Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013



Samankaltaiset tiedostot
Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuun varastointitekniikat

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen

Metsäenergiaa tarvitaan

Energiapuun korjuusuositukset. Yhteismetsäpäivä, Oulu Tanja Lepistö

Energiapuun laadukas korjuu

Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Kokemuksia uudistetusta laista metsätuhojen torjunnasta Lapin metsätalouspäivät

Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena

Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle

Metsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta

Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu ja kasvatus

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Kuivumismallit Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi UEF Tutkimuksen tarve UEF

Laki metsätuhojen torjunnasta 1087/2013

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Metsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon

Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät. Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Puuraaka-aineen saatavuus

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.

Energiapuun mittaus ja kosteus

Metsa nomistajan opas energiapuun tuottamiseen nuorista kasvatusmetsista

Suomessa vuonna 2005

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Metsäenergia Pohjanmaalla

Laki metsätuhojen torjunnasta

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Tärkeimmistä metsien sienitaudeista

Laadun hallinta pilkkeen tuotannossa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Energiapuun mittaus ja kosteuden hallinta

Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Energiapuu ja metsänhoito

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Laadunhallinta energiapuun korjuussa & keskeiset metsähakkeen laatutekijät. Tanja Ikonen & Miina Jahkonen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Energiapuun laadunhallinta ja varastologistiikka. Pasi Ruuska, Elenia Lämpö Oy Lahti

ENERGIAPUUN VARASTOINTI Energiapuun varastointiohje

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Energiapuun laadukas korjuutekniikka

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Laki metsätuhojen torjunnasta. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki Hannu Heikkilä

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 38 irtokuutiometriä

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Biohiilen käyttömahdollisuudet

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

1. Polttopuun käyttö Suomessa

Opas metsäenergian tuottamiseen

Männyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla. Tuula Piri

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Transkriptio:

Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013

Energiapuun laatu Tärkein laatuominaisuus kosteus Kaatotuoreen puun kosteus 50-60% Suuret laitokset sietävät korkeitakin kosteuksia Pienissä laitoksissa kosteus tulisi olla alle 40 %

Energiapuun laatu Kostea metsähake lisää kuljetuskustannuksia (vettä ei kannata kuljettaa) tehollinen lämpöarvo ja polton hyötysuhde ovat pienempiä vrt kuiva hake palaa epätäydellisesti hiilimonoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöt kasvaa aiheuttaa käsittelyongelmia talvella 5.6.2013 3

Neulaset Energiapuun laatu Heikentävät hakkeen säilyvyyttä Lisäävät polttoaineen tuhkapitoisuutta Aiheuttavat kattilassa korroosiota Sisältävät paljon ravinteita (otettava huomioon etenkin harvennushakkuilla) 5.6.2013 4

Energiapuun laatu Palstavarastointi Rasikuivatus toimii hyvin kuusen neulasilla karistajana, mutta männyn neulasilla erittäin huonosti Kuusen neulaset alkavat kesällä kuivissa olosuhteissa varista pian ja alle kuukauden kuluessa suurin osa neulasista on varissut maahan Hakkuutähteet kuivuvat kesällä tehokkaimmin hakkuukoneen tekemissä palstakasoissa, mutta sateella ne kuitenkin kostuvat helpommin Optimikuivausaika palstalla on 1-3 viikkoa, jonka jälkeen ajettava sateelta suojaan tienvarsivarastoon 5.6.2013 5

Hakkuutähteiden optimikuivausaika palstalla Lähde:Hillebrand & Nurmi 2001 5.6.2013 6

Energiapuun kuivaus ja varastointi tienvarressa Pienkokopuu kuivuu hyvin varastossa kesäaikana avoimella paikalla kosteus alle 40 %:iin Pienkokopuu ei kostu talvella samalla tavalla kuin hakkuutähteet Pienkokopuun peittämisellä saavutetaan noin 6 % kuivempaa haketta 5.6.2013 7

Energiapuun kuivaus ja varastointi tienvarressa Hakkuutähteiden peittämisellä noin 10-15 % kuivempaa haketta Pienkokopuun kohdalla peittämisen etu talvella jos pystytään estämään lumen sulamisen aiheutuva kosteuden lisääntyminen Peittämistä tärkeämpi tekijä pienkokopuun varastoinnissa sijainti Varjossa olevat kasat 7-17 % kosteampia 5.6.2013 8

Tienvarsivarastointi Varastoinnin tavoitteena on saavuttaa 20-30 %:n kosteus Hakkeen laatuun vaikuttavat ratkaisevasti Varaston sijainti Varaston rakenne Peittäminen Hakkeen kulutus on suurinta talvella, jolloin sen kosteus on suurimmillaan

Varastopaikan vaatimukset Tasainen, kantava, avoin ja tuulinen. Riittävän suuri. Kiviä, kantoja tai puita ei ole koneiden esteenä eikä niitä jää varastopinon alle. Riittävän etäällä sähkö- ja puhelinlinjoista. Varastopino on sijoitettu niin, että se on kuormaimen ulottuvilla. Paloturvallisuuden ja haketuksen meluhaittojen vuoksi rakennusten lähietäisyydelle ei tule varastoida energiapuuta. Kaukokuljetuksen vaatimukset (kääntöpaikat, kantavuus, luvat koska varastoidaan pitempään jne). 10

Varastopaikan oltava riittävän suuri 1. Hakkuutähteiden varastotilan tarve on noin 15 18 m/ha, kun pinon korkeus on noin 5 m ja leveys 5 6 m ja hakatun ainespuun määrä on noin 250 m³/ha 2. Kantovaraston tilan tarve on noin 15 m/ha, kun varasto on noin 5 m korkea ja noin 3 4 m leveä 3. Kokopuun tilantarve on noin 12 m/ha, kun varasto on noin 4 5 m korkea ja noin 4 m leveä ja poistuma noin 50 m³/ha 4. Vastaava tilantarve rankapuulla on noin 10 m/ha 5.6.2013 11

Tienvarsihaketuksen suurimmat ongelmat 5.6.2013 12

Varastopinon pohjalla on aluspuut. Näin estetään maakosteuden siirtyminen pinon alempiin kerroksiin sekä pinon kallistuminen tai kaatuminen (välipuut). Pinossa ei ole kiviä tai muita haitallisia esineitä. Pino on mahdollisimman korkea (4 5 m), jotta pinon päällysosan kastuva ala on mahdollisimman pieni. Rangan ja kokopuun varastointi Kuva, Tanja Lepistö 13

Kuva, Tanja Lepistö Aluspuut..ja välipuut 5.6.2013 14

Rangan ja kokopuun varastointi 1. Pino peitetään. Peitteen päälle nostetaan kourakasoja energiapuuta, jotta tuuli ei liikuttele peitettä. Peittämisessä tulee tapauskohtaisesti huomioida lainsäädäntö metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta. 2. Pinon sortumattomuus on varmistettu. 3. Puiden tyvet ovat tielle päin ja mieluiten niin, että ne osoittavat etelään. Näin vesi valuu latvojen suuntaan ja auringon suora säteily kohdistuu tasaisesti koko varastopinoon. 4. Pinossa on tien puolella noin metrin pituinen lippa, joka vähentää pinon kastumista. 15

Yleistä kokopuu ja ranka Kuivuu hyvin varastossa kesäaikana Avoimella paikalla kosteus alenee yhden kesän aikana alle 40 %:iin Talvella varastossa kokopuu ei kastu kuten hakkuutähteet Metsäkuljetus välittömästi varastoon Varaston sijainti tärkein tekijä Varjossa varaston kosteus 7 17 %-yks. suurempi kuin avoimella paikalla sijanneiden varastojen 5.6.2013 16

Kasan korkeudella voidaan alentaa peittokustannuksia Peittämiskustannus suuruusluokkaa 0,4-0,5 /MWh Peittämisellä pitäisi pystyä laskemaan kosteutta n. 6-8 %, jotta peittämisen kustannukset katetaan Peittämisestä on selvää hyötyä myös talvihaketuksessa

5.6.2013 18

Ötökkälain soveltaminen energiapuun välivarastoinnissa Ranka ja kokopuun varastointiin sovelletaan lakia hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta, jos kasassa on yli puolet ainespuun mitat täyttävää havupuutavaraa. Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta (8.2.1991/263) velvoittaa, että kuorellinen mäntypuutavara on kuljetettava pois hakkuupaikalta tai välivarastolta Etelä- Suomessa kesäkuun ja kuusipuutavara heinäkuun loppuun mennessä. A. Poiskuljetus (ensisijainen) B. > 0,5 m:n pintakerros hakkeeksi ja sen poiskuljetus C. Jos poiskuljetus ei tule kysymykseen > 0,5 m pintakerroksesta lehtipuuta tai ainespuuta pienempää tai Pino peitetty (päällys + sivut ja päädyt 0,5 m). 19

Hyönteistuhot ja terminaalit Metsähakkeen käytön lisääntyminen 2000-luvulla on lisännyt tarvetta terminaaleissa tapahtuvaan energiapuun välivarastointiin voimalaitosten huoltovarmuuden takaamiseksi terminaalin käytössä tulee huomioida varastoitavan puutavaran aiheuttama riski metsien hyönteistuhoille Jos metsän puustosta yli 30 % on samaa kuin varastoitu havupuulaji, tulee huolehtia varaston riittävästä etäisyydestä metsään 5.6.2013 21

Vähimmäisetäisyys metsän ja varaston välillä Lähde:Metsäkeskus, tuoretta tietoa metsäenergiasta huhtikuu 2013 5.6.2013 22

Latvusmassan varastointi Latvusmassapinon pohjalla on aluspuut. Näin estetään maakosteuden siirtyminen pinon alempiin kerroksiin. Pinossa ei ole kiviä tai muita haketukselle haitallisia esineitä. Latvusmassapino peitetään niin, että vähintään päällysosa on peitossa. Peitteen päälle nostetaan kourakasoja energiapuuta, jotta tuuli ei liikuttele peitettä. Latvusmassapaalit välivarastoidaan korkeintaan viisi metriä korkeisiin kasoihin. Latvusmassapaalipino tehdään päistään tasaisesti loivenevaksi Latvusmassapaalit eivät sisällä laholumppeja tai muita leikkoja, koska ne heikentävät paalien rakennetta ja saattavat irrota paaleista kaukokuljetuksen aikana. 23

Kosteus, % Peittämisen vaikutus latvusmassan kosteuden kehitykseen varastopinossa 60 Hakkuu 250 200 50 150 40 Kasojen teko 100 Vettä, kg/i-m 3 30 50-20 % 20 10 Peittämätön Peitetty 0 0 1.5.99 1.6.99 1.7.99 1.8.99 1.9.99 1.10.99 1.11.99 1.12.99 1.1.00 1.2.00 Ajankohta Lähde: Hillebrand, K ja Nurmi J. 2001, VTT 24

Kantojen välivarastointi Pinossa ei ole kiviä tai muita haketukselle haitallisia esineitä. Kannot välivarastoidaan korkeintaan viisi metriä korkeisiin kasoihin. Varaston tukevuuteen ja varoitusmerkintöihin kiinnitetään erityistä huomiota. Juurikäävän leviämisriskin vuoksi kantoja ei välivarastoida metsässä yli kahta vuotta. Tämän jälkeen kannot tulee kuljettaa pois. Tällöin tulee huomioida, että myös kasan alimmat kannot poistetaan varastopaikalta terveet kannot kasan alimmaisiksi

Kannonnosto ja juurikääpä Ensimmäiset itiöemät muodostuvat lahoihin kannon osiin keskimäärin kahden vuoden varastoinnin jälkeen juurikääpä voi säilyä yli kuusi vuotta tartuntakykyisenä hyvinkin pienissä, vain 15 mm paksuissa juurenpätkissä Leviäminen tiheissä metsiköissä mahdollista jopa 2-5 cm läpimittaisista kannoista 5.6.2013 26

Vähentääkö kantojen korjuu juurikäävän tuhoja seuraavassa puusukupolvessa? Pahoilla tyvilahokohteilla huolellisella kantojen korjuulla voidaan vähentää, joskaan ei kokonaan estää, taudin leviämistä seuraavaan puusukupolveen Toisaalta juurikäävän lahottama materiaali voi levitä kantojen noston ja kuljetuksen seurauksena Kohteissa, joissa kannot jätettiin maahan, juurikääpä oli 20-30 vuoden uudistamisen jälkeen saastuttanut 5 (DK) 10 (SWE) kertaa enemmän runkoja kuin kannonnostokohteissa 40-50 vuoden jälkeen ero oli kutistunut siten, että kannonnostokohteissa 7-42 % puista oli saanut tartunnan vrs nostamattomissa kohteissa 33-52 %. 5.6.2013 27

Miten vähentää juurikäävän tartuntariskiä? Lahovikaiset kannot ja kaikki niiden osat korjataan huolellisesti pois uudistusalalta( pois lukien suojakaistat, luontokohteet jne.) Kantoja ei välivarastoida yli 2 vuotta Välivarastojen pohjille ei jätetä kantopaloja Kannot varastoidaan aurinkoiselle, tuuliselle ja kuivalle paikalle ja terveet kannot kasataan varastoauman alimmaiseksi 5.6.2013 28

Ongelmana ovat varastopaikalle jääneet kasojen pohjat 29.8.2012 5.6.2013 29 Valokuva: Piri ym. 2009 5.6.2013 29 17 Kärhä: Terminaalit ja metsäenergiajakeiden varastointi ja haketus

Kantojen kuivuminen palstalla ja varastossa 5.6.2013 30

Seuraavassa esimerkkejä huonoista välivarastoista ÄLÄ TEE NÄIN

www.metsateho.fi 5.6.2013 33

Ei ohitustilaa 05/06/2013 5.6.2013 34

Teiden auraus 5.6.2013 35

Monivuotisen, toistuvan varastoinnin seuraukset näkyvät ytimennävertäjätuhoina naapurikuviolla

KIITOS! 5.6.2013 38