Turvallisuusalan perustutkinto 2010 Turvallisuusalan koulutusohjelma Turvallisuusvalvoja Hyväksytty 1.11.2010 Voimassa 1.8.2010 alkaen Kehitysjohtajan päätös 3 (asnro 56/500/2009) Hallintosääntö 1.1.2007, 10 1
TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO 120 OV... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. JOHDANTO... 5 1 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 5 1.1 Turvallisuusalan perustutkinnon tavoitteet... 5 Turvallisuusalan perustutkinnon muodostuminen... 6 Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet... 8 1.3 Elinikäisen oppimisen avaintaidot... 9 1.4 Jatko-opintokelpoisuus... 11 2 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 11 3 PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA... 11 3.1 Yleistä näyttötutkintojärjestelmästä... 11 3.2 Näyttötutkintojen järjestäminen... 12 3.3 Näyttötutkinnon suorittaminen... 12 3.4 Näyttötutkinnon perusteet... 12 3.5 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa... 12 3.6 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa... 13 3.7 Todistukset... 13 3.8 Näyttötutkintoon valmistava koulutus... 14 4 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI... 14 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat... 14 4.1.1 Turvallisuusalan toiminta, 30 ov... 14 4.2 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat... 18 4.2.2 Pelastustoiminta, 20 ov... 18 4.2.4 Vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta, 10 ov... 21 4.2.9 Tietoturvallisuustoiminta, 10 ov... 24 4.2.11 Uhkatilanteiden hallinta, 10 ov... 28 4.2.14 Tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista... 31 4.2.15 Tutkinnon osa ammattitutkinnoista... 32 4.2.16 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnoista... 32 4.2.17 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat, 0-10 ov... 32 4.3 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa... 33 2
4.3.1 Yrittäjyys... 33 4.3.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen... 37 4.3.3 Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat... 40 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot)... 40 4.3.5 Lukio-opinnot... 40 4.4 ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat)... 40 4.4.1 Yritystoiminta... 41 4.4.2 Tutkinnon osat ammatillisista tutkinnoista (ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista)... 44 4.4.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa... 45 4.5 OPINNÄYTE AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 45 5. AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV... 45 5.1 Pakolliset tutkinnon osat... 46 5.1.1 Äidinkieli, 4 ov... 46 5.1.1.1 Tiedonhankinta ja -välittäminen 1 ov... 46 5.1.1.2 Ammatilliset tekstitaidot 1 ov... 47 5.1.1.3 Puheviestintä 1 ov... 49 5.1.1.4 Kieli ja kulttuuri 1 ov... 50 5.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi, 1 ov... 51 5.1.3 Vieras kieli, englanti 2 ov... 52 5.1.4 Matematiikka, 3 ov... 54 5.1.4.1 Peruslaskutoimitukset 1 ov... 54 5.1.4.2 Työelämän matematiikkaa 1 ov... 55 5.1.4.3 Matemaattisen tiedon tuottaminen ja analysointi 1 ov... 56 5.1.5 Fysiikka ja kemia, 2 ov... 57 5.1.5.1 Fysiikan perusteet 1 ov... 57 5.1.5.2 Kemian perusteet 1 ov... 59 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, 1 ov... 61 5.1.7 Liikunta, 1 ov... 62 5.1.8 Terveystieto, 1 ov... 63 5.1.9 Taide ja kulttuuri, 1 ov... 66 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat... 67 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 82 7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 83 8 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 83 9 Liiteosa... 83 3
TURVALLISUUSALAN AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA... 83 9.2 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 86 9.3 AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT... 87 4
JOHDANTO Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Perustutkinnon perusteisiin sisältyy sekä opetussuunnitelman perusteet että näyttötutkinnon perusteet, ja siksi perusteiden käsitteistöä on yhtenäistetty. Perustutkinnon perusteet on määräys, jolla ohjataan sekä koulutuksen että näyttötutkintojen järjestäjiä, ja tutkinnon perusteet -asiakirjan sähköisessä muodossa on tarvittaessa erotettavissa ammatillista peruskoulutusta (opetussuunnitelmaperusteista koulutusta) ja näyttötutkintoperusteista koulutusta koskevat osat. Luku 1 ja luku 4 sekä luvusta 9 ammattialan kuvaus ja arvoperusta ovat yhteisiä. Luvut 2, 5, 6, 7 ja 8 koskevat vain ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavia perustutkintoja ja luku 3 vain näyttötutkintona suoritettavia perustutkintoja. Tutkinnon osa -käsite vastaa aiempaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen käsitettä opintokokonaisuus. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Ammatillisen perustutkinnon perusteissa on päätetty tutkinnon ja koulutusohjelmien tai osaamisalojen tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja koskevia määräyksiä. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteet on määritelty oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen/pätevyys). Tältä pohjalta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintana. Ammatillisen perustutkinnon perusteiden pohjalta koulutuksen järjestäjä hyväksyy ammatillista peruskoulutusta varten opetussuunnitelman. Järjestäessään näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. 1 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Turvallisuusalan perustutkinnon tavoitteet Turvallisuusalan perustutkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella henkilöllä on laaja-alaiset perustiedot ja valmiudet työskennellä, erikoistua tai jatkokouluttaa itseään kaikilla turvasektorin aloilla, joita ovat tekniikan alan työt, logistiikkatyöt, ympäristötyöt, sotilastyöt, vankeinhoito, palvelutyöt ja yksityisen turvallisuusalan työt. Turvallisuusalan perustutkinto antaa perusvalmiudet ammattitaidon kehittämiseen. Tutkinnon suorittanut on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa erilaisten työnantajien palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon yhteistyökumppaneiden työtehtävät omassa työssään. Turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneen on tultava toimeen monikulttuurisessa työympäristössä ja selviydyttävä työyhteisössä ja työsuoritukseen liittyvässä kanssakäymisessä molemmilla kotimaisilla ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Hänen on osattava noudattaa 5
työssään ympäristön kestävää kehitystä tukevia menetelmiä. Hänen on osattava käyttää työssään tarvitsemiaan teknisiä välineitä ja laitteita, ja hänellä on oltava tietoyhteiskunnassa tarvittavat valmiudet jatkuvasti kehittyvän tieto- ja viestintätekniikan käyttämiseksi tiedon hankkimisessa ja vuorovaikutteisessa viestimisessä. Turvallisuusalan perustutkinnon suorittanut toimii työssään ohjeiden puitteissa ja hänellä on oltava oma-aloitteisuutta, kekseliäisyyttä ja tilanteiden ennakointikykyä tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Yrityksen työntekijänä tai ammatinharjoittajana hänen on osattava palvella asiakkaita ja huomioida heidän tarpeitaan. Hänen on tunnettava asiakkaan ja kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet sekä osattava ottaa ne huomioon työssään. Turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneen on osattava toimia työssään laatujärjestelmien mukaisesti. Hänellä on oltava käsitys turvallisuusalan kansainvälisestä ja kansallisesta kilpailukykyisyydestä ja laadun yhteydestä kustannuksiin sekä tunnettava vastuunsa kaikissa työtehtävissään. Perustutkinnon suorittaneen on osattava huolehtia omasta terveydestään ja siten ylläpitää työ- ja toimintakykyään. Hänen on tiedettävä ammattinsa fyysiset ja psyykkiset terveysvaarat ja osattava ehkäistä niitä ennalta. Hänen on osattava huolehtia työturvallisuudesta ja hänen on noudatettava työsuojelumääräyksiä ja -ohjeita. Turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneella on oltava elinikäisen oppimisen edellyttämät oppimaan oppimisen taidot, kuten kyky arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan, arvioida ja jäsentää tietoa, suunnitella omaa opiskeluaan ja asettaa itselleen oppimisen tavoitteita. Lisäksi hänellä on oltava halu ja motivaatio jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Tutkinnon suorittaneella on oltava taidot selviytyä joustavasti uusista ja erilaisista tilanteista ja toimia innovatiivisesti. Hänen on osattava löytää ratkaisuja ongelmatilanteissa. Turvallisuusalan suorittaneella on oltava monipuoliset taidot selviytyä työelämän viestintätilanteista. Hänen on pystyttävä toimimaan yhteistyössä muiden kanssa myös monikulttuurisessa työympäristössä. Turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneen on osattava toimia vastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Hänen on noudatettava työssään turvallisuusalan ammattietiikkaa ja vaitiolovelvollisuutta. Hänen on kyettävä suvaitsevaisuuteen ja tasaarvoiseen suhtautumiseen toisia ihmisiä kohtaan. Hänen on osattava ottaa toiset huomioon ja hyväksyä ihmisten erilaiset tunteet ja käyttäytyminen. Lisäksi hänen on hallittava omat tunteensa työyhteisö-, asiakaspalvelu- ja muissa vuorovaikutustilanteissa. Hänen on arvostettava omaa ammattiaan sekä oltava motivoitunut kehittämään itseään ja työtään. Tutkinnossa on vain yksi koulutusohjelma, jonka nimi on Turvallisuusalan koulutusohjelma. Tutkintonimike on turvallisuusvalvoja. Turvallisuusalan perustutkinnossa voi erikoistua vartiointi-, pelastus- tai turvallisuustekniseen toimintaan. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). Turvallisuusalan perustutkinnon muodostuminen Turvallisuusalan perustutkinto, 120 ov Ammatillisessa peruskoulutuksessa Näyttötutkinnossa 4. Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov 4. Ammatilliset tutkinnon osat Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Turvallisuusalan toiminta 30 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Turvallisuusalan toiminta 6
4.2 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valittava yhteensä 60 ov kohdista 4.2 4.3 4.2.1 Vartiointitoiminta 20 ov 4.2.2 Pelastustoiminta 20 ov 4.2.3 Turvallisuustekninen toiminta 20 ov 4.2.4 Vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta 10 ov 4.2.5 Ympäristöturvallisuustoiminta 10 ov 4.2.6 Turvallisuusalan palvelutoiminta 10 ov 4.2.7 Kiinteistötekninen toiminta 10 ov 4.2.8 Logistinen turvallisuustoiminta10 ov 4.2.9 Tietoturvallisuustoiminta 10 ov 4.2.10 Kansainvälinen turvallisuustoiminta 10 ov 4.2.11 Uhkatilanteiden hallinta 10 ov 4.2.12 Turvatarkastustoiminta 10 ov 4.2.13 Turvajärjestelmien käyttö 10 ov 4.2 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valittava 6 osaa 4.2.1 Vartiointitoiminta (vastaa kahta osaa) 4.2.2 Pelastustoiminta (vastaa kahta osaa) 4.2.3 Turvallisuustekninen toiminta (vastaa kahta osaa) 4.2.4 Vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta 4.2.5 Ympäristöturvallisuustoiminta 4.2.6 Turvallisuusalan palvelutoiminta 4.2.7 Kiinteistötekninen toiminta 4.2.8 Logistinen turvallisuustoiminta 4.2.9 Tietoturvallisuustoiminta 4.2.10 Kansainvälinen turvallisuustoiminta 4.2.11 Uhkatilanteiden hallinta 4.2.12 Turvatarkastustoiminta 4.2.13 Turvajärjestelmien käyttö 4.2.14 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 10 ov tutkinnosta 4.2.14 Tutkinnon osa ammatillisesta perus- 4.2.15 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta 4.2.15 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta 4.2.16 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnostnosta 4.2.16 Tutkinnon osa erikoisammattitutkin- 4.2.17 Paikallisesti tarjottavat turvallisuusalan tutkinnon osat, 0-10 ov 4.3 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 0-10 ov 4.3.1 Yrittäjyys, 10 ov 4.3.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 2 ov 4.3.3 Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat, 0-10 ov 4.3.4 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat, 0-10 ov 4.3.5 Lukio-opinnot 0-10 ov 4.4 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnot osat ventävät tutkinnot osat 4.4 Ammatillista osaamista yksilöllisesti sy- 4.4.1Yritystoiminta, 10 ov 4.4.1Yritystoiminta 4.4.2 Tutkinnon osat ammatillisista tutkinnoista (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnoista (ammatilliset perustutkinnot, ammatti- 4.4.2 Tutkinnon osat ammatillisista tutkinnot, erikoisammattitutkinnot) tutkinnot, erikoisammattitutkinnot) 4.4.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 5. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (yhteiset opinnot), 20 ov 5.1 Pakolliset Pakolliset Valinnaiset tutkinnon osat 5.1.1 Äidinkieli 4 ov 0 4 ov 5.1.2. Toinen 1 ov 0 4 ov kotimainen kieli 5.1.2.1 Toinen 1 ov 7
kotimainen kieli ruotsi 5.1.2.2 Toinen 2 ov kotimainen kieli suomi 5.1.3 Vieras 2 ov 0 4 ov kieli 5.1.4 Matematiikka 3 ov 0 4 ov 5.1.5 Fysiikka ja 2 ov 0 4 ov kemia 5.1.6 Yhteiskunta-, 1 ov 0 4 ov yritys- ja työelämätieto 5.1.7 Liikunta 1 ov 0 4 ov 5.1.8 Terveystieto 1 ov 0 4 ov 5.1.9 Taide ja 1 ov 0 4 ov kulttuuri 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat 5.2.1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat 5.1.1 5.1.9 5.2.2 Ympäristötieto 0 4 ov 5.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka 0 4 ov 5.2.4 Etiikka 0 4 ov 5.2.5 Kulttuurien tuntemus 0 4 ov 5.2.6 Psykologia 0 4 ov 5.2.7 Yritystoiminta 0 4 ov 16 ov 4 ov Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pakollisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Liikunnan pakollisten opintojen laajuus on 1 ov ja terveystiedon pakollisten opintojen laajuus on 1 ov. Koulutuksen järjestäjä voi päättää liikunnan ja terveystiedon pakollisten opintojen jakamisesta poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että niiden yhteislaajuus on kaksi opintoviikkoa. 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet 8
Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintokohtaiset valinnaisuussäännöt on esitetty edellä Turvallisuusalan perustutkinnon muodostuminen -taulukossa. tai tutkinnon suorittaja voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja ja suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukiossa suoritettujen tai suoritettavien opintojen korvaavuudet on määritelty luvussa 5 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot). Korvaavuuksien määrittely edistää myös koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja yhteisen opetustarjonnan hyödyntämistä. Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. 1.3 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Erikseen arvioitava elinikäisen oppimisen avaintaidon arvioinnin kohde sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka 9
terveys, turvallisuus ja toimintakyky aloitekyky ja yrittäjyys kestävä kehitys estetiikka viestintä ja mediaosaaminen matematiikka ja luonnontieteet teknologia ja tietotekniikka aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen 10
tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. tai tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 1.4 Jatko-opintokelpoisuus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. 2 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteiden toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa on kirjattuna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelman yhteisessä osassa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän sähköalan maakunnallisen koulutuksen ohjausryhmässä on hyväksytty Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelma. Suunnitelmassa on kirjattuna näyttöjen toteuttamisen ja arvioinnin lisäksi opintojen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen. 3 PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA 3.1 Yleistä näyttötutkintojärjestelmästä Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa valmistua myös uuteen ammattiin. Näyttötutkinnossa henkilön ammatillinen osaaminen voidaan kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä työnantajataho, työntekijätaho ja opetusala tekevät tiivistä yhteistyötä tutkintorakennetta kehitettäessä, tutkintojen perusteita laadittaessa, tutkintotilaisuuksia suunniteltaessa ja järjestettäessä sekä tutkintosuorituksia arvioitaessa. 11
Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Näyttötutkinnon perusteissa on määritelty ammattitaito työelämässä tarvittavina osaamisvaatimuksina. Tutkinnot rakentuvat osista, jotka vastaavat itsenäisiä työkokonaisuuksia. 3.2 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 3.3 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 3.4 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 3.5 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen. 12
3.6 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Mikäli tutkinnon suorittaja on jo aikaisemmin ammatillisessa peruskoulutuksessa tai näyttötutkintona osoittanut ammattitaitonsa jossakin tämän tutkinnon osassa, aiemmin suoritettu tutkinto tai tutkinnon osa on esitettävä tunnustettavaksi osaksi näyttötutkintona suoritettavaa tutkintoa. Aikaisemmin hankitulle ja osoitetulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Tarvittaessa tutkinnon suorittajan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnnin perusteet. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu Tutkinnon suorittaja voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 3.7 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. 13
Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 3.8 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 4 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Turvallisuusalan toiminta, 30 ov Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa hahmottaa yritysturvallisuuden osa-alueet tehdä yritysturvallisuuteen liittyviä uhka- tai riskikartoituksia tehdä ennalta ehkäiseviä turvallisuussuunnitelmaluonnoksia ottaa huomioon vartiointitoiminnan, pelastustoiminnan ja turvallisuusteknisen toiminnan työssään ottaa huomioon työssään turvallisuuteen liittyvän lainsäädännön perusteet tiedottaa ja viestiä työhönsä sopivalla tavalla toimia voimankäytön ja itsepuolustuksen perusteiden mukaisesti toimia väkivaltaa, onnettomuuksia ja rikoksia estävällä tavalla toimia terveyttä edistävien tapojen mukaisesti työ- ja opiskeluyhteisöissä (TYKYtoiminta) palvella sisäistä ja ulkoista asiakasta turvallisuusalalla ottaa huomioon yrittäjyyden ja markkinoinnin perusteet turvallisuusalalla tehdä yhteistyötä turvallisuusalan keskeisten viranomaisorganisaatioiden ja yhteisöjen kanssa toimia tulityö- ja työturvallisuuskoulutuksen edellyttämällä tavalla toimia onnettomuustilanteissa ensiapukoulutuksen edellyttämällä tavalla raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla. 14
Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Taloudellinen ja laadukas toiminta noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi Arvioinnin kohde 2.Työmenetelmi en, -välineiden ja materiaalin hallinta Yritysturvallisuuteen liittyvien uhka- tai riskikartoituksien hallinta Ennalta ehkäisevien turvallisuussuunnitelmaluonnoksen tekeminen Arviointikriteerit tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ohjattuna omaa työtään noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti suunnittelee oman työnsä annettujen ohjeiden mukaan noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman itsenäisesti Arviointikriteerit tai tutkinnon suorittaja tekee ohjeistettuna yritysturvallisuuteen liittyvän perusmuotoisen uhka- tai riskikartoituksen ja valitsee käytettävän työmenetelmän tai välineen ohjeiden mukaisesti tekee ohjeistettuna yritysturvallisuuteen liittyvän turvallisuussuunnitelmaluonnoksen tekee itsenäisesti yritysturvallisuuteen liittyvän perusmuotoisen uhka- tai riskikartoituksen ja arvioi valitsemansa työmenetelmän tai välineen soveltuvuutta työn edetessä tekee itsenäisesti yritysturvallisuuteen liittyvän turvallisuussuunnitelmaluonnoksen tekee itsenäisesti yritysturvallisuuteen liittyvän perusmuotoisen uhka- tai riskikartoituksen turvallisuusuhista ja niiden seurauksista esimerkiksi haavoittuvuusanalyysillä ja valitsee kohteeseen parhaiten soveltuvan riskienhallinnan menetelmän ja välineen tekee itsenäisesti yritysturvallisuuteen liittyvän turvallisuussuunnitelmaluonnoksen, esittelee sen ja arvioi sen käytettävyyttä kohteeseen Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Arviointikriteerit tai tutkinnon suorittaja 15
Yritysturvallisuuden osaalueiden hallinta Uhkien ja riskien hallinta Yrittäjyyden hallinta Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky hahmottaa yritysturvallisuuden osa-alueet ja niiden keskeisen sisällön huomioi työssään uhkien ja riskienhallinnan perusteet sekä käyttää ohjattuna uhkien- ja riskienhallinnan menetelmiä tai välineitä huomioi työssään yrittäjyyden perusteet ja yritysmuodot Arviointikriteerit ymmärtää yritysturvallisuuden osaalueiden merkityksen yritysturvallisuustoiminnassa ymmärtää uhkien ja riskienhallinnan perusteet sekä käyttää uhkien- ja riskienhallinnan menetelmiä tai välineitä ymmärtää yrittäjyyden perusteet ja yritysmuodot ja käyttää työssään tarvittavaa tietoa osaa soveltaa työssään yritysturvallisuuden osa-alueita ja niiden tavoitteita osaa soveltaa ja käyttää työssään uhkien- ja riskienhallinnan menetelmiä tai välineitä tapauskohtaisesti hankkii ja soveltaa työssään tietoa yrittäjän oikeuksista, velvollisuuksista ja vastuista tai tutkinnon suorittaja huomioi työssään liikunnan ja ravinnon merkityksen työssäjaksamisessa ja palautumisessa huomioi ohjattuna toiminta- ja työkyvyn ylläpitämisen työssään noudattaa liikunta- ja ravinto-ohjelmaa, annettuja ohjeita ja osaa soveltaa niitä työssään tuntee omat terveydelliset rajoitteensa ja noudattaa niitä noudattaa annettuja ohjeita kokonaisvaltaisesti ja osaa soveltaa niitä työssään huomioi turvallisuusalan tehtäviin liittyvät ohjeet mutta tarvitsee ohjausta noudattaa työyhteisön ohjeita ja huomioi työssään työyhteisön muut jäsenet tuntee omaan työhönsä liittyvät turvallisuusohjeet ja toimii niiden mukaisesti noudattaa turvallisuudesta annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa käyttää turvallisesti ohjeiden ja työtehtävän mukaisia työvälineitä ja menetelmiä ottaa omassa työssään huomioon työturvallisuusohjeet vastaa toimintansa turvallisuudesta varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ja poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet toimii motivoituneesti kehittää toimintaansa turvallisemmaksi ymmärtää väsyneenä tai sairaana työskentelyn riskit tuntee ja ymmärtää omat terveydelliset rajoitteensa ja noudattaa niitä havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä, arvioi työhönsä liittyvi- 16
Oppiminen ja ongelmanratkaisu arvioi ohjattuna omaa työtään terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen arvioi omaa työtään ja raportoi siitä en työvälineiden ja menetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ja huolehtii itsenäisesti työympäristönsä turvallisuudesta on motivoitunut terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn itsenäiseen ylläpitämiseen ja edistämiseen arvioi omaa työtään ja raportoi siitä tilanteen vaatimalla tavalla Ammattietiikka Viestintä ja tiedottaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti ymmärtää turvallisuusalaan liittyvän luottamuksellisuuden merkityksen työtehtävissään hallitsee viestinnän ja tiedottamisen peruskäsitteistöä hallitsee tietokoneen, sähköpostin ja internetin peruskäytön toimii yhteistyössä erilaisten ihmisten ja erilaisten organisaatioiden kanssa noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita ymmärtää turvallisuusalaan liittyvän luottamuksellisuuden merkityksen työtehtävissään ymmärtää viestinnän ja tiedottamisen merkityksen yrityksessä ja yhteisössä käyttää tietokonetta, sähköpostia ja internetiä sujuvasti toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa, huomioi toiminnassaan eri sidosryhmien tarpeet noudattaa työaikoja ja neuvottelee mahdollisista poikkeamista ymmärtää turvallisuusalaan liittyvän luottamuksellisuuden merkityksen työtehtävissään soveltaa viestinnän ja tiedottamisen perusasioita, käyttää lähdeviitteitä ja ymmärtää lähdekriittisyyden merkityksen käyttää tietokonetta, sähköpostia ja internetiä sujuvasti työtehtävänsä tekemiseen toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja suunnittelee työtään eri sidosryhmien tarpeiden pohjalta Ammattitaidon osoittamistavat tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa osallistumalla erilaisiin turvallisuusalan työtehtäviin aidossa työkohteessa tai muussa mahdollisimman hyvin sen oloja vastaavassa paikassa. Työtä tulee tehdä siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja -materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan 17
elinikäisen oppimisen avaintaidoista oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden menetelmien avulla. 4.2 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Turvallisuusalan perustutkinnon perusteissa on valmiit opetussuunnitelmat 13 valinnaiseen tutkinnonosaan. Näistä Pohjois-Karjalan Ammattiopistossa tarjotaan neljää, Pelastustoiminta, Vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta, Tietoturvallisuustoiminta ja Uhkatilanteiden hallinta. Vartijan ammattitutkinnosta tarjotaan tutkinnonosa, Turvallisuustekniikka ja Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnosta tutkinnonosa, Vartioimisliiketoiminta ja vartiointityön perusteet. 4.2.2 Pelastustoiminta, 20 ov Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa ottaa työssään huomioon pelastustoimintaan liittyvän lainsäädännön selvittää asiakaskohteen ja sen toiminnan pääperiaatteet tunnistaa pelastustoimintaan liittyviä uhkia tehdä pelastustoimintaan liittyviä uhka- tai riskikartoituksia toimia havaitsemiensa turvallisuusriskien tai uhkien edellyttämillä tavalla selvittää kohteen lakisääteisten turvajärjestelmien tarpeen laatia pelastussuunnitelmaluonnoksen toimia omatoimiseen varautumiseen liittyvissä tehtävissä tunnistaa ja käynnistää tarvittavat ensivaste- ja pelastustoiminnat tehdä pienkohteiden palotarkastuksen tehdä väestönsuojan tarkastuksen ottaa huomioon kiinteistön hätäpoistumisjärjestelyt ja kokoontumispaikat tehdä neuvonta- ja valistustyötä ottaa huomioon oman ja asiakkaan turvallisuuden kannalta oleelliset asiat opastaa ja ohjata asiakkaita ottaa työssään huomioon yrittäjyyden ja markkinoinnin raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 18
Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Taloudellinen ja laadukas toiminta Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Pienkohteiden palotarkastuksen tekeminen Pelastussuunnitelmaluonnoksen tekeminen Väestönsuojan tarkastuksen tekeminen Neuvonta- ja valistustyön tekeminen Arviointikriteerit tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ohjattuna omaa työtään noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. Arviointikriteerit suunnittelee oman työnsä annettujen ohjeiden mukaan noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. tai tutkinnon suorittaja tekee ohjattuna pienkohteiden palotarkastuksen tekee ohjeistettuna pelastussuunnitelmaluonnoksen tekee ohjattuna väestönsuojan tarkastuksen tekee ohjattuna neuvonta- ja valistustyötä tekee itsenäisesti pienkohteiden palotarkastuksen tekee itsenäisesti pelastussuunnitelmaluonnoksen tekee itsenäisesti väestönsuojan tarkastuksen tekee itsenäisesti neuvonta- ja valistustyötä tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman itsenäisesti noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. tekee itsenäisesti pienkohteiden palotarkastuksen ja valitsee kohteeseen parhaiten soveltuvan menetelmän ja välineet tekee itsenäisesti pelastussuunnitelmaluonnoksen, esittelee sen ja arvioi sen käytettävyyttä kohteeseen tekee itsenäisesti väestönsuojan tarkastuksen ja valitsee kohteeseen parhaiten soveltuvan menetelmän ja välineet tekee itsenäisesti neuvonta ja valistustyötä ja valitsee kohteeseen parhaiten soveltuvan menetelmän ja välineet Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 19
noudattaa pelastustoimintaan liittyvän lainsäädännön perusteita ja soveltaa niitä tapauskohtaisesti 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Pelastustoimintaan liittyvän lainsäädännön velvoitteiden hallinta Turvajärjestelmiä koskevien ohjeiden ja määräysten huomioiminen Yrittäjyyden hallinta Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu tai tutkinnon suorittaja huomioi työssään pelastustoimintaan liittyvän lainsäädännön perusteet huomioi työssään turvajärjestelmiin liittyvät ohjeet ja määräykset huomioi työssään yrittäjyyden perusteet ja yritysmuodot Arviointikriteerit ymmärtää pelastustoimintaan liittyvän lainsäädännön perusteet ymmärtää turvajärjestelmiin liittyvät ohjeet ja määräykset ymmärtää yrittäjyyden perusteet ja yritysmuodot osaa soveltaa turvajärjestelmiin liittyviä ohjeita ja määräyksiä tapauskohtaisesti ymmärtää yrittäjyyden perusteet ja yritysmuodot ja käyttää työssään tarvittavaa tietoa tai tutkinnon suorittaja arvioi ohjattuna omaa työtään arvioi omaa työtään ja raportoi siitä arvioi omaa työtään ja raportoi siitä tilanteen vaatimalla tavalla Ammattietiikka noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti. noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita. noudattaa työaikoja ja neuvottelee mahdollisista poikkeamista. Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa huomioi oman ja asiakkaan turvallisuuden kannalta oleelliset asiat toimii rakentavassa ja luottamuksellisessa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa huomioi toiminnassaan eri sidosryhmien toimii rakentavassa ja luottamuksellisessa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa suunnittelee työtään eri sidosryhmien tarpeiden pohjalta Terveys, turvallisuus ja toimintakyky opastaa ja ohjaa asiakkaita turvalliseen toimintaan huomioi turvallisen toiminnan välttää työssään riskejä noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen ottaa opastuksessa huomioon asiakkaan tarpeet vastaa toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita ja huomioi työssään työyhteisön muut jäsenet opastaa turvajärjestelmien oikeaan käyttöön kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä käyttää turvallisesti varmistaa työvälinei- osaa arvioida suojain- 20
ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä den ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet ten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön Ammattitaidon osoittamistavat tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa osallistumalla pelastustoiminnan työtehtäviin aidossa työkohteessa tai muussa mahdollisimman hyvin sen oloja vastaavassa paikassa. Työtä tulee tehdä siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja -materiaalin hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan, poislukien väestönsuojan tarkastuksen tekeminen elinikäisen oppimisen avaintaidoista oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden menetelmien avulla. 4.2.4 Vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta, 10 ov Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa toimia vartiointi- ja järjestyksenvalvontatilanteissa toimintaa koskevan lainsäädännön mukaisesti suoritettuaan sisäasiainministeriön määrittämän vartijan- sekä järjestyksenvalvojan koulutuksen hyväksytysti toimia poikkeustilanteissa voimankäyttöä ja hätävarjelua säätelevän lainsäädännön mukaisesti käyttää kaasusumutinta ja teleskooppipatukkaa niitä koskevan lainsäädännön ja saamansa sisäasiainministeriön määrittämän koulutuksen mukaisesti toimia vartiointi- ja järjestyksenvalvontatoiminnan tehokkaan ja turvallisen voimankäytön mukaisesti ottaa huomioon oman ja asiakkaan turvallisuuden kannalta oleelliset asiat raportoida työstään tilanteen vaatimalla tavalla. Arviointi 21
Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Taloudellinen ja laadukas toiminta Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Voimankäyttövälineiden ja tekniikan hallinta Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Vartiointi- ja järjestyksenvalvontatilanteisiin liittyvän lainsäädännön hallinta Arviointikriteerit tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ohjattuna omaa työtään noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti Arviointikriteerit suunnittelee oman työnsä annettujen ohjeiden mukaan noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman itsenäisesti noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi tai tutkinnon suorittaja toimii ohjattuna ennalta opetettujen voimankäyttöön liittyvien toimintamallien mukaisesti Arviointikriteerit toimii ennalta opetettujen voimankäyttöön liittyvien toimintamallien mukaisesti sopeuttaa toimintansa ennalta opetettujen voimankäyttöön liittyvien toimintamallien mukaisesti toiminta on sujuvaa, tehokasta, turvallista ja tilanteenmukaista tai tutkinnon suorittaja suorittaa hyväksytysti vartijan- sekä järjestyksenvalvojan koulutuksen ottaa työssään huomioon vartioinnin- ja järjestyksenvalvonnan lainsäädäntöön liittyviä perusteita ymmärtää näiden merkityksen yrityksen toiminnalle noudattaa työsään vartiointiin ja järjestyksenvalvontaan liittyvää lainsäädäntöä 22