MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI Bosnian kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä sekä persoonallisuuden kasvua. Oman äidinkielen opetus luo osaltaan pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen avulla oppilas säilyttää yhteyden kielelliseen kulttuuriinsa. Sen opetuksella voidaan tukea myös eri oppiaineiden opiskelua. Opetuksen tavoitteiden lähtökohtina ovat oppilaan ikä, aikaisempi opetus sekä kodin ja muun ympäristön tarjoama tuki äidinkielen kehittymiselle. Ne voidaan määrittää tason tai vuosiluokkien perusteella. Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, jota säätelee opetushallituksen suositus (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004). Opetusjärjestelyt Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelma on laadittu kahden viikkotunnin vuosittaiseen äidinkielen opiskeluun. Tuntimäärä ja opiskelu vieraassa kieliympäristössä asettavat rajoituksia omaksuttavan aineksen laajuudelle. Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Joissakin kielissä voi olla rajatut mahdollisuudet saada kirjallista oppimateriaalia, jolloin työtavan valinnalla ja opettajan omalla halulla tuottaa oppimateriaalia on keskeinen merkitys. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. Bosnian kielen opetuksen ja kielen ominaispiirteitä Bosnian kieli kuuluu eteläslaavilaisiin kieliin. Eteläslaavilaisten kielten itäiseen haaraan kuuluvat makedonia ja bulgaria sekä läntiseen haaraan kuuluvat bosnia, serbia, kroatia ja sloveeni. Bosnian kieltä puhuu äidinkielenään noin neljä miljoonaa ihmistä. Bosniaa puhutaan Bosnia-Herzegovinassa. Ennen Jugoslavian perustamista bosnia, serbia ja kroatia olivat erillisiä kieliä. Jugoslavian perustamisen jälkeen (1918) käytettiin virallisina kielinä serbiaa ja kroatiaa, ja toisen maailmansodan jälkeen viralliseksi kieleksi tuli serbokroatia eli kroatoserbia. Entisen Jugoslavian hajottua serbokroatian kieltä ei enää olemassa. Serbia, kroatia ja bosnia ovat nykyisin itsenäisiä kieliä, jotka kehittyvät omaan suuntaansa. Kaikilla näillä kielillä on omat 2
kielioppinsa, oppikirjat ja muu kirjallisuus. Serbia, kroatia ja bosnia ovat edelleen läheisiä kieliä, ja niiden puhujat ymmärtävät toisiaan. Bosnian kirjakieli on vanha. Ensimmäinen bosniankielinen kirjallinen teos on peräisin 1100- luvulta. Bosnian kielen erityispiirteitä ovat: Aakkosissa on 30 kirjainta, 25 konsonanttia ja viisi vokaalia. Bosnian kielen sanojen ääntämisessä oikea painotus on keskeistä. Sanapaino on osaksi kiinteä, osaksi liikkuva. Pääpaino ei koskaan ole sanan lopputavuilla. Painollinen tavu on joko lyhyt tai pitkä, ja sen sävelkulku voi olla laskeva tai nouseva. Kysymyksiä muodostetaan joko intonaation tai kysymyssanojen avulla. Bosnian kielessä on seitsemän sijamuotoa. Sanoilla on kolme sukua: feminiini, maskuliini ja neutri. Sanaluokkia on 10. Perusaikamuotojen (preesens, perfekti ja 1. futuuri) lisäksi aikamuotoja ovat imperfekti, aoristi, pluskvamperfekti ja 2. futuuri. Lauseiden sanajärjestys on melko vapaa. Opetuksessa otetaan huomioon kodin kielitilanne, ja se missä määrin bosnian kieli on läsnä oppilaan elämässä. Opetuksen suunnitelmassa kuvataan oppimista tasoittain tai luokkaasteittain. Käytännössä jokaiselle oppilaalle pyritään laatimaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa henkilökohtaiset oppimistavoitteet. Siirtyminen oppimistasolta toiselle tapahtuu joustavasti. Opettaja arvioi, milloin oppilas on valmis siirtymään seuraavalle tasolle. Taso I TAVOITTEET - rohkaistuu omakieliseen vuorovaikutukseen - oppii kuuntelemaan keskittyen - oppii kysymään, vastaamaan ja kertomaan bosnian kielellä - oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot - tutustuu bosnialaiseen lastenkirjallisuuteen - laajentaa sanavarastoaan - tutustuu käsitteisiin äänne, kirjain, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva - oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään - tutustuu bosnialaiseen tapakulttuuriin ja perinteisiin 3
KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen - suullista ilmaisua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa - keskittyvää ja päättelevää kuuntelemista - kuullun, nähdyn ja luetun työstämistä kerronnan, leikin ja draaman keinoin Lukeminen ja kirjallisuus Kirjoittaminen Kielentuntemus - opettajan luennan kuuntelua ja kuvien katselua sekä niistä kertomista - lukemaan opettelua sujuvasti: äänteistä tavuiksi ja edelleen sanoiksi ja lauseiksi - työskentelyä tekstien parissa yhdessä keskustellen - bosniankieliseen lastenkirjallisuuteen tutustumista - erilaisia tekstejä: satuja, runoja ja kertomuksia - kirjainten harjoittelua, tekstaus- ja kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämistä - sanojen ja lyhyiden lauseiden kirjoitusharjoittelua - kirjoittamista sanelun mukaan - lauseiden lopetusmerkit - omien pienten tarinoiden kirjoittamista - oikeinkirjoitusta kirjain-, sana- ja lausetasolla: isojen kirjainten käyttöä lauseiden alussa ja - erisnimissä, sanan jakaminen eri riveille, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö - aakkosjärjestyksen opettelua ja harjoittelua - vertailua suomen kieleen äännetasolla - kielen rakenteisiin tutustumista: tavu, sana, sanaliitto, lause - sanojen merkityksen havainnointia Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti - tuntee oman kulttuurin tapoja, juhlia ja perinteitä - oman kielen arvostus ja sen käyttäminen sekä koulussa että sen ulkopuolella 4
TASO II TAVOITTEET rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajan huomioon omassa viestinnässään oppii ilmaisemaan mielipiteitään ja tuntemuksiaan oppii kirjoittamaan ja lukemaan lyhyitä tekstejä sujuvasti syventää luetunymmärtämistaitojaan tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana ja kirjoittajana hallitsee oikeinkirjoituksen keskeisimpiä sääntöjä ja rakenteita oppii kieliopillisia perusasioita oppii valitsemaan luettavaa eri tarkoituksiin (kirjaston käyttö) tutustuu tiedonhankintatapoihin tutustuu erilaisiin tekstilajeihin tutustuu bosnialaiseen historiaan ja kulttuuriin KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen kertomista ja selostamista, juonellinen kertomus oman mielipiteen esittämistä ja perustelemista aktiivista vuorovaikutusta ja kuuntelemista osana keskustelua ilmaisuharjoituksia Lukeminen ja kirjallisuus eri aikakausien teosten lukemista, niiden käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista keskeisimpiä kirjallisuuden käsitteitä, kuten juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtumaaika ja paikka kertomuksen rakenteeseen tutustuminen (alku, huippukohta, lopetus) pääasioiden löytäminen tekstistä erilaisiin tietolähteisiin ja kirjallisuuteen tutustumista (esim. tietokirjat, sanakirjat) Kirjoittaminen oikeinkirjoituksen perussääntöjen harjoittelemista käytännön harjoituksin oman tekstin kirjoittamista ja muokkaamista sanelukirjoitusta 5
selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelua Kielentuntemus sanaluokat: substantiivit, adjektiivit, pronominit, verbit ja numeraalit sijamuodot lauseenjäsenet: subjekti ja predikaatti aikamuodot: preesens, perfekti ja 1. futuuri bosnian kielen rakenteellinen vertailu suomen kieleen Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti tutustumista Bosnian muinaishistoriaan ja maantieteellisiin perusasioihin TASO III TAVOITTEET käyttää rohkeasti kieltä erilaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella laajentaa sanavarastoaan osaa käyttää hyväksi oppimaansa kielitaitoa puheessaan ja kirjoittaessaan kehittyy aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi tutustuu bosniankieliseen kirjallisuutteen kuuntelemalla ja lukemalla pystyy erottamaan puhekielen kirjakielestä pystyy tuottamaan tekstiä annetun aineiston pohjalta hallitsee kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa hakea tietoa ja käyttää bosniankielisiä tietolähteitä ja tietotekniikkaa kielen opiskelussa tuntee ja arvostaa oman etnisen ryhmänsä kulttuuriperintöä ja kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kulttuureja kohtaan KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen asiatekstien ja kaunokirjallisten tekstien kommentoimista oman näkemyksen ja mielipiteen esittämistä ja perustelemista omien suullisten esitysten harjoittelua keskustelun seuraamista ja osallistumista keskusteluun 6
Lukeminen ja kirjallisuus tutustumista kirjallisuuden päälajeihin erilaisten tekstien analysointia tutustumista bosnialaiseen kirjallisuuteen käännöstehtävien harjoittelua (bosnia suomi ; suomi bosnia ) Kirjoittaminen erilaisten tekstityyppien kirjoittamista vapaasti tai aineiston pohjalta käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen (esim. kuvaavia, kertovia, tiedottavia, pohtivia ja fiktiivisiä tekstejä) asiointikirjoittamista (esim. hakemus, ansioluettelo, lomakkeet) lause- ja virketajun sekä oikeinkirjoituksen kehittämistä Kielentuntemus perustiedot bosnian kielen rakenteesta sanojen etymologian, vierassanojen ja lainasanojen tuntemusta äännevaihtelu sanojen johtaminen lausetyypit ja oikeinkirjoitus (mm. välimerkit lauseiden välissä) Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti bosnian kielen historiaan, kieliryhmiin ja niiden sukulaisuussuhteisiin tutustumista bosnialaiseen kulttuuriperintöön ja bosnialaisiin kulttuurihenkilöihin tutustumista oman kielitaustan tarkastelua ja äidinkielen merkityksen ymmärtämistä identiteetin kehittymisessä syventävää tietoa bosnian maantieteestä ja historiasta Arvioinnin periaatteet Maahanmuuttajien äidinkielen arviointi perustuu sekä opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin että oppilaan henkilökohtaisiin oppimistavoitteisiin. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään sekä tukea itsearviointitaitojensa kehittymistä. Oppiaineen arviointi perustuu 7
mm. tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekemiseen, kokeisiin, vihkotyöhön, portfolioihin ja projektitöihin. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Puhuminen ja kuunteleminen pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa tehdä huomioita kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää omakielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja Kirjoittaminen hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditiota noudattaen Kielentuntemus tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan 8
Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita 9