ULKOMAALAISTAUSTAISTEN RIKOLLISUUS LUKUINA Lassi Kotiniemi Poliisin perustutkinto 2015
Alkusanat Tämä päättötyö on toteutettu Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusyksikön tuella. Lisäksi päättötyön edetessä on avuksi ollut moni henkilö mm. Tilastokeskuksesta, Maahanmuuttovirastosta, Poliisista, Poliisiammattikorkeakoulusta sekä Maistraatista. Aihe on niin laaja ja moniulotteinen, ettei sen käsitteleminen olisi onnistunut ilman näitä asiantuntevia henkilöitä. Kiitän kaikkia päättötyössä tukeneita. Jyväskylässä lokakuussa 2015 Lassi Kotiniemi
Tiivistelmä Tekijä: Lassi Kotiniemi Julkaisun nimi: Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus lukuina Ohjaajat: Ylikomisario Jyrki Haapala & dosentti Pirjo Jukarainen Tutkinto: Poliisin perustutkinto Julkisuusaste: Julkinen Päättötyön muoto: Tutkimus Tiivistelmä Päättötyö on kantaa ottamaton tutkimus ulkomaalaistaustaisten rikollisuudesta. Sen tavoitteena on tuottaa faktaa ulkomaalaistaustaisten osuudesta Suomessa tapahtuvista rikoksista ja selvittää taustamaakohtaisia eroja rikoksenteossa. Tutkimus painottuu tilastojen muodostamiseen. Tutkimuksen lähdeaineistona on käytetty poliisin vuonna 2013 selvittämiä rikoksia, joista on rajattu pois lievät liikennerikokset. Rikoksista on muodostettu kokonaisrikollisuustilasto, jossa on huomioitu epäiltyjen syntyperä. Toisin sanoen selvitettyjen rikosten epäillyt on jaoteltu suomalaistaustaisiin ja ulkomaalaistaustaisiin. Lisäksi ulkomaalaistaustaisista on eritelty maassa vakinaisesti asuvat ja väliaikaisesti oleskelevat. Tutkimuksessa on otettu huomioon myös toisen polven ulkomaalaistaustaiset. Ensimmäisissä luvuissa käsitellään lähdeaineiston alkuperää, selvitetään tutkimukseen liittyviä käsitteitä ja tarkastellaan ulkomaalaistaustaista väestöä Suomessa. Varsinainen tutkimusosa koostuu rikollisuuden tarkastelusta rikostyyppien ja tapahtuma-alueiden mukaan sekä rikollisuuden vertaamisesta muihin tekijöihin. Tutkimus osoitti, että lukumäärään suhteutettuna Suomen väestöön kuuluvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden. Yhteensä kaikista rikoksista 15 prosentissa epäiltynä oli ulkomaalaistaustainen, 7,4 prosentissa väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen. Maakunnittain suurimman osuuden rikoksista ulkomaalaistaustaiset tekivät Etelä-Karjalassa, jossa 43 prosentissa rikoksista epäiltynä oli ulkomaalaistaustainen. Korostuneinta rikollisuus oli pahoinpitelyrikoksissa, seksuaalirikoksissa ja ryöstörikoksissa. Muutamissa rikostyypeissä, kuten vahingontekorikoksissa, ulkomaalaistaustaisten rikossuhde jäi suomalaistaustaisia pienemmäksi. Taustamaiden väliset erot olivat monessa rikosnimikkeessä merkittävän isoja. Sivumäärä Tarkastuskuukausi ja vuosi ISBN 58 + 24 liitesivua Avainsanat Lokakuu 2015 Verkkojulkaisu koulutusaste, maahanmuutto, rikokset, rikollisuus, syntyperä, taustamaa, työttömyysaste, ulkomaalaistaustaiset, väestö, väestörakenne
Sisällys 1 Johdanto... 5 2 Aiemmat tutkimukset... 6 3 Kuka on ulkomaalaistaustainen?... 7 3.1 Syntyperä-luokitus... 7 3.2 Ulkomaalaistaustaisten tilastointi... 8 4 Ulkomaalaistaustaiset Suomessa... 9 4.1 Ulkomaalaistaustaisten ikärakenne...11 4.2 Maahanmuuton rakenne...11 5 Tutkimuksen tilastoinnista...13 5.1 Lähdeaineisto...13 5.2 Lähdeaineiston rajaaminen...13 5.3 Tilastointimenetelmät...13 5.4 Maassa vakinaisesti asuvat...14 5.5 Maassa väliaikaisesti oleskelevat...14 5.6 Syntyperältään tuntemattomat...15 6 Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus...16 6.1 Kokonaisrikollisuus...16 6.2 Omaisuusrikokset...18 6.2.1 Varkausrikokset...19 6.2.2 Ryöstörikokset...20 6.2.3 Petosrikokset ja maksuvälinepetokset...21 6.2.4 Veropetosrikokset ja elinkeinorikokset...22 6.2.5 Kätkemis- ja rahanpesurikokset...23 6.2.6 Väärennysrikokset...24 6.3 Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset...25 6.3.1 Pahoinpitelyrikokset...26 6.3.2 Henkirikokset...27 6.4 oikeudenkäyttöä, viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan...28 6.4.1 Vastustamisrikokset...29 6.4.2 Väärän henkilötiedon antaminen...30 6.5 Seksuaalirikokset...31 6.5.1 Raiskausrikokset...32 6.5.2 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö...33
6.5.3 Muut seksuaalirikokset...34 6.6 Vakavat liikennerikokset...35 6.6.1 Rattijuopumukset...36 6.6.2 Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen...37 6.6.3 Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta...38 6.7 Muut rikokset...39 6.7.1 Huumausainerikokset...39 6.7.2 Turvallisuutta uhkaavat rikokset...40 6.7.3 Muut...41 6.7.4 Vähäinen osuus...41 6.8 Rikollisuuden ikärakenne...42 7 Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus kunnittain...43 7.1 maakunnissa...43 7.2 kunnissa...45 8 Toisen polven ulkomaalaistaustaisten rikollisuus...47 9 Rikollisuuden vertailu muihin tekijöihin...48 9.1 Työttömyysaste...48 9.2 Koulutusaste...50 9.3 Inhimillisen kehityksen indeksi...52 9.4 Lukujen vertailu...52 10 Lopuksi...56 Lähteet...57
Johdanto Tämän päättötyön tarkoituksena on käsitellä ulkomaalaistaustaisten Suomessa tekemiä rikoksia ja tuoda rikollisuutta luvuiksi. Päättötyössä esiin tuotavilla luvuilla pyritään tukemaan informaation tuottamista ulkomaalaistaustaisten sopeutumisesta yhteiskuntaan ja samalla annetaan päätöksentekoa ohjaavaa tietoa. Rikollisuuden tilan selvittäminen tuo tärkeää tietoa poliisille ja muille viranomaisille. Konkreettinen tutkimustyö voi osaltaan ohjata resursointia ja rikosten ennaltaehkäisemistä. Suomen maahanmuutto on viime vuosina tasaisesti kasvanut. Vuonna 2015 pakolaiskriisin myötä on oletettavissa tilastopiikki, jollaista ei 1990-luvun alun jälkeen ole Suomessa nähty. Tuolloinkin piikki johtui maahanmuuttajien silloisesta vähäisestä määrästä. Keskusteluun maahanmuutosta on liittynyt oleellisesti rikollisuus ja sen mahdollinen lisääntyminen, ja tämä tekeekin päättötyöstä erittäin ajankohtaisen. Keskustelu ulkomaalaistaustaisten rikollisuudesta on usein epävarmaa pohjautumatta faktatietoihin, ja näiden faktatietojen puutteesta keskustelun osapuolet usein toisiaan syyttävät. Osa mieltää aiheen yhteiskuntamme yhdeksi tabuksi ja sanoo esimerkiksi median karttavan sen käsittelemistä ja sortuvan siinä sensuuriin. Jotkut taas näkevät aiheen esille nostamisen verrattain ylimitoitetuksi ja ajattelevat keskustelulla olevan leimaavia tavoitteita. On kuitenkin selvää, että asian epäselvyys sekoittaa keskustelua. Siksi asian läpinäkyvä tutkiminen on tärkeää ja perusteltua. Päättötyö pyrkii esittämään tietoa neutraalista näkökulmasta tuoden ulkomaalaistaustaisten rikollisuudesta esiin ainoastaan faktatietoa. Kriminologiassa aihe nähdään usein tunnepohjaisesti latautuneena ja helposti haavoittuvana. Siksi aiheen tutkiminen vaatii tietynlaista korrektiutta, tulosten totuudenmukaisuutta kuitenkaan vaarantamatta. Myös tilastojen tulkitsijalta vaaditaan tiettyä maltillisuutta ja perehtymistä. On hyvä muistaa, että pääosin luvuissa puhutaan erittäin pienistä osuuksista väestöryhmissä. Aiheesta on viime vuosina tehty Poliisiammattikorkeakoulussa muutamia päättötöitä. Niissä tavoitteena ei ole ollut tuoda neutraalia tietoa rikollisuudesta, vaan aihetta on käsitelty nuoremman konstaapelin näkökulmasta. Suurin ero aiemmin julkaistuihin päättötöihin on kuitenkin käsitellyssä kohderyhmässä; rikollisuutta on aiemmin mitattu vain ulkomaalaisten tekemänä. Tässä käsillä olevassa päättötyössä kohdejoukkona ovat ulkomaalaistaustaiset, joihin lukeutuvat ulkomaalaisten lisäksi Suomen kansalaisuuden saaneet sekä maahan muuttaneiden lapset. Päättötyöllä pyritään tuomaan selvyyttä harmaaseen kuvaan ulkomaalaistaustaisten rikollisuudesta ja ratkaista vallitsevaa monimielisyyttä asiasta. Päättötyöllä halutaan tuoda rohkeutta aiheen asianmukaiseen käsittelyyn ja luoda pohja aiheen syvemmälle tarkastelulle. Päättötyö on laadittu myös palvelemaan Valtioneuvoston rahoittamaa Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi -hanketta (2015). Kyseisessä hankkeessa tarkastellaan vertailevasti eri maahanmuuttajaryhmien asemaa ja haavoittuvuutta sekä siirtolaisuuden esille tuomia sisäiseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. 5
Aiemmat tutkimukset Maahanmuuttajien rikollisuudesta on Suomessa tehty suhteellisen vähän aiempia tutkimuksia. Merkittäviä tutkimuksia ovat mm. Juhani Iivarin "Tuomittu maahanmuuttaja" (2006) sekä hiljattain julkaistut Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen katsaukset "Ulkomaalaisten rikollisuus 2009 2012" (Lehti ym. 2014) ja "Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä" (Lehti ym. 2014). Iivarin tutkimus on laaja otanta maahanmuuttajien rikollisuudesta ja siinä on käytetty tutkimusmenetelmänä tilastojen lisäksi maahanmuuttajien haastatteluja. Tutkimus painottuu käsittelemään rikollisuuden taustoja ja syitä, mutta siinä on myös koottu lukuja maahanmuuttajien rikostuomioista vuosina 1997, 1999 ja 2001. Tutkimuksessa on huomioitu kaikki ulkomailla syntyneet Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Optl:n julkaisu "Ulkomaalaisten rikollisuus 2009 2012" kohdistuu Suomessa lyhytaikaisesti oleskeleviin rikoksesta epäiltyihin ulkomaalaisiin ja julkaisussa tutkitaan mm. rikollisuuden suhdetta maassaolon aikaan. Julkaisussa on otettu huomioon kokonaisrikollisuuden lisäksi tietyt rikoslajit kuten varkausrikokset. Optl:n julkaisussa "Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä" tutkitaan maahanmuuttajien rikollisuutta äidinkieleen pohjautuvalla tilastoinnilla sekä maahanmuuttajien haastatteluilla. Tutkimuksessa on otettu rikoslajeina huomioon väkivaltarikokset, raiskausrikokset, ryöstörikokset sekä varkausrikokset. Poliisissa ulkomaalaisten rikoksia on tutkittu Keskusrikospoliisin toimesta. Keskusrikospoliisi laatii vuosittain teemakohtaisia rikollisuuden tilaa ja ilmiöitä koskevia katsauksia viranomaiskäyttöön. Viimeisin julkaisu "Ulkomaalaisten rikollisuus 2014" (Hietaniemi 2015) käsittelee ulkomaan kansalaisten ja ulkomailla syntyneiden tekemiä rikoksia vuosina 1996 2014. Edellä olevat julkaisut eroavat nyt julkaistavasta tutkimuksesta osin kohderyhmiltään, tutkimusmenetelmiltään sekä tiettyjen rikosten huomioonottamisen kannalta. Merkittävin ero aiempiin tutkimuksiin on tarkasteltavien kohderyhmien laajuus. Edeltävistä tutkimuksista poiketen rikoksesta epäillyt jaotellaan yksittäisiin taustamaihin, jolloin lukuja voidaan verrata muihin väestöryhmää koskeviin lukuihin. Toisekseen poikkeavana tekijänä tutkimuksessa otetaan huomioon kaikki rikokset, eikä tutkimusta ole rajattu ns. massarikoksiin. Tällöin saadaan kuva maan kokonaisrikollisuudesta, joka kiinnostaa erityisesti esimerkiksi poliisia. 6
Kuka on ulkomaalaistaustainen? Ulkomaalaistaustainen on käsitteenä hyvin monimuotoisesti käytetty niin yleisessä keskustelussa kuin tutkimuksissakin. Puhekielessä termillä usein viitataan maahanmuuttajien jälkeläisiin, jolloin kohderyhmä on hämärtyvä; mihin asti tausta periytyy? Toisinaan on myös arvosteltu termejä kuten maahanmuuttajataustainen käytettävän väärin erottelemaan ihmisiä ilman aihetta. Maahanmuuttaja tai ulkomaalaistaustainen voikin kahdelle keskustelijalle tarkoittaa eri asioita. Ulkomaalaisella tarkoitetaan kansalaisuuslaissa henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen 1, mutta ulkomaalaistaustaista laki ei käsitteenä tunne. Sen sijaan Tilastokeskus määrittelee ulkomaalaistaustaisiksi ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Määritelmä johtuu Tilastokeskuksen 2012 käyttöön ottamasta syntyperä-luokituksesta, joka on jo aiemmin ollut käytössä muissa Pohjoismaissa. 2 Luokitus on yleisölle vielä melko vieras, mutta sitä on tieteissä jo jonkin verran käsitelty. Ulkomaalaistaustaisia on aiemmin väestötieteessä luokiteltu muun muassa äidinkielen mukaan. Ulkomaan kansalaisesta merkitään väestötietojärjestelmään tämän kansalaisuuden lisäksi hänen itsensä ilmoittama äidinkieli 2. Henkilö on vieraskielinen, kun hän puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Henkilöön kohdistettavien palvelujen lisäksi äidinkielitietoa voidaan hyödyntää tilastoinnissa. Kansalaisuustiedon tavoin kielitietoa voidaan käyttää kantaväestön jaottelemiseen ryhmiin, kuten suomenruotsalaisiin ja saamelaisiin. Taustan luokittelua äidinkielen mukaan voidaan pitää osittain epätarkkana, sillä äidinkieli perustuu henkilön omaan ilmoitukseen ja saattaa poiketa todellisesta taustasta. Äidinkieli voi myös muuttua elämän aikana ja siksi etenkin toisen polven ulkomaalaistaustaisten kohdalla tieto äidinkielestä vaatii lisäkseen tiedon syntyperästä, jotta taustatieto on luotettava. Henkilöllä on oikeus päättää äidinkielensä itse ja sen voi muuttaa maistraatissa 3. 3.1 Syntyperä-luokitus Tässä tutkimuksessa käytetään Tilastokeskuksen määritelmää henkilön syntyperästä, jolloin luokitus kohdistuu mahdollisimman konkreettisesti henkilön taustaan. Termi 'ulkomaalaistaustainen' kattaa käytännössä seuraavat henkilöt: - Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaan kansalaiset, eli "ensimmäisen polven" maahanmuuttajat - Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat - maahanmuuttajien Suomessa syntyneet lapset, eli "toisen polven" maahanmuuttajat - Suomessa väliaikaisesti oleskelevat ulkomaalaiset 1 Kansalaisuuslaki 1:2.2 2 Valtioneuvoston asetus väestötietojärjestelmästä 1:17 (25.2.2010/128) 3 Turun Sanomat www.ts.fi/uutiset/kotimaa/88600/idinkielen+vaihtaminen+onnistuu+ilman+perusteluja Luettu 25.9.2015 7
Ollakseen ulkomaalaistaustainen tulee siis henkilön molempien vanhempien olla syntynyt ulkomailla. Mikäli vanhemmat ovat syntyneet eri ulkomaissa, on henkilön taustamaa lähtökohtaisesti äidin syntymämaa. Jos kummankaan vanhemman syntymämaasta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneellä henkilöllä tämän oma syntymämaa. Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi ja näin ollen lapset ovat syntyperältään suomalaistaustaisia. Suomessa syntyneen henkilön, jonka vanhemmista ei ole tietoa, ja jonka on päätelty olevan ulkomaalaistaustainen, taustamaa jää tuntemattomaksi. 4 Luokituksessa ulkomaalaistaustaiset henkilöt voidaan edelleen jakaa Suomessa syntyneisiin ja ulkomailla syntyneisiin henkilöihin. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovat näin ollen toisen polven ulkomaalaistaustaisia. Syntyperä-luokitus rajoittaa ulkomaalaistaustaisuuden maahan muuttaneiden lapsiin eli toiseen polveen, jolloin Suomessa syntyneiden henkilöiden lapsia ei enää luokitella ulkomaalaistaustaisiksi. Täten syntyperä-luokitus ei ole suoraan verrannollinen etnisyyden luokitteluun. Kun tutkimuksessa otetaan huomioon kaikki maahan muuttaneet henkilöt ja näiden lapset, on tarkasteltava joukko tarkoituksenmukaisempi tutkimuksen tavoitteen kannalta. Verrattuna siihen, että tutkimus rajattaisiin pelkkiin ulkomaalaisiin (ulkomaan kansalaisiin), mahdollistaa ulkomaalaistaustaisten tarkastelu maahanmuuttajien todellisen integroitumisen tutkimisen. 3.2 Ulkomaalaistaustaisten tilastointi Suomessa ei tilastoida henkilöistä etnistä tietoa, kuten ihonväriä. Tilastoinnin ulkopuolelle jää myös tieto esimerkiksi kulttuuriperän ja uskonnon mukaisista kansanryhmistä. Tilastokeskuksen syntyperäluokituksessa koostetaan tieto henkilön taustasta syntymämaatietoihin perustuen. Syntyperä-luokitus mahdollistaa esimerkiksi syntymämaajaottelua tarkemman tilastoinnin ja sitä voidaan käyttää hyödyksi eri yhteyksissä, kuten esimerkiksi työ- ja elinkeinotilastoissa. Tässä tutkimuksessa luokitusta käytetään erottelemaan poliisin selvittämien rikosten epäillyt näiden syntyperän mukaan. voidaan siis lajitella sen avulla suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemiin. Tilastokeskus käyttää rikostilastoissa lähteenä poliisiasiain tietojärjestelmä Patjaa, joka sisältää muun muassa kaikki poliisin kirjaamat rikosilmoitukset. Patjan tiedoista koostettuun tilastoon yhdistetään Tilastokeskuksen rekisterissä olevia taustatietoja, jotka ovat peräisin mm. väestörekisteristä. Epäillyn henkilötunnuksella voidaan siis rekisteristä selvittää tieto esimerkiksi syntymämaasta ja yhdistää se tilastoon. Joissakin tilastoissa Tilastokeskus käyttää lisäksi poliisin rikosilmoitukseen kirjaamia henkilötietoja täydentävänä tietona, mikäli Tilastokeskuksen rekisteri on henkilön osalta puutteellinen. 5 4 Tilastokeskus - Syntyperä ja taustamaa http://www.stat.fi/meta/kas/syntypera_ja_ta.html Luettu 1.5.2015 5 Tilastokeskus, Haapakangas helmikuu 2015 8
Ulkomaalaistaustaiset Suomessa Vuoden 2013 lopussa Suomessa asui 5 451 270 henkilöä, joista 207 511 oli ulkomaan kansalaisia. Vieraskielisiä, eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia, oli 289 068. 6 Syntyperältään ulkomaalaistaustaisia Suomessa asui yhteensä 301 524 eli n. 5,5 prosenttia koko väestöstä. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia eli ulkomailla syntyneitä heistä oli 256 241 ja toisen polven ulkomaalaistaustaisia eli Suomessa syntyneitä 45 283. 7 Ulkomaalaistaustaisista miehiä oli 153 007 ja naisia 148 517 8. Vuonna 2012 EU-maissa ulkomaan kansalaisten osuus oli keskimäärin 6,8 prosenttia. Suomessa ulkomaan kansalaiset muodostivat väestöstä 3,6 prosentin osuuden jääden vielä selvästi EU:n keskiarvon alapuolelle. 9 Ulkomaan kansalaisten määrä Suomessa pysyi pitkään 1980-luvulle saakka alle 13 000:ssa. Heistäkin suuri osa oli entisiä Suomen kansalaisia tai näiden jälkeläisiä. Sen sijaan vuosisadan saatossa Suomesta suuntautui isoja muuttoaaltoja ulkomaille, kuten Ruotsiin 1960 1970 -lukujen vaihteessa. Vasta 1990-luvun taitteessa tuli ulkomaalaisten määrään merkittävä muutos, kun vuodesta 1989 määrä kaksinkertaistui vuoteen 1991 mennessä. Maahanmuuttajista valtaosan muodostivat paluumuuttoluvan saaneet inkerinsuomalaiset sekä turvapaikanhakijoina maahan muuttaneet somalialaiset. Myös entisen Jugoslavian alueen kiristynyt tilanne sai liikkeelle satoja tuhansia pakolaisia, joista osa saapui Suomeen. 1990-luvun alussa ulkomaalaisten määrä lähti tasaiseen nousuun. 10 Todellinen maahanmuuttokohde Suomesta tuli vasta 2000-luvulla. Maahanmuuton lisääntymiseen on suuresti vaikuttanut EU:n laajentuminen sekä Schengen-sopimus, jolloin rajojen ylittäminen on muuttunut helpommaksi. Ulkomailta saatu muuttovoitto onkin ollut suurempaa kuin luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden. 11 Väestöä koskevissa tilastoissa ovat mukana vain maassa vakinaisesti asuvat henkilöt. Käytännössä henkilö kuuluu Suomen väestöön, mikäli hänellä on Suomessa väestörekisteriin merkitty kotikunta. Kotikunnan saa kotikuntalain edellyttämissä olosuhteissa, ja siihen oikeuttaa mm. jatkuva tai pysyvä oleskelulupa. 12 6 Tilastokeskus - Ulkomaalaistaustainen väestö 2013 7 Tilastokeskus - Väestörakennetilastot 2013 8 Tilastokeskus - Ulkomaalaistaustainen väestö 2013 9 Eurostat 2012 10 Tilastokeskus - Ulkomaalaistaustainen väestö 2013 11 Tilastokeskus http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-02-15_003.html Luettu: 10.4.2015 12 Kotikuntalaki (11.3.1994/201) 9
Taulukko 1. Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä eri tilastointitapojen mukaan. Vuosi Ulkomaan kansalaiset Ulkomailla syntyneet Vieraskieliset Ulkomaalaistaustaiset 1990 26 255 64 922 24 783 37 624 1995 68 566 106 303 65 649 79 851 2000 910 74 136 203 99 227 113 236 2005 113 852 176 612 144 334 157 343 2010 167 954 248 135 224 388 237 040 2013 207 511 304 279 289 068 301 524 Lähde: Tilastokeskus 2014 Ulkomaan kansalaisten muodostamat luvut eivät suoraan kerro maahan pysyvästi muuttaneiden määrää, sillä lukuun vaikuttaa tässä suhteessa vähentävästi maan kansalaisuuden saaneiden määrä. Suomen kansalaisuus myönnettiin 1970-luvulla vuosittain muutamalle sadalle ja 1980-luvulla vuosittain noin tuhannelle henkilölle. 1990-luvun alun lisääntynyt maahanmuutto johti myös lisääntyneeseen kansalaisuuksien myöntämiseen. Vuonna 2004 kansalaisuuden sai siihen saakka ennätykselliset 6 880 ulkomaalaista. Vuonna 2012 kansalaisuus myönnettiin jo runsaalle 9 000 ulkomaalaiselle, mihin osaksi vaikutti kansalaisuuden saamiseksi vaadittavan maassa-asumisajan lyhentyminen kuudesta vuodesta viiteen vuoteen. 13 Vuonna 2014 kansalaisuuksia myönnettiin eniten venäläisille (2 343) ja somalialaisille (856) 14. Suomen kansalaisuus voidaan lain mukaan myöntää sitä hakeneelle henkilölle, jos tietyt kriteerit täyttyvät. Henkilön pitää muun muassa olla 18 vuotta täyttänyt, asunut viisi vuotta yhtäjaksoisesti Suomessa ja omata tyydyttävä kielitaito. Lisäksi hän ei saa olla syyllistynyt muulla kuin rikesakolla rangaistuun tekoon. 15 Ulkomailla syntyneiden määrässä ovat mukana myös ulkomailla syntyneet suomalaistaustaiset (v. 2013 yhteensä 48 038), jolloin luku on suurempi kuin ulkomaalaistaustaisten lukumäärä. Näin siitäkin huolimatta, ettei ulkomailla syntyneissä ole 2. polven ulkomaalaistaustaisia. Koska tilastot sisältävät vain Suomen väestöön kuuluvat henkilöt, ei luvuissa luonnollisesti ole myöskään ilman oleskelulupaa tai viisumia maassa oleskelevia henkilöitä. Vuonna 2013 näitä ns. paperittomia ulkomaalaisia eli laittoman maahanmuuton kautta tulleita arvioitiin olevan Suomessa muutamia tuhansia 16. 13 Tilastokeskus - Ulkomaalaistaustainen väestö 2013 14 Tilastokeskus, Rapo 2011 15 Kansalaisuuslaki 3:13 (16.5.2003/359) 16 Tilastokeskus http://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-02-26_008.html?s=4 Luettu 12.4.2015 10
4.1 Ulkomaalaistaustaisten ikärakenne Ikärakenteeltaan ulkomaalaistaustaiset ovat huomattavasti suomalaistaustaisia nuorempia. Vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisista työikäisiä eli 15 65-vuotiaita oli 76 prosenttia, kun suomalaistaustaisista työikäisiä oli 63 prosenttia. Eläkeikäisiä eli 65 vuotta täyttäneitä ulkomaalaistaustaisista oli vain 5 prosenttia, kun suomalaistaustaisista heitä oli 20 prosenttia. 17 4.2 Maahanmuuton rakenne Jotta maahan voisi muuttaa yli 90 päiväksi, täytyy henkilön hakea oleskelulupaa. Vuonna 2014 Maahanmuuttovirasto myönsi yhteensä 20 371 oleskelulupaa. Oleskelulupaa haki yhteensä 22 076 henkilöä, mikä tarkoitti noin neljän prosentin kasvua edelliseen vuoteen. Ennen vuotta 2015 olivat määrät pysyneet vuosikymmenellä suhteellisen tasaisena. Vuonna 2014 myönnetyt oleskeluluvat jakautuivat seuraaviin hakuperusteisiin: 18 17 Tilastokeskus http://www.stat.fi/til/vaerak/2013/02/vaerak_2013_02_2014-12-10_tie_001_fi.html Luettu 3.5.2015 18 Maahanmuuttoviraston yleistilasto 2014 11
Perhe, 6 774 myönnettyä lupaa. Oleskelulupa myönnetään perhesiteen perusteella, kuten esimerkiksi puolison kanssa yhteen muuttaminen. Myönnetyissä perheperusteisissa oleskeluluvissa yleisimmät kansalaisuudet olivat Venäjä 1 135, Intia 699 sekä Somalia 657. 19 Opiskelu, 5 611 myönnettyä lupaa. Oleskelulupa edellyttää hyväksyttyä opiskelupaikkaa suomalaisessa oppilaitoksessa. Myönnetyissä opiskeluperusteisissa oleskeluluvissa yleisimmät kansalaisuudet olivat Venäjä 1 130 sekä Kiina 855. 20 Työ, 5 062 myönnettyä lupaa. Oleskelulupa edellyttää, että henkilö tulee toimeen ansiotyöstä saatavilla tuloilla. Elinkeinoharjoittamiseen tarvitaan erillinen lupa. Myönnetyissä työperusteisissa oleskeluluvissa yleisimmät kansalaisuudet olivat Intia, 1 954 henkilöä sekä Ukraina, 873 henkilöä. 21 Kansainvälinen suojelu, 1 346 myönnettyä lupaa. Kansainvälinen suojelu koskee henkilöitä, joilla on perusteltu syy pelätä kotimaassaan vainoa ja jotka eivät halua turvautua oman valtionsa suojeluun. Kansainvälinen suojelu eli turvapaikka voidaan evätä esimerkiksi törkeän rikoshistorian vuoksi. 22 Turvapaikanhakijalla on oikeus työntekoon kolme kuukautta hakemuksen jälkeen 23. Turvapaikkaa haki vuonna 2014 yhteensä 3 651 henkilöä, joka oli noin 13 prosentin kasvu edelliseen vuoteen. Hakeneista myönteisen päätöksen sai 1 346 henkilöä. Kiintiöpakolaiset, 1 030 myönnettyä lupaa. Pakolaisia, jotka ovat lähteneet kotimaastaan toiseen maahan, mutta eivät voi sinne jäädä, voidaan ottaa kolmanteen maahan kiintiöpakolaisina. Suomi päättää kiintiöpakolaisten määrän vuosittain. Vuonna 2014 Suomessa nostettiin pakolaiskiintiötä Syyrian tilanteen vuoksi. 1 030 kiintiöpakolaisesta 495 henkilöä olikin juuri Syyriasta. 24 Paluumuutto, 276 myönnettyä lupaa. Henkilöt, joilla on suomalaiset sukujuuret tai muuten läheinen suhde Suomeen, voivat saada oleskeluluvan paluumuuton perusteella. Käytännössä paluumuuttajia ovat entiset Suomen kansalaiset sekä inkerinsuomalaiset eli Inkerin siirtoväkeen kuuluneet henkilöt. Myönnetyissä paluumuuttoperusteisissa oleskeluluvissa yleisin kansalaisuus oli Venäjä, 267 henkilöä. 25 Muut, 272 myönnettyä lupaa. Oleskelulupaa voi hakea myös esimerkiksi vakiintuneen seurustelukumppanuuden tai avioitumistarkoituksen perusteella. Pelkkä matkailu ei kuitenkaan riitä oleskelulupaan. 26 Kaikkiaan vuonna 2014 oleskelulupaa hakeneissa yleisimmät kansalaisuudet olivat Venäjä (3 737), Intia (1 954), Kiina (1 744), Ukraina (1 271) sekä Yhdysvallat (1 054). 18 19 Maahanmuuttovirasto http://www.migri.fi/perheenjasenen_luokse_suomeen Luettu: 2.8.2015 20 Maahanmuuttovirasto http://www.migri.fi/opiskelu_suomessa Luettu: 2.8.2015 21 Maahanmuuttovirasto http://www.migri.fi/tyoskentely_suomessa Luettu: 2.8.2015 22 Maahanmuuttovirasto http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/turvapaikan_hakeminen/paatos/turvapaikka_ja_kansainv%c3%a4l inen_suojelu Luettu: 2.8.2015 23 Maahanmuuttovirasto http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/tyonteko-oikeus 24 Maahanmuuttoviraston vuosikertomus 2014 25 Maahanmuuttovirasto http://www.migri.fi/paluumuutto 26 Maahanmuuttovirasto http://www.migri.fi/muulla_perusteella_suomeen Luettu: 2.8.2015 12
Tutkimuksen tilastoinnista 5.1 Lähdeaineisto Tilastoissa on käytetty lähdetietona poliisin vuonna 2013 selvittämiä rikoksia. Käytännössä rikos voi olla selvitetty vain, mikäli rikoksesta on joku epäiltynä. Selvitetyssä rikoksessa henkilöä epäillään esitutkinnan jälkeen todennäköisin syin rikoksesta ja asia etenee syyttäjän harkinnan mukaan tuomioistuimeen. Jos poliisin esitutkinnassa ei saada näyttöä rikoksen tapahtumisesta tai jonkun syyllistymisestä siihen, tutkinta päätetään selvittämättömänä tai keskeytetään. Rikosepäilyn vahvuuden vuoksi on tutkimustyössä syytä käyttää lähteenä ainoastaan selvitettyjä rikoksia. 5.2 Lähdeaineiston rajaaminen Tutkimuksen tilastoista on jätetty pois tietyt liikennerikokset, käytännössä rikosnimikkeet liikennerikkomus sekä liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Näihin rikosnimikkeisiin lukeutuu sakolla käsiteltäviä nopeusrikkomuksia sekä liikennevahinkoja, jolloin rikosnimikkeiden luonne muista tutkimuksen rikoksista on poikkeava. Täten nimikkeiden pois jättäminen on vertailukelpoisuuden vuoksi järkevää. Vakavammat liikennerikokset kuten liikennejuopumukset ja rikosten törkeät asteet on tilastoinnissa huomioitu. Liikennerikosten lisäksi ei kuitenkaan muita poliisin ns. suppeana tutkimia rikoksia ole rajattu pois. Vaikka esimerkiksi näpistys on usein sakolla ratkaistava rikos, voidaan sitä pitää osana kokonaisrikollisuutta muun muassa tekijän motivoituneisuuden vuoksi. 5.3 Tilastointimenetelmät Koska tutkimuksen tavoite on selvittää ulkomaalaistaustaisten kokonaisrikollisuutta, ei tutkimuksessa ole käytetty rikoslukuihin tavalla tai toisella vaikuttavia tilastomenetelmiä. Tämä tarkoittaa, ettei rikoslukuja ole esimerkiksi vakioitu demografisten tekijöiden selittämiseksi ja täten vaikutettu kokonaislukuihin. Tämä säilyttää tilastot helposti tulkittavina, mutta vaatii toisaalta tilaston tulkitsijalta perehtymistä taustatekijöihin, kuten ikärakenteeseen (6.8). Tutkimuksessa on pyritty selvittämään, kuinka usein rikoksen tekijänä on ulkomaalaistaustainen, eikä niinkään rikokseen syyllistyneiden määrää. Tällöin tilastoissa on otettu huomioon kaikki tapahtuneet rikokset ja yksi sama henkilö saattaa näkyä tilastoissa epäiltynä useampaan kertaan. Lisäksi henkilöön liittyvään rikostutkintaan saattaa liittyä useita rikosnimikkeitä ja näistä jokainen näkyy tilastossa 13
omana rikoksenaan. Tämä rikoslukujen suhteuttamattomuus koskee sekä suomalaistaustaisia että ulkomaalaistaustaisia. Rikoksentekoriskinä ajatellen vaikutus on kuitenkin suurempi ulkomaalaistaustaisten kohdalla, kun rikoslukuja verrataan pieneen saman taustamaan väestöön. Tutkimuksessa esitetyistä rikossuhdeluvuista ei voidakaan puhua väestöryhmään kuuluvan henkilön riskistä syyllistyä rikokseen, vaan luku kertoo taustamaan väestön ja taustamaan rikollisuuden suoran suhdearvon. 5.4 Maassa vakinaisesti asuvat Pääasiallisena kohderyhmänä tutkimuksen tilastoissa ovat ulkomaalaistaustaisista henkilöistä ne, jotka asuvat vakinaisesti Suomessa ja kuuluvat Suomen väestöön. Kuten kertaalleen on jo mainittu, henkilö lukeutuu Suomen väestöön, kun hänelle kotikuntalain mukaisesti on rekisteröity kotikunta. Lisäksi vakinaisesti asuvilla henkilöillä on suomalainen henkilötunnus, jonka saa oleskeluluvan yhteydessä. Vain Suomen väestöön kuuluville on tilastossa määritetty syntyperä ja taustamaa. 5.5 Maassa väliaikaisesti oleskelevat Ulkomaalaistaustaisten määrästä on erikseen ilmoitettu Suomessa väliaikaisesti oleskelevat ulkomaan kansalaiset. Nämä ulkomaalaiset rikoksentekijät ovat henkilöitä, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Henkilötunnuksettomiin lukeutuu mm. turisteja, lyhytaikaisen oleskeluluvan saaneita, turvapaikanhakijoita ja liikkuvan rikollisuuden eli rajat ylittävän rikollisuuden tekijöitä. Ryhmän tekemien rikosten erittelyllä turvataan ulkomaalaistaustaisten rikollisuuden vääristymätön arviointi, kun rikosten määrää esimerkiksi verrataan Suomessa asuvien henkilöiden määrään. Tällöin maassa väliaikaisesti oleskelevien henkilöiden rikollisuuden summaaminen vääristäisi tilastointia. Maassa väliaikaisesti oleskelevat henkilöt voidaan erottaa tilastoista helposti, sillä ilman kotikuntaa ja väestötietoa (henkilötunnusta) heille ei voida koostaa syntyperätietoa eli taustamaata. Maassa väliaikaisesti oleskelevien tekemiä rikoksia ei tutkimuksessa ole enempää tarkasteltu, vaan henkilöt näkyvät ainoastaan ulkomaalaistaustaisten jaottelussa. Väliaikaisesti oleskelevien tekemistä rikoksista on saatavilla tietoa muun muassa kansalaisuuden mukaan, joka saadaan poliisin kirjaamasta rikosilmoituksesta tai väestötietojärjestelmästä. Suomessa väliaikaisestikin asuvista henkilöistä merkitään väestötietojärjestelmään aina perustiedot, kuten nimi ja kansalaisuus. Kun henkilö muuttaa Suomeen vakinaisesti, hän saa suomalaisen henkilötunnuksen ja kotikunnan. Henkilötunnus voidaan myöntää myös esimerkiksi työskentelyä varten. 27 27 Maistraatti http://www.maistraatti.fi/fi/palvelut/kotikunta_ja_vaestotiedot/ulkomaalaisten-rekisterointi/ Luettu 3.7.2015 14
5.6 Syntyperältään tuntemattomat Väliaikaisesti maassa oleskelevien lisäksi tilastoissa on mainittu joukko, jolle ei ole voitu määrittää syntyperää. Henkilöillä on suomalainen henkilötunnus, muttei rekisteröityä kotikuntaa. Nämä henkilöt ovat syntyperältään tuntemattomia, sillä Tilastokeskus määrittää syntyperän vain henkilöille, joilla on kotikunta Suomessa. Henkilöt näkyvät tilastoissa omassa sarakkeessaan syntyperältään tuntemattomina, mutta yhteisluvuissa he ovat summattuna ulkomaalaistaustaisiin. Myös syntyperältään tuntemattomien tekemistä rikoksista on saatavilla tietoa muun muassa kansalaisuuden mukaan. Syntyperältään tuntemattomat ovat maassa väliaikaisesti tai vakinaisesti oleskelevia, jotka maassa väliaikaisesti oleskelevien (5.5.) tapaan eivät ole osa Suomen väestöä. Väliaikaisesti oleskelevista poiketen heillä on kuitenkin suomalainen henkilötunnus. Esimerkiksi ulkomaalaisella työntekijällä tai opiskelijalla voi olla oleskeluluvan kautta suomalainen henkilötunnus, mutta hän ei välttämättä ole hakenut tai saanut vakinaista asuinpaikkaa eli kotikuntaa. Vakinaisen asuinpaikan sijasta kirjataan väestötietorekisteriin henkilön väliaikainen asuinosoite. EU-kansalaisen ei tarvitse hakea Suomessa oleskelulupaa, mutta hänen täytyy rekisteröityä maistraatissa kolmen kuukauden sisällä maahantulostaan. 28 Vuoden 2014 lopusta alkaen oleskelulupaa tai -korttia hakeva henkilö on voinut pyytää samassa yhteydessä rekisteröintiä väestötietojärjestelmään. Maahanmuuttovirasto tarjoaa mahdollisuutta myös turvapaikanhakijoille. Mikäli rekisteröitymisen edellytykset täyttyvät ja henkilö saa oleskeluluvan, annetaan henkilölle suomalainen henkilötunnus. Kotikuntaa henkilö hakee myöhemmin henkilökohtaisesti maistraatista. Turvapaikanhakijoina Suomeen tulleilla kotikunnan rekisteröinti voi turvapaikan saamisen jälkeen kestää kauankin. 29 28 Maistraatti, Kökkö 25.9.2015 29 Maahanmuuttovirasto, Komulainen 30.9.2015 15
Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus Luvussa esitetään lukuja ulkomaalaistaustaisten rikollisuudesta ensin kokonaisrikollisuutena, sitten rikoslajeihin ja edelleen yksittäisiin rikostyyppeihin jakaen. Kaikki esitetyt luvut pohjautuvat Tilastokeskuksen vuonna 2014 keräämiin tietoihin, mikäli ei toisin mainita. Taulukoissa on esitetty poliisin vuonna 2013 selvittämät rikokset jaettuna suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten välillä. Lisäksi ulkomaalaiset on jaettu edelleen Suomessa vakinaisesti asuviin (ks. 5.4), Suomessa väliaikaisesti oleskeleviin (ks. 5.5) sekä syntyperältään tuntemattomiin (ks. 5.6). Rikoslajeja sekä yleisimpiä rikostyyppejä koskevissa taulukoissa on esitetty taustamaanosiin jaetut rikosluvut. Suurimmassa osassa taulukoista on lueteltu rikosmäärältään suurimmat yksittäiset taustamaat. Lisäksi taulukossa on mainittu kyseiseen taustaan kuuluvan Suomessa asuvan väestön lukumäärä, jonka pohjalta on laskettu rikossuhde (ks. 5.3). tta on verrattu kantaväestön eli suomalaistaustaisten rikossuhteeseen, jolloin on saatu selville väestöryhmän rikollisuuden kerroin. Suomalaistaustaisten rikoskerroin on tällöin tasan 1. Jos taustamaan kerroin on 1,5, kyseiseen väestöryhmään kuuluvat henkilöt ovat suhteessa ryhmän lukumäärään tehneet 1,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden. 6.1 Kokonaisrikollisuus Kokonaisrikollisuudessa on otettu huomioon kaikki Suomessa vuonna 2013 selvinneet rikokset. Poliisin tietoon tulleista rikoksista selvisi vuonna 2013 yhteensä 58 prosenttia. Yhteensä vuonna 2013 suomalaistaustaiset tekivät 234 881 rikosta (85 %) ja ulkomaalaistaustaiset 41 480 rikosta (15 %). Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus rikoksista oli 20 420 (7,4 %). Jos katsotaan vastaavia lukuja kansalaisuuksien mukaan, tekivät Suomen kansalaiset samana vuonna 241 550 rikosta ja ulkomaan kansalaiset 34 811 rikosta. Ero on molemmissa sama 6 669, joka kertoo Suomen kansalaisuuden saaneiden ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen määrän. 16
Suomalaistaustaisten rikoksista naiset tekivät 21,7 prosenttia. Vakinaisesti Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten rikoksissa naisten osuus oli 19,2 prosenttia. Koko suomalaistaustaisessa väestössä naisia oli 50,9 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 49,3 prosenttia. Taulukko 2. Kokonaisrikollisuus 2013, taustamaanosat ja 5 suurinta taustamaata rikollisuuden mukaan. Väestö Suomessa yhteensä 276361 Suomalaistaustaiset 234881 5149746 0,046 1 Ulkomaalaistaustaiset 41480 Vakinaisesti asuvat 20420 301524 0,068 1,48 Väliaikaisesti oleskelevat 17248 Syntyperä tuntematon 3812 EU MAAT 4790 80052 0,060 1,31 Viro 3256 40990 0,079 1,74 Ruotsi 588 6570 0,089 1,96 Romania 165 2619 0,063 1,38 Saksa 138 4546 0,030 0,67 Bulgaria 101 1892 0,053 1,17 EU:n ULKOPUOLISET MAAT 6051 97443 0,062 1,36 Neuvostoliitto 3894 68669 0,057 1,24 Entinen Jugoslavia 846 10432 0,081 1,78 Turkki 745 7379 0,101 2,21 Venäjä 292 5533 0,053 1,16 Entinen Serbia ja Montenegro 113 1099 0,103 2,25 AFRIKKA 4342 36634 0,119 2,60 Somalia 2064 15723 0,131 2,88 Kongon dem. tasavalta 319 2168 0,147 3,23 Marokko 258 2572 0,100 2,20 Entinen Sudan 240 1354 0,177 3,89 Gambia 186 683 0,272 5,97 AMERIKKA 375 9039 0,041 0,91 Yhdysvallat 83 3022 0,027 0,60 Kuuba 52 440 0,118 2,59 Brasilia 43 1104 0,039 0,85 Meksiko 32 640 0,050 1,10 Chile 27 433 0,062 1,37 AASIA 4631 71694 0,065 1,42 Irak 1512 11942 0,127 2,78 Iran 750 6249 0,120 2,63 Vietnam 547 7956 0,069 1,51 Afganistan 442 5187 0,085 1,87 Thaimaa 265 7246 0,037 0,80 OSEANIA 10 764 0,013 0,29 Kaikkien taustamaiden kokonaisrikollisuuden luvut ovat nähtävissä liitetaulukossa 1. 17
6.2 Omaisuusrikokset Tässä alaluvussa tarkastellaan yleisimpiä omaisuusrikoksia. Yhteenvetotilasto sisältää kaikki Tilastokeskuksen omaisuusrikoksiksi luokitellut nimikkeet, käytännössä rikoslain luvut 28 33 eli varkausrikokset, rikokset julkista taloutta vastaan, elinkeinorikokset, ryöstörikokset, kiristysrikokset, kätkemisja rahanpesurikokset sekä väärennysrikokset. Taulukko 3. Omaisuusrikokset vuonna 2013 taustamaanosittain sekä 10 taustamaata suurimman rikosmäärän mukaan. Yhteensä 112794 Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset 96672 5149746 0,019 1 Ulkomaalaistaustaiset 16122 Vakinaisesti asuvat 7455 301524 0,025 1,3 Väliaikaisesti oleskelevat 7502 Syntyperä tuntematon 1165 EUROOPPA 4060 177495 0,023 1,2 EU MAAT 1854 80052 0,023 1,2 EU:n ULKOPUOLISET MAAT 2206 97443 0,023 1,2 AFRIKKA 1689 36634 0,046 2,5 AMERIKKA 89 9039 0,010 0,5 AASIA 1548 71694 0,022 1,2 OSEANIA < 5 764 < 0,0065 < 0,9 Neuvostoliitto 1521 68669 0,022 1,2 Viro 1210 40990 0,030 1,6 Somalia 984 15723 0,063 3,3 Irak 439 11942 0,037 2,0 Entinen Jugoslavia 329 10432 0,032 1,7 Ruotsi 289 6570 0,044 2,3 Vietnam 280 7956 0,035 1,9 Iran 259 6249 0,041 2,2 Turkki 146 7379 0,020 1,1 Afganistan 122 5187 0,024 1,3 18
6.2.1 Varkausrikokset Varkausrikoksiin lukeutuvat rikoslain luvun 28 mukaiset rikokset varkaus, törkeä varkaus ja näpistys. Yhteensä vuonna 2013 poliisin tietoon tuli yli 141 000 varkausrikosta, ja rikostyypin selvitysprosentti oli rikoksista matalimpia, 35 prosenttia. Kokonaisuudessaan ulkomaalaistaustaisten osuus varkausrikoksista oli suhteellisen iso (17 %). Suurimmassa osassa näistä eli 60 prosentissa ulkomaalaistaustaisten rikoksista tekijänä oli väestöön kuulumaton ulkomaalaistaustainen. Varkausrikokset ovatkin tyypillinen liikkuvan rikollisuuden ilmentymä. Tulosten perusteella rikostyyppi on korostunut tietyillä väestöön kuuluvilla väestöryhmillä. Suurin rikossuhde muodostui somalialaistaustaisille (rikoskerroin 4,3), entisen Serbia- ja Montenegrotaustaisille (4,2) sekä angolalaistaustaisille (3,9). Yhteensä seitsemässä prosentissa varkausrikoksista oli epäiltynä väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen. Taulukko 4. Varkausrikokset RL 28:1-3 vuonna 2013 taustamaanosittain sekä 10 suurinta taustamaata rikosmäärän mukaan. Yhteensä 60456 Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset 50365 5149746 0,010 1 Ulkomaalaistaustaiset 10091 Vakinaisesti asuvat 3997 301524 0,013 1,4 Väliaikaisesti oleskelevat 5500 Syntyperä tuntematon 594 EUROOPPA 2181 177495 0,012 1,3 EU MAAT 985 80052 0,012 1,3 EU:n ULKOPUOLISET MAAT 1196 97443 0,012 1,3 AFRIKKA 1015 36634 0,028 2,8 AMERIKKA 46 9039 0,005 0,5 AASIA 717 71694 0,010 1,0 OSEANIA < 5 764 < 0,0065 < 0,9 Neuvostoliitto 849 68669 0,012 1,3 Somalia 665 15723 0,042 4,3 Viro 639 40990 0,016 1,6 Vietnam 200 7956 0,025 2,6 Entinen Jugoslavia 180 10432 0,017 1,8 Irak 177 11942 0,015 1,5 Ruotsi 167 6570 0,025 2,6 Kongon dem. tasavalta 71 2168 0,033 3,3 Iran 69 6249 0,011 1,1 Afganistan 59 5187 0,011 1,2 19
6.2.2 Ryöstörikokset Ryöstörikoksiin kuuluvat rikoslain mukaiset nimikkeet ryöstö sekä törkeä ryöstö ja sen valmistelu. Vuonna 2013 selvisi poliisin tietoon tulleista ryöstörikoksista 53 prosenttia. Taulukko 5. Ryöstörikokset RL 31:1-2a vuonna 2013. 10 suurinta taustamaata rikosmäärän perusteella. Yhteensä 1367 Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset 1182 5149746 0,00023 1 Ulkomaalaistaustaiset 185 Vakinaisesti asuvat 162 301524 0,00054 2,3 Väliaikaisesti oleskelevat 18 Syntyperä tuntematon 5 Somalia 28 15723 0,00178 7,8 Entinen Jugoslavia 20 10432 0,00192 8,4 Neuvostoliitto 18 68669 0,00026 1,1 Irak 16 11942 0,00134 5,8 Viro 15 40990 0,00037 1,6 Iran 11 6249 0,00176 7,7 Entinen Sudan 8 1354 0,00591 25,7 Ruotsi 8 6570 0,00122 5,3 Tsekkoslovakia 7 942 30 0,00743 1 32,4 Turkki 5 7379 0,00068 3,0 Vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisten osuus ryöstörikoksista oli 14 prosenttia. Näissä 88 prosentissa tapauksista tekijänä oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen. Suurin rikossuhde oli etuaasialaistaustaisilla ja afrikkalaistaustaisilla. Ryöstörikoksissa oli afrikkalaistaustainen epäiltynä yhteensä 56 kertaa, joka muodosti taustamaanosan kertoimeksi 6,7. 30 Tsekkoslovakian väestömäärä on tsekkiläis- ja slovakialaistaustaisten yhteismäärä. 20
6.2.3 Petosrikokset ja maksuvälinepetokset Petosrikoksiin lukeutuvat rikoslain 36-luvun mukaiset nimikkeet petos, törkeä petos sekä lievä petos. Vuonna 2013 poliisin tietoon tulleista petosrikoksista selvisi 69 prosenttia. Maksuvälinepetoksiin sen sijaan lukeutuvat maksuvälinepetos ja sen valmistelu sekä lievä ja törkeä aste. Selvitysprosentti niissä vuonna 2013 oli 27 prosenttia. Alhaiseen selvitysprosenttiin saattaa vaikuttaa mm. se, että osa rikoksista on tapahtunut ulkomailla. Taulukko 6. Petosrikokset RL 36:1-3 vuonna 2013. 10 suurinta taustamaata rikosmäärän perusteella. Yhteensä 19735 Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset 18078 5149746 0,0035 1 Ulkomaalaistaustaiset 1657 Vakinaisesti asuvat 1247 301524 0,0041 1,2 Väliaikaisesti oleskelevat 241 Syntyperä tuntematon 169 Neuvostoliitto 222 68669 0,0032 0,9 Viro 219 40990 0,0053 1,5 Somalia 141 15723 0,0090 2,6 Iran 107 6249 0,0171 4,9 Irak 74 11942 0,0062 1,8 Entinen Jugoslavia 41 10432 0,0039 1,1 Ruotsi 33 6570 0,0050 1,4 Libanon 29 588 0,0493 14,0 Vietnam 29 7956 0,0036 1,0 Saksa 25 4546 0,0055 1,6 Taulukko 7. Maksuvälinepetokset RL 37:8-11 vuonna 2013. 10 suurinta taustamaata rikosmäärän perusteella. Yhteensä 1851 Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset 1206 5149746 0,00023 1 Ulkomaalaistaustaiset 645 Vakinaisesti asuvat 217 301524 0,00072 3,1 Väliaikaisesti oleskelevat 313 Syntyperä tuntematon 115 Viro 42 40990 0,00102 4,4 Neuvostoliitto 27 68669 0,00039 1,7 Somalia 23 15723 0,00146 6,2 Ghana 16 1489 0,01075 45,9 Irak 16 11942 0,00134 5,7 Iran 14 6249 0,00224 9,6 Turkki 11 7379 0,00149 6,4 Entinen Jugoslavia 7 10432 0,00067 2,9 Afganistan 7 5187 0,00135 5,8 Ruotsi 6 6570 0,00091 3,9 21
Molemmissa rikoksissa epäiltyjen tausta oli hyvin hajanaista. Taustamaita, joiden väestö oli tehnyt 1-5 rikosta, oli yli 60. Petosrikoksissa rikossuhteeltaan korkein taustamaa oli Libanon, jonka luku nousi 14-kertaiseksi suomalaistaustaisiin nähden. Maksuvälinepetoksissa valkovenäläistaustaisten vastaava luku nousi kahdeksalla rikoksella yli 100-kertaiseksi. Molempia rikostyyppejä voidaan pitää sarjamaisina, eli samalla tekniikalla tehdään usein monta rikosta. Esimerkiksi samalla maksukortin kopiointilaitteella voidaan lukea monta maksukorttia, jolloin rikoksia on voinut tapahtua useampia. Petosrikoksissa väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus ei ollut erityisen korkea. Myös ulkomaalaistaustaisten kokonaisosuus rikoksista (8 %) on heidän keskimääräistä osuuttaan matalampi. Maksuvälinepetoksissa ulkomaalaistaustainen oli epäiltynä joka kolmannessa rikoksessa. 12 prosentissa maksuvälinepetoksista rikoksentekijä oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen. 6.2.4 Veropetosrikokset ja elinkeinorikokset Veropetosrikoksiin lukeutuvat rikoslain mukaiset nimikkeet veropetos, lievä ja törkeä veropetos sekä verorikkomus. Vuonna 2013 selvisi poliisin tietoon tulleista veropetosrikoksista 92 prosenttia. Tilastoon on yhdistetty myös RL 30-luvun kaikki elinkeinorikokset, joihin lukeutuvat mm. markkinointirikokset ja kirjanpitorikokset. Elinkeinorikosten selvitysaste vuonna 2013 oli 94 prosenttia. Taulukko 8. Veropetosrikokset RL 29:1-4 ja elinkeinorikokset RL 30:1-10a. Taustamaat, joiden rikosmäärä yli 5. Yhteensä 2495 Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset 1988 5149746 0,00039 1 Ulkomaalaistaustaiset 507 Vakinaisesti asuvat 219 301524 0,00073 1,9 Väliaikaisesti oleskelevat 224 Syntyperä tuntematon 64 Neuvostoliitto 66 68669 0,00096 2,5 Viro 53 40990 0,00129 3,3 Irak 11 11942 0,00092 2,4 Turkki 11 7379 0,00149 3,9 Egypti 8 1034 0,00774 20,0 Ruotsi 8 6570 0,00122 3,2 Iran 7 6249 0,00112 2,9 Venäjä 6 5533 0,00108 2,8 Entinen Jugoslavia 5 10432 0,00048 1,2 Ulkomaalaistaustaisten osuus veropetos- ja elinkeinorikoksista oli yhteensä 20 prosenttia. Yhdeksässä prosentissa rikoksista epäiltynä oli Suomen väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen, epäillyt olivat 42 taustamaasta. 22
6.2.5 Kätkemis- ja rahanpesurikokset Kätkemis- ja rahanpesurikoksiin lukeutuu rikoslain luku 32 kokonaisuudessaan. Vuonna 2013 selvisi poliisin tietoon tulleista kätkemis- ja rahanpesurikoksista 99 prosenttia. Taulukko 9. Kätkemis- sekä rahanpesurikokset RL 32 vuonna 2013. 10 suurinta taustamaata rikosmäärän perusteella. Yhteensä 2195 Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset 1782 5149746 0,00035 1 Ulkomaalaistaustaiset 413 Vakinaisesti asuvat 203 301524 0,00067 1,9 Väliaikaisesti oleskelevat 185 Syntyperä tuntematon 25 Neuvostoliitto 32 68669 0,00047 1,3 Irak 31 11942 0,00260 7,5 Somalia 23 15723 0,00146 4,2 Viro 19 40990 0,00046 1,3 Romania 11 2619 0,00420 12,1 Iran 10 6249 0,00160 4,6 Turkki 9 7379 0,00122 3,5 Entinen Jugoslavia 7 10432 0,00067 1,9 Gambia 7 683 0,01025 29,6 Valko-Venäjä 6 292 0,02055 59,4 Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus kätkemis- ja rahanpesurikoksissa vuonna 2013 oli 19 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus rikoksista oli 9 prosenttia, joka muodosti heille kaksinkertaisen rikossuhteen suomalaistaustaisiin nähden. Koska kätkemis- ja rahanpesurikokset on rikosmäärältään melko pieni rikostyyppi, nousi taustamaista valtaosan rikossuhde jo yhdestä rikoksesta suomalaistaustaisten rikossuhdetta korkeammaksi. Erityisen korkea oli valkovenäläis- ja gambialaistaustaisten rikossuhde, vaikka rikosten kokonaismäärä jäi molempien kohdalla alle kymmeneen. 23
6.2.6 Väärennysrikokset Väärennysrikoksiin lukeutuvat rikoslain mukaiset nimikkeet väärennys, lievä ja törkeä väärennys sekä väärennysaineiston hallussapito. Vuonna 2013 selvisi poliisin tietoon tulleista väärennysrikoksista 93 prosenttia. Taulukko 10. Väärennysrikokset RL 33:1-4 vuonna 2013. 10 suurinta taustamaata rikosmäärän mukaan. Yhteensä 3983 Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset 3155 5149746 0,00061 1 Ulkomaalaistaustaiset 828 Vakinaisesti asuvat 267 301524 0,00089 1,4 Väliaikaisesti oleskelevat 497 Syntyperä tuntematon 64 Neuvostoliitto 49 68669 0,00071 1,2 Viro 38 40990 0,00093 1,5 Entinen Jugoslavia 25 10432 0,00240 3,9 Intia 21 5462 0,00384 6,3 Irak 19 11942 0,00159 2,6 Somalia 16 15723 0,00102 1,7 Vietnam 12 7956 0,00151 2,5 Saksa 9 4546 0,00198 3,2 Ghana 9 1489 0,00604 9,9 Afganistan 8 5187 0,00154 2,5 Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus väärennysrikoksista oli 21 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus oli 7 prosenttia. Mainittavan korostunutta väärennysrikoksiin syyllistyminen oli intialais-, ghanalais- ja angolalaistaustaisten kohdalla. 24
6.3 Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Tässä alaluvussa on tarkasteltu yleisimpiä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia. Yhteenvetotilasto sisältää kaikki Tilastokeskuksen henkeen ja terveyteen kohdistuneiksi rikoksiksi luokitellut nimikkeet, käytännössä rikoslain luvut 21 ja 22. Näihin lukeutuvat mm. henkirikokset, pahoinpitelyrikokset sekä kuoleman- ja vammantuottamusrikokset. Taulukko 11. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset vuonna 2013 taustamaanosittain sekä 10 isointa taustamaata rikosmäärän perusteella. Yhteensä 32344 Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset 27984 5149746 0,005 1 Ulkomaalaistaustaiset 4360 Vakinaisesti asuvat 3584 301524 0,012 2,2 Väliaikaisesti oleskelevat 540 Syntyperä tuntematon 236 EUROOPPA 1559 177495 0,01 1,6 EU MAAT 621 80052 0,01 1,4 EU:n ULKOPUOLISET MAAT 938 97443 0,01 1,8 AFRIKKA 890 36634 0,02 4,5 AMERIKKA 55 9039 0,01 1,1 AASIA 1047 71694 0,01 2,7 OSEANIA < 5 764 < 0,0065 < 0,9 Neuvostoliitto 494 68669 0,007 1,3 Viro 403 40990 0,010 1,8 Somalia 372 15723 0,024 4,4 Irak 365 11942 0,031 5,6 Turkki 195 7379 0,026 4,9 Entinen Jugoslavia 161 10432 0,015 2,8 Iran 142 6249 0,023 4,2 Thaimaa 109 7246 0,015 2,8 Afganistan 103 5187 0,020 3,7 Entinen Sudan 74 1354 0,055 10,1 25
6.3.1 Pahoinpitelyrikokset Pahoinpitelyrikoksiin lukeutuvat rikoslain mukaiset nimikkeet pahoinpitely, lievä ja törkeä pahoinpitely sekä törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu. Vuonna 2013 selvisi poliisin tietoon tulleista pahoinpitelyrikoksista 77 prosenttia. Taulukko 12. Pahoinpitelyrikokset RL 21:5-7, 34a vuonna 2013 taustamaanosittain sekä 10 suurinta taustamaata rikosmäärän perusteella. Yhteensä 30053 Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset 25885 5149746 0,0050 1 Ulkomaalaistaustaiset 4168 Vakinaisesti asuvat 3451 301524 0,0114 2,3 Väliaikaisesti oleskelevat 504 Syntyperä tuntematon 213 EUROOPPA 1476 177495 0,0083 1,7 EU MAAT 589 80052 0,0074 1,5 EU:n ULKOPUOLISET MAAT 887 97443 0,0091 1,8 AFRIKKA 869 36634 0,0237 4,7 AMERIKKA 53 9039 0,0059 1,2 AASIA 1023 71694 0,0143 2,8 OSEANIA < 5 764 < 0,0065 < 0,9 Neuvostoliitto 448 68669 0,0065 1,3 Viro 380 40990 0,0093 1,8 Irak 361 11942 0,0302 6,0 Somalia 356 15723 0,0226 4,5 Turkki 194 7379 0,0263 5,2 Entinen Jugoslavia 157 10432 0,0150 3,0 Iran 141 6249 0,0226 4,5 Thaimaa 106 7246 0,0146 2,9 Afganistan 96 5187 0,0185 3,7 Entinen Sudan 74 1354 0,0547 10,9 Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus pahoinpitelyrikoksista oli 14 prosenttia. 11 prosentissa rikoksista epäiltynä oli Suomen väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen. Suomessa väliaikaisesti oleskelevien osuus oli kaksi prosenttia pahoinpitelyrikoksista, joka on kyseisen ryhmän kohdalla pienimpiä lukemia. Taustamaanosista korostunut rikossuhde oli afrikkalaistaustaisilla. Yksittäisistä taustamaista korostuneesti pahoinpitelyrikoksia tekivät irakilais- ja turkkilaistaustaiset. Entisen Sudan-taustaisilla rikossuhde oli muista maista poikkeavan korkea. 26
6.3.2 Henkirikokset Henkirikoksiin lukeutuvat rikoslain mukaiset nimikkeet tappo, murha, surma sekä lapsensurma. Vuonna 2013 selvisi poliisin tietoon tulleista henkirikoksista 89 prosenttia. Rikostyyppi on määrältään hyvin pieni, joten rikoksista on esitetty vain pääjaon mukaiset luvut. Taulukko 13. Henkirikokset RL 21:1-3, 34a, 21:4. Yhteensä 106 Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset 96 5149746 Ulkomaalaistaustaiset 10 Vakinaisesti asuvat 7 301524 Väliaikaisesti oleskelevat 0 Syntyperä tuntematon 3 Taulukko 14. Henkirikoksen yritykset RL 21:1-4, 34a Yhteensä 268 Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset 251 5149746 Ulkomaalaistaustaiset 17 Vakinaisesti asuvat 17 301524 Väliaikaisesti oleskelevat 0 Syntyperä tuntematon 0 Toteutuneissa henkirikoksissa ulkomaalaistaustaisten osuus oli 9 prosenttia ja yrityksissä 6 prosenttia. Väliaikaisesti maassa oleskelevat eivät syyllistyneet henkirikoksin. 27