Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 1 / 1 141/11.01.00/2014 37 Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. 043 826 5219 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. ympäristönsuojelupäällikkö Kari Kavasto Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedokseen yhteenvedon Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen vuosiraportista 2013. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Taustaa Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminnasta on esitettävä ympäristövalvontaviranomaisille vuosittain raportti, jossa esitetään tiedot edellisen vuoden toiminnasta ja saaduista päästö- ja tarkkailutuloksista ja mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista. Vuosiraportin esittäminen perustuu ympäristönsuojelulain 46 :ään ja sen perusteella annettuun lupamääräykseen käsittelykeskuksen ympäristöluvassa. HSY on toimittanut vuotta 2013 toimintaa koskevan raportin valvontaviranomaisille 27.2.2014. Raportti on luettavissa myös HSY:n verkkosivulla HSY.fi --> Jätehuolto --> Ympäristö --> Jätteenkäsittelykeskus --> Ympäristöraportit.
Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 2 / 2 Kuva 1. Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskus etelän suunnalta nähtynä. Käsittelykeskuksen toiminta Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristölupa on tarkistettu 14.12.2012. Lupa sisältää seuraavat toiminnot: - kaatopaikan vanhan osan viimeistely ja muotoilu stabiileilla jätejakeilla - kaatopakan uuden osan toiminta eli tavanomaisten jätteiden loppusijoitus - jätettä sisältävien maa- ja kiviainesten käsittely - asfaltti-, betoni- ja tiilijätteiden käsittely hyödyntämistä varten - sekajätteen, energiajätteen ja rakennusjätteen käsittely ja paalaus Vantaan jätevoimalan seisokkien aikana, voimala käynnistyy keväällä 2014 - pilaantuneiden maa-ainesten käsittely - puujätteen ja risujen haketus ja välivarastointi ulkokentällä - puutarha- ja puistojätteiden kompostointi ulkokentällä - biojätteiden jälkikypsytys avoaumoissa ulkokentällä - mullan valmistus bíojätekompostista - Sortti aseman toiminta. HSY:llä on lisäksi erilliset ympäristöluvat - alueen rakentamista palvelevalle louhinnalle ja kiviaineksen murskaukselle - biojätteen kompostointilaitoksille - kaatopaikkakaasuvoimalalle - vaaralliseksi jätteeksi katsottavien polttolaitostuhkien sijoittamiselle. Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskukseen tuodaan Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen jätteet. Vastaanotettu jätemäärä vuonna 2013 oli 499 441 tonnia, josta kaatopaikalle sijoitettiin sekajätteenä 215 234 tonnia sekä rakenteisiin ja muotoiluun yms. 57 992 tonnia. Loput
Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 3 / 3 vastaanotetut jätteet käytettiin mm. uuden ja vanhan kaatopaikan muotoilussa, toimitettiin uudelleen- tai hyötykäyttöön, kompostoinnin tukiaineeksi tai käsiteltiin pilaantuneina maa-aineksina. Vuonna 2013 kokonaisjätemäärä oli 53 809 tonnia pienempi kuin vuonna 2012. Autokuormien määrä vuonna 2013 oli 65 633 kpl. Vastaanotetusta jätteestä oli biojätettä 51 274 tonnia, josta 96 % kompostoitiin omassa kompostointilaitoksessa. Loput toimitettiin mädätettäväksi Envor Group Oy:n laitokselle Forssaan ja pieni osa sijoitettiin kaatopaikalle. Valmis kompostimateriaali jalostetaan Ämmässuolla maanparannusaineeksi. Ämmässuolla toimii Kekkilä Oy:n mullanvalmistusasema, jolle HSY myy biojätekompostin. Valmis tuote täyttää lannoiteasetuksen vaatimukset. Vuonna 2013 Kekkilä Oy käytti tuotannossaan HSY:n kompostimateriaalia 11 905 tonnia. Yksityisiä jätteen tuojia palvelevalla Sortti asemalla otetaan vastaan henkilö- ja pakettiautoilla tuotavia jätteiden pieneriä. Asiakkaat lajittelevat jätteet omatoimisesti eri lavoille: metalli, paperi, pahvi, kartonki, sähkö- ja elektroniikkaromu ja sekajäte. Vaarallisille jätteille on lukittavia kontteja. Asemalla on lupa ottaa vastaan hyötyjätteitä 30 000 t/a ja vaarallisia jätteitä 10 000 t/a. Vuonna 2013 asemalla otettiin vastaan jätettä 7 832 tonnia, josta vaarallista jätettä oli 366 tonnia. Asiakkaita asemalla kävi 43 804 henkilöä. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksessa aloitettiin voimakkaasti pilaantuneiden ja vaarallisiksi katsottavien maa-ainesten käsittely joulukuussa 2010. Maa-aineksia käsitellään umpinaisessa hallissa. Pilaantuneiden maiden käsittelylaitoksessa saa ottaa vastaan, välivarastoida ja käsitellä kompostoimalla ja huokosilmamenetelmällä maa-aineksia, jotka ovat pilaantuneet öljyillä tai polttoaineilla, kreosootilla, PAH-yhdisteillä, kloorifenoleilla, glykoleilla, tributyylitinalla (TBT) tai muilla organotinayhdisteillä. Käsiteltävät maamassat voivat sisältää myös muita haitta-aineita, kuten metalleja, syanidia, PCB yhdisteitä yms., joita voidaan käsitellä kompostoimalla tai huokosilmamenetelmällä. Vuonna 2013 vaaralliseksi jätteiksi luokiteltuja pilaantuneita maa-aineksia otettiin vastaan 1 170 tonnia. Lisäksi tavanomaiseksi jätteiksi luokiteltuja, mutta kuitenkin pilaantuneiksi katsottuja maa-aineksia otettiin vastaan 19 358 tonnia. Valtaosa maa-aineksista oli öljyllä pilaantuneita erilaisten vahinkotapausten seurauksena. Käsittelyn jälkeen maa-ainekset on käytetty kaatopaikan rakenteissa ja muotoilussa. Kaatopaikkakaasu Kaatopaikkakaasun keräys aloitettiin kaatopaikan vanhalla osalla vuonna 1996 ja uudella osalla vuonna 2009. Kaatopaikkakaasu poltettiin aluksi soihtupoltinasemalla, mutta tällä hetkellä hyödynnetään kaatopaikkakaasuvoimalaitoksessa, joka aloitti toimintansa 4.5.2010.
Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 4 / 4 Voimalaitoksessa on neljä saksalaista kaasumoottoria. Yhden moottorin sähköteho on 3,6 megawattia ja lämpöteho 4,2 megawattia. Lisäksi voimalan savukaasujen energia otetaan talteen lämmönvaihtimien avulla. Lämpö hyödynnetään sähkön tuotannossa ORC prosessiyksikön (Organic Rankine Cycle) avulla, tästä saadaan 1,5 megawatin lisäteho. Laitos on pohjoismaiden suurin kaatopaikkakaasuvoimala. Laitoksen sähkötuotto vastaa noin 7 000 omakotitalon sähköntarvetta. Sähkö syötetään valtakunnanverkkoon Fortum Oy:n Järvikylän muuntoaseman kautta. Vuonna 2013 kaatopaikan vanhalta ja uudelta osalta kerättiin kaasua 51,39 milj. nm 3 (normikuutiometriä). Kaasua hyödynnettiin voimalaitoksessa 40,93 milj. nm 3 ja poltettiin soihtupolttimessa 10,46 milj. nm 3, jolloin hyödyntämisaste oli 80 %. Hyödyntämisastetta laski kaasumoottoreille tehdyt huollot. Laitos tuotti sähköä 91,5 GWh, josta Ämmässuolla käytettiin 15,9 GWh ja myytiin valtakunnanverkkoon 75,6 GWh. Kaasumoottoreiden jäähdytysvesistä tuotettiin lisäksi hyödynnettävää lämpöä 9 374 MWh, joka käytettiin alueen rakennusten lämmityksessä. Kompostointitoiminta Ämmässuolla kompostoidaan biojätteitä vuosina 1998 ja 2007 käyttöön otetuissa kompostointilaitoksissa. Biojäte otetaan vastaan uudessa laitoksessa ja jälkikompostointi tehdään vanhassa laitoksessa. Kompostointilaitoksen prosessi perustuu tunnelikompostointitekniikkaan. Biojäte vastaanotetaan sisätiloissa ja siihen sekoitetaan tukiaines. Laitoksessa on 15 kompostointitunnelia, joiden täyttö ja tyhjennys on automatisoitu. Tunneleiden poistoilma puhdistetaan pesurilla ja biosuodattimella. Laitoksen alla on tiivis vuodontarkkailujärjestelmällä varustettu suojausrakenne. Biojätettä kompostoidaan tunneleissa kolme viikkoa. Esikompostoitu biojäte siirretään vanhaan kompostointilaitokseen noin kahdeksi viikoksi jälkikompostointia varten. Lopuksi komposti viedään ulkoaumoihin. Alueella toimiva Kekkilä Oy jalostaa aumoissa kypsyneen kompostin mullan raaka-aineeksi. Vuonna 2013 otettiin vastaan 51 274 tonnia biojätettä. Kompostointilaitoksissa käsiteltiin 49 308 tonnia, Forssassa toimivaan Envor Group Oy:n mädätyslaitokselle toimitettiin 1 966 tonnia ja kaatopaikalle sijoitettiin 78 tonnia biojätettä. Biojätteen jälkikypsytys tehdään ulkokentällä avoaumoissa. Aumoja käännetään noin kolmen viikon välein. Kompostimassat ovat jälkikypsytyskentällä vuodenajasta riippuen 4 12 kuukautta. Kypsymistä seurataan lämpötila-antureilla. Aumojen katsotaan olevan kypsiä, kun lämpötila on 40 50 o C. Kompostointilaitosten hajunpoisto on toiminut hyvin. Alkuvuodesta 2013 uuteen kompostointilaitokseen rakennettiin uusi poistoilman puhdistuslaitos, ns. biopesuri. Laitosten poistoilman mitattu hajuluku vuonna 2013 oli 1 625 ou/m 3 (uusi laitos) ja 987 ou/m 3 (vanha laitos), kun
Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 5 / 5 raja-arvoksi laitosten ympäristöluvassa on määrätty 3 000 ou/m 3. Ympäristöluvan mukaisesti poistoilman hajua mitataan kerran vuodessa. Hajuyksikön määrittäminen: Hajupitoisuudet määritetään aistinvaraisesti olfaktometrillä. Olfaktometri on kaasunlaimennin, joka tuottaa kaasua kahteen haistelupisteeseen. Toisessa pisteessä on näytekaasua ja toisessa puhdasta ilmaa. Määrityksen tekee hajuraati. Jäsen ei ennalta tiedä kummassa pisteessä on näytekaasua. Hajuraadin (vähintään neljä henkilöä) arvioinnin perusteella olfaktometri laskee näytteen hajupitoisuuden (D50) muodossa hajuyksikköä/m 3 (oue/m 3 ). Hajupitoisuus tarkoittaa sitä laimennuskertojen lukumäärää, jolla näytekaasuvirtaa on laimennettava, jotta 50 % hajupaneelin jäsenistä ei enää tunnista näytekaasuvirrassa hajua. Hajupäästö saadaan laskennallisesti kertomalla hajupitoisuus poistuvan kaasun tilavuusvirtauksella. Hajunäytteenotto ja näytteiden hajukynnykset määritetään standardin SFS-EN 13725 mukaisesti. Suomessa hajumäärityksiä tekee mm. VTT. Vesiasiat Vuoden 2013 vesien tarkkailusta on laadittu yhteenvetoraportti. Tarkkailussa ei havaittu merkittäviä poikkeamia aiempiin tuloksiin verrattuna. Vesientarkkailusta on laadittu erillinen yhteenveto lautakunnalle. Muu päästöseuranta Ilman laatua valvotaan kahdella Ämmässuon alueella sijaitsevalla ilmanlaatuasemalla. Asemilla mitataan hiukkaspitoisuutta, pelkistyneitä rikkiyhdisteitä ja tuulen suuntaa. Hiukkaspitoisuuden PM 10 (hengitettävät hiukkaset) ohjearvo 70 µg/m 3 ei ylittynyt toimintavuoden aikana. Rajaarvon numeroarvo 50 µg/m 3 ylittyi kerran vuoden 2013 aikana, toukokuussa. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kpl vuodessa, katsotaan raja-arvon ylittyneen. Pelkistyneitä rikkiyhdisteitä TRS seurataan jatkuvatoimisella mittauksella. Pitoisuus ylitti kerran ohjearvon 10 µg/m 3 mittausaseman havainnoissa, pitoisuus oli 12,6 µg/m 3. Ohjearvo on kuukauden toiseksi korkeimman vuorokausikeskiarvon taso, jonka tulee jäädä alle 10 µg/m 3. VTT tutkii säännöllisesti hajun esiintymistä Ämmässuon ympäristössä. Tutkimus tehdään aistinvaraisena Ämmässuon ympäristön maastossa. Tutkimusraportit on julkaistu vuosina 2000, 2002, 2003, 2007-2008 ja 2010. Vuonna 2012 hajun maastohavainnot tehtiin loka-marraskuussa ja tutkimus jatkui vuoden 2013 maalis toukokuussa. Tutkimusraportti ja johtopäätökset hajutilanteesta valmistuivat 19.6.2013. Maastossa jokaisen havainnointikerran tulosten perusteella arvioitiin hajun esiintymistiheys prosentteina kokonaisajasta. Lisäksi määritettiin hajutilanne 4 jakoisen asteikon (0 = ei hajua, 1 = heikko haju, 2-3 = selvä haju, 3 = voimakas haju) mukaan.
Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 6 / 6 Suomessa ei ole annettu ohjearvoja hajun esiintymiselle. VTT soveltaa Tanskassa sovellettavia ohjearvoja. Tulosten mukaan kokonaishajun ja selvän hajun esiintyminen on lisääntynyt alueella. Lisääntymistä on tapahtunut koillisen ja luoteen suunnassa. Haju on ajoittain tuntunut selvänä vielä 3 km etäisyydellä kaatopaikasta. Viime vuonna tuli hajuvalituksia HSY:n palautejärjestelmään jätteidenkäsittelykeskuksen lähialueelta 25 kpl. HSY on mitannut melua Ämmässuon ympäristössä kolmessa pisteessä, Råbackan, Laitamaan ja Kolmperän lähimpien asuinrakennusten luona. Vuonna 2013 melumittaukset tehtiin heinä-, loka- ja joulukuussa. Melun ekvivalenttitasot vaihtelivat 39-51 dbl Aeq välillä. Ympäristöluvan määräyksen mukainen ulkopuolinen konsultti mittasi melua samoissa pisteissä toukokuussa 2013. Melun ekvivalenttitaso vaihteli välillä 40-51 dbl Aeq. Melun päiväajan ohjearvo on 55 dbl Aeq. Ajankohtaista HSY:llä on vireillä aluehallintovirastossa ympäristölupahakemus biojätteiden käsittelylle uutta biojätteiden mädättämöä varten. Lisäksi vireillä on hakemus louhinnalle ja murskaukselle tasoituslouhinnan tekemiseksi jätteidenkäsittelyalueella. Vaasan hallinto-oikeudessa on vireillä valitukset, jotka on tehty aluehallintoviraston 14.12.2012 antamasta jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan muutos- ja tarkistushakemuksesta. HSY selvittää parhaillaan mahdollisuuksia muuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus resurssitehokkaaksi ekoteollisuuspuistoksi. Tarkoituksena on suunnitella materiaalikierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymä, jossa yritykset tekisivät yhteistyötä HSY:n kanssa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta muuttuu oleellisesti, kun sekajätteen käsittely siirtyy Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan vuonna 2014 ja biohajoavan sekä muun orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan vuonna 2016. HSY:n nykyisistä toiminnoista alueelle jää kaatopaikkakaasua käyttävä kaasuvoimala, kompostointilaitos, Sorttiasema asukkaiden pienjätteille sekä jätevoimalan tuhkan ja kuonan vastaanottoalue. Rakenteilla on lisäksi biojätteellä toimiva mädätyslaitos, jonka on määrä valmistua vuoden 2014 lopussa. Tiedoksi
Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 7 / 7