Hallitus 16.3.2015 Kevätkokous 27.4.2015 TOIMINTAKERTOMUS 2014 I samma båt-samassa veneessä rf ry Toiminta-alue Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Kustavi, Merimasku, Nauvo, Parainen, Rymättylä, Särkisalo, Taivassalo, Velkua ja Västanfjärd. Asukasluku n. 30000 Pinta-ala n. 10000 km 2 Yhteystiedot I samma båt samassa veneessä rf ry Fredrikanaukio 1 21600 PARAINEN puh: 02-4585351 e-mail: etunimi.sukunimi@sameboat.fi www.sameboat.fi 1
2 TOIMINTAKERTOMUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 2. Hallinto 2.1. Hallitus 2.2. Hallituksen työryhmä 2.3. Tilintarkastajat, kirjanpito ja rahaliikenne 2.4. Jäsenistö ja yhdistyksen kokoukset 2.5. Henkilökunta ja toimitilat 3. Toiminta 3.1. Hallinto 3.2. Hanketoiminta 3.3. Koulutus 3.4. Yhteistyö 3.5. Tiedotus ja markkinointi 3.6. Yhteydet viranomaisiin 3.7. Arviointi 3.8. Muu toiminta 4. Talous 4.1. Tilinpäätös ja tilikauden tulos 4.2. Hallinto 4.3. Hankerahoitus 4.4. Kuntien rahoitusosuudet 4.5. Yhdistyksen yksityiset varat 5. Loppusanat
3 1. Yleistä Vuoden pääasiallisena tavoitteena oli jatkaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteuttamista eli jakaa Leader-rahoitusta oman Lätta ankar! Keula kohti saaristoa! kehittämisohjelmamme puitteissa. Vuonna 2014 myönnettiin viimeiset varat ohjelmakaudelta 2007-2013. Toimintasuunnitelman painopistealueet: - Raportointi - Ohjelmakauden 2007-2013 konkreettiset toimet (tiedotus, koulutus, hankkeiden käsittely) Lisätietoa hanketilastosta ja hallituksen jäsenistä löytyy Toimintaryhmän vuosiraportista MMM:lle 2014 (Liite 1). 2. Hallinto 2.1. Hallitus Hallituksen kokoonpano kolmikantaperiaatteen mukaan: VAKINAINEN JÄSEN Julkisen sektorin edustajat Palmroos Petra, Nauvo Eklund Tomas, Parainen Ivars Sven, Kimitoön Järjestöjen edustajat Kulla Magi, Dalsbruk Hermansson Hanna, Parainen Aaltonen Jyrki, Kustavi Yksityishenkilöiden edustajat Lepola Marcus, Parainen Gustafsson Pernilla, Dragsfjärd Gröning Janne, Iniö HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Söderlund Nina, Parainen Laurén Fredrik, Kemiönsaari Herhi Kari, Kustavi Paulin Sinikka, Kemiö Bonnevier Katja, Korppoo Villanen Erik, Kustavi Lehtola Olavi, Parainen Rinne Jere, Kemiö Mattson Helge, Houtskari Hallituksen jäsenten kytkennät eri järjestöihin käyvät ilmi liitteestä 1. (vuosiraportti) Hallituksen puheenjohtajana toimi Jyrki Aaltonen ja varapuheenjohtajana Petra Palmroos.. Toiminnanjohtaja Emil Oljemark toimi hallituksen sihteerinä. Hallitus kokoontui kaikkiaan 6 kertaa vuoden aikana: ISB:n toimisto, Parainen (10 hallituksen jäsentä/varajäsentä läsnä); ISB:n toimisto (9); Taattisten tila, Merimasku (7); Café Hallonblad, Parainen, (7); ISB:n toimisto (7); Keistiön vanha koulu, Iniö, (7). Vakinaiset ja varajäsenet voivat osallistua hallituksen kokouksiin samanaikaisesti.
4 2.2. Hallituksen työryhmä Hallituksen työryhmä muodostui seuraavista henkilöistä: Puheenjohtaja Jyrki Aaltonen sekä hallituksen jäsenet Marcus Lepola ja Petra Palmroos. Toiminnanjohtaja ja muut henkilökunnan edustajat täydensivät työryhmää. Työryhmä kokoontui vuonna 2014 kaikkiaan kerran. Lisäksi työryhmä saattoi antaa etukäteiskommentteja käsiteltäviin asioihin sähköpostin välityksellä. 2.3. Tilintarkastajat, kirjanpito ja maksuliikenne Yhdistyksen tilintarkastaja (varatilintarkastaja) oli Kari Niukko (KPMG Wideri.) Kirjanpidon ja palkanlaskun hoiti Raseborgs disponent- och bokföringscentral Ab/Gunilla Storgård ostopalveluna. Maksuliikenteen hoiti yhdistyksen henkilökunta Internetin välityksellä. 2.4. Jäsenistö ja yhdistyksen kokoukset Vuoden alussa rekisteröitiin yhdistyksen sääntöjen mukaan 1 jäsen eronneeksi. Yhdistyksellä oli kaikkiaan 61 jäsentä per 31.12.2014, joista 32 henkilöjäsentä, 26 järjestöjäsentä ja 3 kuntajäsentä. Kevätkokous pidettiin 14.4.2014 Taattisten tilalla Merimaskussa. Kaikkiaan 9 henkilöä osallistui. Syyskokous pidettiin 25.11.2014 Keistiön vanhassa koulussa Iniössä, kaikkiaan 9 henkilöä osallistui. Vuosikokouksissa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. 2.5. Henkilökunta ja toimitilat Määrälliset tavoitteet Toistaiseksi voimassa olevia työpaikkoja: 3, joista naisia 1, henkilötyövuosina: 3. Määräaikaisia työpaikkoja: - Tulokset Toistaiseksi voimassa olevia työpaikkoja: 2, joista naisia 1 Henkilötyövuosia 2. Yhdistyksellä oli vuodenvaihteessa 2014-2015 yhteensä 2 työntekijää. Henkilökunta toimintavuonna - Anneli Hartiala, toimistosihteeri ja hankeassistentti, 100 % työsuhde (Toimintaraha 2011-2012 - hanke) - Emil Oljemark, toiminnanjohtaja; 100% työsuhde (Toimintaraha 2011-2012 - sekä Leadereffekt: Liten åtgärd stor effekt -hanke). Työsuhde muutettiin virkaatekevästä vakinaiseksi 14.4.2014. Yhdistyksen toimisto oli Paraisilla (ns. Vanha kunnantupa), missä koko henkilökunta työskenteli. 3. Toiminta Katso toiminnanjohtajan vuosiraportti (liite 1). 3.1. Hallinto Yhdistyksen hallinto rahoitetaan ns Hallinto-hankkeiden kautta, jotta toimintaryhmä voi hoitaa perustehtäviään. Vuonna 2012 rahoitus tuli hallintohankkeesta Toimintaraha 2011-2012. 3.2. Hanketoiminta 3.2.1. Hankkeiden käsittely ja seuranta
5 Rahoitushakemuksia saapui vuonna 2014 vain yritystukiin ja pelkästään talvella ja keväällä. Hakemusten määrä oli hyvä, ottaen huomioon että vain yritystukia voitiin myöntää ja kaikkien hakemusten oli saatava päätös Ely-keskuksesta viimeistään 30.6.2014. Aikaisempiin vuosiin verrattuna hakemusten määrä oli kuitenkin pieni. Maksatushakemuksia saapui toimintaryhmään vilkastuvaan tahtiin ohjelmakauden etenemisen ansiosta ja koska moni hanke oli jo loppusuoralla. Henkilökunta osallistui ohjausryhmätyöhön niissä hankkeissa, joissa ohjausryhmä oli nimetty. Hankeneuvontaa annettiin käynnistyneille hankkeille niiden edetessä. 3.2.2. Tärkeysjärjestys vuoden aikana Vuosi 2014 oli aktiivisuuden osalta edellisen vuoden kaltainen. Painopisteenä edelleen oli tavanomainen rahoitustoiminta siihen liittyvin aktivointi- ja tiedotustoimenpitein. Kauden 2007-2013 sulkemisaikataulu vaikutti kuitenkin aktivointiin ja rahoitukseen selvästi. Vain yritystuki voitiin myöntää vanhasta maaseutuohjelmasta. Hankkeiden valvonta erityisesti maksatuksiin liittyen oli edelleen tärkeässä asemassa lähestyttäessä ohjelmakauden loppua. Samoin puollettavien hankkeiden relevanssiin ohjelmamme kannalta ja hakijoiden resursseihin (toteuttaa hanke) kiinnitettiin korostettua huomiota. Loppuvuodesta rahoitettiin ohjelmakauden viimeiset hakemukset..3.2.3. Yhdistyksen omat hankkeet Yhdistys toteutti omaa hankettaan Leadereffekt: Liten åtgärd-stor effekt. Hanke alkoi elokuussa 2013 ja päättyi heinäkuussa 2014. Hankkeen puitteissa tehtiin rajatylittävä tutkimus toteutuneista Leaderhankkeista Turun saaristossa, Ahvenanmaalla ja Smoolannissa. Hankkeessa arvioidaan pieniä paikallisia hankkeita ja analysoidaan hankkeiden vaikutuksia paikallisyhteisöön. Hankkeessa järjestettiin myös kolme seminaaria, joista kaksi oli vuonna 2014. Hankkeen tuloksena saatiin, niin sähköistä, kuin myös kirjallista materiaalia. Hanke toteutui hankesuunnitelman mukaan ja maksatukset menivät läpi hakemuksen mukaan. Yhditys jatkoi kalatalousstrategian täydennystyötä, päämääränä tulla valituksi Saaristomeren kalatalous- Leader-ryhmäksi kaudelle 2014-2020. Strategiaprosessin aikataulut olivat kuitenkin niin myöhässä, että itse hakuprosessi kalatalouspuolen Leader-ryhmäksi siirtyi vuodelle 2015. 3.2.4. Hanketilastoa Kts.Liite 1 3.3. Koulutus Henkilökunnan ja hallituksen jäsenten koulutus tapahtui lähinnä ELY-keskuksen, Maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston (MAVI), Maaseutuverkostoyksikön ja Suomen kylätoiminta ry Byaverksemhet i Finland fr (SYTY):n puitteissa. Tämän lisäksi henkilökunta on osallistunut eri seminaareihin ja vastaaviin. Koulutus- ja muihin tilaisuuksiin osallistuminen käy ilmi hallituksen pöytäkirjoista. Yhdistyksen sisäistä koulutusta ei toimintavuonna järjestetty. Vuoden suuri panostus oli allfinlandssvenska Innovationslägret, joka järjestettiin Paraisilla. I samma båt samassa veneessä oli yksi pääjärjestäjistä. 3.4. Yhteistyö Yhdistys on ylläpitänyt yhteyksiään Varsinais-Suomen eri yhteistyökumppaneihin. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita olivat naapuritoimintaryhmät (ns. LEPO-ryhmä) Varsinais-Suomessa. Myös yhteistyö maakuntarajan yli Satakuntaan jatkui toimintavuotena 2014. Varsinais-Suomen kyläasiamies
6 toimi linkkinä alueen toimintaryhmien välillä. Alueen kunnat, ELY-keskus ja Varsinais-Suomen maakuntaliitto olivat muut keskeiset yhteistyökumppanit toimintavuonna 2014. Yhteydet kaksikielisiin toimintaryhmiin ja ruotsinkielisiin järjestöihin jatkuivat säännöllisellä yhteydenpidolla ja yhteisesti toteutettavien/rahoitettavien hankkeiden suunnittelulla. Käytännön toimista vuonna 2014. Innovaatioleiri järjestettiin yhteistyössä kaksikielisten Leader-ryhmien kanssa ja muiden ruotsinkielisten maaseudun kehittäjäyhdistysten kanssa. Joulukuussa järjestettiin tapaaminen Pojoismaisen saaristo-yhteistyön hallituksen ja kaksikielisten Leader-ryhmien välillä. Muita kansallisia yhteyksiä pidettiin yllä toimintaryhmätasolla erityisesti lukuisien yhteisten koulutus- ym tilaisuuksien puitteissa sekä toiminnanjohtajien yhteistyöverkostolla. Kansainvälisiä yhteyksiä luotiin Leader-effekt hankkeen kautta. Hanke toteutettiin yhdessä Leader Ålandin ja Leader Mitt i Smålandin kanssa. 3.5. Tiedotus ja markkinointi Määrälliset tavoitteet Aktivointi ja tiedotustilaisuuksia: 10, osallistujia: 150, naisia 80, alle 30-vuotiaita: 10 Lehtien ja esitteiden määrä: 3, painos 1500 Ryhmästä tai sen hankkeista kertovien lehtiartikkeleiden määrä: 30 Tulos Omia aktivointi-/tiedotustilaisuuksia ei järjestetty, vaan osallistuttiin paikallisten toimijoiden (kunnat, yhdistykset) järjestämiin tilaisuuksiin esim. Pro Nauvo r.f., Finlands Öar Suomen Saaret r.y., Saaristomeren Biosfäärialue, sekä alueen kolme kuntaa. Hallituksen pöytäkirjoista käy ilmi yksityiskohtia niistä tilaisuuksista, joiden järjestelyissä yhdistys on ollut mukana. Yhdistys tiedottaa Leader -rahoituksesta myös ns Fyrk -sivuilla: http://fyrk.luckan.fi, jotka sisältävät tietoa stipendeistä ja tuista. Yhteydet tiedotusvälineisiin: Avustettiin Maaseutu Plus -lehteä sopivien juttuaiheiden löytämisessä ja aikakausilehti Skärgårdiin joka teki teemanumeron saariston yhdistyksistä, Svenskbygden-lehdessä oli myös kirjoittamamme artikkeli. Tiedotettiin rahoituksestamme alueen lehdille. Rahoitusmahdollisuuksista informoitiin varsinkin vuoden alussa. Vuoden aikana paikallisissa lehdissä kirjoitettiin lukuisista (noin 20 kpl) rahoittamastamme tämän ohjelmakauden hankkeesta. Yhdistys julkaisi oman ns. Newsletterin 2 kertaa vuoden aikana, loppukeväästä ja joulukuussa. Uutiskirje jaettiin hallitukselle ja muille keskeisille yhteistyökumppaneille sähköpostitse ja julkaistiin myös yhdistyksen kotisivuilla. Uutiskirje on hallituksen jäsenten ja henkilökunnan työväline tiedon levittämisessä. 3.6. Yhteydet viranomaisiin Yhteyksiä viranomaisiin ylläpidetään pääsääntöisesti päivittäisen työn kautta. 3.7. Arviointi Leader-metodin arviointia ja kehittämistä on toimintavuonna 2014 edelleen pohdittu Leadertoimintaryhmien yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Toimintaryhmämme on osallistunut tähän työhän näissä puitteissa. 3.8. Muu toiminta
7 Hallituksen pöytäkirjoista käy ilmi, että yhdistys on ollut edustettuna eri tilaisuuksissa. Toiminnanjohtaja Emil Oljemark oli jäsenenä Varsinais-Suomen kylät ry:n hallituksessa. Toiminnanjohtaja Emil Oljemark oli myös jäsenenä Maaseutuverkostoyksikön Leader- työryhmässä. 4. Talous 4.1. Tilinpäätös ja tilikauden tulos Tilikauden tulos näyttää ylijäämää 9770,41. Yli/alijäämä ehdotetaan siirrettävän voitto- ja tappiotilille. 4.2. Hallinto Yhdistykselle myönnettiin alunperin koko ohjelmakautta varten hallintorahaa indikatiivisesti 675 900. Toimintarahan osuus koko kehyksestämme (4 096 3000 ) oli 16,5%. Toimintaryhmällemme myönnettiin vuoden 2010 hakemuksen perusteella (joka vahvistettiin vuonna 2011) lisäkehystä siten, että uusi kokonaiskehys on 4 505 900 euroa, josta toimintahan osuus on 825 900 euroa (18,3%). Vuonna 2012 saimme vielä ylimääräisen korotuksen (46 000e) toimintarahaamme. Tämä tarkoitti, että meillä oli käytettävissä yhteensä 871 900 toimintamme rahoitukseen. Vuoden 2014 loppuun mennessä toimintarahakiintiöstä oli käytetty 851 982,24. 4.3. Hankerahoitus LEADER hankkeita toteutetaan Manner-Suomen maaseutuohjelman kaikilla toimintalinjoilla 1-4. Pääosa Leader-rahoituksesta tapahtuu toimenpiteen 413 puitteissa, jolloin siihen sisältyvät kaikki linjan 3 toimenpiteet. Tämän lisäksi aikaisempina vuosina oli varoja alueiden väliseen yhteistyöhön (Toimenpide 421) sekä pieni summa Toimintalinjan 1 Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskeviin toimiin sekä saman toimintalinjan toimenpiteisiin Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi sekä Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisäämiseen. Vuodelle 2014 ei ollut jäljellä varoja linjoissa 421 ja 431 (sidottuja tai siirretty muille toimintalinjoille aikaisempina vuosina) Toimintalinja 1: (toimenpide 411) EU: 22 514,23 ; Valtio: 14 494,29 ; Kunta 9252,13. YHTEENSÄ: 46 260,65 Toimenpide 413 (kaikki linjan 3 toimenpiteet: EU 46 764,13 ; Valtio 36 372,15 ; Kunta: 20 784,07. YHTEENSÄ: 103 920,30. Toimenpide 421: EU: 0 ; Valtio: 0 ; Kunta: 0. YHTEENSÄ: 0 Toimenpide 431 (toimintaraha): EU: 0 ; Valtio: 0 ; Kunta: 0. YHTEENSÄ: 0 Tämän lisäksi tulee yksityinen rahoitus. Vuoden lopussa yhdistys oli sitonut toimenpidettä 413 koskien yhteensä 58 054,83. Toimenpide 411:n varoista sidottiin yhteensä 7069,40. Rahotuskehyksestä ei siirretä yhtään varoja vuodelle 2015, koska kausi päättyy. Yhdistyksen hallitus päätti toukokuun kokouksessaan, Maaseutuviraston ohjeistuksen mukaan, hyväksyä kehyssirtoja muille Leader-ryhmille joilla oli tarvetta EU-osuuksiin ja valtion osuuksiin. Neljä päätöstä kehyssiirrosta tehtiin ennen kesäkuun 2014 loppua. Todelliset sidonnat ratkeavat kuitenkin vasta ELY-keskuksen tehtyä omat hankepäätöksensä yhdistyksen puoltamiin hankkeisiin. Toimintaryhmä vastaanotti 13 hankepäätöstä Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta
8 vuonna 2014. Näistä 13 päätöksestä, 4 päätöstä oli päätöksiä yritystukiin joita oli puollettu jo vuonna 2013, vaikka ne aktivoituivat vasta vuoden 2014 kehyksestä. 4.4. Kuntien rahoitusosat Yhdistys perii kunnilta vuosittain kuntaosuutta LEADER -toimintaan keskimäärin 5,00 asukasta kohti. Vuonna 2014 tätä ns. kuntarahaa perittiin yhteensä 116 955. Nämä kuntarahaosuudet kohdennetaan kaudelle 2014-2020. Yhdistys maksaa hankkeiden kuntaosuudet suoraan hakijoille, toisin kuin EU- ja valtionosuudet (jotka maksetaan ELY-keskuksesta). Vuonna 2014 maksettiin hankkeisiin liittyviä kuntaosuuksia yhteensä 149 491,09. 4.5. Yhdistyksen yksityiset varat Yhdistyksellä ei ole ollut varsinaista yksityistä toimintaa koko toiminta-aikanansa. Yksityiset varat koostuvat pääasiassa jäsenmaksuista, korvamerkitystä hankerahoituksesta yksityislähteistä, kuten rahastoista, sekä korkotuloista. Yksityiset kustannukset muodostuvat pääasiassa niistä yhdistyksen omien hankkeiden yksityisistä rahoitusosuuksista siltä osin, kun ei ole saatu rahastovaroja tai muuta ulkopuolista rahoitusta tai silloin, kun kustannuksia ei ole hyväksytty maksatuspäätöksissä. Yksityiset kustannukset pyritään peittämään ulkopuolisella rahoituksella (esim. rahastot). 5. Loppusanat Toimintavuosi 2014 oli ohjelmakauden 2007-2013 viimeinen aktiivinen vuosi koskinen yrityshankkeiden myöntöä, tavallisia yleishyödyllisiä hankkeita ei voitu enää myöntää vuonna 2014. Käsiteltyjen hakemusten määrä oli kohtalaisen hyvä. Alueen yritykset olivat aktiivisia hakijoita ja yhdistys puolsi muutamaa yrityshanketta vuoden aikana. Alkuvuodesta korostui että 2014 on viimeinen vuosi jolloin yhdistys voi puoltaa yritystukia tällä ohjelmakaudella ja että hankkeiden pitää toteutua vuoden 2014 aikana. Muutoksia henkilöstövahvuuteen ei tapahtunut vuoden aikana. Vuotta voi kuvailla välivuodeksi, ottaen huomioon että vanha kausi oli loppuvaiheessa ja uusi kausi ei vielä ollut toimintavalmiudessa. Vuonna 2014 uutta kautta valmisteltiin laajalla pohjalla, liittyen sekä EU:sta että valtion suunnalta tulleisiin sääntöihin ja ohjeistuksiin koskien niin maaseutu- kuin myös kalatalousohjelmaa. Ennen joulua yhdistys sai tietää, että se on tullut valituksi Leader-ryhmäksi vuosille 2014-2020 ja sai tietoonsa suuntaanäyttävän rahoituskehyksen seuraaville vuosille.