Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi
Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan kuntaprofiili - Kauhavan alueen väestökehityksestä - Kauhavan alueen työmarkkinoista ja muuttoliikkeestä - Kauhavan alueen yritystoiminnasta - Globaalit megatrendit - Esimerkkejä megatrendeihin ja erilaisiin arvonluontiverkostoihin liittyvistä mahdollisuuksista Tekstissä käytetty vertailualue on Kauhava, Evijärvi, Isokyrö, Lappajärvi, Lapua, Pedersören kunta, Seinäjoki, Uusikaarlepyy ja Vöyri. Joitain vertailuja tehdään myös suhteessa Etelä-Pohjanmaan maakuntaan.
Lähteet: Tilastokeskus, TEM, TIKE
Kauhava on väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin kaupunki.
Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan Kauhavan väkiluku olisi vuoden 2022 lopulla noin 1 100 henkeä pienempi kuin nykyään.
Kauhava on vuosina 2008 2012 kärsinyt muuttotappiosta.
Kauhavalla oli vuoden 2011 lopulla 7 561 työpaikkaa.
Kauhava on melko teollistunut kaupunki, jossa maataloudella on suuri merkitys.
Kauhava oli työpaikkaomavarainen kunta vuoden 2011 lopulla.
Vuonna 2010 Kauhavalla kävi töissä 1 844 muista kunnista tulevaa
ja 1 255 vertailualueen muista kunnista tulevaa kävi töissä Kauhavalla ja 970 kauhavalaista kävi töissä vertailualueen muissa kunnissa.
Kauhavalla oli vuonna 2011 yhteensä 2 008 yritystoimipaikkaa, joiden liikevaihto oli 814 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 5 087 henkeä.
Kauhavalla oli tuolloin 183 teollisuuden toimipaikkaa. Niiden liikevaihto oli 461,8 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 2 087 henkeä.
Vertailukuntien työttömyysasteet ovat olleet nousussa viimeisen kahden vuoden aikana.
Kauhavalla oli elokuun 2013 lopulla 438 työtöntä työnhakijaa.
Globaaleilla megatrendeillä on merkittäviä vaikutuksia. Lähde: Suomen sata uutta mahdollisuutta: Radikaalit teknologiset ratkaisut, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2013.
Agroteknologia ja -business on ollut Kauhavalla vahvana kehityskohteena. - Maailman väestönkasvu luo uusia markkinoita ja mahdollisuuksia elintarvikeketjun osaamiselle - Maailman väestönkasvu on seuraavan 40 vuoden aikana arviolta 2 3 miljardia henkeä elintarvikkeiden kysyntä kasvaa noin 70 % nykytasosta ja siksi tarvitaan huomattavaa elintarviketuotannon tuottavuuden nostoa - Voitaisiinko Suomessa olevaa ICT-osaamista (esim. Nokialta vapautuvia osaajia) hyödyntää elintarvikeketjun tuottavuuden nostamiseksi? Miten? Missä? Ruokaketjun ydintoimijat Kuva: www.junkkari.fi - Lihan kulutus on kasvussa, varsinkin ns. kasvavissa talouksissa - Lihanjalostusteknologian ja siihen liittyvän osaamisen kysyntä kasvaa - Pakkausosaamiselle syntyy uutta kysyntää (elintarviketeollisuus on merkittävä pakkausten käyttäjä) - Kylmäsäilytysteknologian kysyntä kasvaa, tarvitaan myös uusia navetoita ja sikaloita - Ruokailutapojen muutos kasvattaa veden kulutusta Lähde ja kuva: www.unwater.org
Vesialan osaamisen kehittäminen on yksi mahdollisuus Kauhavan alueella - Maailman makean veden varannot hupenevat, varsinkin tiheästi asutuilla alueilla - Maailmassa on arviolta 780 miljoonaa ihmistä vailla puhdasta juomavettä - Maatalous on maailman suurin makean veden käyttäjä, se käyttää n. 70 % makeasta vedestä (eräissä kasvavissa talouksissa lähes 90 %) - Juuri valmistuneen valtakunnallisen vesien tilan luokittelun mukaan vesien tila on Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla huonompi kuin Suomessa keskimäärin vesien tilan parantaminen on mahdollisuus kehittää siihen liittyvää yritystoimintaa ja osaamista
joka työllistää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. - Myös LVI-alalla tarvittaisiin tällä hetkellä paljon uusia osaajia - Suomen kansallisessa vesijohtoverkostossa on isot korjaustarpeet - Vesihuollon on toimittava häiriöttömästi kaikissa olosuhteissa - Maamme vesijohtoverkostosta noin 6 % ja viemäriverkostosta 12 % on erittäin huonossa kunnossa - LVI-alalta poistuu lähivuosina eläkkeelle huomattava määrä työntekijöitä - Sähkö-, vesijohto- ja muu rakennusasennus-toimialalla oli v. 2010 lopulla Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla 2 854 työntekijää, joista 32 % olo täyttänyt 50 v, kaikista alueella työssäkäyvistä 50 v täyttäneitä oli 33 %. - LVI-alalla riittää töitä kotimaassakin, koska suurinta osaa alan töistä ei voi viedä ulkomaille - LVI-ala on nuorten keskuudessa suosittu - LVI-alan keskeisiä tehtäväalueita ovat asennus, suunnittelu ja teollisuus - Esim. alan teollisuudessa on siirrytty yksittäisistä tuotteista kohti järjestelmiä tämä luo entistä laajempia mahdollisuuksia eri yritysten väliselle yhteistyölle
Esimerkkejä erilaisista arvonluontiverkostoista Lähde: Suomen sata uutta mahdollisuutta: Radikaalit teknologiset ratkaisut, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2013.
ja niihin liittyvistä teknologisista innovaatioista olisi hyvä pohtia Lähde: Suomen sata uutta mahdollisuutta: Radikaalit teknologiset ratkaisut, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2013.
myös Kauhavan alueen näkökulmasta. Lähde: Suomen sata uutta mahdollisuutta: Radikaalit teknologiset ratkaisut, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2013.
Myös maantieteellä on oma vaikutuksensa. Jäämeren rata? Merenkurkun laivayhteydet Pohjois-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan väestöltään kasvavat markkinat Sininen tie (yhteydet Itä-Suomeen, venäläiset matkailijat) Rautatieyhteydet Pirkanmaalle ja Uudellemaalle