Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.4.2012 Viite 82139905 MUNNINMÄEN TUULI- VOIMALAT MELUMALLINNUS
MUNNINMÄEN TUULIVOIMALAT MELUMALLINNUS Päivämäärä 5.4.2012 Laatija Tarkastaja Arttu Ruhanen Janne Ristolainen Kuvaus Seitsemän tuulivoimalaitoksen suunnittelutarveratkaisua varten laadittu meluselvitys Viite 82139905 Ramboll Terveystie 2 15870 HOLLOLA T +358 20 755 7800 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT 1 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot 1 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot 1 3. MELUMALLINNUS 2 3.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamalli 2 3.2 Laskentamallin epävarmuus 2 3.3 Melulaskenta 2 3.4 Laskennan lähtötiedot 2 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 3 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Tuulivoimalaitosten laskennalliset meluvyöhykkeet, laitosten lähtömelutaso L WA 107 db, tuulennopeus 8 m/s Tuulivoimalaitosten laskennalliset meluvyöhykkeet, laitosten lähtömelutaso L WA 105 db, tuulennopeus 8 m/s Tuulivoimalaitosten laskennalliset meluvyöhykkeet, laitosten lähtömelutaso L WA 104 db, tuulennopeus 8 m/s
MELUMALLINNUS 1 1. YLEISTÄ Talvivaara Sotkamo Oy on suunnitellut tuulivoimaloiden sijoittamista Sotkamossa sijaitsevan Talvivaaran kaivoksen alueelle. Munninmäen tuulivoimapuisto käsittää seitsemän laitosta. Työssä on mallinnettu tuulivoimalaitosten aiheuttamat melutasot ympäristössä. Työ on tehty Talvivaara Sotkamo Oy:n toimeksiannosta, josta yhteyshenkilönä toimi Jari Voutilainen, suunnittelutarveratkaisua varten. Meluselvityksen laadinnasta on Ramboll Finland Oy:ssä vastannut projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen. Melumallinnuksen ja raportin on tehnyt suunnittelija ins.(amk) Arttu Ruhanen. Vakituista asutusta sekä yksittäisiä loma-asuntoja sijaitsee hankealueen koillis- ja itäpuolella sekä kaakossa sijaitsevan Iso-Savonjärven suunnalla. Etäisyyttä suunnitelluista voimalapaikoista lähimpiin vakituisiin tai loma-asuntoihin on noin 2,4-2,5 km. 2. MELUN OHJEARVOT 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. Taulukko 1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä L Aeq, enintään Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) 55 db 50 db 1) 55 db 45 db 1) 45 db 40 db 2) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot Ympäristöministeriö asetti 30.9.2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Työryhmän ehdotus ohjeistuksesta on ollut ensimmäisellä lausuntokierroksella ja lausuntojen perusteella muokattu seuraava ehdotus on julkaistu 29.2.2012. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Lopullinen ohjeistus julkaistaneen vuoden 2012 aikana. 29.2. julkaistussa ohjeluonnoksessa on esitetty suunnitteluohjearvoista seuraavaa:
MELUMALLINNUS 2 "Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot." Taulukko 2. Esitetyt tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) Pienitaajuisen melulle suositellaan käytettävän Asumisterveysohjeessa määritettyjä tunnin taajuuspainottamattomia keskiäänitason suunnitteluohjearvoja. Arvot on määritetty 1/3 oktaavikaistoittain. 3. MELUMALLINNUS 3.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamalli Laskennallisissa tarkasteluissa käytettiin SoundPlan 7.1 melulaskentaohjelmaa ja siihen sisältyvää Nord2000-melulaskentastandardia. Malli huomioi 3-ulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet sekä säätiedot. Nord2000-laskentastandardin on todettu soveltuvan aiemmin käytettyjä laskentamalleja (esim. Pohjoismainen yleinen melulaskentamalli vuodelta 1982 sekä ISO 9613 teollisuusmelun laskentamalli vuodelta 1993) paremmin tuulivoimalaitosten melun mallintamiseen erilaisissa sääolosuhteissa merialueella sekä maa-alueilla (Di Napoli 2007). 3.2 Laskentamallin epävarmuus Laskentamallin epävarmuus on noin ±2 db, kun melulähteen ja laskentapisteen välinen etäisyys on maksimissaan 1500 metriä. Nord2000 laskentamallin käyttäminen tuulivoimalamelun laskennassa on validoitu vuonna 2009. Raportissa (PSO-07 F&U project no. 7389, Noise and energy optimization on wind farms, Validation of the Nord2000 propagation model for use on wind turbine noise, Final report, 8 October 2009) esitettään laskentamallin paikkansapitävyys mittaus- ja laskentatuloksia vertailemalla. Epävarmuus on määritetty selvityksessä standardipoikkeamana. 3.3 Melulaskenta Laskentapisteverkossa pisteiden välinen etäisyys oli 50 metriä. Ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Laskentapisteen korkeus on vakiintuneen tavan mukaisesti 2 metriä maanpinnasta. Laskennassa tuulennopeudeksi määriteltiin 8 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Tätä voimakkaammalla tuulella tuulivoimalaitoksen äänitehotaso ei enää tyypillisesti voimistu. Myös taustakohina ja siitä aiheutuva peittovaikutus lisääntyvät voimakkaasti. Tuulennopeus voimalaitosten napakorkeudella laskettiin logaritmisen tuulennopeusprofiilin mukaisesti. Koska tuulivoimalaitokset voi toimia ympärivuorokautisesti, vastaa laskentatulos päivä- ja yöajan keskiäänitasoja. 3.4 Laskennan lähtötiedot Maastomalli laadittiin Maanmittauslaitoksen numeerisen aineiston pohjalta, jossa korkeuskäyrät ovat 2,5 metrin välein.
MELUMALLINNUS 3 Tuulivoimalaitosten mallivaihtoehtoja on kolme. Voimalaitostyyppien lähtömelutasot olivat L WA 107 db, 105 db ja 104 db. Tuulivoimalaitosten napakorkeutena laskennassa käytettiin 143 metriä. Äänen spektrinä käytettiin useiden erityyppisten laitosten tiedoista laskettuja keskimääräisiä arvoja. Laitosten suunnitellut sijainnit mallinnettiin 3.4.2012 päivätyn suunnittelutarveratkaisua varten tehdyn tuulipuistoalueen yleiskartan (Ramboll) mukaan. Taulukko 3. Laitosten koodinaatit (KKJ3) Turbiini East North 1 3552703,5 7096014,6 2 3552211,3 7096000,5 3 3551803,5 7096178,5 4 3551564,1 7097099,2 5 3552641,3 7096583,3 6 3552220,5 7096700,8 7 3551117,2 7097105,0 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Laskennalliset meluvyöhykkeet 8 m/s tuulella on esitetty liitteiden 1-3 melukuvissa. Lähimpiin asuintaloihin ja loma-asuntoihin on suunnitelluista voimalaitospaikoista matkaa noin 2,4-2,5 km. Melutasot lähimpien asuintalojen ja loma-asuntojen kohdalla alittavat laskentaepävarmuus huomioiden selkeästi sekä VNp 993/1992 mukaiset melun ohjearvot että Ympäristöministeriön ohjeessa "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" esitetyt suunnitteluohjearvot. Tuulennopeuden ollessa vähemmän 8 m/s myös tuulivoimalaitoksen meluntuotto pienenee, joten melutasot ovat tässä selvityksessä esitettyjä pienempiä. Mallinnuksen perusteella voidaan todeta, ettei tuulivoimalaitoksista aiheudu merkittäviä meluvaikutuksia ympäristön asuintalojen ja loma-asuntojen kohdalla. Hollolassa 5. päivänä huhtikuuta 2012 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen projektipäällikkö Arttu Ruhanen suunnittelija