Uusi sosiaalihuoltolaki näkökulmia vammaispalvelujen kannalta VAMLAS ja YTRY-koulutus 21.10.2015 Susanna Lehti
Uuden sosiaalihuoltolain tarkoitus Sosiaalihuoltolain yleislaki aseman vahvistaminen Uusia ja monipuolisempia palveluita Väliinputoajille Niille, joille nykyiset VPL-palvelut eivät riitä / ovat liian joustamattomia Palvelut on lähtökohtaisesti toteutettava siten, että niihin on mahdollista hakeutua oma-aloitteisesti riittävän aikaisessa vaiheessa Ohjaus ja neuvonta Sijainti, saavutettavuus jne. Sosiaalihuoltolain vahva lähtökohta on että peruspalveluilla vastattaisiin perustarpeisiin myös vammaisten henkilöiden osalta Esteettömät asunnot ja ympäristöt Henkinen esteettömyys eli asenteet ja miten niitä muutetaan Keskeinen tavoite on sosiaalihuollon painopisteen siirtäminen korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen. 2
Lapset ja perheet mitä uusi SHL tuo? Lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömiä sosiaalipalveluita koskeva sääntely Erityisen tuen tarpeessa olevaa lasta koskeva sääntely Hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset Lapsen osallisuutta koskeva sääntely Uudet subjektiiviset oikeudet Omatyöntekijä Monialaisen palvelutarpeen arvioinnin ja palvelusuunnittelun edistäminen Läheisten tuen tarvetta koskeva sääntely Perheenjäsenet yhdessä -periaate 3
Lapsiperheiden palvelut Tavoitteet erityisesti lasten ja perheiden palveluissa Lapsi- ja perhepalvelujen tulee muodostaa eheä kokonaisuus yli sektorirajojen Palvelut on sovitettu yhteen Palvelunantajat toimivat yhteistyössä Palvelut muodostavat perheiden näkökulmasta helposti hahmotettavan kokonaisuuden Laaja yhteistyön piiri Yhteistyötä tarvitaan sekä toimialojen sisällä että välillä kunnan ja muiden lapsille ja lapsiperheille palveluja ja tukitoimia tuottavien järjestöjen, seurakuntien, yritysten ja muiden tahojen välillä SHL 41 4
Osallisuus keskeisenä lapsen oikeutena Lapsen oikeuksien sopimus tuki lakina voimaan 1991. Valtion velvollisuus toteuttaa lapsen oikeudet, joista keskeiset ovat Oikeus kehitykseen Syrjimättömyys Osallisuus Lapsen edun ensisijaisuus Lähde: Suvianna Hakalehto-Wainio 5
Lapsen osallisuus sosiaalipalveluita järjestettäessä Laki ei sisällä ikärajaa ja oikeus koskee kaikenikäisiä lapsia Toteuttamisen tapa ja menetelmät lapsen iän ja kehitystason mukaisesti Pitkäaikaissairaat, vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat lapset Kommunikaatiossa avustaminen ja lapselle sopiva tapa mielipiteen ilmaisuun Ulottuvuudet Osana lapsiryhmää Lasta itseään koskevassa asiassa AOA Dnro 577/4/11 Opetustoimella oli velvollisuus selvittää 8-vuotiaan kehitysvammaisen lapsen näkemys opetuspaikkajärjestelyistä lapsen iän ja kehitystason huomioivalla tavalla. 6
Lapsen ja nuoren mielipide ja toivomukset SHL 32 Lapsella on oikeus tietoon Lapselle on turvattava hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla mahdollisuus saada tietoa häntä koskevassa asiassa Lapsella on oikeus esittää mielipiteensä ja toivomuksensa Pitkäaikaissairaat, vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat lapset Kommunikaatiossa avustaminen ja lapselle sopiva tapa mielipiteen ilmaisuun Lapsen ja nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota Sosiaalihuollon tarvetta arvioitaessa Lasta ja nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä Sosiaalihuoltoa toteutettaessa Mielipiteen huomioiminen tapahtuu ikä- ja kehitystason mukaisella tavalla SHL sisältää menettelysäännökset 7
Perheenjäsenet yhdessä Sosiaalihuoltoa on lähtökohtaisesti toteutettava siten, että avio- ja avopuolisoilla sekä muilla perheenjäsenillä on mahdollisuus asua yhdessä. Lapsen etuun liittyvä peruste Palvelujen järjestäminen siten, että perheenjäsenet eivät asu yhdessä edellyttää asiakkaan etuun perustuvaa erityistä perustetta Mitä pitkäaikaisemmasta asumisesta on kysymys, sitä painavampi tulee lapsen etuun liittyvän perusteen olla Mikä on perhe? Myös rekisteröidyt parisuhteet Vaikutukset lastensuojeluun Avohuollon sijoitus => toissijainen verrattuna kotiin annettavaan tukeen nähden Perhekuntoutuksen roolin korostuminen? Koko perheen sijoitus SHL 30 8
Lapsen terveyden ja kehityksen turvaaminen 1/2 Lapsella ja hänen perheellään on oikeus saada viipymättä lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut. Palveluja on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina niitä tarvitaan. Palvelujen on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa Konkretisoi painopisteen muutosta peruspalveluihin Lapsella ja perheellä oikeus palveluihin ilman lastensuojelun asiakkuutta Koskee kaikkia lapsiasiakkaita SHL 13 9
Lapsen terveyden ja kehityksen turvaaminen 2/2 Lapsen ja perheen kokonaistilanteen kartoittaminen tapahtuu osana palvelutarpeen arviointia Asiakassuunnitelmaan kirjaaminen omatyöntekijä tai muun asiakkaan palveluista vastaava työntekijä arvioi terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut Palvelut kirjataan asiakassuunnitelmaan Arvio myös alkamisajankohdasta ja kestosta Päätös palveluista Laissa tai esitöissä ei määritelty tarkemmin mitä tarkoittaa viipymättä välttämättömät Arviointi lapsen etua koskevien kriteerien valossa Kiireelliset palvelut on järjestettävä viipymättä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja aikuisten, päätöksenteko SHL 46 :n mukaisesti ns. Hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset. 10
Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset Erityisen tuen tarpeessa olevalla lapsella tarkoitetaan Lasta, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi tai Lasta, jonka terveys tai kehitys vaarantuu kasvuolosuhteiden tai oman käyttäytymisen vuoksi => Entinen lastensuojelun avohuollon palveluiden piiri Arvion lapsen erityisen tuen tarpeesta tekee sosiaalityöntekijä. Arviointi tulisi tehdä ennen palvelutarpeen arviota. 11
Erityisen tuen tarpeen huomioiminen Tavoitteena on turvata se, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat henkilöt saavat tarvitsemansa avun ja tuen Lapsen erityisen tuen tarpeesta seuraa mm. että Palvelutarpeen arvioinnin tekee sosiaalityöntekijä Omatyöntekijä (tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevä) on sosiaalityöntekijä Lapsella on aina oltava asiakassuunnitelma Palvelupäätökset tekee sosiaalityöntekijä (jos se on lapsen edun mukaista) Päätöksenteossa noudatetaan erityistä menettelyä (SHL 46 hoidon ja huolenpidon turvaat päätökset) Lasta on sosiaalihuoltoa toteutettaessa tavatta riittävän usein henkilökohtaisesti Suunnitelma tapaamisista on kirjattava asiakassuunnitelmaan 12
Yleis- vai erityislaki? SHL ensisijaisuus lähtökohtana Erityisryhmienkin tarpeisiin ensisijaisesti vastattava SHL yleisillä sosiaalipalveluilla riittämättömyys, mahdottomuus tai epätarkoituksenmukaisuus Erityislain mukaisten palvelujen järjestäminen Erityislain säännökset etusijalla, kun niitä sovelletaan ja ristiriita Erityislakienkin mukaisissa palveluissa sovelletaan täydentävästi sosiaalihuoltolakia Rajapinta erityislakeihin Mikä on ensisijainen laki jonka perusteella palvelut järjestetään? Tarvitaanko muiden lakien mukaisia palveluita? Jos niin mitä? Monialainen palvelutarpeen kartoitus ja palvelusuunnittelu Ratkaisevaa on, mitkä säännökset parhaiten toteuttavat asiakkaan etua Edun määrittelyn lähtökohdat => SHL 4 ja 5 13
Vaikutukset vammaispalvelujen näkökulmasta Vammaispalveluja koskevaa erityislainsäädäntöä sovelletaan, jos henkilö tarvitsee pitkäaikaisen vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen vuoksi välttämättä ja toistuvasti apua tai tukea suoriutuakseen tavanomaisen elämän toiminnoista. Kehitysvammalaki vielä siihenkin nähden toissijainen Vammaisen henkilö etu, mielipide ja toivomukset Vammaisen henkilön etu, mielipide ja toivomukset on otettava huomioon palveluista ja toteuttamistavoista päätettäessä sekä palveluja järjestettäessä Erityislainsäädännön toteuttaminen ja soveltaminen uuden sosiaalihuoltolain hengessä Korostuu erityisesti tarve itsemääräämisoikeudesta huolehtimiseen Vammaispalvelujen on yhdessä muun lain nojalla järjestettävien palvelujen kanssa muodostettava eheä, jatkuva ja tarpeen mukainen kokonaisuus Lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen näkökulma 14
Asiakkaan edun ensisijaisuuden periaate Sosiaalihuollon päätöksiä ja ratkaisuja tehtäessä ja sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan etu HE: vastaa LOS 3 art velvoitetta ottaa ensisijaisesti huomioon lapsen etu kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten yms. Viranomaisten toimissa, jotka koskevat lapsia Huom! Eri rajoitu ns. lapsioikeuteen tai lasten palveluihin Asiakkaan etu määritellään lain 4 ja 5 :n mukaisesti SHL 30 15
Asiakkaan etu 1/2 Asiakkaan etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimintatavat ja ratkaisut parhaiten turvaavat: 1) asiakkaan ja hänen läheistensä hyvinvoinnin; 2) asiakkaan itsenäisen suoriutumisen ja omatoimisuuden vahvistumisen sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; 3) tarpeisiin nähden oikea-aikaisen, oikeanlaisen ja riittävän tuen; 4) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; 5) kielellisen, kulttuurisen sekä uskonnollisen taustan huomioimisen; 6) toivomuksia, taipumuksia ja muita valmiuksia vastaavan koulutuksen, väylän työelämään sekä osallisuutta edistävän toiminnan; 7) asiakassuhteen luottamuksellisuuden ja yhteistoiminnan asiakkaan kanssa. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen. SHL 4 16
Lapsen etu, lisäksi huomioitava Kaikissa sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat lasta, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lasten kohdalla on asiakkaan edun yleisten periaatteiden (4 ) lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut parhaiten turvaavat: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä sekä iän ja kehitystason mukaisen huolenpidon; 3) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 4) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen. HUOM! Velvollisuus ei rajoitu ns. lasten palveluihin SHL 5 17
Uusia tai uudistuneita palveluita
Sosiaalinen kuntoutus 1/2 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen; 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan; 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin; 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä. SHL 17 19
Sosiaalinen kuntoutus 2/2 Uusi palvelu lain tasolla Yksilöllinen tuki yhdistettynä toiminnallisuuteen Osallistuminen on osa kuntoutusta Arkielämän taidot, päihteettömyys, koulutuksen tarvittavien asioiden harjoittelu Tavoitteena yhteistyö esim. lääkinnällisen kuntoutuksen ja muun kuntoutuksen kanssa Yhteystyö esim. terveydenhuollon, työvoima ja elinkeinopalvelujen, opetustoimen, valmentavan opetuksen ja veteraanikuntoutuksen kanssa Ei yksittäinen toimenpide tai interventio, vaan prosessi 20
Perhetyö erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten perheille Mitä perhetyö on? Hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa, joissa asiakas ja hänen perheensä tai asiakkaan hoidosta vastaava henkilö, tarvitsevat tukea ja ohjausta omien voimavarojen vahvistamiseksi ja keskinäisen vuorovaikutuksen parantamiseksi. Kenelle se on tarkoitettu? Perhetyötä annetaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi Lapsi = alle 18-vuotias Nuori = 18 24-vuotias Lapsen oikeus perhetyöhön Lapsella ja perheellä oikeus lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömään perhetyöhön Palvelua annettava SHL 13 :n mukaisesti niinä vuorokauden aikoina joina se on tarpeen SHL 18 21
Kotipalvelu ja kotihoito Mitä kotipalvelu on? Asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista Milloin sitä voi saada? sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella Kotipalvelun tukipalvelut Kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina annetaan ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja Lapsiperheen oikeus kotipalveluun Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista laissa mainitun syyn vuoksi Kotihoito Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalvelun ja terveydenhuoltolain 25 :ään sisältyvien kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta. 22
Kotipalvelun ja perhetyön vertailua Perhetyö Suunnattu erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille Tuki vanhemmuuteen Tuki kasvatuskykyyn Ohjaus Syrjäytymisen ehkäisy Ohjaus sosiaalisen verkoston muodostamiseen ja ylläpitämiseen Keskustelut, parisuhdetyö Vuorovaikutuksellisuus Kriisiytymisen ehkäisy Tavoitteellisuus ja jatkuvuus Rajanveto jossain määrin epäselvä Kotipalvelu Suunnattu kaikille asiakasryhmille Myös tehtävien konkreettinen suorittaminen tai niissä avustaminen Apu lastenhoitoon ja kasvatukseen Apu asiointiin kodin ulkopuolella Apu jokapäiväiseen elämään Asiakkaan oman toimintakyvyn ylläpitäminen Uuden lain tavoite on parantaa kotipalvelun laatua Ja lisätä erityisesti lapsiperheille annettavaa palvelua 23
Uusia tai uudistuneita mahdollisuuksia
Omatyöntekijä Sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Ei tarvita, jos asiakkaalle on jo nimetty muu palveluista vastaava työntekijä tai nimeäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta Nimetään heti asiakkuuden alussa, viimeistään palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä Pysyy koko asiakkuuden ajan Omatyöntekijän kelpoisuus Perustilanne: Asiakkaan palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettu kelpoisuus Asiakas on erityistä tukea tarvitseva lapsi tai aikuinen: Omatyöntekijällä tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevällä työntekijällä on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus Työpari, asiakastyötä tekevä esimies, saman tiimin jäsen SHL 42 25
Omatyöntekijän rooli Omatyöntekijän tehtävät Omatyöntekijän tehtävänä on asiakkaan tarpeiden ja edun mukaisesti edistää palvelutarpeen arvioin mukaisten palvelujen toteuttamista sekä toimia tarvittaessa muissa laissa säädetyissä tehtävissä Toimii asiakkaan yhteyshenkilönä Tukee henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Tukee voimavarojen vahvistamisessa Tehtävät ja rooli vaihtelevat asiakkaan tarpeiden ja tilanteen mukaisesti Vähän palveluja tarvitsevalle voi riittää tieto siitä, keneen ollaan tarpeen tullen yhteydessä Useita palveluja tarvitseva voi tarvita tiivistä, aktiivista työtä tekevän omatyöntekijän, joka tarvittaessa saattaa palveluihin Erityistä tukea tarvitsevaa lapsi tavattava henkilökohtaisesti Riittävän usein Kirjattava asiakassuunnitelmaan suunnitelma tapaamisesta Tapaamisen voi hoitaa myös muu lapsen sosiaalipalveluista vastaavan työntekijä 26
Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi käynnistyy Saadusta ilmoituksesta Tai kun työntekijä on tehtävässään muuten saanut tietää sosiaalishuollon tarpeessa olevasta henkilöstä Kiireellisen avun tarve on arvioitava välittömästi, käytettävissä olevien tietojen perusteella Pääsääntönä on palvelutarpeen arvion tekeminen: Palveluntarve on arvioitava, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta Samalla asiakkaalle on selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa ja erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamiseksi ja niiden vaikutukset => selkeys ja ymmärrettävyys Palvelutarpeen arvioinnissa on käytettävä riittävästi asiantuntemusta ja osaamista Laki velvoittaa myös muut toimialat osallistumaan työntekijän pyynnöstä (SHL 41, monialainen työ) Vanhuspalvelulain säännökset huomioon SHL 36 27
Monialainen yhteistyö sosiaalihuoltolaissa Monialainen yhteistyö viranomaisten velvollisuutena Sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista Työntekijän on oltava tarpeen mukaan yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin Sekä tarvittaessa henkilön omaisiin ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin Osallistuminen muiden toimialojen velvoite Jos henkilön tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen Yhteistyön ala Palvelutarpeen arviointi Päätösten tekeminen Sosiaalihuollon toteuttaminen SHL 41 28
Esteetön kommunikointi Viranomaisen on tarvittaessa on huolehdittava vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen saavutettavan viestintämateriaalin käyttämisestä. Aisti- tai puhevammainen henkilö, joka ei tule ymmärretyksi huolehdittava siitä, että henkilö saa riittävän käsityksen asiansa sisällöstä ja merkityksestä ja voi ilmaista mielipiteensä Esteetön kommunikointi Ei perustu vain puhutun kielen tai kirjoitetun yleiskielen käyttöön Viestiä voidaan esim. selkokielellä, viittomilla tai kuvilla ja graafisilla merkeillä saattaa edellyttää erityistä kommunikointimateriaalia tai kommunikoinnin apuvälineitä, tulkkia sekä fyysisesti ja asenteellisesti esteetöntä kommunikointiympäristöä STM soveltamisopas 29
Palvelutarpeen arvion sisältö Palvelutarpeen arvio tehdään kirjallisesti. Arvio sisältää Yhteenvedon asiakkaan tilanteesta Yhteenvedon sosiaalipalvelujen ja tuen tarpeesta (tilapäinen, toistuva vai pitkäaikainen) Tiedon mahdollisesta erityisen tuen tarpeesta Sosiaalihuollon ammattihenkilön johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä Asiakkaan mielipiteen ja näkemyksen palvelutarpeestaan Asiakkaan arvion omatyöntekijän tarpeesta Sosiaalihuollon ammattihenkilön arvion omatyöntekijän tarpeesta 30
Kuntakokeilu ja yhdistetty palvelusuunnittelu Hyvinvoinnin integroitua toimintamallia koskeva kokeilu / Innokylä tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisten ja moniammatillisten toimintamallien luomista ja käyttämistä kuntien lakisääteisiä palveluja järjestettäessä ja tuotettaessa Tavoitteena tehokas ja vaikuttava toiminta Kokeilussa kunnat voivat osittain yhdistää asiakkaan yksilöllisiä palvelusuunnitelmia eri palvelualoilta, niin että asiakas saa yhteisen suunnitelman tarvitsemistaan palveluista Kunnat voivat hyödyntää kokeilusäännöksiä asiakkaan tietojen käsittelyssä https://www.innokyla.fi/kuntakokeilut/hyvinvoinnin-integroitutoimintamalli 31
Hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset 1/ 2 Mitä ovat hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset? Päätökset niistä sosiaalipalveluista, joilla yhdessä turvataan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai erityistä tukea tarvitsevan muun asiakkaan välttämätön huolenpito ja toimeentulo terveys ja kehitys Päätökset koskevat asiakkaan taikka hänen huolenpidostaan vastaavan henkilön tarvitsemia sosiaalipalveluja Mihin menettely on tarkoitettu? Suunnitelmalliseen työskentelyyn erityistä tukea tarvitseville asiakkaille, joille palvelujen yhteensopivuudella on heidän perusoikeuksiensa toteutumisen kannalta korostunut merkitys Menettelyä on käytettävä, jos se on asiakkaan edun mukaista 32
Hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset 2/ 2 Asiakassuunnitelma perusteena Omatyöntekijä arvioi palvelujen välttämättömyyden ja ajan jonka kuluessa ne on järjestettävä Arvio kirjataan lapsen asiakassuunnitelmaan Arvio luo lapselle / perheelle oikeuden saada kyseiset palvelut Kuka tekee päätöksen? Omatyöntekijän kanssa asiakastyötä tekevä, sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaava työntekijä Päätöksentekijä on siis eri henkilö kuin omatyöntekijä Muiden palvelujen suunnitelmat on huomioitava Päätöksenteossa on otettava huomioon suunnitelmat niistä terveydenhuollon, opetustoimen tai työ- ja elinkeinohallinnon palveluista, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan huolenpidon, toimeentulon, terveyden tai kehityksen kannalta => näitä koskevat suunnitelmat on tehtävä ennen päätöksentekoa Kiireellinen palvelu Kiireellisiä toimenpiteitä koskeva päätös on tehtävä siten kuin 45 :n 1 momentissa säädetään => viipymättä 33
Vammaislainsäädäntö uudistuu Keskeisiä kohtia lasten ja perheiden näkökulmasta
Uudistuksia vireillä mm. Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitustoimenpiteiden sääntely Työllisyyden ja työelämäosallisuuden (esim. päivätoiminta) edistäminen YK:n vammaissopimuksen ratifiointi Vammaislainsäädännön uudistaminen Kehitysvammaisten asumisohjelman toimeenpano SOTE
Mikä jatkuu? Mikä muuttuu tai viivästyy? IMO-laki etenee kehitysvammalain muutoksella Huoli herää miten käy muulle kokonaisuudelle Soveltaminen suoraan YK-sopimuksen perusteella haastavaa hallinnolle Asiakasasiakirjalaki voimaantulon porrastuksen ja sote-uudistuksen yhteensovittaminen Ammattihenkilölaki STT:n tarkastelussa, STT:n lyhytaikaiset sijaisuudet 36
Sote-uudistus Tarkoitus on toteuttaa palveluiden täydellinen integraatio horisontaalisella ja vertikaalisella tasolla Järjestäjien kantokyvyn vahvistaminen itsehallintoalueiden muodostamisella Valtionhallinto, maakuntahallinto => selkeät alueet Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset 14.8.2015 Hallitus luvannut alueet lokakuun loppuun mennessä Itsehallintoalueet voivat tuottaa palvelut itse tai ostaa ne esim. kilpailuttamisen perusteella Kuntien rooli palveluntuottajina? Erityishuoltopiirit => siirretään itsehallintoalueelle tai yhtiöitetään?? 37
Valas-uudistus Vammaislakiuudistus hallitusohjelmalla suuriakin vaikutuksia VM:n tarkastelussa, STM laatii laskelmia Voimaantulo??? Tulevaisuus? Jatkuva muutos Tarve sopeutua niukkeneviin resursseihin Pysyvätkin oikeudet tarkastelun alla? Sote ei tuo uudistuksia palvelujen sisältöön, mutta tärkeää, että palvelujen sisällölliset muutokset etenevät yhdessä Soten kanssa jotta palvelut sopivat uusiin rakenteisiin 38
Vammaisten ihmisoikeussopimus Itsemääräämisoikeuslain tulevaisuus Kehitysvammalain muutos
YK sopimuksen periaatteet Ihmisarvo Osallisuus Yhdenvertaisuus Yksilöllisyys Tarvelähtöisyys Yht. 50 artiklaa kaikilta elämän osa-alueilta
YK-sopimuksen merkitys Sopimuksella vahvistetaan kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kuuluminen myös vammaisille henkilöille, ja heille taataan mahdollisuus nauttia näistä oikeuksista ja vapauksista täysimääräisesti ilman syrjintää Sopimus on myös tärkeä muutoksen väline, sen kautta asenteet ja lähestymistavat vammaisia henkilöitä kohtaan muuttuvat Keskeisen tärkeää on huolehtia, että sopimusta kunnioitetaan Tietoisuus, oikeuksista kiinni pitäminen, tuen tarjoaminen, oikeussuojakeinojen käyttäminen 41
Keskeisiä periaatteita Henkilöiden synnynnäisen arvo Yksilöllisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen Vapaus tehdä omat valintansa Riippumattomuuden kunnioittaminen Täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan Hallinnon erityinen velvollisuus huolehtia siitä, että sopimus pannaan täytäntöön => lainsäädäntö jne. Myös yksityiset tahot: Hallinnon velvollisuus toteuttaa kaikki asianmukaiset toimet poistaakseen henkilön, järjestön tai yksityisen yrityksen vammaisuuden perusteella harjoittaman syrjinnän 42
Syrjintä vammaisuuden perusteella Mitä syrjintä on? Vammaisuuteen perustuvaa erottelua syrjäyttämistä rajoittamista jonka tarkoituksena tai vaikutuksena on heikentää tai mitätöidä kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tunnustamista, nauttimista tai käyttämistä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kaikilla elämänalueilla Koskee politiikan, talouden, sosiaaliturvan, kulttuurin tai yksilön oikeuksien alaa tai muuta alaa Kohtuullisen mukauttamisen epääminen Sisältää kaikki syrjinnän muodot, kohtuullisen mukauttamisen epääminen mukaan lukien 43
Kohtuulliset mukautukset Mitä ovat kohtuulliset mukautukset? Tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä Eivät saa aiheuttaa suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta Mihin mukautuksilla tähdätään? Mukautuksilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa 44
Velvoitteita Erityisen huomion kohteena Vammaiset tytöt ja naiset Vammaiset lapset Lapasen edun ensisijaisuus Lapsen osallisuus Hallinnon aktiivinen velvoite edistää tietoisuutta vammaisten ihmisten oikeuksista ja poistaa ennakkoluuloja. 45
Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä 19 art. Yhdenvertainen oikeus elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä sen, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä saatavissa on valikoima kotiin annettavia palveluja sekä asumis- ja laitospalveluja sekä muita yhteiskunnan tukipalveluja, mukaan lukien henkilökohtainen apu, jota tarvitaan tukemaan elämistä ja osallisuutta yhteisössä ja estämään eristämistä tai erottelua yhteisöstä koko väestölle tarkoitetut yhteisön palvelut ja järjestelyt ovat vammaisten henkilöiden saatavissa yhdenvertaisesti muiden kanssa ja vastaavat heidän tarpeitaan 46
Henkilökohtainen liikkuminen 20 art. Mahdollisimman itsenäinen henkilökohtainen liikkuminen vammaisten henkilöiden henkilökohtaista liikkumista sillä tavalla ja silloin kun he haluavat sekä kohtuulliseen hintaan Hyvälaatuisten liikkumisen apuvälineiden, laitteiden, apuvälineteknologian sekä erilaisten avustajien ja välittäjien saatavuuden helpottaminen Tarjoamalla niitä kohtuulliseen hintaan Liikkumistaidon koulutuksen tarjoaminen 47
Kodin ja perheen kunnioittaminen 23 art. Oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe Oikeus päättää vapaasti ja vastuullisesti lastensa määrästä ja ikäerosta Oikeus saada apua lasten kasvatusvastuusta huolehtimiseen Vammaisten lasten oikeus omaan perheeseensä varhaisessa vaiheessa ja laajasti tietoa, palveluja ja tukea vammaisille lapsille ja heidän perheilleen. Sijoitus ensisijassa suvun piiriin 48
Oikeus koulutukseen 24 art. Oikeus koulutukseen syrjimättä ja yhdenvertaisesti Osallistavan koulutusjärjestelmän varmistaminen kaikilla tasoilla Elinikäisen oppimisen varmistaminen Mahdollisuus kehittää kykyjään mahdollisimman pitkälle Tehokas osallistuminen vapaaseen yhteiskuntaan osallistava, hyvälaatuinen ja maksuton ensimmäisen ja toisen asteen koulutus yhdenvertaisesti muiden kanssa niissä yhteisöissä, joissa vammaiset henkilöt elävät Vammaisia henkilöitä varten tehdään heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset kohtuulliset mukautukset Vammaiset henkilöt saavat yleisessä koulutusjärjestelmässä tuen, jota tarvitaan helpottamaan heidän tehokasta koulutustaan Toteutetaan tehokkaat yksilöidyt tukitoimet ympäristöissä, jotka mahdollistavat oppimisen ja sosiaalisen kehityksen maksimoinnin täysimääräisen osallisuuden tavoitteen mukaisesti 49
Terveys 25 art. Oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyden tasoon ilman syrjintää vammaisuuden perusteella Palveluiden saatavuuden varmistaminen, ml. Kuntoutus Saman laatuiset ja laajuiset kuin muillekin Lisäksi ne terveydenhoitopalvelut, joita tarvitaan erityisesti vammaisuuden vuoksi Mahdollisimman lähellä ihmisten omia yhteisöjä Koulutus vammaisten henkilöiden ihmisarvosta ja itsemääräämisoikeudesta, eettiset ohjeet Syrjinnän kielto vakuutuksia myönnettäessä oikeudenmukaisella ja kohtuullisella tavalla Estettävä palvelujen, ravinnon ja nesteiden syrjivä epääminen vammaisuuden perusteella 50
Kuntoutus 26 art. Laaja-alaiset kuntoutuspalvelut ja -ohjelmat erityisesti terveyden, työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalipalvelujen aloilla Jotka aloitetaan mahdollisimman varhain Jotka perustuvat yksilöllisten tarpeiden ja vahvuuksien monialaiseen arviointiin Kuntoutuspalveluilla ja ohjelmilla tuetaan osallistumista ja osallisuutta yhteisöön ja kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin ja ne ovat vapaaehtoisia ja vammaisten henkilöiden saatavilla mahdollisimman lähellä Apuvälineiden ja apuvälineteknologian saatavuutta, tuntemusta ja käyttöä edistetään 51
Miten Itsemääräämisoikeuslaille kävi? Valmistelu ministeriössä 2010-2014 Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 28.8.2014 (HE 108/2014) Laki raukesi Silti paljon hyviä pohdintoja arjen avuksi Välttämättömimmät YK-sopimuksen edellyttämät muutokset kehitysvammalakiin ensin Voimaan jo maaliskuussa? 52
Itsemääräämisoikeus Henkilön oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä valintoja. Oikeus saada tukea ottaa riskejä erehtyä ja oppia 53
YK sopimuksen 14. artikla Henkilön vapaus ja turvallisuus 1. Sopimuspuolet varmistavat, että vammaiset henkilöt yhdenvertaisesti muiden kanssa: a) nauttivat oikeudesta vapauteen ja turvallisuuteen; b) eivät joudu laittoman tai mielivaltaisen vapaudenriiston kohteeksi, mahdollinen vapaudenriisto tapahtuu lain mukaisesti, eikä vammaisuuden olemassaolo missään tapauksessa oikeuta vapaudenriistoon. 2. Sopimuspuolet varmistavat, että jos vammaisilta henkilöiltä riistetään heidän vapautensa jollakin menettelyllä, heillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa oikeus ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisiin takeisiin ja että heitä kohdellaan tämän yleissopimuksen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, muun muassa tekemällä kohtuullisia mukautuksia.
Perusoikeuksien rajoittaminen erityishuollossa Käytännössä erityishuollon palveluissa on rajoitettu erityishuollossa olevien henkilöiden perusoikeuksia Erityishuollossa olevien henkilöiden oikeusturvakeinot rajoitustoimenpiteitä käytettäessä ovat nykyisellään puutteelliset Kehitysvammalaki ei tällä hetkellä täytä perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vaatimuksia Suomi on tässä asiassa vuosikymmeniä jäljessä Pohjoismaisesta perheestä 55
Itsemääräämisoikeus osana kehitysvammalakia Tavoitteita Vahvistaa itsemääräämisoikeutta Ehkäistä ennalta rajoitustoimenpiteiden käyttöä Turvata välttämätön hoito ja huolenpito Varmistaa, että itsemääräämisoikeutta ja perusoikeuksia rajoitetaan vain silloin, kun se on välttämätöntä Edistää turvallisuutta Hallituksen esityksen luonnos Kuuleminen 21.8.2015: tuettu päätöksenteko? Lausuntokierroksella Voimaan 6/2015? 56
Palvelut itsemääräämisen tukena Avun ja tuen tarpeisiin voidaan vastata monella tavalla Kunta päättää yksipuolisesti / Lähtökohtana omat toiveet ja tarpeet Omien voimavarojen vahvistaminen Asuinpaikan ja kumppanin valinta (YK-sopimuksen 12 artikla) Vs. pakkomuutot Henkilökohtainen apu Liikkumisen tukeminen 57
Henkilöstön koulutus ja ohjeistus Työmenetelmät ja keinot joilla voidaan vahvistaa itsemääräämisoikeutta ja välttää rajoitustoimenpiteiden käyttöä ohjata suunnittelemaan ja kehittämään toimintaa ja työtapoja niin, että rajoitustoimenpiteisiin ei tarvitse turvautua Rajoitustoimenpiteiden käytön lainmukaiset edellytykset ja yhdessä sovitut pelisäännöt Oikea mitoitus: aina lievin keino Rajoitustoimenpiteiden turvallinen ja ihmisarvoa kunnioittava toteuttamistapa 58
Rajoitustoimenpiteiden perusteena ei ole diagnoosi Rajoitustoimenpiteen perustetta ei tule kytkeä vammaisuuteen Rajoitusperusteen tulee olla määritelty neutraalilla tavalla siten, että se soveltuu kaikkiin henkilöihin yhdenvertaisesti Nyt muu väestö kuin kehitysvammaiset henkilöt jää siis sääntelyn ulkopuolelle Ei koske muuta kuin sosiaalihuoltoa YK sopimus koskee kaikkia toimialoja 59
Rajoitustoimenpiteiden käyttö Rajoitustoimenpiteiden käytön yleiset edellytykset Välttämättömyysraja Suhteellisuusvaatimuksesta Ihmisarvon kunnioittamisesta Kunkin rajoitustoimenpiteet erityiset edellytykset Säännökset rajoitustoimenpidettä koskevan päätöksen tai muun ratkaisun tekemisessä noudatettavasta menettelystä Kirjaaminen, oikeussuojakeinot 60
Lasten asema rajoitustoimenpiteitä käytettäessä Rajoitustoimenpidettä toteutettaessa on otettava huomioon alaikäisen henkilön etu sekä hänen ikänsä ja kehitystasonsa. Lapsen etu on asetettava ensisijaiseksi tavoitteeksi siten, että rajoitustoimenpiteestä päätettäessä ja sen toteuttamisessa otetaan huomioon lapsen yksilölliset olosuhteet, tilanne ja tarpeet. Lapsen etu määritellään häntä kuullen muiden kuin kielellisten viestintätapojen tunnustaminen ja kunnioittaminen => leikki, kehonkieli, kasvojen ilmeet sekä piirtäminen ja maalaaminen Kommunikaatiokeinojen hakeminen Lapsen näkemys ei ole ainoa asiassa vaikuttava seikka, mutta hänen etunsa ja hänen näkemyksensä ovat erittäin tärkeitä. Jos lapsen näkemyksistä poiketaan, asia tulisi aina perustella 61
Vammaispalvelulaki uudistuu
Vammaispalvelulain uudistamisen lähtökohtia Vammaislainsäädännön uudistus sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulain ja kehitysvammalain uudeksi vammaispalveluja koskevaksi erityislaiksi. Tavoitteena on yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen eri vammaryhmille. Lähtökohtana yksilölliset tarpeet Palveluista on tarkoitus koota kokonaisuus, joka parhaiten vastaa yksilöllisiin tarpeisiin. Subjektiivinen oikeus lähes kaikkiin palveluihin Ilmaistu: Vammaisella henkilöllä on oikeus Ei edellytetä vaikeavammaisuutta, vaan yksilölliset tarpeet, toiveet, elämäntilanne ja etu ratkaisevia Avun ja tuen käsite kattaa myös hoidon, hoivan, huolenpidon, valvonnan Sovelletaan rinnakkain sosiaalihuoltolain kanssa Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-3582-2 63
Uuden vammaispalvelulain soveltamisala Sovelletaan vammaiseen henkilöön, joka tarvitsee pitkäaikaisen vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen johdosta välttämättä ja toistuvasti apua ja tukea suoriutuakseen tavanomaisesta elämästä. Ei saa muun lain nojalla yksilöllisen tarpeen ja edun mukaisia palveluja. Ikääntymiseen liittyvä rajaus Huomioon lapsi, nuori ja perhe Liityntä SHL:n => Sopivat palvelut, asiakkaan edun ensisijaisuuden periaate 64
Asiakassuunnitteluprosessi Erityisesti kiinnitetty huomiota vammaisen henkilön osallistumiseen ja osallistumisen tukemiseen koko prosessissa. Tehdään yksi asiakassuunnitelma, johon kootaan asiakkaan tarvitsema palveluiden kokonaisuus (shl + erityislaki) Erillinen pykälä palvelujen toteuttamisesta Palvelut toteutettava sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja edun mukaisesti riippumatta valitusta palvelusta, palvelun toteuttajasta tai toteuttamistavasta. 65
Erityispalvelut Valmennus ja tuki Henkilökohtainen apu Asumista tukevat palvelut Tuki esteettömään asumiseen Lyhytaikainen huolenpito Päiväaikainen toiminta Liikkumista tukevat palvelut Taloudellinen tuki Muut palvelut 66
Valmennus ja tuki Vammaisella henkilöllä on oikeus saada välttämättä tarvitsemaansa valmennusta ja tukea 1) tiedollisten, toiminnallisten tai sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvien taitojen harjoittelemisessa 2) elämän muutostilanteissa 3) kommunikaatiossa 4) päätöksenteossa taikka 5) muussa tavanomaisessa elämässä suoriutumisessa Tarkoituksena on tukea henkilön itsenäistä suoriutumista ja osallistumista vahvistamalla henkilön omia voimavaroja Voidaan antaa myös vammaisen henkilön perheenjäsenille tai muille läheisille henkilöille Annetaan joko henkilökohtaisena tai ryhmässä toteutettavana palveluna taikka muiden palvelujen osana 67
Henkilökohtainen apu Muutoksia: Kaikki toteuttamistavat nykyistä paremmin käyttöön (työnantajamalli, palvelusetelimalli, palvelumalli) Työnantajana voi toimia: Henkilö itse Vammaisen lapsen huoltaja tai muu laillinen edustaja Vammaisella lapsella on avustajan välittömään työn tekemiseen ja sen järjestelyyn liittyvä työnjohto-oikeus yhdessä vanhemman tai muun laillisen edustajan kanssa. Työnantajamalli vain, jos: henkilö ta:n lakisääteisistä vastuista ja velvollisuuksista saamansa riittävän ja ymmärrettävän selvityksen jälkeen antaa suostumuksensa ta:na toimimiseen ja kunta on varmistanut, ettei ta:na toimiminen ole kohtuuttoman vaativaa. 68
Lyhytaikainen huolenpito Lyhytaikaisen huolenpidon tarkoituksena on vammaisen henkilön välttämättömän huolenpidon, osallisuuden ja itsenäistymisen turvaaminen sekä huolenpidosta vastaavien henkilöiden hyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen. Korvaa nykyisin erityishuoltona järjestetyn aamu- ja iltapäivätoiminnan, loma-aikaisen hoidon ja tilapäishoidon 69
Liikkumista tukevat palvelut Joukkoliikenteen ensisijaisuus Monimuotoiset toteuttamistavat SHL:n liikkumisen tuen toteuttamistavat Erityislain muut palvelut (valmennus ja tuki, ha) Auton hankinnan tuki Yksilölliset kuljetuspalvelut Matkojen jaksottaminen 4 kuukaudelle Vähintään 72 matkaa / 4 kk 70
Kiitos mielenkiinnosta! Susanna Lehti asiantuntija, OTM 050 5755 061 susanna.lehti@lehtijakumppanit.fi www.lehtijakumppanit.fi Susanna Lehti ja kumppanit Oy on sote-juridiikkaan, julkisiin palveluihin ja palvelusopimuksiin erikoistunut asiantuntijatoimisto. Koulutamme ja konsultoimme esimerkiksi lastensuojelun, vammaispalvelun ja sopimusoikeuden alueella.
Vammaispalvelun käsikirja https://www.thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/ Sosiaalihuoltolain soveltamisopas (luonnos) http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uuden-sosiaalihuoltolain-soveltamisopas-on-ilmestynyt Palvelupolkumalli Tatu ry:n ylläpitämä sivusto jossa on monipuolista tietoa vammaisten lasten perheille ja ammattilaisille http://www.palvelupolkumalli.fi/ YK:n vammaisssopimus http://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/ykn_vammaissopimus_uudistettu_painos_2012.pdf Henkilökuljetusten uudistaminen / ohjausryhmän loppuraportti http://www.lvm.fi/julkaisu/4443751/henkilokuljetusten-uudistaminen-ohjausryhmanloppuraportti 72