuttajajärjestöjen kautta. 20

KUVIO 4. Hakija sai tiedon siitä, että päätöstä voi hakea Opetushallitukselta. Hakemiseen liittyvää tietoa ja neuvontaa varten käytetty yleisin tietolähde oli haku lomak keen täyttöohje, jota ilmoitti käyttäneensä yli puolet hakijoista. Toiseksi yleisin tietolähde oli puhelin. Edellisiä harvemmin tietoa haettiin Opetushallituksen verkkosivujen, oppaan tai esitteen ja sähköpostin avulla. (Kuvio 5). KUVIO 5. Hakijan käyttämät tietolähteet. 21

4 ASIAKASTYYTYVÄISYYS JA PÄÄTÖKSEN VAIKUTUKSET 4.1 Kokemukset hakuprosessista ja päätöksen sisällöstä Kyselyn avulla haluttiin selvittää myös hakijoiden tyytyväisyyttä Opetushallituksen palveluun tutkintojen tunnustamisessa. Asiakastyytyväisyyttä selvitettiin erilaisten palveluprosessiin liitty vien väittämien avulla. Yleisesti kyselyn vastausten perusteella voidaan tehdä se johto päätös, että Ope tus hallituksen palveluun oltiin tyytyväisiä. Lähes 70 % hakijoista oli tyytyväisiä saamaansa palveluun hakuprosessin eri vaiheissa (keskiarvo 4,0 asteikolla 1 5, jossa 5 = erittäin tyytyväinen) ja yli 73 % hakijoista oli sitä mieltä, että hakemus oli käsitelty kohtuullisessa ajassa (keskiarvo 4,1). Edellisiä vähemmän tyyty väisiä sen sijaan vastaajat olivat päätöksen hintaan. Noin 44 % hakijoista oli täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä siitä, että päätöksen hinta oli kohtuullinen (keskiarvo 2,8). Avoimissa vastauksissa tuotiin ilmi mm. seuraavaa: Mielestäni palvelu oli erittäin hyvä. Oli selkeä tieto tarvittavista asiakirjoista ja päätös ehti mukaan määräaikaiseen viranhakuprosessiin. Kiitokset superavuliaalle, joustavalle, ammattitaitoiselle ja ystävälliselle henkilökunnalle! Palvelu oli loistavaa! Enemmän joustavuutta, nopeutta hakemuksen käsittelyssä. Juuri Suomeen tulleille ja työttömille hinta on kallis. Hakijoista 64,5 % oli jokseenkin samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että tieto päätöksen hakemisesta Opetushallitukselta löytyi helposti (keskiarvo 3,8). Reilu 64 % vastaajista oli myös jokseenkin tai täysin tyytyväinen Opetushallituksen tiedotusmateriaaliin. Kuviossa 6 esitetään kaikkien väittämien suorat jakaumat. KUVIO 6. Tyytyväisyyttä kuvaavien väittämien jakaumat. 23

4.2 Päätöksen selkeys ja ymmärrettävyys Yli 73 % vastaajista oli sitä mieltä, että päätöksen sisältö oli selkeä ja ymmärrettävä. Ne vajaat 15 % vastaajista, jotka olivat jokseenkin tai täysin tyytymättömiä päätöksen sisältöön, kaipasivat useimmin apua suomenkielisen päätöksen kääntämisessä omalle äidinkielelle. Monet henkilöt olivat pyytäneet käännösapua kielenkääntäjältä sekä tuttavilta tai ystäviltä. Hakijat olivat tarvinneet myös jonkin verran apua päätöksen sisällön ymmärtämisessä. Osa vastaajista arvosteli päätöksen hallinnollista virkakieltä vaikeaselkoiseksi. Hallinnollisen virkakielen ymmärtämiseksi oli myös tarvittu kääntäjän apua. Vastaajia askarrutti lisäksi se, miten ja missä he voisivat täydentää ulkomaisia opintojaan ja saavuttaa täyden kelpoisuuden Suomessa. Useissa vastauksissa kaivattiin lisätietoja siitä, miten omia opintoja pitäisi täydentää. Osa vastaajista ilmoitti saaneensa apua puhelimitse tai sähköpostitse Opetushallituksen tutkin tojen tunnustamisyksikön henkilöstöltä. Apua päätöksen sisällön ymmärtämiseksi oli kuitenkin useassa tapauksessa saatu myös muilta taholta kuin Opetushallitukselta. Tällaisia aut ta - jia olivat olleet ystävien lisäksi oppilaitokset, viralliset kielenkääntäjät, maahan muutta jien palvelutoimisto sekä työvoimatoimisto. Päätöksen mukana kaivattiin tietoa siitä, millainen suomalainen koulutusjärjestelmä on ja mit kä periaatteet olivat ratkaisseet tutkinnon tason. Vastauksissa kaivattiin enemmän myös tietoa siitä, miten suomalainen korkeakoulujärjestelmä eroaa muiden maiden koulutus jär jestelmistä. Avoimissa vastauksissa vastaajat kommentoivat päätösten selkeyttä ja ymmärrettävyyttä mm. näin: En aluksi ymmärtänyt päätöksen sisältöä, kun siinä verbi oli passiivissa ( rinnastetaan ). Luulin, että olin saanut kielteisen päätöksen. Suomalainen ystäväni auttoi ja selitti minulle, että päätös on myönteinen ja että tutkintoni hyväksytään Suomessa. En tarvinnut apua. Asiasta annettu tieto oli selkeästi esitetty. Päätöksen saantihetkellä työskentelin uinninvalvojana X:n (paikkakunta) uimahallissa. Pomoni NN selvitti minulle päätöksen sisällön. Sain uuden tehtävän. 24

4.3 Asiakastyytyväisyyteen yhteydessä olevat tekijät Sukupuolella ja äidinkielellä ei ole selvityksen mukaan sanottavaa yhteyttä vastaajan tyyty väi syyteen Opetushallituksen palvelua kohtaan. Myöskään vastaajan äidinkielellä ei näyttäisi olevan yhteyttä siihen, kuinka ymmärrettävänä ja selkeänä he päätöstä pitivät. Johto pää tök senä voidaan todeta, että tutkintojen tunnustamisyksikön kyky palvella hakijoita näiden ym märtämällä kielellä on hyvä. Kansalaisuudella on kuitenkin jon kin verran yhteyttä tyyty väi syy teen (taulukko 12). TAULUKKO 12. Asiakastyytyväisyys kansalaisuuden mukaan, väittämien keskiarvot. Väittämät Kansalaisuus muu EU/ (asteikko 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) Suomen ETA muu kuin EU/ETA Löysin helposti tiedon siitä, että päätöstä haetaan Opetushallitukselta. Olen tyytyväinen Opetushallituksen tiedotusmateriaaliin. Olen tyytyväinen saamaani palveluun hakuprosessin eri vaiheissa. Mielestäni hakemukseni käsiteltiin kohtuullisessa ajassa. Päätöksen hinta oli mielestäni kohtuullinen. Päätöksen sisältö on mielestäni selkeä ja ymmärrettävä. 4,0 3,8 3,7 3,6 3,6 3,9 3,8 3,5 4,0 3,9 3,5 4,2 2,2 2,6 3,1 3,8 3,1 4,0 Muut kuin EU/ETA-kansalaiset ovat tyytyväisimpiä kaikkiin muihin seikkoihin paitsi tiedon löytymiseen. Suomalaiset olivat tyytyväisimpiä tiedon löytymiseen, mutta tyytymättömimpiä päätöksestä perittävään hintaan. Hieman yllättävä tulos on se, että muut kuin EU/ETA-kansalaiset, mikä tässä kyselyssä tarkoittaa enimmäkseen venäläisiä, ovat tyytyväisempiä kuin suo - malaiset Opetushallituksen päätösten selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. 4.4 Päätöksen merkitys ja vaikutukset Kyselyn tarkoituksena oli selvittää yleisellä tasolla Opetushallituksen tekemien päätösten vaikuttavuutta vastaajien kokemana. Vastaajia pyydettiin arvioimaan viisiportaisella asteikolla päätöksen vaikutuksia eri asioihin (kuvio 7). Keskiarvoja tarkasteltaessa päätöksellä näyttää olevan eniten yhteyttä itseluottamuksen paranemiseen ja vähiten opiskelupaikan saamiseen Suomessa. Vastaajista 47,4 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että päätös oli vaikuttanut työl listymismahdollisuuksien paranemiseen (keskiarvo 3,3). Yli puolet vastaajista uskoi myös itseluottamuksensa parantuneen (keskiarvo 3,6) ja reilu 43 % vastanneista arvostuksensa lisääntyneen (keskiarvo 3,4) päätöksen saamisen jälkeen. Vaikka lähes 37 % vastanneista koki päätöksen vaikuttaneen palkkausta parantavasti, vastaavasti lähes kolmasosa vastaajista ilmoitti, ettei päätöksellä ollut vaikutusta palkkauksen paranemiseen (keskiarvo 3). Sen sijaan työuralla etenemiseen päätöksen saamisen ei katsottu yhtä paljon vaikuttaneen. Lähes 37 % vastanneista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä siitä, että päätös oli vaikuttanut työuralla ete nemiseen (keskiarvo 2,8). 25

Yli kolmasosa vastanneista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä siitä, että päätös olisi vaikut ta nut opiskelupaikan saamiseen Suomessa (keskiarvo 2,6). Suo malaisen tutkinnon suoritta neis ta suhteellisesti useampi (keskiarvo 3,2; tutkintoa suorit ta mattomat 2,3) oli sitä mieltä, että päätös vaikutti opiskelupaikan saamiseen. Se, ettei päätöksellä ollut useampien vas taa jien mielestä merkitystä opiskelupaikan saamisessa, on täysin ymmärrettävää. Opetus halli tuksen päätökset tehdään virkakelpoisuuden tuottamiseksi, kun taas suomalaiset korkea kou lut voivat vapaasti päättää ulkomaisen koulutuksen tuottamasta jatko-opinto kel poi suudesta il man Opetushallituksen päätöstä. KUVIO 7. Opetushallituksen antaman päätöksen vaikutusta koskevien väittämien jakaumat. Eräs tyytyväinen vastaaja kuvasi omaa tilannettaan näin: Paljon kiitoksia avustanne. Elämääni tuli tavoite. Suomi on maa, jossa voi saavuttaa paljon ja ihmiset ovat hyväntahtoisia. Olen ollut töissä puolitoista vuotta ja saanut jo jotakin aikaiseksi, kiitos OPH:n. Vedän töissäni säännöllisiä ryhmiä ja niissä käy paljon asiakkaita. --- Kiitos! Päinvastaisesta tapauksesta esimerkkinä on seuraava avovastaus: Ikävä kyllä, en ole vieläkään päässyt koulutustani vastaavaan työhön, vaikka olen asunut Suomessa jo 10 vuotta! Haluaisin kovasti opettajan tehtäviin! Eikö kukaan pysty auttamaan työn löytämisessä? Kiitoksia! Hakijan kansalaisuudella näyttää olevan jonkin verran yhteyttä vastaajien mielipiteisiin päätöksen vaikutuksista. Suomen kansalaiset kokivat päätöksen vaikutukset palkkauksen para nemiseen sekä työuralla etenemiseen myönteisemmin kuin muista EU/ETA -maista tai näi den maiden ulkopuolelta tulevat henkilöt. Yhtenä selityksenä tähän on se, että suo ma lai set suh - teellisesti useammin saivat kelpoisuuden opetusalalle, jossa Opetushallituksen pää tök sellä on selvä yhteys virka kelpoisuuteen ja palkkaukseen. Muilla taustatekijöillä ei ollut yhte yt tä vastaajien kokemukseen päätöksen tuottamista vaikutuksista. 26 Suomalaisista vastaajista yli puolet oli sitä mieltä, että päätös on vaikuttanut myönteisesti palkkaukseen. 42 %:n mielestä päätöksen saaminen oli vaikuttanut positiivisesti työuralla ete nemiseen. (Taulukot 13 ja 14) Pääasiallisimmat syyt päätöksen hakemiselle olivat kuvion 3 sivulla 22 mukaisesti työlli s tymis mah dollisuuksien paraneminen sekä kelpoisuuden hakeminen julkiseen virkaan. Suomalaisten kohdalla tämä tavoite näyttäisi siis toteutuvan melko hyvin. Erot eri kansalaisuuksien koh dalla ovat kui tenkin selkeät. Muualta EU:sta ja EU:n ulkopuolelta tulevat henkilöt eivät miellä päätöksellä olevan niin myönteisiä vaikutuksia. Erot voivat johtua osaltaan ulkomailta Suomeen muutta vien henkilöiden kielitaidon puutteesta, joka vaikeuttaa heidän työllisty mis tään.

Aina tunnustamispäätöksen saaja ei työllisty vaikka kielitaitoakin olisi. Tilannetta kuvaa erään vastaajan kommentti: Kiitos teille tekemästänne työstä. Minun tapauksessani se, ikävä kyllä, on ollut turhaa. Olen viiden vuoden ajan hakenut koulutustani vastaavaa työtä, mutta tuloksetta. Teen nyt siivoojan töitä, vaikka minulla on Suomessa vahvistettu korkeakoulututkinto. Jos tutkinnon vahvistaminenkaan ei auta, niin mitä hyötyä siitä on? Palkkauksen paranemista ja työuralla etenemistä koskevien väittämien jakaumien vaihtelua selittäisi luonnollisesti myös se, onko henkilö työllinen vai työtön. Työtön henkilö ei voi palkkauksen mahdollisesta paranemisesta kertoa. Vastaajien työllisyyttä ei kyselyssä kui ten kaan selvitetty. TAULUKKO 13. Hakijan kansalaisuus ja päätöksen vaikutukset palkkaan. Hakijan kansalaisuus Palkkaukseni parani Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Yhteensä lkm 14 0 25 12 30 81 Suomi % 17,3 0 30,9 14,8 37 100 muu EU/ETA lkm 10 1 2 3 6 22 % 45,5 4,5 9,1 13,6 27,3 100 muu kuin EU / ETA ei kansalaisuutta Yhteensä lkm 61 10 25 24 32 152 % 40,1 6,6 16,4 15,8 21,1 100 lkm 0 0 1 1 0 2 % 0 0 50 50 0 100 lkm 85 11 53 40 68 257 % 33,1 4,3 20,6 15,6 26,5 100 TAULUKKO 14. Hakijan kansalaisuus ja päätöksen vaikutukset työuraan. Hakijan kansalaisuus Etenin työurallani Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Yhteensä lkm 12 9 28 14 21 84 Suomi % 14,3 10,7 33,3 16,7 25,0 100 muu EU/ETA lkm 10 2 4 2 4 22 % 45,5 9,1 18,2 9,1 18,4 100 muu kuin EU / ETA ei kansalaisuutta lkm 63 12 30 24 25 154 % 40,9 7,8 19,5 15,6 16,2 100 lkm 0 0 2 0 0 2 % 0 0 100 0 0 100 Yhteensä lkm 85 23 64 40 50 262 % 32,4 8,8 24,4 15,3 19,1 100 27

4.5 Palvelun kehittämiskohteet Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, miten Opetushallituksen toimintaa tutkintojen tun nustamisessa tulisi heidän mielestään parantaa. Vastauksissa painottuvat seuraavat kehittä miskohteet: - palvelusta tiedottaminen - päätöksissä käytetty kieli ja päätöksen ymmärrettävyys - palvelun hinta - neuvonta siitä, kuinka toimia tunnustamispäätöksen jälkeen. Palvelusta tiedottaminen Monissa avoimissa vastauksissa ehdotettiin tiedottamisen lisäämistä eri tiedotuskanavia hyödyntäen. Osa hakijoista oli asunut Suomessa useita vuosia, ennen kuin haki päätöstä Opetus hallitukselta. 8 % vastaajista oli ehtinyt asua Suomessa yli 10 vuotta, ennen kuin haki tutkintonsa tunnustamista. Tiedottamisen puutteesta kertoo myös se, että hakijat olivat kuulleet selkeästi useimmin Opetushallituksen myöntämistä päätöksistä tuttavalta tai ystävältä. Vastaajat kommentoivat mm. näin: Ehkä tiedotusta pitäisi parantaa esim. tuomalla asiaa julkisuuteen. Suomeen muuton yhteydessä päätöksistä voisi kertoa esim. työvoimatoimistossa. Useassa vastauksessa toistui työvoimatoimiston ja Opetushallituksen välisen yhteistyön tärkeys erityisesti tiedottamiseen liittyen. Tärkeäksi koettiin työvoimatoimiston neuvonta ja ohjaus mm. lisäopintojen suorittamisessa. Tästä mainitsee eräs vastaaja näin: Olisi hyvä, jos OPH ja työvoimatoimisto tekisivät tiiviimpää yhteistyötä. Työvoimatoimisto on passiivinen, mitä tulee erilaisten kurssien järjestämiseen, eikä siellä oteta huomioon asiakkaiden koulutustasoa ja ammatillista taustaa. Apua työpaikan löytämisessä ei juuri saa. Avoimissa vastauksissa toivottiin lisää yhteistyötä myös Opetushallituksen ja muiden viranomaistahojen välille. Myös työnantajilta ja koulutuksen järjestäjiltä toivottiin lisää tietoa ja ymmärrystä ulkomaisia tutkintoja kohtaan. Tärkeänä tiedottamiskeinona voisi olla yhteis työn lisääminen erityisesti niiden viranomaistahojen kanssa, jotka tekevät töitä ulkomailta Suomeen muuttaneiden kanssa. Päätöksissä käytetty kieli ja päätöksen ymmärrettävyys Palvelun saamista omalla kielellä tai englanniksi pitivät muuta kuin suomea äidinkielenään pu hu vat henkilöt tärkeänä. Varsinkin suomenkielisten päätösten kääntäminen nähtiin työläänä ja aikaa vievänä prosessina. Lisätietoa opintojen ja tutkintojen tunnustamiseen liittyen kaivattiin yleisesti ottaen enemmän. Tutkintojen tunnustamispäätösten sisällöltä vastaajat toivoivat entistä suurempaa yksiselitteisyyttä sekä selviä kriteereitä ja perusteita, joilla päätös oli tehty. Vastauksissa toivottiin myös lisätietoja hakuprosessista ja esimerkkejä tunnustetuista tutkinnoista ja tutkintojen yhdis telmistä. Toivottiin henkilökohtaista vastaanottoa, jonka aikana käytäisiin pää tök senteko prosessiin ja päätökseen liittyviä asioita läpi. 28

Päätösten yksiselitteisyys ja ymmärrettävyys merkitsi vastaajille selkokielisiä päätöksiä. Lisäk si toivottiin enemmän avoimuutta päätökseen vaikuttaneiden seikkojen osalta. Useissa avoimissa vastauksissa toivottiin myönteistä suhtautumista ulkomailla suoritettuja tutkintoja kohtaan, arvostusta ja tasa-arvoista kohtelua EU-maiden kansalaisille tutkintojen tunnus ta misessa. Vastaajat kokivat epäoikeudenmukaisena sen, ettei ulkomailla suoritettujen opin tojen pätevyyttä tunnustettu kokonaan Suomessa. Muutamat vastaajat ehdottivat, että haki jan alalta hankkima työkokemus otettaisiin myös huomioon rinnastamispäätöstä tehtäessä. Palvelun hinta Tyytymättömyys palvelun hintaan toistui kyselyn avoimissa vastauksissa useasti. Var sin kin vastavalmistuneet ja työttömät pitivät päätöksen hintaa turhan kalliina. Maksua eh dotettiin joko alennettavaksi tai poistettavaksi kokonaan. Neuvonta ja tuki tunnustamispäätöksen jälkeen Monet vastaajat toivoivat Opetushallitukselta selvempiä ohjeita siitä, kuinka tulisi menetellä sen jälkeen, kun tunnustamispäätös on annettu. Vastaajat kaipasivat neuvoja esimerkiksi siitä, mitä päätös käytännössä merkitsee esimerkiksi virkakelpoisuuden saamisessa tai mitä vaihtoehtoja on tutkintojen täydentämiselle tai jatko-opinnoille Suomessa. Tätä näkökulmaa toivat esille keskimääräistä useammin nimenomaan venäjänkieliset vastaajat. Vastauksista heijastui myös turhautuminen siihen, etteivät vastaajat tutkinnon tunnusta mi sesta huolimatta olleet saaneet koulutustaan vastaavaa työtä Suomesta. Monet vastaajat toivoivat, että Opetushallituksella olisi resursseja auttaa heitä myös Suomeen työllis ty mi sessä. Vastaajat esittivät sellaisia työllistymiseen liittyviä toiveita, jotka eivät kuulu Opetushalli tuksen toimivaltaan. Sama koskee hakijoiden suomen kielen taidon lisäämistä. Se, mitä Opetushallituksen tulisi välittömästi tehdä, on lisätä tiedotusta tutkintojen tunnustamispalvelusta. Vastaajat toivoivat tunnustamispäätöksen antamista muilla kuin kotimaisilla kielillä, mikä lisäi si päätöksen ymmärrettävyyttä. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä virka kel poisuuspäätökset voidaan antaa vain suomen tai ruotsin kielellä. 29

5 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMISEN KEHITTÄMINEN Kysely osoitti, että osalla maahanmuuttajista oli ollut vaikeuksia palvelun löytämisessä. Maahanmuuttajat ovat hyvin hajanainen kohdejoukko, ja on vaikea löytää keinoja, joilla tavoitettaisiin kaikki ulkomailla tutkintoja suorittaneet. Nykyisin tiedonhankinta usein aloitetaan Internetin hakukoneilla. Pyrimmekin varmistamaan, että Opetushallituksen tutkintojen tunnustamisen hakuohjeet tulevat näyttöön ensimmäisten joukossa, kun valitaan tutkintojen tunnustamiseen liittyvä hakusana. Kehitämme muutenkin verkkosivujemme rakennetta sellaiseksi, että asiakkaat löytävät entistä paremmin tarvitsemansa tiedot. Toki annamme edelleen opastusta myös puhelimitse ja sähköpostilla ja pidämme huolta siitä, että ohjeita on asiakkaiden saatavissa myös paperilla. Suuri osa maahanmuuttajista asioi työviranomaisten kanssa. Vaikka tiedotusyhteistyötä työviranomaisten kanssa on jo tehty, kyselyn tulokset osoittavat, että sitä on syytä tehostaa. Kehitämme yhdessä työviranomaisten kanssa tapoja, joilla tieto tutkintojen tunnustamisen menettelyistä saataisiin koko maahan kaikille maahanmuuttajien kanssa työskenteleville viranomaisille. Työllistymisessä emme kuitenkaan hakijoita pysty auttamaan, vaan se jää työviranomaisten ja hakijoiden itsensä tehtäväksi. Suurin tyytymättömyys kohdistui päätöksen hintaan. Sen suuruuden määrittely ei kuitenkaan ole Opetushallituksen päätettävissä, vaan hinta määräytyy voimassa olevien säädösten mukaisesti. Valtion maksuperustelain (150/1992) 4 :n mukaan päätökset, jotka on tehty hakemuksesta, ovat maksullisia. Saman lain 6 :n mukaan julkisoikeudellisesta suoritteesta valtiolle perittävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (omakustannusarvo). Tunnustamispäätösten hinta määritellään opetusministeriön antamassa asetuksessa. Toivomusta, että päätöksiä annettaisiin englannin kielellä, ei myöskään voida toteuttaa. Suomen virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi ja hallintopäätökset annetaan näillä kielillä. Sen sijaan muuta muilla kielillä tapahtuvaa tiedottamista ja asiakaspalvelua voidaan edelleen kehittää. Tähän kohdistuneita toiveita täytämme parhaan kykymme ja mahdollisuuksien mukaan. Kyselyyn vastanneista osa oli saanut päätöksen 1990-luvulla. Olemme kehittäneet tiedotusta jatkuvasti sitä mukaa, kun tarvetta on ilmennyt ja osa kyselyssä esille tulleista toiveista on jo uusien hakijoiden osalta toteutettu. Esimerkiksi silloin, kun opettajakelpoisuuden antavassa päätöksessä asetetaan lisävaatimuksia, on hakijalle vuodesta 2005 lähtien lähetetty päätösten mukana kirje, jossa neuvotaan, miten lisävaatimusten suorittamiseksi pitää menetellä. Yksilöllistä opintoneuvontaa emme valitettavasti kuitenkaan voi päätöksenteon yhteydessä antaa. Verkkosivuilla kerrotaan yleisistä jatko-opintomahdollisuuksista ja Suomen koulutusjärjestelmästä. Pyrimme jatkossa vielä nykyistä enemmän ohjaamaan hakijoita löytämään oikea tietolähde. Hakijat halusivat myös tietää kriteereistä ja perusteista, joilla päätös on tehty. Nykykäytännön mukaan silloin, jos ei voida antaa sellaista päätöstä, mitä hakija on halunnut, hakijalle lähetetään kirje, jossa selostetaan päätöksen kriteerejä. Kaikista päätöksistä käy ilmi lainsäädäntö, johon päätös perustuu, mutta vain kielteisiin päätöksiin kirjoitetaan näkyviin yksityiskohtaiset perustelut. Suomen hallintolainsäädännön mukaan (hallintolain 45 ) myönteisiä päätöksiä ei tarvitse perustella. Verkkosivuillamme ja painetussa oppaassamme on kerrottu yleisellä tasolla päätöksenteon kriteereistä. Kysyttäessä päätöksen saajalle kerrotaan, miten yleisiä kriteerejä on hänen tapauksessaan sovellettu. 31