Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2013

Transkriptio

1 Oikeus 4 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 3 Suomalaistaustaisista,8 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 3,5 prosenttia epäiltiin rikoksesta Korjaus.4.3: Ensimmäisessä kappaleessa kolme lukua korjattu. Korjatut luvut merkattu punaisella. Lisäksi liitetaulukot ja liitekuviot lisätty htmlversioon. Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 3 koko maassa kaikkiaan 44 8 rikosta, mikä on 64 rikosta (, prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 3 selvitettyihin 46 rikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 76 4 henkilöä. Määrä on 7 (,5 prosenttia) pienempi kuin vuotta aiemmin. Suomalaistaustaisia epäiltyjä oli 8, väestöryhmän henkilöä kohti. Ulkomaalaistaustaisilla vastaava luku oli 35,4. Syylliseksi epäiltyjen osuus väestön :ta asukasta kohden syntyperän mukaan Suomalaistaustaisia Suomessa syntyneitä epäiltyjä oli 7,9 saman syntyperän väestön henkilöä kohti. Ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia epäiltyjä oli puolestaan 39,7. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus tuhatta väestöön kuuluvaa kohti oli 7,8. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten kohdalla vastaava luku oli 38,4. Helsinki.4.4 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Syylliseksi henkilöt ja osuus väestön :ta asukasta kohden syntyperän mukaan 3 Syntyperä Syntyperä yhteensä Suomalaistaustainen yhteensä Suomessa syntynyt suomalaistaustainen Ulkomailla syntynyt suomalaistaustainen Ulkomaalaistaustainen yhteensä Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen Epäillyt Osuus väestön kohden 9, 8, 7,9 39,7 35,4 7,8 38,4 Tarkastelussa ovat mukana rekisteröityyn väestöön kuuluvat henkilöt, eli henkilöt joilla on suomalainen henkilötunnus. Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Runsaat puolet ulkomailla syntyneistä suomalaistaustaisista on syntynyt Ruotsissa. Ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen korkeampaa osuutta selittää osaltaan se, että ulkomaalaistaustaisissa on suomalaistaustaisiin verrattuna enemmän nuorempia ikäluokkia ja miehiä. Ulkomaalaistaustaisista 64,4 prosenttia ja suomalaistaustaisista 46,4 on alle 4 vuotiaita. Rikoksiin syylliseksi epäillyistä henkilöistä 93 3 (88,7 prosenttia) oli suomalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisia oli 9 9 (9,4 prosenttia). Koko väestössä suomalaistaustaisia on 94,8 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisia 5, prosenttia. Suomalaistaustaisista syylliseksi epäillyistä 9 ( prosenttia) oli syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä 9, prosenttia oli syntynyt ulkomailla. Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä oli puolestaan 7,4 prosenttia. Kaikista syylliseksi epäillyistä (, prosenttia) oli sellaisia, joiden syntyperä ei ole tiedossa, vaikka heillä on suomalainen henkilötunnus. Tyypillisesti tällaiset henkilöt ovat Suomesta pois muuttaneita. Tarkempia tietoja epäiltyjen syntyperästä ikäluokan ja sukupuolen mukaan on liitetetaulukossa. Luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Tilaston esittämistapa on uudistettu vuoden 9 alusta. Liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset on erotettu muista rikoksista ja ne esitetään omana taulukkonaan. Rikosten kokonaismäärä on vertailukelpoinen aiemmin esitettyjen lukujen kanssa, koska sama erottelu on tehty myös takautuvasti vuoteen 98 asti. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rikosten vertailtavuutta eri vuosien kesken sekä edistää niiden kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Tilaston laatuselosteessa on tarkempia tietoja uudistuksesta. Vuoden 9 alusta luvuissa ovat mukana myös tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Muutoksen vaikutukset rikosten vertailtavuuteen eivät ole suuria. Yleisimmistä rikostyypeistä muutos vaikuttaa lähinnä huumausainerikosten vertailtavuuteen.

3 Sisällys. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen Tiivistelmä Omaisuusrikokset Väkivaltarikokset Rikoksen uhrit ja lähisuhdeväkivalta Rattijuopumukset ja liikennerikokset Päihderikokset Selvitetyt rikokset Syylliseksi Syylliseksi epäiltyjen taustat Ulkomaan kansalaiset...4 Taulukot Taulukko. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain asukasta kohden Taulukko. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain asukasta kohden Taulukko 3. Lähisuhdeväkivallan uhrit sukupuolen ja iän mukaan 3... Taulukko 4. Eräiden rikosten selvitysprosentti Taulukko 5. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi iän ja sukupuolen mukaan Taulukko 6. Rikoksiin syylliseksi henkilöt sukupuolen ja valtionveronalaisen tulon mukaan 3, 5 vuotta täyttäneet...3 Taulukko 7. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi iän ja kansalaisuuden mukaan Liitetaulukot Liitetaulukko. Eräiden rikostyyppien kehitys Liitetaulukko. Liikenneturvallisuuden vaarantamisten ja liikennerikkomusten määrän kehitys Liitetaulukko 3. Rikoksiin syylliseksi kansalaisuuden mukaan vuosina Liitetaulukko 4. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisen tulon (euroa) mukaan, 5 vuotta täyttäneet... Liitetaulukko 5. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan, 5 vuotta täyttäneet... Liitetaulukko 6. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan, 5 vuotta täyttäneet... Liitetaulukko 7. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö koulutuksen mukaan, 5 vuotta täyttäneet...3 Liitetaulukko 8. Rikoksiin syylliseksi syntyperän, ikäluokan ja sukupuolen mukaan ja epäiltyjen osuus väestöstä Liitetaulukko 9. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 3, pysäköintivirhemaksut...6 Liitetaulukko. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 3, muut pysäköinninvalvojan toimet...7 Kuviot Kuvio. Rikokset maakunnittain asukasta kohden Kuvio. Murrot 3 (kaikkiaan 3 54 rikosta)...6 Kuvio 3. Omaisuusrikokset 3 (Kaikkiaan rikosta)...7 3

4 Kuvio 4. Eräiden rikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan Kuvio 5. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan ja uhrin sukupuolen mukaan 3 (Kaikkiaan rikosta)...9 Kuvio 6. Rattijuopumusrikokset Kuvio 7. Rattijuopumusrikokset maakunnittain asukasta kohden 3... Kuvio 8. Huumausainerikokset 3... Kuvio 9. Syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen mukaan 3, 5 vuotta täyttäneet...4 Kuvio. Syylliseksi henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 3, 5 vuotta täyttäneet.4 Kuvio. Syylliseksi ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan Liitekuviot Liitekuvio. Syylliseksi ja koko väestö koulutusasteen mukaan, 5 vuotta täyttäneet...8 Liitekuvio. Syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan, 5 vuotta täyttäneet...8 Laatuseloste: Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus...9 4

5 . Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen.. Tiivistelmä Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 3 koko maassa kaikkiaan 44 8 rikosta, mikä oli 64 rikosta (, prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kymmenen viime vuoden aikana on rekisteröity keskimäärin 435 rikosta vuodessa. Vuoden aikana selvitettiin yhteensä 46 rikosta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli Valtaosa rikoksista oli poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 5 4 rikosta, mikä oli,9 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista hieman yli neljännes oli alkoholirikoksia tai rikkomuksia ja huumausainerikoksia. Maakunnittain tarkasteltuna rikosten määrä lisääntyi Uudenmaan, Satakunnan, Pohjanmaan, PohjoisPohjanmaan, Lapin ja Ahvenanmaan maakunnissa. Suhteellisesti eniten rikosten määrä kasvoi Pohjanmaan maakunnassa,,7 prosenttia edellisvuodesta. Rikosten määrä väheni suhteellisesti eniten KeskiPohjanmaan maakunnassa,,4 prosenttia edellisvuodesta. Väkilukuun suhteutettuna eniten rikoksia tuli ilmi Uudenmaan, EteläKarjalan ja Kymenlaakson maakunnissa. Koko maassa tuli ilmi 7 88 rikosta asukasta kohden. Kuvio. Rikokset maakunnittain asukasta kohden 3.. Omaisuusrikokset Omaisuusrikoksia tuli vuonna 3 tietoon 4 5, mikä oli, prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tietoon tulleista omaisuusrikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkaudet, näpistykset ja törkeät varkaudet. Niitä ilmeni 4 4, mikä oli,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana varkausrikoksia (varkaus, törkeä varkaus, näpistys) ilmoitettiin keskimäärin Vuonna 3 varkauksia kirjattiin 7 4 eli 3,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeiden varkauksien määrä laski 6 prosenttia vuodesta. Vuonna 3 niitä tuli tietoon 3 5. Näpistyksiä tuli tietoon 68 eli,4 prosenttia enemmän kuin vuonna. Kolmannes varkausrikoksista (47 5 rikosta) oli myymälävarkauksia ja näpistyksiä. Vuoteen verrattuna myymälävarkaudet kasvoivat,4 prosenttia. 5

6 Murtojen (luvatta tunkeutuen tehdyt varkaudet, törkeät varkaudet ja näpistykset) määrä on vähentynyt luvulla huomattavasti. Vuonna 3 murtoja oli 3 5, mikä oli 7, prosenttia vähemmän kuin vuonna. Vapaaajanasuntoihin tehdyt murrot lisääntyivät, prosenttia. Niitä tuli vuonna 3 ilmi 8. Eniten vähenivät asuntomurrot, 7,6 prosenttia edellisvuodesta. Moottoriajoneuvomurrot vähenivät,6 prosenttia. Kuvio. Murrot 3 (kaikkiaan 3 54 rikosta) Omaisuusrikoksista 8 prosenttia oli vahingontekoja. Niitä tuli ilmi 43 4, mikä oli,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna. Kymmenen viime vuoden aikana vahingontekoja on tullut ilmi vuosittain keskimäärin 5. Petokset muodostavat noin prosenttia omaisuusrikoksista. Petoksia (petos, lievä petos, törkeä petos) tuli ilmi 8, mikä oli 9 prosenttia enemmän kuin vuonna. Maksuvälinepetoksia tuli ilmi 7 6, mikä oli, prosenttia enemmän kuin vuonna. Sekä petoksien että maksuvälinepetoksien määrä on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 3 maksuvälinepetoksista 43,8 prosenttia oli kortinhaltijan itsensä tekemiä petoksia (kohteena oma tili). Vuonna 3 tuli tietoon kaikkiaan 4 kirjanpitorikosta ja vellallisen rikosta, mikä oli 4, prosenttia enemmän kuin vuonna. Viimeisen kymmenen vuoden aikana näitä rikoksia on vuosittain tullut ilmi keskimäärin 4. Väärennysrikoksia (väärennys, lievä väärennys, törkeä väärennys, väärennysaineen hallussapito) tuli ilmi 3 78, mikä oli 4,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna. Väärennysrikoksia on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut ilmi vuosittain keskimäärin Ryöstöjä ilmoitettin 5, mikä oli 5,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna. Ryöstörikoksista 3 eli 74 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla. 6

7 Kuvio 3. Omaisuusrikokset 3 (Kaikkiaan rikosta) Taulukko. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain asukasta kohden 3 Maakunta Koko maa Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Åland Kaikki omaisuusrikokset Murrot Moottoriajoneuvon anastusrikokset Ryöstöt Vahingonteot Kavallukset Petokset, maksuvälinepetokset Väkivaltarikokset Vuonna 3 tietoon tuli kaikkiaan 35 5 pahoinpitelyrikosta (pahoinpitely, lievä pahoinpitely, törkeä pahoinpitely), mikä oli 7 tapausta (7, prosenttia) vähemmän kuin vuonna. Törkeät pahoinpitelyt vähenivät 4,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Niitä kirjattiin 8. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pahoinpitelyitä on kirjattu vuosittain keskimäärin 34. Vuoden alussa voimaan tullut 7

8 lainmuutos lisäsi vuonna kirjattujen pahoinpitelyiden määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Vuonna pahoinpitelyitä kirjattiin 4. Henkirikoksia tuli tietoon 95. Niitä oli 6 tapausta enemmän kuin vuonna. Kymmenen viime vuoden vuosittainen keskiarvo oli 5. Vastaava luku vuosina oli 38. Tapon, murhan tai surman yritykset vähenivät 86:lla. Niitä tuli ilmi 64. Vuonna 3 henkirikoksista 6 prosenttia ja pahoinpitelyrikoksista 36 prosenttia tehtiin yksityisasunnossa. Raiskauksia tuli tietoon 975, kun niitä vuonna tuli tietoon 9. Vuosina 4 3 ilmoitettiin keskimäärin 8 raiskausta. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 657, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin vuonna. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset ilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja. Taulukko. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain asukasta kohden 3 Maakunta Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely Lievä pahoinpitely Raiskausrikokset Koko maa Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Åland Rikoksen uhrit ja lähisuhdeväkivalta Vuonna 3 tietoon tulleiden väkivaltarikosten uhriksi joutui 39 henkilöä, mikä oli,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna. Uhreista miehiä oli 8 (58, prosenttia) ja naisia 6 4 (4,8 prosenttia). Miesuhrien määrä oli,5 ja naisuhrien 4, prosenttia pienempi kuin vuonna. Pahoinpitelyrikoksiin uhriksi joutui yhteensä 34 6 henkilöä, joista miehiä oli 9 (6, prosenttia) ja naisia 3 8 (39,8 prosenttia). Tieto uhrista saadaan luotettavasti vain tietyistä väkivaltarikoksista. Pahoinpitelyrikoksen uhrin tyypillinen ikä oli 8 vuotta. Tähän ikäluokkaan sijoittui 34 (3,9 prosenttia) kaikista uhriksi joutuneista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista 5 vuotta täyttäneitä oli 4 9 (4, prosenttia). Alle 8 vuotiaisiin lapsiin kohdistuvat pahoinpitelyrikokset vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 9,7 prosenttia. Lapsiuhreja oli nyt 5 3, vuotta aiemmin 5 9. Tämä on 5,3 prosenttia kaikista pahoinpitelyrikosten uhreista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista lapsista 3 3 (6 prosenttia) oli poikia ja (38 prosenttia) tyttöjä. Pahoinpitelyrikosten lapsiuhreista ikäluokkaan 9 sijoittui 8

9 7,5 prosenttia, 4vuotiaisiin 3,9 prosenttia ja 5 7vuotiaisiin 39,6 prosenttia. Lapsena seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneista 87,4 prosenttia oli tyttöjä ja,6 prosenttia poikia. Kuvio 4. Eräiden rikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan 3 Pahoinpitelyrikoksista yhteensä runsas 35 prosenttia tehtiin yksityisissä asunnoissa. Naisiin kohdistuvista pahoinpitelyistä yksityisessä asunnossa tehtiin yli puolet ja miehiin kohdistuvista vajaa neljännes. Miehiin kohdistuvista pahoinpitelyistä runsaat 45 prosenttia tapahtuu yleisellä paikalla ja naisiin kohdistuvista vajaa neljännes. Ravitsemusliikkeessä tai liikekeskuksessa tehtiin runsaat prosenttia pahoinpitelyistä. Kuvio 5. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan ja uhrin sukupuolen mukaan 3 (Kaikkiaan rikosta) 9

10 Lähisuhdeväkivalta Taulukko 3. Lähisuhdeväkivallan uhrit sukupuolen ja iän mukaan 3 Uhri/epäillyn ja uhrin suhde Ikäluokat yhteensä Yhteensä Perheväkivalta yhteensä Sama ruokakunta Lähisukulainen Mies Perheväkivalta yhteensä Sama ruokakunta Lähisukulainen Nainen Perheväkivalta yhteensä Sama ruokakunta Lähisukulainen Vuonna 3 poliisin tietoon tulleissa lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 6 47 uhria, 3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lähisuhdeväkivallan uhreista 68,3 prosenttia oli naisia. Lähisuhdeväkivaltaluvut kuvaavat joko samassa asunnossa asuvien tai nykyisten tai entisten perheenjäsenten välistä väkivaltaa. Runsas puolet tapauksista oli avio tai avopuolisoiden välistä väkivaltaa, niin sanottua parisuhdeväkivaltaa. Parisuhdeväkivallan uhreista vain viidennes oli miehiä..5. Rattijuopumukset ja liikennerikokset Törkeät rattijuopumukset vähenivät,9 prosenttia ja muut rattijuopumukset lisääntyivät, prosenttia vuoteen verrattuna. Kaikkiaan rattijuopumusrikoksia tuli ilmi 8, mikä oli tapausta eli 6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten määrä oli vuonna 3 alimmillaan 3 vuoteen. Vuoden 99 ennätyslukemista ne ovat vähentyneet yli kolmanneksen. Rattijuopumustapauksista 78,3 prosentissa päihdeaineena oli alkoholi ja 8 prosentissa päihdeaineena oli jokin huumaava aine. Loput 3,7 prosenttia oli käyttänyt molempia. Alkoholin aiheuttamat rattijuopumukset vähenivät,3 prosenttia ja huumausaineinen aiheuttamat lisääntyivät 3,4 prosenttia. Kuvio 6. Rattijuopumusrikokset 98 3 Vuonna 3 rekisteröitiin liikenneturvallisuuden vaarantamista ja liikennerikkomusta, mikä oli, prosenttia enemmän kuin vuonna. Suurin osa niistä on rikoksia, jotka paljastuvat poliisin valvonnan ja ohjauksen yhteydessä. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia ilmeni 3 8, mikä oli 4,8 prosenttia enemmän kuin vuonna. Nopeusrajoitusten rikkomisia poliisi kirjasi 35 8, mikä oli 9,3 prosenttia enemmän kuin vuonna. Vuoden 3 luvut eivät ole täysin vertailukelpoinen vuoden lukujen

11 kanssa, sillä automaattisen liikennevalvonnan vuoden loppupuolella havaitsemia ylinopeuksia kirjautui vuoden 3 alkupuolelle. Kuvio 7. Rattijuopumusrikokset maakunnittain asukasta kohden 3.6. Päihderikokset Vuonna 3 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan 7 6, mikä oli 6 tapausta (,7 prosenttia) enemmän kuin vuonna. Törkeiden huumausainerikosten määrä kasvoi,7 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 4. Lukumääräisesti eniten kasvoi huumausaineiden käyttörikosten määrä, 3, prosenttia. Niitä tuli ilmi 8, mikä on 5 tapausta enemmän kuin vuonna. Huumausainerikosten määrä on kasvanut luvulla miltei joka vuonna. Vuodesta 9 lähtien lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäsivät huumausainerikosten määrää noin kymmeneksellä verrattuna vain poliisin tietoon tulleisiin huumausainerikoksiin. Kuvio 8. Huumausainerikokset 3

12 Alkoholirikoksia ja rikkomuksia kirjattiin 4 5, mikä oli,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna. Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin tai tullin ja rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon..7. Selvitetyt rikokset Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 3 aikana kaikkiaan 46 rikosta. Selvitysprosentti oli 57,9, mikä oli kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisvuonna. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Tästä syystä selvitysprosentti voi olla yli. Omaisuusrikoksista selvitettiin 37,8 ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 77, prosenttia. Yli 3 asukkaan kunnista korkeimmat rikosten selvitysprosentit olivat Kajaanissa ja Ylöjärvellä, 77,5 ja 69,8. Matalimmat selvitysprosentit olivat puolestaan Helsingissä ja Salossa, 5,8 ja 5,7 prosenttia. Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Liikennejuopumus, liikenne ja paihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi. Petoksista selvitettiin 69 prosenttia ja henkirikoksista 89,5 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 85,9. Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa (varkaus, törkeä varkaus), vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 3 varkauksista selvitettiin joka kuudes. Vahingonteoista selvitettiin vajaa neljännes ja maksuvälinepetoksista joka kuudes. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvisi runsas puolet. Taulukko 4. Eräiden rikosten selvitysprosentti 9863 Rikos Kaikki rikokset ) Varkaus Törkeä varkaus Näpistys Ryöstöt Vahingonteot Tapon, murhan tai surman yritys Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely Lievä pahoinpitely Raiskaukset Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus Syylliseksi Vuonna 3 selvitettyihin 46 rikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 76 4 henkilöä. Sama henkilö voi olla epäiltynä useasta eri rikoksesta. Heistä naisia oli 8,4 prosenttia. Henkilön vuoden törkeimmän rikoksen mukaan laskettaessa (henkilö voi olla epäiltynä vain kerran vuoden aikana) sylliseksi epäiltynä oli 3 eri henkilöä. Yksi henkilö oli siten epäiltynä keskimäärin,7 rikoksesta. Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyiden, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet olivat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin ja rattijuopumukiin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on vuodessa kasvanut. Naisten tyypillisimpiä rikoksia olivat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset. Naiset ovat myös hieman miehiä

13 nuorempia. Epäiltyjen naisten yleisin ikä on 9 ja miesten vuotta. Molempien sukupuolien epäiltyjen keskimääräinen ikä on 3 vuotta. Taulukko 5. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi iän ja sukupuolen mukaan 43 Vuosi/ Miehet yhteensä Naiset yhteensä Alle 5 vuotiaat miehet Alle 5 vuotiaat naiset vuotiaat miehet vuotiaat naiset vuotiaat miehet vuotiaat naiset Yli vuotiaat miehet Yli vuotiaat naiset Vuonna 3 nuorten ja alaikäisten alle vuotiaiden osuus kaikista syylliseksi epäillyistä oli,4 prosenttia. Nuorten osuudet olivat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingonteoissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä nuoria oli 37,8 prosenttia, vahingontekoihin epäillyistä 44,4 prosenttia. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä,7 prosenttia oli nuoria Syylliseksi epäiltyjen taustat Syylliseksi epäiltyjen 5 vuotta täyttäneiden rekisteröityyn väestöön (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat) kuuluvien keskimääräinen valtionveronalainen tulo (tuloveroa maksetaan valtiolle ansiotulosta ja pääomatulosta) oli noin 6 9 euroa, kun vastaava tulo koko väestössä oli noin 7 euroa. Vastaavat mediaanitulot olivat 9 6 ja 6 euroa. Syylliseksi epäillyistä alle 5 euron tulot oli 3,7 prosentilla, koko väestön vastaavan osuuden oltua,5 prosenttia. Vähintään euron tulot oli 3,5 prosentilla epäillyistä, koko väestöllä vastaava osuus oli 55,3 prosenttia. Luokkaan alle 499 euroa kuuluvat myös kaikki ne, joiden valtionveronalaisesta tulosta ei ole tietoa. Luvussa.9. ilmoitettavat luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Luvussa ei ole huomioitu liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai liikennerikkomukseen syyllistyneitä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen valtionveronalaisesta tulosta perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta. Taulukko 6. Rikoksiin syylliseksi henkilöt sukupuolen ja valtionveronalaisen tulon mukaan 3, 5 vuotta täyttäneet Sukupuoli Sukupuoli yhteensä Mies Nainen Yhteensä , 78 65, , 58 6, , , ,4 3 5, , ,3 4 33, , , 4 385, , 7 7, , , ,6 49 5, yli 8 669,7 493,9 76,8 3

14 Kuvio 9. Syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen mukaan 3, 5 vuotta täyttäneet Pääasiallisen toiminnan mukaan jaoteltuna syylliseksi epäillyistä (yli 5 vuotiaat rekisteröityyn väestöön kuuluvat) työllisiin kuului 38,6 prosenttia. Työttömiä oli 6,7 ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 4,4 prosenttia epäillyistä. Koko väestöstä työllisiä oli 5, prosenttia, työttömiä 5, ja työvoiman ulkopuolella 4, prosenttia. Tieto henkilön pääasiallisesta toiminnasta on vuoden tieto. Kuvio. Syylliseksi henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 3, 5 vuotta täyttäneet 5 vuotta täyttäneistä syylliseksi epäillyistä 5, prosenttia oli suorittanut vain perusasteen koulutuksen ja 37,5 prosentilla oli keskiasteen koulutus. Koko väestöllä vastaavat luvut olivat 3,3 ja 4 prosenttia. Liitetaulukoissa 4 7 sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tämä on tilastossa tavanomainen tapa esittää syylliseksi epäiltyjen lukumäärä. Näin saadaan parempi kuva rikollisuudesta ilmiönä ja voidaan paremmin kuvata, millaisen taustan omaavat henkilöt syyllistyvät minkäkin tyyppisiin rikoksiin... Ulkomaan kansalaiset Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 3 oli 76 4, joista ulkomaiden kansalaisia oli Vuoteen verrattuna kaikkien syylliseksi epäiltyjen määrä väheni,4 prosenttia, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä väheni,4 prosenttia. Ulkomaalaisten epäiltyjen määrä on kymmenen viime vuoden aikana ollut keskimäärin 7. Ulkomaalaisten osuus 4

15 kaikista epäillyistä oli,6 prosenttia. Osuus on ollut hienoisessa kasvussa viime vuodet. Vuonna 3 ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat venäläiset ja virolaiset, joita kumpiakin oli 8. Virolaisista 4,6 ja venäläisistä 4,3 prosentilla epäillyistä on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltyinä yli olivat Romania ( ), Ruotsi ( 4), Irak ( 4), Liettua ( 3) ja Somalia ( 3). Liettualaisista vain,9 prosentilla ja romanialaisista 6, prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vastaavat prosentit somalialaisilla ja irakilaisilla olivat 93,7 ja 77,8. Ruotsalaisista 63,6 prosentilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Yksi henkilö voi syyllistyä vuoden aikana moneen eri rikokseen. Kuvio. Syylliseksi ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 9 3 Vuonna 3 selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista 43,4 prosenttia asui Suomessa vakinaisesti. Osuus on muutaman viime vuoden ajan pysynyt lähes ennallaan. Suomessa asuvat ulkomaalaiset syylliseksi olivat hieman nuorempia kuin suomalaiset. Heidän keskiikänsä oli 3 vuotta, kun suomalaisten syylliseksi epäiltyjen keskiikä oli 3 vuotta. Suomessa asuvien ulkomaalaisten tyypillisiä rikoksia olivat varkaus, pahoinpitely ja huumausainerikokset sekä kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta. Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja siitä asuvatko he vakinaisesti Suomessa vai eivät perustuvat poliisilta saatuun kansalaisuustietoon ja väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuihin tietoihin. Ryhmä ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka ovat tulleet Suomeen vain rikoksentekotarkoituksessa. 5

16 Taulukko 7. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi iän ja kansalaisuuden mukaan 3 Ikäluokat Yhteensä Vakinaisesti Suomessa asuvat Suomalaiset Ulkomaalaiset Osuus ikäryhmän asukasta kohden Suomalaiset Ulkomaalaiset Jos epäiltyjen määrä lasketaan siten, että sama henkilö voi olla epäiltynä useammasta rikoksesta, on suomalaistaustaisia epäiltyjä 34 8 (85 prosenttia epäillyistä). Heistä Suomessa syntyneitä on 7 6 ja ulkomailla syntyneitä 7. Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä on (7, prosenttia epäillyistä). Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneitä on 7 ja ulkomailla syntyneitä 8 3. Syylliseksi epäillyistä 4 4 (,6 prosentilla) syntyperä oli tuntematon ja 7 (6, prosentilla) epäillyllä ei ollut väestötietoja. Väestötiedot puuttuvat mm. turisteilta sekä maassa tilapäisesti oleskelevilta. 6

17 Liitetaulukot Liitetaulukko. Eräiden rikostyyppien kehitys 9 3 Rikos 9 3 KAIKKI RIKOKSET ) A Omaisuusrikokset Murrot yhteensä Asuntomurrot vapaaajanasunnosta muusta asunnosta Liikemurrot Moottoriajoneuvomurrot Muut murrot Moottoriajoneuvon luvattomat käytöt ja anastukset, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet yhteensä moottoriajoneuvon anastus moottoriajoneuvon luvaton käyttö moottoriajoneuvon törkeä luvaton käyttö moottoriajoneuvon käyttövarkaus törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus Ryöstöt yhteensä törkeä ryöstö Vahingonteot yhteensä törkeä vahingonteko Kavallukset yhteensä törkeä kavallus Petokset yhteensä törkeä petos Maksuvälinepetokset yhteensä törkeä maksuvälinepetos B Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Tappo, murha tai surma Tapon, murhan tai surman yritys Pahoinpitelyt yhteensä törkeä pahoinpitely C Seksuaalirikokset Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Raiskaus D Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan Virkamiehen (väkivaltainen) vastustaminen Haitanteko virkamiehelle E Eräät liikennerikokset Rattijuopumukset yhteensä törkeä rattijuopumus F Muut rikokset Huumausainerikokset yhteensä törkeä huumausainerikos Alkoholirikos/Alkoholirikkomus

18 ) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus. Liitetaulukko. Liikenneturvallisuuden vaarantamisten ja liikennerikkomusten määrän kehitys 9 3 Rikos H Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännönrikkominen ja ajoneuvorikkomus nopeusrajoituksen rikkominen ) ) Liikenneturvallisuuden vaarantamisina, törkeinä liikenneturvallisuuden vaarantamisina ja liikennerikkomuksina rekisteröidyt nopeusrajoitusten rikkomiset

19 Liitetaulukko 3. Rikoksiin syylliseksi kansalaisuuden mukaan vuosina 9 3 Rikos/vuosi Yhteensä Suomen kansalaiset Ulkomaiden Ruotsin kansalaiset kansalaiset Viron kansalaiset Venäjän/ent. Neuvostoliiton kansalaiset Somalian kansalaiset Muiden ulkomaiden kansalaiset Kaikki rikokset ) Varkausrikokset Ryöstörikokset Petokset Pahoinpitelyrikokset Raiskausrikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen 7 sosiaalilainsäädännön 3 rikkominen ja ajoneuvorikkomus

20 ) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus. Liitetaulukko 4. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisen tulon (euroa) mukaan, 5 vuotta täyttäneet ) Rikokset Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 5 374, , 3, 993, 63, 9 378, 56, 3 484, , 6, 8 58, 35, 7, , , , 68 5, ,5 346, ,5 7 47,5 78 7,5 9 35,3 78 3, , 3 3, , , , , , , ,8 4, ,5 6 9,9 5,6 4 9,4 44 4,3 354, 6, ,7 5 4,7 66 5,7 77 7, , , , ,6 84,7 84 9,9 7 6, , ,3 6, 736, 56 9,8 6 3,3 4 38, , , , ,4 5 96,8 5 9, , 33, ,4 94,8 8 7,7 696, 9, , 4 3, 5 8,3 38 6, , ,6 93 5,7 67 5,, 344, 34,5 87 5,7 3,5 9 8,3 67 9, , 9 8,5 6 77, 78 33, ,, 497,,8 83,6 55 9,5 39, 8, 9,6,9 96 6, ,3 4 3,8 35 7,8 8 7,9 39 yli 8 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä 44 95, ,5 3,9 3 7, , , , 557 5,3 KOKO VÄESTÖ , , 7 ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 8,,4 9, , ,, 74 3, , 3, 94 9, , 7,7 9, ,4 569, 5,5 47,, 4,4,3 85,4, 5 5, 78, 7 4,7 43,3,9 95, 3,4 9, 48, 969,7

21 Liitetaulukko 5. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan, 5 vuotta täyttäneet ) Rikokset Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 5 374, , 993, 63, , 3 484, , , 35, 7, 9 958, Yrittäjät 454 5, ,4 84,6 6, 367 3,3 97, 649 3,3 4,6 7 6,8 3 6,6 4 5, 646 5,4, , 3 4, ,7 56,6 Ylemmät toimihenkilöt , 8,8 569, 3, 4, 6 3,7 394, 6, 5 5, 4 3, 44 7,7 3 3, ,3 4 4,5 66 3,6 45, Alemmat toimihenkilöt , , ,7 47 3,6 7 6,4 55 5,6 87 9,4 87 5,7 7,5 59 7,4 9 5,8 69 8,8 3,8 45 8,5 3 3, 388 8, 3 5,7 Työntekijät , 87, ,4 34, 684 5,3 5 5,4 59,9 49 9,8 8,4 395,3 97 7, , 7 6, ,4 54 3,5 3 74,5 9 4,5 Opiskelijat Eläkeläiset Muut, tuntematon , , ,3 39 4, ,7 63 6, ,4 6 3,6 53 5, 565 6, 9, ,5 9 8, , , 4,7 4 43, ,6 87, ,6 79 6, 799 7,3 37 8, ,6 9 7,8 3,8 95 8,5 48 8,4 7 8,8 9 7,9 4 8,5 39,4 96, 974 4, , , , 69 5, , 467 8, , ,3 68 6, , 39 4, ,7 56 5,8 8 35, , ,3 47 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä 44 95, 54 38, , ,9 54 3, , , 5 696, KOKO VÄESTÖ ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 5,7, , , , , 5, ,

22 Liitetaulukko 6. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan, 5 vuotta täyttäneet ) Rikokset Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 5 374, 99 6, 5 76, 3, 993, 63, 9 378, 56,, 3 484, 569, 3 69, 6, , 7, 9 958, Työllinen , , ,4 58, 94, 74 45, , 5 6,5 55 5,5 84 4, , ,4 8, ,7 3 44, ,7 4, Työtön , , , 347 6,5 85,8 57 5, , 46 6,8 39 3, , 56 9,8 6 45,4 6 4, , , 3 575, , Koululainen, opiskelija , , , 369 8, ,6 67 6, ,3 6 4,9 5 5, 68 7,5 9, , 9 8, , ,4 94,8 Eläkeläinen Muut työvoiman ulkopuolella olevat 39 8, , 5 76,3 69 5, ,3 3 7,5 3 6,8 96 6,3 5,3 35 6,7 47 8,3 47 8, 6 5, 99 7,7 35, 953, , , Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä 44 95, , ,5 47 3, , ,5 KOKO VÄESTÖ , ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 5,7 4 54, , 774 3, ,7 3, 367 8, 96 7,3 4 4, , ,5 89 8, ,7 9 5, , 35 33, , , , , ,

23 Liitetaulukko 7. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö koulutuksen mukaan, 5 vuotta täyttäneet ) Rikokset Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 5 374, 99 6, 5 76, 3, , , 3 484, , 8 58, 35, 7, 9 958, Perusaste , , ,8 4 79, ,5 8 49, , , , 6, , ,9 66 6, ,4 9 47, , ,8 Keskiaste , ,3 89 3,3 59 9,8 87 6, 59 36, , 9 9, 48 4, 47 3, 65 46, , , , 89 38, , ,3 Alin korkeaaste 7 7,8 994, 639,3 6,5 48,3 33 8, 353,8 7, 97 9,5 9 3,4 65,4 49 3,4 9 3, 7 7,4 789 Alempi korkeakouluaste 5 67, 365,4 445,9 3, 35, 49 3, 335,7 4,6 44 4,3 97,8 6,8 894,9 756,7 86 3,7 54 Ylempi korkeakouluaste/tutkijakoulutus Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä , , , , ,9 KOKO VÄESTÖ , , ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 4, 4,6 5, , 3, 54,8 43 9,6 4 98,6, 39,8, 93,8 54 3,3 8,9 6,4 3,9 3, 7 4,7 595,9,9 493,7 66,9 37, 73, ,9 3

24 Liitetaulukko 8. Rikoksiin syylliseksi syntyperän, ikäluokan ja sukupuolen mukaan ja epäiltyjen osuus väestöstä 3 Syntyperä ja ikäluokka Syntyperä yhteensä Suomalaistaustainen yhteensä Suomessa syntynyt suomalaistaustainen Ulkomailla syntynyt suomalaistaustainen Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Sukupuoli yhteensä epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,9,6 5, 5, 4,4 3,7,9,4,9,8,6 5, 4,9 4, 3,4,7,,8,8,6 5, 4,9 4, 3,3,7,,8 4,, 7, 9, 8,3 7,3 4,3,7, Mies epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,,9 7,3 8, 6,9 5,8 4,6 3,6,5,9,8 7, 7,6 6,4 5,3 4, 3,4,5,9,8 7, 7,6 6,4 5,3 4, 3,4,5 5,8,5,3 3,3,8 9,9 6,6 4,,9 Nainen epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,8,4,9,,7,5,,,3,8,4,8,,7,4,,,3,8,4,8,,6,3,,,3,,4 4, 5, 4,8 4,6,9,3 4

25 Syntyperä ja ikäluokka Ulkomaalaistaustainen yhteensä Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen Tuntematon Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Sukupuoli yhteensä epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,5, 7,3 8, 6, 4,9 4, 3,6,8,8,9 7,6 7,3 5,5,6 3,8,7 7, 8, 6, 4,9 4, 3,6,9 Mies epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,3,7,7,6 9,9 7,4 6, 5,,6,6,3,,6 7,,9 5,8,4,6 3, 9,9 7,4 6, 5,,7 Nainen epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,7,7 3,7 3,,4,,,,,9,4 4, 3,8 3,7,9, 3,4 3,,3,,,, 5

26 Liitetaulukko 9. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 3, pysäköintivirhemaksut Kunta Yhteensä Espoo Helsinki Vantaa Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Imatra Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kajaani Kangasala Kerava Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Maarianhamina Mariehamn Mikkeli Naantali Nokia Oulu Pietarsaari Pori Porvoo Raisio Rauma Riihimäki Rovaniemi Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Tampere Tornio Turku Vaasa Varkaus Pysäköintivirhemaksut Tieliikennelain yhteensä perusteella Yhteensä Niistä poliisin antamat Yhteensä Niistä poliisin antamat Maastoliikennelain perusteella Yhteensä Niistä poliisin antamat Pelastuslain perusteella Yhteensä Niistä poliisin antamat Joutokäyntirikkomus Yhteensä Niistä poliisin antamat 3 6

27 Liitetaulukko. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 3, muut pysäköinninvalvojan toimet Kunta Yhteensä Espoo Helsinki Vantaa Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Imatra Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kajaani Kangasala Kerava Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Maarianhamina Mariehamn Mikkeli Naantali Nokia Oulu Pietarsaari Pori Porvoo Raisio Rauma Riihimäki Rovaniemi Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Tampere Tornio Turku Vaasa Varkaus Korotetut pysäköintivirhemaksut Kirjalliset huomautukset Rengaslukkopäätökset Pysäköintivirheen johdosta siirretyt Niistä varastosiirtoja Ulosottoon menneet pysäköintivirhemaksut Oikaisuvaatimusten määrä Pysäköintivirhemaksuista saadut tulot (euroa)

28 Liitekuviot Liitekuvio. Syylliseksi ja koko väestö koulutusasteen mukaan, 5 vuotta täyttäneet Liitekuvio. Syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan, 5 vuotta täyttäneet 8

29 Laatuseloste: Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus. Tilastotietojen relevanssi Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus tilasto keskittyy rikollisuutta koskevien alueellisten jakaumien sekä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen toiminnan kuvaamiseen. Tilasto sisältää tietoja ilmi tulleiden rikosten laadusta ja määrästä. Lisäksi selvitetään tutkittujen ja selvitettyjen rikosten määrä, selvitettyjen rikosten osuus rikoslajeittain sekä tapaukset, joissa ilmoitus on todettu aiheettomaksi. Selvitetyistä rikoksista ilmoitetaan myös syylliseksi henkilöt ja heidän ikänsä. Tilastokeskuksessa aineistoon on yhdistetty sosioekonomisia taustatietoja. Tilasto sisältää myös tietoja perheväkivallasta, rikosten uhreista ja kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta sekä eräistä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen suorittamista tehtävistä kuten itsemurhien, hirvieläinkolarien, palonsyiden yms. tutkimuksista. Nämä luvut kuvaavat poliisin tehtäviä, eivätkä siten ole suoraan tulkittavissa esimerkiksi itsemurhien määräksi. Itsemurhien määrää kuvataan Tilastokeskuksen kuolemansyyttilastossa osoitteessa Tilastolla kuvataan vain rikoksia, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista jää piiloon, toisin sanoen ne eivät tule tietoon tai niitä ei rikoksina ilmoiteta. Tilastoitujen rikosten määriin vaikuttavat esimerkiksi muutokset valvonnassa, lainsäädännössä sekä kansalaisten halukkuudessa ilmoittaa rikoksista poliisille. Tilasto kuvaa rikoksia, jotka ovat tulleet tietoon tilastokauden aikana. Rikos voi olla tapahtunut aiemminkin. Rikoksella tarkoitetaan tekoa, josta lainsäädännössä on säädetty rangaistus. Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tehtävänä on tutkia rikos, suorittaa esitutkinta ja jättää selvitetty rikos syyttäjän harkintaan. Lievemmissä tapauksissa laissa säädetyin perustein voidaan rikos jättää ilmoittamatta syyttäjälle. Rikos kirjataan tehdyksi rikoksen tekopaikan mukaan. Pääsääntönä on, että henkilö esitetään tilastossa yhtä monta kertaa kuin häntä epäillään rikoksesta (henkilöiden bruttomäärä). Tilastoyksikkönä on käytetty rikosta. Mikäli useita henkilöitä on yhdessä ryhtynyt samaan rikokseen, rikosten lukumääräksi on merkitty yksi. Lukuihin sisältyvät rikoksen yritykset, poikkeuksena erillisenä ryhmänä esitettävät tapon, murhan ja surman yritykset sekä tuhotyön yritykset. Avunanto ja yllytys rikokseen esitetään sen rikoksen nimikkeellä, johon osallisuudesta on kysymys. Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Tässä tilastossa pääasiallinen toiminta on ryhmitelty seuraavasti: työlliset työttömät opiskelijat, koululaiset eläkeläiset, työttömyyseläkeläiset muut työvoiman ulkopuolella olevat ei väestötietoja Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. 4vuotiaat kuuluvat ryhmään 'opiskelija, koululainen'. Tieto kuvaa henkilön toimintaa vuonna. Koulutusaste on tässä tilastossa ryhmitelty seuraavasti: perusaste keskiaste alin korkeaaste 9

30 alempi korkeakouluaste ylempi korkeakouluaste alle 5vuotiaat ei väestötietoja Tiedot henkilön koulutuksesta saadaan Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Käytetyt tiedot ovat vuodelta. Sosioekonomisen aseman muodostaminen henkilölle perustuu tietoihin henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta sekä toimialasta. Sosioekonominen asema on tässä tilastossa ryhmitelty seuraavasti: yrittäjät ylemmät toimihenkilöt alemmat toimihenkilöt työntekijät opiskelijat eläkeläiset muut tuntematon ei väestötietoja 7 5vuotiaat on sijoitettu ryhmään 'opiskelijat' ja 6vuotiaat ryhmään 'muut'. Luokkaan 'muut' kuuluvat pitkäaikaistyöttömät ja muualla luokittelemattomat. Käytetyt tiedot ovat vuodelta. Valtionveronalaiset tulot: Ansiotulot + pääomatulot. Tiedot perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Ryhmään 'muut' sisältyy tulottomat ja tuntemattomat rekisteröityyn väestöön kuuluvat (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat), mutta ei henkilötunnuksettomat. Käytetyt tiedot ovat vuodelta. Syntyperä: Henkilö on suomalaista syntyperää, jos vähintään hänen toinen vanhempansa on syntynyt Suomessa. Ulkomaista syntyperää ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Lisäksi luokittelussa on henkilön syntymämaa: Suomessa tai ulkomailla. Pääasiallisen toiminnan, koulutusasteen, sosioekonomisen aseman ja valtionveronalaisten tulojen ryhmään 'ei väestötietoja' kuuluvat sellaiset henkilöt, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Tällaisia henkilöitä ovat Suomessa rekisteröityyn väestöön kuulumattomat, kuten turistit ja muut Suomessa väliaikaisesti vierailevat.. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tilaston perusaineisto on saatu poliisin käytössä olevasta automaattiseen tietojenkäsittelyyn perustuvasta rikosilmoitusjärjestelmästä, josta tässä yhteydessä käytetään lyhennettä PATJA. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilastokeskukseen toimitettu neljännesvuosiaineisto tarkentuu tilastovuoden aikana poliisin tutkinnan edetessä. Vuosiaineistosta tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuussa poimittavat tiedot poikkeavat jossain määrin neljännesaineiston tiedoista. Nykyiset tilastot kuvaavat hyvin rikollisuutta ja sen muutoksia. Tilastokeskuksessa on analysoitu rikosilmoitusaineistosta tapausten selosteosat vuoden 998 väkisinmakaamisten ja törkeiden pahoinpitelyjen sekä vuoden 7 lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen ja törkeiden ryöstöjen osalta. Selosteet olivat laadultaan hyviä. Rikosten lukumäärätiedot ja rikoksista rekisteriin kirjatut tiedot olivat selosteiden kanssa yhtäpitäviä. PATJAjärjestelmään kirjattavat tiedot osoittautuivat luotettaviksi. Tilastojen perusaineistona PATJAjärjestelmää voidaan pitää hyvänä. Vuoden 6 luvuissa esiintyneet virheellisyydet on korjattu nyt esitettävään taulukkoon. 3