Laajentuneen eturauhasen vaikutus rakon tyhjentämiseen

Laajentuneen eturauhasen vaikutus rakon tyhjentämiseen Kirjanen Sinulle, joka kärsit laajentuneesta eturauhasesta. Tietoisku myös läheisten ja hoitohenkilökunnan käyttöön. 1

Tervetuloa Kädessäsi oleva kirjanen on tarkoitettu Sinulle, jolla on vaikeuksia tyhjentää virtsarakko laajentuneen eturauhasen vuoksi. Kirjanen on tarkoitettu auttamaan ja helpottamaan rakon tyhjennyksessä ja tekemään siitä ongelmattoman toimenpiteen. Opit toistokatetroinnin perusteet ja LoFric -katetrin käytön. Kirjanen on tarkoitettu myös potilaiden läheisille sekä hoitohenkilökunnalle. Mukavia lukuhetkiä! Tekijät Ralph Peeker Ralph Peeker on dosentti ja toimii ylilääkärinä urologian osastolla (Sahlgrenskan Yliopistosairaala) Göteborgissa Ruotsissa. Ralph Peeker on toistokatetroinnin puolestapuhuja ja tähän vihkoon hän on kirjoittanut luvun urologiasta. Marianne Fehrling Marianne Fehrling toimii urologisena sairaanhoitajana sekä uroterapeuttina Göteborgissa (Sahlgrenskan Yliopistosairaala). Hän on vuosia kouluttanut hoitohenkilökuntaa. Hänellä on laaja kokemus toistokatetroinnista ja hän näkee sen helppona ratkaisuna moneen virtsaamisvaivaan. Marianna on kirjoittanut luvun uroterapiasta. Willy ja Birgitta Willy ja Birgitta Svensson ovat aktiivisia eläkeläisiä Tukholmasta ja he nauttivat ajasta lastenlasten kanssa, matkustelusta ja toisistaan. Parin vuoden ajan Willy on toistokatetroinut itse. Jakaakseen tietämystään muille eturauhaspotilaille, joilla on tarvetta toistokatetrointiin, he kirjoittivat luvut Miehen kokemuksia ja Läheisen kokemuksia. 2

Sisällysluettelo Taustaa 5 Urologin asiaa 6 Miehen virtsatiet ja sukupuolielimet 6 Munuaiset 6 Virtsarakko 6 Eturauhanen 7 Lääkärintarkastus 8 Hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu ja hoitovaihtoehdot 8 Toimenpiteitä rakon tyhjennysvaivojen yhteydessä 9 Rakon tyhjennys 9 Kestokatetri 9 Toistokatetrointi 10 Suurin osa voi toistokatetroida itse 10 Virtsakatetri 11 Uroterapeutin asiaa 12 Toistokatetroinnin tavoitteet 12 Ylempien virtsateiden terveyden ylläpito 12 Virtsatieinfektioiden välttäminen 12 Virtsankarkailun ehkäiseminen 12 Elämänlaadun paraneminen 12 Rakon toiminnan palauttaminen 12 Katetrin valinta 13 Tavallisimpia kysymyksiä 14 Mitä jos laitan katetrin väärään paikkaan... 14 Entä jos pistän reiän virtsarakkoon... 14 Onko riskiä saada virtsatieinfektio? 14 Kuinka tiedän että rakko on tyhjä? 14 Eikö olisi mukavampaa käyttää katetria joka on jatkuvasti paikallaan? 14 Aiheuttaako katetrin poisto virtsankarkailua? 15 Mitä, jos en saa katetria työnnettyä rakkoon? 15 Mistä katetreja saa? 15 Onko toistokatetrointi epämiellyttävän tuntuista? 15 Miksi tarvitsee katetroida niinkin usein kun kuudesti päivässä? 15 Kuinka kauan on tarvetta katetroida? 15 Ohjeita miehille 16 Miehen tarina 18 Minkälaisista vaikeuksista kärsit? 18 Kuinka hoidat rakon tyhjentämisen? 18 Mitä tiesit toistokatetroinnista? 18 3

Kuinka itse koet toistokatetroinnin? 18 Kuinka usein katetroit? 18 Oletko kokeillut kestokatetrin käyttöä? 19 Kuinka rakko-ongelmasi havaittiin? 19 Oliko vaikeaa totutella toistokatetrointiin? 19 Oletko kertonut virtsaamisvaivoistasi muille? 19 Onko katetrointi muuttanut elämääsi? 19 Mitä vinkkejä sinulla on antaa ihmiselle, joka juuri on aloittamassa toistokatetroinnin? 20 Läheisen kokemukset 21 Mitä mieltä Sinä olet Willyn katetroinnista? 21 Kuinka se on vaikuttanut sinuun? 21 Mitä pitäisi muistaa läheisenä? 21 Millaista oli, kun Willy aloitti toistokatetroinnin? 21 Millainen vaikutus toistokatetroinnilla on ollut? 22 Hyviä neuvoja 23 LoFric -katetri 24 LoFric -valikoima 25 Maksuttomia apuvälineitä ja palveluja 26 Omia merkintöjä 27 4

Taustaa Willy Svensson on toiminut inspiroijana ja eteenpäin vievänä voimana tämän kirjasen toimitustyössä. Hän koki, että tietoa laajentuneesta eturauhasesta ja toistokatetroinnista ei ollut tarpeeksi, kun hän itse aloitti toistokatetroinnin. Toivottavasti tästä kirjasesta on apua kaikille uusille toistokatetrointipotilaille! Moni kokee virtsavaivat hyvin turhauttaviksi. Virtsaaminen on niin perustarve ja -taito, että kun se ei onnistukaan, moni kokee sen suorastaan ahdistavana. Mekanismit, jotka säätelevät virtsarakkoa, ovat monimutkaisia eikä tarvita paljon, kun virtsarakon toiminta häiriintyy ja virtsaaminen vaikeutuu. Silloin, kun ihminen ei jostain syystä kykene virtsaamaan normaalisti, on usein paras tapa tyhjentää rakko toistokatetroinnin avulla. Toistokatetrointi tapahtuu katetrilla, joka on kertakäyttöinen ja rakon tyhjentämisen tekee potilas itse. Mikäli Sinulla on kysyttävää tuotteistamme, voit soittaa Astra Tech Oy:n numeroon (09) 867 6160 5

Urologin asiaa Miehen virtsatiet ja sukupuolielimet Munuaiset Munuaiset sijaitsevat melko korkealla vatsaontelon selkäpuolella ja niitä suojelee osittain kylkiluiden alaosa. Munuaiset suodattavat vajaan litran verta minuutissa. Suurin osa ihmisistä on tietoisia siitä, että munuaisten tehtävä on puhdistaa verta, mutta munuaiset hoitavat myös monia muita tärkeitä tehtäviä, joista muutamia on otettu esiin tässä yhteydessä: toimimaan siten, että niitten kautta kulkee suuri nestevirtaus pienellä paineella. Jos ylempiin virtsateihin kohdistuu suurentunut paine, jonka voi aiheuttaa yliaktiivinen rakko tai kykenemättömyys tyhjentää rakko, seurauksena saattaa olla munuaisten toiminnan huononeminen. Virtsarakko Virtsanjohtimet johtavat virtsan munuaisista virtsarakon alaosaan, jossa on pienet aukot kumpaakin johdinta varten. Koko rakon täyttymisen ajan munuaiset Munuaiset - mitä munuaiset tekevät? säätelevät veren joni-pitoisuutta säätelevät veren määrää säätelevät verenpainetta säätelevät veren ph-pitoisuutta säätelevät punasolujen tuotantoa hoitavat D-vitamiini synteesiä toimivat veren puhdistajina rakkolihas virtsarakko virtsajohtimen kiinnittymiskohta Munuaiset ovat virtsanjohtimen kautta yhteydessä virtsarakkoon. Virtsa valuu virtsarakkoon aaltomaisena liikkeenä. Tästä syystä on tärkeä ymmärtää, että ylemmät virtsatiet, joihin munuaiset ja virtsanjohtimet luetaan kuuluviksi, on tarkoitettu eturauhanen virtsanjohtimet lantionpohjalihas Miehen virtsatiet sisäinen sulkijalihas ulkoinen sulkijalihas virtsaputki 6

on rakon oltava rauhallinen, jotta se sitten täytyttyään alkaisi lähettää signaalia WC-käynnin tarpeesta. Silloin on mahdollista valita käynti WC:ssä tai, jos se ei jostain syystä ole siinä tilanteessa mahdollista, valita pidättämisen ja hoitaa WC-käynti myöhemmin. Tämä kyky tunnistaa ja kontrolloida virtsaamista on varsin monimutkainen järjestelmä, jota ei ihan kokonaan edes tunneta mutta tiedetään, että siihen vaikuttavat monet eri hermoston osat. Aivot ja tajunta ovat luonnollisesti tärkeitä osia tässä säätelyssä mutta myös aivojen tunteita säätelevä osa sekä selkäydin liittyvät vahvasti virtsaamiseen ja pidättämiskykyyn. Tästä johtuen on ymmärrettävää, että aivoja selkäydinvammat voivat vakavasti vaurioittaa tätä kykyä. Eturauhanen Heti virtsarakon alapuolella, miehen virtsaputken ympärillä, sijaitsee eturauhanen, prostata. Suvunjatkamiskyvyn takia eturauhanen on varsin tärkeä elin, se mm. valmistaa nesteen, jossa siittiöt uivat sekä erittää PSA-valkuaisainetta, jotta siittiöiden on helppo liikkua tässä nesteessä. Eturauhasen sisäosilla on tapana kasvaa miehen ikääntyessä niin, että se joskus moninkertaistaa kokonsa. Suurimmalla osalla miehistä eturauhanen laajentuu iän kasvaessa mutta kaikille tästä ei aiheudu vaivaa ja moni ei ole edes tietoinen eturauhasen laajentumisesta. Välittömästi eturauhasen alapuolella sijaitsee sulkijalihas, jota tietoisesti säätelemällä voidaan ehkäistä virtrakkolihas selkäranka rakko siemenjohtimet häpyliitos sisäinen sulkijalihas prostata virtsaputki ulkoinen (tahdonalainen) sulkijalihas peräsuoli virtsaputken pää 7

sankarkailua. Tämän jälkeen virtsaputki jatkuu vielä noin kaksikymmentä senttiä ja päättyy terskaan. Lääkärin tekemä tutkimus Vaivan laatu ja vaikeusaste voivat vaihdella (katso sivu 9). Usein oireet jaetaan joko tyhjentämisvaivoihin tai pidätysvaivoihin. Tutkimus perustuu luonnollisesti myös haastatteluun, jossa lääkäri kyselee tarkkaan oireista ja aikaisimmista vaivoista, lääkityksestä ja mahdollisista aiemmista leikkauksista. Tämän jälkeen lääkäri tutkii potilaan, mittaa verenpaineen, kuuntelee sydäntä ja keuhkoja, tutkii mahan ja sukuelimet ja kokeilee eturauhasen koon peräsuolen kautta tunnustelemalla. Tämän jälkeen tehdään tarkempia tutkimuksia itse oireista riippuen. Tutkimusten laajuus riippuu usein siitä, tapaako potilas yleislääkärin vai urologin. Suurimmalle osalle potilaista riittää perusterveydenhuollossa tehdyt tutkimukset diagnoosin saamiseksi ja hoidon aloittamiseksi. Joskus tarvitaan erikoisterveydenhuollon tekemiä tutkimuksia ja/tai leikkausta. Hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu ja hoitovaihtoehdot Useimmiten tutkimuksessa voidaan todeta, että vaivoja aiheuttaa hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu. Joskus toki havaitaan myös syöpäkasvaimia tai vaivojen aiheuttajaksi todetaan itse virtsarakko, mutta tässä kirjasessa ei käsitellä näitä sairauksia. Alustava selvitys perusterveydenhuollossa Haitta-asteen selvittäminen kysymyslomakkeen avulla Laboratoriokokeet; virtsanäyte, munuaisten toiminta ja PSA Virtsauspäiväkirja milloin ja kuinka paljon? Virtsaamiseen kuluva aika ja määrä, virtsausnopeus Rakkoon jäävän virtsan määrä virtsaamisen jälkeen Suurimmassa osassa tapauksista virtsavaivoja aiheuttaa siis hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu tai yliaktiivinen virtsarakko. Yliaktiivisuutta hoidetaan lääkkeillä, joilla tasapainotetaan virtsarakon toimintaa. Hyvänlaatuisen eturauhasen liikakasvun hoitoon on olemassa useita vaihtoehtoja. On olemassa useita lääkeaineita, jotka vaikuttavat eturauhasta pienentäen. Tämä tapahtuu miessukupuolihormonin aineenvaihduntaan vaikuttamalla ja tämä hormoni vaikuttaa eturauhasen kasvuun. Paitsi näitä eturauhasta pienentäviä lääkkeitä, on myös olemassa muita lääkeaineita, joita voidaan käyttää hyvänlaatuisen eturauhasen liikakasvuun. Ne eivät itsessään vaikuta eturauhasen kokoon, vaan vaikuttavat virtsarakon kaulaan lihaksia rentouttaen ja täten helpottaen virtsaamista. 1980-luvun lopulla ryhdyttiin käyttämään uutta menetelmää, ns. mini- 8

invasiivista tekniikkaa. Sen avulla potilasta ei varsinaisesti leikata eikä tällöin tarvita nukutusta. Useimmiten potilas saa paikallispuudutteen ja toimenpide hoidetaan yhdellä poliklinikkakäynnillä. Tekniikka on parantunut huomattavasti ja nykyään se vastaa lähes yhtä hyvin varsinaisella leikkauksella saatuja tuloksia. Tavallisin tänä päivänä käytetyistä mini-invasiivisista tekniikoista on mikroaaltotekniikka. Se tapahtuu siten, että virtsaputkeen laitetaan katetri, jonka päässä on mikroaaltoanturi. Nämä mikroaallot kuumentavat eturauhasta siten, että rauhanen kutistuu. Kirurgista hoitoa alettiin yrittää vajaa sata vuotta sitten. Ennen sitä yritettiin mahdollisimman pitkälle välttää leikkaushoitoja, koska leikkaukset olivat usein potilaille rankkoja ja haitat hyötyjä suurempia. Kun anatomiaa alettiin ymmärtää paremmin, pystyttiin kehittämään parempia tekniikoita. Keskisuuria ja sitä pienempiä eturauhasia leikataan nykyään usein höyläysleikkauksilla. Virtsaputken kautta viedään elektroninen veitsi eturauhaseen ja veitsen avulla leikataan suurentunutta eturauhasta pienemmäksi pala palalta. Toimenpide vaatii selkäydinpuudutuksen tai nukutuksen mutta useimmiten potilas pääsee kotiin vuorokauden kuluessa toimenpiteestä. Tulokset näistä leikkauksista ovat yleensä hyviä. Suurempia eturauhasia leikataan usein menemällä eturauhaseen alempien vatsanpeitteiden läpi ja leikkaamalla suurempia osia siitä pois. Toimenpiteitä rakon tyhjennysvaivojen yhteydessä Usein miehen tullessa tutkimuksiin rakon tyhjennysvaivojen takia osoittautuu, että rakon tyhjennys kyllä onnistuu, vaikka oireita ja vaivoja esiintyy runsaasti. Sellaisissa tapauksissa useimmiten paras hoitomuoto löytyy edellä mainituista vaihtoehdoista. Päinvastaisissa tilanteissa, joissa rakon tyhjennys on hankalaa ja virtsaamisen jälkeenkin rakkoon jää runsaasti virtsaa tai tyhjennys ei onnistu ollenkaan, on käytettävä muita hoitoja rakon tyhjentämiseksi ennen leikkausta. Tämä esite on tarkoitettu pääasiassa potilaille, joille rakkoon jää runsaasti virtsaa tai virtsaaminen ei onnistu ollenkaan yrityksistä huolimatta. Rakon tyhjennys Kestokatetri Vanhanaikainen tapa tyhjentää rakko on viedä katetri rakkoon sen jälkeen, kun virtsaputkeen on ruiskutettu puudutusainetta. Katetrin päässä on pieni ilmapallo, jonka tehtävä on estää katetrin pois liukuminen rakosta. Katetria pitkin virtsa voi valua estotta rakosta pois. Useimmiten katetrin päässä on tulppa, joka aukaistaan tasaisin väliajoin ja virtsa tyhjennetään. Joillakin potilailla virtsatiet saattavat ärtyä tästä pahasti ja siksi katetri viedään rakkoon tekemällä aukko häpyluun yläpuolelle. Katetria voidaan sitten käyttää samalla tavalla tulpan kanssa kuin jos se olisi viety virtsateiden kautta. Mutta 9

pitämällä katetria jatkuvasti rakossa on lähes mahdotonta välttyä rakkoon joutuvilta bakteereilta ja sitä kautta infektioilta. Tämä taas saattaa johtaa vakavaan virtsarakon ärtymiseen, virtsakiviin, verivirtsaisuuteen ja pahimmassa tapauksessa sairaalahoitoa vaativiin infektioihin. Nämä ongelmat ovat olleet tiedossa siitä saakka, kun katetreja on käytetty. Vasta, kun ryhdyttiin käyttämään omatoimista toistokatetrointia 1970-luvun alussa, saatiin ongelmaan helpotusta. Toistokatetrointi Toistokatetrointi on mahdollistanut potilaan itsensä suorittaman katetroinnin ilman vaatimuksia steriilistä ympäristöstä. On osoittautunut, että tarpeeksi puhdas ympäristö on täysin riittävä. Seuraavassa osiossa käsitellään toistokatetrointia tarkemmin ja sitä, kuinka potilas voi oppia itse hoitamaan rakon tyhjennyksen. Lyhyesti sanottuna kysymys on siitä, että toistokatetroinnissa potilas itse vie katetrin rakkoon virtsaputken kautta ja tyhjentää rakon. Tämä tulee tehdä 5-6 kertaa vuorokaudessa. Virtsaamisvaivojen oireet Tyhjentämiseen liittyvät Käynnistymisen vaikeus Heikko virtsasuihku Suihkun katkeilu Ponnistaminen Jälkitipat Epätäydellisen tyhjentymisen tunne Virtsaa ei tule lainkaan Varastointiin liittyvät Tihentynyt virtsaamistarve päivällä Tihentynyt virtsaamistarve yöllä Voimakas pakottava tunne rakossa Virtsan karkailua Suurin osa voi katetroida itse itsensä Sopiiko toistokatetrointi kaikille? Hoitomuotona se soveltuu lähes kaikille, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Käsien toimintakyky tulee olla riittävä, jotta kykenee viemään katetrin oikein virtsaputkeen. Toiseksi on oltava tarpeeksi hyväkuntoinen psyykkisesti, jotta ymmärtää, kuinka ja miksi katetrointi tulee tehdä. Kolmanneksi virtsateissä voi olla esteitä, kasvaimia tai kudosvauriota. Nämä saattavat estää toistokatetroinnin ja potilaalle on laitettava kestokatetri, kuten edellä kuvattiin. 10

Virtsakatetri Virtsakatetri koostuu muoviputkesta, jonka toisessa päässä on reikä ja toisessa kartio-osa. 1 1 2 3 Kartio kartion väri kertoo katetrin koon Katetri katetrin koko (läpimitta) mitataan Charrier-yksiköissä (1 CH~ 1mm) Silmäaukko aukko, josta virtsa valuu ulos 4 Kärki katetrin kärki voi olla suora, jolloin katetria kutsutaan Nelaton-katetriksi tai kaarevapäinen, jolloin puhutaan Tiemann-katetrista 2 4 3 11

Uroterapeutin asiaa Toistokatetroinnin tavoitteet Toistokatetroinnilla on saavutettavissa useita hyötyjä. Tässä käymme läpi niistä tärkeimmät. Ylempien virtsateiden toiminnan turvaaminen Munuaisvaurioiden ja munuaistulehdusten ehkäisyn kannalta on tärkeää tyhjentää virtsarakko säännöllisesti ja täydellisesti. Rakon säännöllinen tyhjentäminen vähentää riskiä saada komplikaatioita. Virtsatieinfektioiden välttäminen Jäännösvirtsa rakossa toimii oivana kasvualustana bakteereille ja saattaa olla syy toistuville virtsatieinfektioille. Poistamalla jäännösvirtsa pienenee riski saada infektioita ja muita komplikaatiota. Virtsankarkailun ehkäiseminen Ylitäyttynyt rakko saattaa johtaa virtsankarkailuun. Säännöllisellä tyhjentämisellä virtsankarkailu vähenee ja siitä aiheutuvat epämukavat tilanteen vähenevät. Elämänlaadun paraneminen Kun virtsatieinfektioiden riski saadaan vähenemään ja virtsankarkailu hallintaan, myös potilaan elämänlaatu paranee. Ei tarvitse huolehtia hajutai kastumishaitoista ja epämukavista tilanteista, joita vaivat useimmiten aiheuttavat. Rakon toiminnan palauttaminen Rakon säännöllisen tyhjentämisen avulla voidaan joskus sen toimintakyky palauttaa normaaliksi. Tämä ei ole realistinen tavoite kaikille mutta toistokatetroinnin avulla rakon toiminta voi normalisoitua ja palautua, vaikka se joskus saattaa viedä pitkänkin ajan. Val av kateter 12

Katetrin valinta Katetreja on eri kokoisia ja katetrin läpimitta ilmoitetaan Charriére yksiköissä, joka lyhennetään CH. Katetrikoot CH 12-16 on tavallisimpia. Paksumpi katetri voi olla helpompi käyttää (CH 14-16), koska siinä on pyöreämpi pää, joka liukuu paremmin limakalvolla ja sillä saadaan paremmin varmistettua rakon täydellinen tyhjeneminen. Yleisimmin käytetään ns. vesivaippakatetria, jonka pintarakenne aiheuttaa mahdollisimman vähän kitkaa. Katetrista tulee liukas, kun se kastellaan veteen. Kitkan ollessa minimaalinen vähenee myös riski saada limakalvovaurioita. Joskus voi esiintyä hankaluuksia viedä katetri rakkoon saakka esimerkiksi laajentuneen eturauhasen vuoksi. Tällöin voidaan käyttää katetria, jonka kärki on suippo ja hieman kaareva (Tiemann). Nelaton Tavallisimmin käytetty on Nelaton-katetri. Katetri on suora ja siinä on pyöristetty pää. Valikoimassa on useita kokoja ja pituuksia miehille, naisille ja lapsille. Tiemann Katetrissa on suippo/ kaareva kärkiosa. Sitä käytetään miehillä, joilla on virtsateiden ahtaumia, kuten suurentunut eturauhanen tai virtsaputken kuroumia. Neljä pituutta Miehille Nelaton 40 cm Tiemann 40 cm Lapsille Nelaton 20 cm Nelaton 30 cm Naisille Nelaton 15 cm Nelaton 20 cm CH 06 CH 08 CH 10 CH 12 CH 14 CH 16 CH 18 CH 20 CH 22 CH 24 Kymmenen kokoa: LoFric katetrien koot ovat välillä CH 06 ja CH24. CH (Charriére) ilmoittaa katetrin läpimitan. Kokojen välinen ero on yksi kolmasosa millimetriä. Katetrin kartio-osan väri ilmaisee koon. 13

Tavallisimpia kysymyksiä ja pohdintoja Suurin osa potilaista, jotka aloittavat katetroinnin, reagoivat suurin piirtein samalla tavalla. Suurin osa pelkää, etteivät he osaa katetroida. Kuitenkin useimmat kokevat, että katetrointi olikin paljon helpompaa kuin he olettivat. Ohessa opetukseen tulleiden potilaiden kommentteja. Mitä jos laitan katetrin väärään paikkaan... Miespotilas ei voi laittaa väärään paikkaan. Sulkijalihas ja eturauhanen voivat toki antaa hiukan vastusta. Silloin on parasta odottaa hetki ja sitten kokeilla katetrin viemistä loppuun saakka. Kannattaa myös yrittää yskäistä niin, että sulkijalihas rentoutuu. Entä, jos pistän reiän virtsarakkoon... Virtsarakkoon ei voi pistää reikää katetrilla, koska se on sekä pehmeä että taipuisa. Jos katetri törmää rakon seinämään, se taipuu. Onko riskiä saada virtsatieinfektio? Poikkeustapauksissa on mahdollista saada virtsatieinfektio toistokatetroinnin yhteydessä. Jos potilaalla on kestokatetri, on infektio lähes väistämätön. Infektiosta ei myöskään voi parantua niin kauan, kun kestokatetri on paikallaan. Jotta toistokatetroinnin yhteydessä ei tulisi infektiota, on tärkeää tyhjentää rakko tarpeeksi usein. Näin estetään bakteerien kasvu rakossa. Joka kerta, kun rakkoon viedään katetri, tulee sen mukana myös bakteereja, jotka sijaitsevat virtsaputken suulla. Bakteereja on tosin niin vähän, että jos rakon tyhjentää tarpeeksi usein, ei niistä ole haittaa. Bakteerit, jotka pääsevät katetrin mukana rakkoon, huuhtoutuvat seuraavan katetroinnin yhteydessä pois. Kuinka tiedän, että rakko on tyhjä? Että voisi olla täysin varma siitä, että rakko on todella tyhjä, kun virtsan tulo lakkaa, kannattaa vetää katetria ulospäin pari senttiä ja sitten työntää se takaisin rakkoon. Katetria voi vielä pyöräyttää rakossa ja kun katetrin tämän jälkeen vetää hitaasti ulos, tyhjenee rakko kokonaan. Eikö olisi mukavampaa käyttää katetria, joka on jatkuvasti paikallaan? Joidenkin mielestä on käytännöllistä, kun katetri on jatkuvasti paikallaan mutta pidemmällä aikavälillä tämä saatta johtaa enemmän tai vähemmän vakaviin haittoihin. Kaikkein vakavin näistä on urosepsis, mikä tarkoittaa sitä, että virtsatiebakteerit pääsevät verenkiertoon ja aiheuttavat korkean kuumeen ja heikentyneen yleistilan. Muita komplikaatioita ovat tulehdukset rakossa, rakkokivet ja lisäkivestulehdukset. Toistokatetrointi puolestaan jäljittelee rakon luonnollista tyhjenemistoimintoa ja näin aiheutuu huomat- 14

tavasti vähemmän komplikaatioita ja ongelmia. Aiheuttaako katetrin poisto virtsankarkailua? Mikäli potilas ei ole kärsinyt virtsankarkailusta ennen kestokatetrin paikalleen laittoa, ei hän tule siitä kärsimään katetrin poiston jälkeenkään. Mitä, jos en saa katetria työnnettyä rakkoon? On hyvin harvinaista, ettei potilas saa katetria paikalleen. Mutta jos eturauhanen on niin iso, ettei katetrin työntö onnistu, on tämä havaittu jo lääkärin tutkimuksissa. Tällöin voidaan jo valmiiksi valita erikoiskatetri. Mistä katetreja saa? Huolellisen tutkimuksen jälkeen saat tiedon siitä, minkä mallinen ja kokoinen katetri sopii juuri Sinulle. Kokeilun jälkeen saat lääkäriltäsi tai hoitajalta lausunnon/lähetteen, joka toimii ikään kuin reseptinä, jolla saat katetrisi terveyskeskuksen hoitotarvikejakelusta tai suoraan kotiin kuljetettuna. Kannattaa olla ajoissa liikkeellä, etteivät katetrit pääse loppumaan ennen uutta lähetystä. Miksi tarvitsee katetroida niinkin usein kuin kuudesti päivässä? Normaalisti ihminen virtsaa 4-7 kertaa vuorokauden aikana ja on tärkeää yrittää noudattaa normaaleja rutiineja. Tavallisesti katetrointi suoritetaan 4-6 kertaa vuorokaudessa. Joskus voi olla tarvetta katetroida useammin, esimerkiksi silloin, kun juo enemmän. Virtsan määrän ei tule jatkuvasti ylittää 400 ml kertaa kohden (aamuvirtsaa lukuun ottamatta). On syytä katetroida riittävän usein virtsatieinfektion riskin takia. Kuinka kauan on tarvetta katetroida? Katetrointia on syytä jatkaa kunnes kykenee tyhjentämään rakon omatoimisesti. Toistuvalla katetroinnilla voi virtsarakko joskus saavuttaa toimintakykynsä uudestaan. Tämän huomaa, jos mittaa normaalin virtsauksen jälkeen ulostulevan virtsan määrän. Mikäli katetroitu virtsamäärä vähenee, voi rakon toiminta olla normalisoitumassa. Onko toistokatetrointi epämiellyttävän tuntuista? On erittäin harvinaista, että kipu tai epämiellyttävät tuntemukset estäisivät toistokatetroinnin. Kestokatetrihoito on huomattavasti epämiellyttävämpää ja pitkällä aikavälillä muutenkin huomattavasti huonompi vaihtoehto. 15

Ohjeita miehille Jos mahdollista, voi yrittää ensin virtsata itse. Miehen virtsaputki on noin 25-27 senttiä pitkä ja S-kirjaimen muotoinen. Kun katetri asetetaan paikoilleen, suoristetaan S-muoto nostamalla siitin kohti vatsaa. 1 1. Pese kädet saippualla ja vedellä. 2 2. Avaa pakkaus varovasti vetämällä repäisyliuskat erilleen noin 5-6 sentin matkalta. 3. Täytä pakkaus vedellä, tavallinen vesijohtovesi käy hyvin. 3 Vinkki! Haalea vesi tekee katetrista taipuisamman, kun taas kylmä jäykistää sitä. Kokeilemalla löydät itsellesi sopivimman veden lämpötilan. 4 4. Pakkauksessa on teippi, jonka avulla voit kiinnittää pakkauksen sopivaan, kuivaan pintaan, kun olet poistanut sinisen suojapaperin. 5. Anna katetrin olla vedessä vähintään 30 sekuntia ennen katetrointia. 5 16

6. Ota sinulle sopiva asento. Monet miehet seisovat katetroidessaan, mutta istualtaankin katetrointi sujuu. Vedä esinahka taakse. 6 7. Nosta penis vatsaa vasten, jotta virtsaputki suoristuu. Tässä asennossa virtsaputki on U-kirjaimen muotoinen. Älä purista siitintä liian lujaa, jotta virtsaputken suu pysyy auki. 7 8. Vie katetri virtsaputkeen päättäväisin ottein. Kun virtsaa alkaa valua, vie katetria vielä muutama sentti eteenpäin. 8 9. Vie siitin normaaliin asentoon taas, kun virtsa on alkanut valua. Ei ole mitään riskiä pistää reikää virtsarakkoon katetrilla, koska katetri taipuu osuessaan virtsarakon seinämään. 9 10. Kun rakko on tyhjä, nosta siitin ylöspäin ja vedä katetri hitaasti ulos. Jos virtsaa alkaa valua uudelleen, anna rakon tyhjentyä ja aloita katetrin poisvetäminen uudelleen rakon ollessa tyhjä. Vinkki! Vetäessäsi katetrin hitaasti ulos varmistut, että rakko on todella tyhjä. 11. Heitä katetri roskiin ja pese kädet. 10 11 LoFric -katetria ei saa laittaa kankaalle tai paperiselle alustalle, koska se imee pintarakenteesta vettä. Toistokatetrointi suoritetaan tavallisesti 5-6 kertaa päivässä, useimmiten katetrointia ei tarvitse tehdä yöllä. 17

Miehen tarina Willy Svensson on yksi monista miehistä, joka tyhjentää rakkonsa toistokatetroimalla. Tässä luvussa hän kertoo kokemuksistaan toistokatetroinnista, virtsaamisvaikeuksista ja elämänlaadustaan. Willyn vaimo Birgitta kirjoittaa läheisen kokemuksista seuraavassa luvussa. Minkälaisista vaikeuksista kärsit? Minulla on laajentunut eturauhanen, joka vaikeuttaa virtsaamista ja rakon tyhjentämistä tavallisella tavalla. Kuinka hoidat rakon tyhjentämisen? Tyhjennän virtsarakon LoFric katetrilla. Kiitos toistokatetroinnin voin elää ihan tavallista elämää. Tyhjennän rakon turvallisesti ja huomaamatta ilman, että kenenkään tarvitsee tietää, kuinka sen teen. Mitä tiesit toistokatetroinnista? Aikaisemmin en tiennyt mitään toistokatetroinnista. Eihän siitä yleensä tiedä mitään ennen kuin on itse sen tarpeessa. Eikä ole oikein mitään syytäkään ottaa selvää, ellei ole sellaisen hoidon tarpeessa. Aloittaessani itse toistokatetroinnin en löytänyt mistään helppolukuista materiaalia asiasta, joten siksi uskon tämän kirjasen olevan tärkeä niille, jotka ovat aloittamassa hoitomuotoa. Kuinka sinä koet toistokatetroinnin? En tee rakko-ongelmastani suurta numeroa. Siinä ei ole mitään hävettävää mutta en myöskään halua huomiota sen takia. Tiedän, että on olemassa ihmisiä, jotka kokevat sen vammana mutta en minä. Ainut asia, mikä tarvitsee muistaa, on ottaa katetrointivälineet aina mukaansa. Kuinka usein katetroit? Katetroin viidesti päivässä ja niin olen tehnyt vuodesta 2001 saakka. Ensimmäisen kerran katetroin aamukuudelta, kun nousen, sitten kello 10, 14, 18 ja vielä kello 22. Katson Urheilu-uutiset ja niiden päätyttyä katetroin ja menen nukkumaan. Noudatan siis suurin piirtein samaa kaavaa virtsaamisessa kuin ennen katetroinnin aloitusta. 18

Yleisesti ottaen noudatan samaa aikataulua päivittäin mutta joskus toki lipsun. Olimme juuri bussimatkalla Toscanassa ja silloin aikataulut olivat epäsäännöllisempiä. Mutta toisaalta oli helpompaa katetroida eikä olla riippuvainen pissatauoista. Oletko kokeillut kestokatetrointia? Minulla oli jatkuvasti paikallaan oleva kestokatetri pari kuukautta ennen kuin aloitin toistokatetroinnin. Oma lääkärini totesi, ettei rakko tyhjentynyt kestokatetrilla. Kestokatetri ei soveltunut minulle. Tunsin, että elämääni oli rajoitettu, pelkäsin, että katetri vuotaa tai haisee. Kestokatetri sai minut tuntemaan itseni vanhaksi ja vaivaiseksi. Toistokatetrointi soveltuu minulle paremmin, se ei rajoita elämääni. Kuinka rakko-ongelmasi havaittiin? Menin aina vessaan ennen kun vaimoni kanssa lähdimme ulos kävelylle. Virtsasuihkuissa ei ollut juurikaan pontta, mutta en kiinnittänyt asiaan huomiota, koska olin lukenut sen kuuluvan asiaan miehen vanhetessa. Kun sitten rupesin solmimaan kengännauhoja, huomasin minulla olevan taas pissahätä. Menin omalle lääkärilleni, joka tutki ja tunnusteli ja sen jälkeen lähetti minut tutkimuksiin. Ultraäänitutkimuksessa havaittiin, ettei rakko tyhjentynyt kunnolla. Oliko vaikeaa totutella toistokatetrointiin? Ei ollenkaan. Se oli helppoa. Sairaalassa hoitaja, suorapuheinen nainen, opetti kuinka se tehdään. Hän myös tarkasti, että osasin tehdä kaiken oikein. Tuohan sujuu hyvin hän totesi ja samalla tekniikalla olen hoitanut katetroinnin siitä asti. Sain mukaani sairaalasta 25 katetria ja kotiin lähetettiin suurempi erä. Nyt otan yhteyttä hoitajaan ja omaan lääkäriini, jos minulla on kysyttävää toistokatetroinnista tai virtsaamisvaivoista. Oma lääkärini tarkistaa munuaisten ja eturauhasen tilan kerran vuodessa rutiinikäynnillä. Oletko kertonut virtsaamisvaivoistasi muille? Muutamalle miespuoliselle ystävälle olen kertonut katetroinnista, mutta he eivät ole kommentoineet asiaa. Naapuri tietää myös asiasta ja minulla on tuttava, jolla on sama vaiva. En erityisesti mainosta asiaa mutta en myöskään häpeile sitä. Onko katetrointi muuttanut elämääsi? Ei ole, ainoastaan siten, että pitää muistaa ottaa katetrointivälineet mukaan, kun lähden kotoa. Matkoille otan muutaman ylimääräisen katetrin mutta muuten otan homman aika rennosti. Toistokatetrointi on toiseksi parhain tapa pissata. 19

Mitä vinkkejä sinulla on antaa ihmiselle, joka juuri on aloittamassa toistokatetroinnin? Ensinnä haluan painottaa, että se on helppoa ja huomaamatonta! Voit elää ihan tavallista, aktiivista elämää ilman rajoitteita. Lisäksi haluan kannustaa miehiä, joilla on samanlaisia vaivoja, todella tyhjentämään rakon säännöllisesti. Minulle säännölliset ajat ja rutiinit ovat tärkeitä ja lisäksi vältän virtsatieinfektiot. 20

Läheisen kokemukset Birgitta Svensson, Willyn vaimo, kertoo kokemuksistaan toistokatetroinnista. Mitä mieltä Sinä olet Willyn katetroinnista? Aluksi pidin sitä Willyn omana asiana, joka kosketti vain häntä. Nyt, kun olemme molemmat tottuneet siihen, olen enemmän kiinnostunut asiasta. Elämme ihan samalla tavalla kuin ennenkin, katetrointi ei estä meitä matkustamasta, kävelemästä kaupungilla tai muustakaan. Hänen mielestään se on turvallista eikä aiheuta ongelmia. Kuinka se on vaikuttanut sinuun? Willy hoitaa käytännön asiat, kuten lääkärissäkäynnit, itse. Mutta aluksi oli hyvä, että hiukan muistuttelin asiasta. En ollut koskaan innostunut kestokatetrista ja niinpä varasin Willylle uuden ajan lääkärille. Lopulta Willy pääsi kokeilemaan toistokatetrointia. Mitä läheisen pitäisi muistaa? Tärkeätä on pitää päänsä ja kysellä paljon. On vaadittava tietoa asiasta ja päästävä tapamaan lääkäriä tai hoitajaa, jos on mieltä askarruttavia asioita. Olemme aina saaneet asiallista tietoa ja tavanneet ystävällistä hoitohenkilökuntaa. Uskon, että hoitajat ja lääkäritkin arvostavat aktiivista potilasta tai omaista, joka on kiinnostunut läheisensä hoidosta. Joskus pohdin niitä potilaita, jotka eivät uskalla tai jaksa vaatia parasta hoitoa, vaan kärvistelevät kestokatetrin kanssa. Aina kannattaa vaatia parasta mahdollista hoitoa! Millaista oli, kun Willy aloitti katetroinnit? Aluksi minusta tietoa oli aivan liian vähän eikä se vastannut meidän kysymyksiimme. Vasta, kun itse rupesimme etsimään tietoa ja vaatimaan sitä, opimme tämän hoitomuodon niksit. 21

Millainen vaikutus toistokatetroinnilla on ollut? Suurin ero kesto- ja toistokatetroinnilla on, että Willy alkoi taas kiinnostua lähtemään teatteriin, ulos syömään ja tapaamaan ystäviä. Olemme aina pitäneet matkustamisesta ja liikkeelläolosta - toistokatetroinnin myötä Willyn kiinnostus taas elpyi. Se oli virkistävää meille molemmille! 22

Hyviä neuvoja Hygienia Luonnollisen bakteerikannan suojelemiseksi suositellaan alapääpesua vain kerran päivässä vedellä ja miedolla saippualla. Luonnollinen bakteerikanta suojaa infektioita vastaan. Ulostaminen Säännöllinen ulostaminen on myös katetroinnin kannalta tärkeää, suositeltavaa on ainakin kerran päivässä tyhjentää suoli. Ulostamisella on vaikutusta myös rakon tyhjentämiseen. Matkoilla On syytä ottaa aina enemmän katetreja mukaansa kuin uskoo tarvitsevansa. Mikäli epäilee veden laatua, on syytä ostaa pullotettua vettä. Mikäli haluaa helpottaa matkustamista, voi pyytää katetreja, joiden pakkauksessa on vesi jo mukana. LoFric Primo katetrissa on katetri ja vesi samassa pakkauksessa. LoFric Hydro-Kit II katetrissa taas on katetri, vesi ja virtsapussi yhdessä. Varmuuden vuoksi kannattaa varata katetreja käsimatkatavaroihin, mikäli matkalaukku joutuisi eri teille. Valmiin tullia varten laaditun apuvälinetodistuksen voi tilata maksutta Astra Tech Oy:stä. Todistuksessa selitetään englannin kielellä mm. miksi katetreja pitää olla mukana. Mahdollisten ongelmien varalta Vaikeuksia viedä katetri rakkoon Kun katetri on samalla tasolla eturauhasen kanssa, se törmää sulkijalihakseen, joka voi vetäytyä kiinni. Useimmiten riittää, kun odotat muutaman sekunnin ja rentoudut. Voit myös yrittää yskäistä, jolloin lihasjännitys usein laukeaa ja voit viedä katetrin rakkoon. Verta Tilapäinen vähäinen verenvuoto virtsaputkesta ei ole vaarallista. Sen aiheuttaa useimmiten paikallinen ärsytys ja se lakkaa itsestään. Jos verenvuoto ei lakkaa tai se lisääntyy, käänny lääkärin puoleen. Virtsatieinfektio Useimmiten virtsatieinfektion oireina ovat kirvely virtsaputkessa sekä samea ja pahanhajuinen virtsa. On tärkeää juoda paljon, noin 2-3 litraa päivässä. Joskus tämä riittää poistamaan oireet. Jos infektioon liittyy kuumetta, kipua ja/tai verta virtsassa, on syytä ottaa yhteyttää lääkäriin. 23

LoFric -katetri LoFric -katetrissa on ainutlaatuinen pintarakenne - PVP ja suola sitovat vettä katetrin pintarakenteeseen. Katetri kastellaan veteen ja 30 sekunnin jälkeen pinta on äärimmäisen liukas. Katetroitaessa virtsaputki ei joudu kosketuksiin katetrin vaan veden kanssa. Sopiva vesivaipan väkevyys varmistaa liukkauden säilymisen koko katetroinnin ajan. LoFric -katetrin kyky sitoa vettä tekee siitä ainutlaatuisen ja erit- täin hellävaraisen käyttää, periaatteessa pinta on kitkaton. LoFric on ollut käytössä jo vuodesta 1983 ja se on erittäin hyvin dokumentoitu. LoFric -katetria on tutkittu enemmän kuin mitään muuta yksittäistä katetrimerkkiä. Oikein käytettynä se ei aiheuta vauriota pitkäaikaisessakaan käytössä. 24

LoFric -tuotevalikoima - katetri joka tarpeeseen LoFric alkuperäinen vesivaippakatetri LoFric Plus ympäristöystävällinen katetri ilman PVC-muovia LoFric Primo taitettava katetripakkaus, helppo ottaa mukaan! LoFric Hydro-Kit II matkapakkaus katetri, vesi ja virtsapussi samassa pakkauksessa 25

Maksuttomia apuvälineitä ja palveluja Apuvälinetodistus Medical Validation Certificate Astra Tech Oy Piispansilta 9 A, PL 96 02230 Espoo Puh. (09) 867 6160 www.astratech.fi Katetrikahva Katetrin käsittelyn helpottamiseksi on kehitetty erilaisia katetrikahvoja ja ottimia. Apuvälinetodistus Matkustamista helpottamaan on saatavilla maksuton todistus. Siinä kehotetaan tullivirkailijoita hienotunteisuuteen ja pyydetään, ettei steriilejä pakkauksia avattaisi. Kosteuspyyhkeitä Matkustamista helpottavat steriilit kosteuspyyhkeet, joilla voi varmistua hygieniastaan, jos puhdasta vettä ei ole saatavilla peseytymistä varten. Vyöpussi Pieni, huomaamaton vyölaukku, johon mahtuu 5 kpl LoFric Primo katetreja sekä muutama kosteuspyyhe. www.lofric.fi LoFricin kotisivuilla on paljon tietoa, vinkkejä ja ohjeita katetroimiseen. Sivuille on vapaa pääsy kaikilla. Toistokatetrointi-lehti Toistokatetrointi on lehti, joka on tarkoitettu kaikille toistokatetroinnista kiinnostuneille. Sen voi tilata veloituksetta Astra Tech Oy:stä, puh. 09 867 6160. 26

Omia merkintöjä Nimi: Katetroin kertaa päivässä. Ensimmäisen kerran katetroin heti herättyäni ja viimeisen kerran ennen nukkumaanmenoa. Käyttämäni LoFric -katetri o Nelaton (suora kärki) o Tiemann (kaareva/suippo kärki) o LoFric o LoFric Primo o LoFric Hydro-Kit II o LoFric Plus o LoFric Dila-Cath Koko: Väri: Pituus: Uroterapeuttini/hoitaja: Puhelin: Puhelinaika: Lääkärini: Puhelin: Puhelinaika: Muuta: 27

Tietoa Sinulle, jolla on suurentunut eturauhanen. Kädessäsi oleva kirjanen on tarkoitettu Sinulle, jolla on vaikeuksia tyhjentää virtsarakko laajentuneen eturauhasen vuoksi. Kirjasen tarkoitus on opastaa tekniikka helppoon ja ongelmattomaan rakon tyhjennykseen. Opit toistokatetroinnin perusteet ja LoFric -katetrin käytön. Tietopaketti on tarkoitettu myös potilaiden läheisille sekä hoitohenkilökunnalle. Mukavia lukuhetkiä! Astra Tech Oy Piispansilta 9 A, PL 96, 02230 Espoo Puh. (09) 867 6160 www.astratech.fi Painokotka Oy 2008