16 1.2 Tie- ja katuverkko Autoliikenteen nykyverkko Järvenpään alueen teiden hallinnollisessa luokituksessa yleisiin teihin kuuluvat keskustan ohittavat Lahdenväylä (Vt 4), Vanha Lahdentie (Mt 140), Poikkitie (Mt 145) ja Vähänummentie (Mt 1452). Yleisiin teihin kuuluu myös Pohjoisväylä, joka kulkee kaupunkirakenteessa ja toimii koko katuverkon selkärankana. Radan länsipuolella yleisiin teihin kuuluvat Järvenpääntie, Ristinummentie, osa Vanhankyläntiestä sekä Eriksnäsintie. Lahdenväylän ja Vanhan Lahdentien alittava Sipoontie on myös itäpäästään yleinen tie. Muut kaupungin väylät ovat hallinnolliselta luokitukseltaan katuja. Kuvassa 6 on esitetty Järvenpään alueen yleiset tiet. Väylät voidaan jakaa myös tehtävänsä mukaisesti toiminnallisiin luokkiin. Keskustan sisääntulojaksoina toimivat Sipoontie, Sibeliuksenväylä, Vanhankyläntie, Helsingintie ja Pajalantie. Selvän keskustakehän muodostavat Helsingintie - Rantakatu - Postikatu - Myllytie - Kartanontie. Kortteleiden syöttöväylinä toimivat Sipoontie, Torpantie, Alhotie, Laurilantie - Jäppilänkatu ja Wärtsilänkatu sekä Eriksnäsintie. Nykyisen tie- ja katuverkon toiminnallinen luokitus on esitetty kuvassa 7. Vuonna 2000 laaditun nopeusrajoitussuunnitelman mukaan liikenneturvallisuutta edistetään lisäämällä alueellisia 40 km/h nopeusrajoitusalueita. Ainoastaan pääkaduilla sallitaan suurempia nopeuksia. Järvenpään nykyiset nopeusrajoitukset eri väylillä ja kaduilla on esitetty kuvassa 8. Autoliikenteen verkkoa koskevat suunnitelmat Järvenpään edellinen liikennesuunnitelma on valmistunut vuonna 1996. Suunnitelmassa esitetyt keskeisimmät verkon kehittämishankkeet ovat: - Vähänummentien jatkaminen Jokelantielle (toteutettu) - Uusi tieyhteys Haarajoki - Kellokoski ja myöhemmin Hyvinkäälle - Eriksnäsintien yhteyden siirto kaupungin rajalle Puolimatkantien paikalle - Jäppilänkadun - Ristikadun jatkaminen Eriksnäsintielle - Mannilantien jatkaminen Poikkitielle - Horsmatien uusi linjaus Ristinummella - Wärtsilän pohjoispuolinen kokoojaväylä. Järvenpään yleiskaavan 2020 rakennesuunnitelmaraportin mukaan vuoden 1996 suunnitelmassa esitettyjen kehittämiskohteiden lisäksi uusien pääkokoojaväylien tarve kohdistuu Lepolan ja Ristinummen kaupunginosiin, joista ne pääosin puuttuvat nykyisin. Haarajoen asemalta keskustaan johtava suora yhteys on asukasyhdistysten toivoma väylä.
17 Mt1452 Mt140 Vt 4 Mt1456 Mt146 Mt1421 Mt145 Mt11591 Mt11611 0m 1000 m 500 m 1500 m Kuva 6. Yleiset tiet, Järvenpään alueella.
18 Kuva 7. Nykyinen tie- ja katuverkon toiminnallinen luokitus.
19 0m 1000 m 500 m 1500 m 100/120 km/h 80 km/h 60 km/h 50 km/h 40 km/h 30 km/h Kuva 8. Tie- ja katuverkon nopeusrajoitukset.
20 Kevyen liikenteen verkkoa koskevat suunnitelmat Kevyen liikenteen verkkoa voidaan kehittää yhdistämällä nykyistä kiinteämmin kaupungin aukiot ja torit, rautatieasema, terminaalit, viheralueet ja Rantapuisto toisiinsa viihtyisillä ja miellyttävillä raitti- ja kävelytilaratkaisulla. Liikenneturvallisuutta pyritään edistämään varautumalla eritasoratkaisuihin vilkkaiden liikenneväylien ja ulkoilureittien risteyksissä. Keskustan osayleiskaavan liikennesuunnitelman 1996 mukaan lounais-koillissuuntaista pääakselia tulisi jatkaa hallinto- ja kulttuurikeskuksesta Citymarketille saakka. Yhteiskouluntien akselille on varauksena esitetty turvalliset eritasoratkaisut vilkasliikenteisten Postikadun ja Helsingintien kanssa. Rantakadulle varattu kevytliikenteen silta helpottaisi yhteyksiä Rantapuistosta ja etelästä Sibeliuksenkadun suunnasta keskustaan. Muita esitettyjä tavoitteita ovat Puistotien kevytliikenneraitti ja silta, Kirjastokadun kevytliikenneraitti sekä jo toteutunut Kinnarinpolun jatke radan ali. Virkistys- ja viheralueiden kehittämistarpeita ja aluevarauksia koskevassa selvityksen mukaan merkittävimpiä kevyen liikenteen verkon kehittämishankkeita ovat (kuva 9): - Yhteiskouluntien akselin kehittäminen - Puistotie ja itä-länsisuuntainen kävelytie Kinnarissa - Kulttuuripuiston yhteydet Pajalaan ja edelleen - Yhteydet rantaan - Yhteydet etelään, kulttuurikohteet - Kartanon koulun alue - Yhteydet Vanhankylänniemeen, rantayhteys - Kontaktin säilyminen järvelle - Terholan liikuntapuiston saavutettavuus - Radan alitus Siltakadun kohdalla (rakenteilla) - Yhteydet Kulttuuripuistosta Kartanontielle - Lahden väylän ja Vanhan Lahdentien turvallinen ja joustava ylitys - Yhteydet Haarajoelle ja siitä eteenpäin. Kuvaan 9 on koottu edellisten hankkeiden lisäksi rakennesuunnitelman synnyttämät viheryhteystarpeet sekä kevyen liikenteen verkoston täydennysehdotukset.
21 0m 1000 m 500 m 1500 m nykyverkko aiemmin esillä olleet kehittämishankkeet Kuva 9. Kevyen liikenteen nykyverkko ja aiemmin esillä olleet kehittämishankkeet.
22 Joukkoliikenteen nykyiset reitit ja terminaalit Joukkoliikenteen linja-autoreittejä on 11 kpl. Alueen joukkoliikennettä täydentävät lisäksi Järvenpään palvelulinja (arkisin 3-4 vuoroa aamupäivällä ja 2-4 iltapäivällä) ja SAMPO-liikenne (kutsujoukkoliikenne). Kuvassa 10 on esitetty nykyiset joukkoliikenteen reitit ja terminaalit. VR lähiliikenteen junat liikennöivät rataosuudella Helsinki-Riihimäki. H-juna pysähtyy Kyrölän pohjoispuolella kaikilla asemilla, mutta Keravan eteläpuolella vain Tikkurilassa ja Pasilassa. R-juna pysähtyy Järvenpäästä pohjoiseen vain Hyvinkäällä ja Jokelassa sekä Keravan eteläpuolella Tikkurilassa ja Pasilassa. T-juna ajaa vain öisin ja pysähtyy kaikilla asemilla. Lisäksi ruuhka-aikoina kulkee tunnuksettomia veturijunia. Joukkoliikennettä koskevat suunnitelmat Järvenpään joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma valmistui 1994. Sen pohjalta tehtiin linja-autojen paikallisliikenteen osalta 1996 uudet järjestelyt, mutta linjastoa ja aikatauluja on kehitetty edelleen sen jälkeenkin. Yleiskaavan liikennesuunnitelma ei aiheuta suuria muutoksia linjastoihin, mutta uusien asuntoalueiden saavutettavuutta joukkoliikenteen avulla on tarpeen mukaan parannettava. Suunnitelmien mukaiset reitit ovat kuvassa 11 Kehyli-liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteissa mainitaan tärkeimpänä Järvenpäätä koskevana hankkeena oikoradan toteuttaminen ja pääradan liikennetarjonnan turvaaminen ja kehittäminen. Oikoradan valmistumisen jälkeen taajamajunatarjonta voi pääradalla kasvaa ainakin kolmeen junaan tunnissa suuntaansa siten, että näistä junista 2 pysähtyy myös Kyrölässä ja Saunakalliossa. Haarajoelle suunnitellulla henkilöliikenteen asemalla on arvioitu pysähtyvän v. 2006 alkaen 12 junaa suuntaansa/vrk. Määrä voi myöhemmin kasvaa kysynnän mukaan.
23 Kuva 10. Joukkoliikenteen reitit ja terminaalit.
24 Kuva 11. Suunnitelmien mukaiset joukkoliikenteen reitit.