Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja
2
3
Työllistymistä edistävien palvelujen painopiste on siirtynyt Heinäkuu 2014 vs. heinäkuu 2015 Palkkatuettu työ ja starttiraha vähentynyt (-7 600) Työvoimakoulutus vähentynyt (-2 600) ---- Omaehtoinen koulutus lisääntynyt (+3 200) Kuntouttava työtoiminta lisääntynyt (+3 200) - Työttömiä +31 200 - Pitkäaikaistyöttömiä +20 500 - Aktivointi 3 500 Lähde: TEM Työllisyyskatsaus 7/2015 4
Aktivointi hiipumassa loppuvuonna Lopullinen työmarkkinatukilasku kunnille riippuu aktivoinnista ja aktiivitoimien kohdentumisesta Valtion työllistymistä edistäviin palveluihin osoittamat määrärahat määrittävät viimekädessä aktivointiasteen Palkkatuki- ja koulutusrahojen loppuminen tulee kalliiksi kunnille ja lisää passiivitukilaisten määrää => määrärahoja lisättävä lisäbudjetissa! 5
Kuntien osarahoittama työmarkkinatuki 2013-2015 Kuntien osuus työmarkkinatuesta (euroa) 450 000 000 400 000 000 350 000 000 300 000 000 250 000 000 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 *2015/01-12 *2015/01-11 *2015/01-10 *2015/01-09 *2015/01-08 2015/01-07 2015/01-06 2015/01-05 2015/01-04 2015/01-03 2015/01-02 2015/01-01 2014/01-12 2014/01-11 2014/01-10 2014/01-09 2014/01-08 2014/01-07 2014/01-06 2014/01-05 2014/01-04 2014/01-03 2014/01-02 2014/01-01 2013/01-12 2013/01-11 2013/01-10 2013/01-09 2013/01-08 2013/01-07 2013/01-06 2013/01-05 2013/01-04 2013/01-03 2013/01-02 2013/01-01 Euroa 6 Lähde: Kela/Kelasto
Kuntien rahoitusvastuu työttömien perusturvasta kasvussa Työmarkkinatuki 2012 2013 2014 2015 Heinäkuu 100 milj. 121 milj. 141 milj. 235 milj. Koko vuosi 177 milj. 215 milj. 248 milj. *420 milj.? Lähde: Kela/Kelasto 7
Työttömyyden kustannuksista Vuonna 2014 Suomessa käytettiin noin 5 522 miljoonaa euroa työttömyydestä koituviin passiivimenoihin (työttömyysturva sekä työttömyyden perusteella maksettu asumistuki ja toimeentulotuki). TEM:n pääluokan aktivointitoimiin käytettiin noin 550 miljoonaa euroa eli kymmenesosa passiivituesta. 1-6/2015 työttömyysvirtojen tasolla yhden päivän työttömyyden keston muutos = 2 664 henkeä = 22,5 miljoonan euron rajakustannus valtiontalouden työttömyysturvamenoissa. Viite: Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, TEM 25.8.2015 8
Tällä hetkellä Kunnat panostavat merkittävästi työllisyyden edistämiseen Työttömyys sivuaa lähes kaikkia kunnan toimialoja Kunnat kohtaavat paikallistasolla pitkittyvän työttömyyden taloudelliset ja inhimilliset seuraukset Työttömyys pitkittyy edelleen helpotusta ei ole näkyvissä lähivuosina. Kuntien kustannukset työttömyydestä ovat nopeassa kasvussa, etenkin suurimmissa kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla Työllisyyspalvelut ovat työ- ja elinkeinotoimistojen vastuulla Kuntien vastuut ovat lisääntyneet, mutta kuntien käytössä olevat voimavarat ja toimivalta eivät! v 9
Muutokset vaikeuttavat työttömyyden pitkittymiseen puuttumista kunnissa Työmarkkinatukiuudistus lisäsi kuntien rahoitusvastuuta työttömien perusturvasta Aikuiskoulutuksen resurssit vähenevät merkittävästi Palkkatuen ehtojen muutokset lisäävät kuntien työllistämiskustannuksia, palkkatukimäärärahojen loppuminen lisää passiivitukilaisia Työsopimuslain reunaehdot rajoittavat nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tuettua työllistämistä Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut keskittyvät ja ylikuormittuvat 10
11
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelma 29.5.2015: Selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan mallin mukaisesti. Voimavarat ja työllistämisvastuu yhdistetään, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille taloudellisesti houkuttelevaksi. 12
Kärkihankkeet: Työllisyys ja kilpailukyky Kärkihanke 2. Työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja puretaan ja rakenteellista työttömyyttä alennetaan Kärkihanke 3. Paikallista sopimista edistetään ja työllistämisen esteitä puretaan Kärkihanke 4. Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi 13
Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi Tavoitteena on työmarkkinoiden kohtaantoongelman helpottaminen, passivoivien toimien purkaminen, työvoimahallinnon tulkintojen yhdenmukaistaminen ja resurssien painottaminen aktivointitoimenpiteisiin. Vuoden 2016 kesään mennessä otetaan käyttöön uusia digitaalisia TE-palveluja. Selvitetään vaikeammin työllistyvien työvoimapalveluiden siirrosta kuntien vastuulle sekä yksityisten työvoimapalveluiden lisäämistä. Näitä koskevat hallituksen esitykset annetaan syksyllä 2016. 14
Työllisyyspalvelujen siirtoa kunnille on tarpeen pilotoida Kunnilla tulee olla paremmat mahdollisuudet ennakoida rahoitusvastuun piiriin tulevien työttömien määrää ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä tiedonkulkua kuntien ja Kelan kesken parannettava Hyödynnetään kuntakokeilussa saatuja hyviä kokemuksia työllisyysasian nostamisesta kunnan elinvoimastrategiaan, työllisyyden edistämiseen liittyvien palvelujen koostamista, palvelutarpeiden arvioinnista, palveluketjujen yhteensovittamisesta ja palvelujen räätälöinnistä Jatketaan hyvien käytäntöjen levittämistä ja vahvistetaan vertaisoppimista Dynaamisen jatkokehityksen varmistamiseksi panostetaan verkosto- ja kumppanuuskonseptien ja toimintamallien kehittämiseen, tulostarkastelujen ja esittämisen kehittämiseen, aktivoinnin ja työllisyyden merkityksen ja tulosten kytkemiseen paremmin kunnan ja alueiden talouteen ja elinvoimapolitiikkaan ATK-järjestelmien yhteensopivuus ja muu tiedonkulku on varmistettava Pilotointi edellyttää myös tutkimuksellista tukea heti alusta lukien Tavoitteeksi: pilotoinnin perusteella järjestelmämuutoksista lakiesitykset eduskunnalle vielä tällä eduskuntavaalikaudella. 15
Työllisyyspalvelujen kuntapilotti Nykytilanne Julkiset työvoimapalvelut SoTe-palvelut (TE-toimisto) (kunta) SoTe-palvelut (kunta) Kunnalliset työllisyyspalvelut Yksityiset HRV-palvelut 12 kk Kuntapilotti 1 Julkiset työvoimapalvelut (TE-toimisto) Julkiset SoTe-palvelut työvoimapalvelut (kunta) (kunta) SoTe-palvelut (kunta) Yksityiset HRV-palvelut Kuntapilotti 2 Julkiset työvoimapalvelut SoTe-palvelut (kunta) SoTe-palvelut (kunta) 16
Kuntaliiton tavoitteita Vahvistaa paikallista elinvoimaa edistämällä työllisyyttä, yritystoimintaa, osaavan työvoiman saantia ja sosiaalista eheyttä kunnissa Turvata kuntien taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymisen edistämiselle Selkeyttää valtion ja kuntien välinen työnjako työmarkkinatuen saajien ja ylipäätään vaikeammin työllistyvien työttömien palvelujen järjestämisessä Purkaa rakennetyöttömyyttä ja ehkäistä valumaa pitkäaikaistyöttömyyteen, edistää osaavan työvoiman saatavuutta ja eheyttää työuria vahvistamalla aikuiskoulutusta Käynnistetään työllisyyden kuntapilotti ensi vuoden alkupuolella, jota varten tehdään tarvittavat muutokset voimassaolevaan lainsäädäntöön! Valitaan kunnat pilottiin jo tänä syksynä, jotta valmistautuminen voi alkaa 17
Työttömyyden hoidosta kohti työllisyyden edistämistä Työllisyyspalveluiden turvaaminen koko maassa vaatii TE-hallinnolta ja kunnilta yhteistyötä, innovatiivista asennetta, riittäviä voimavaroja ja selkeää työnjakoa Millä resursseilla ja millaisilla toimintatavoilla turvataan että työnhakijat ja työnantajat saavat tarvitsemansa palvelut? Aktivointiin tarkoitettuja rahoja on saatava lisää lisäbudjetissa, jottei passiivitukilaisten määrä kasvaisi hallitsemattomasti Yhdessä sopimalla, järjestelmää selkeyttämällä ja prosessin kokonaishallintaa lisäämällä voidaan parantaa asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta Suomessa työllisyyspolitiikan tulee olla päätöksenteon keskiössä! 18
Kiitos mielenkiinnosta! timo.kietavainen@kuntaliitto.fi Lisätietoa kunnista ja Kuntaliitosta: www.kunnat.net 19 10.9.2015 Timo Kietäväinen