HUMPPILAN - URJALAN TUULIVOIMAPUISTO MELUSELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Voimamylly Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite HUMPPILAN - URJALAN TUULIVOIMAPUISTO MELUSELVITYS

2 HUMPPILAN - URJALAN TUULIVOIMAPUISTO MELUSELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Arttu Ruhanen Janne Ristolainen Melumallinnus tuulivoimahankkeen kaavoitustyötä varten Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 04/ aineistoa. _0501 Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI T F

3 MELUSELVITYS SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot 2 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT Tuulivoimalatiedot Melulaskenta Maastomalli 5 4. MALLINNUSTULOKSET 6 5. TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Häiritsevyyskorjaukset Tuulivoiman melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Tuulivoiman melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin Meluoptimointi Alueen tuuliolosuhteet ja niiden vaikutukset meluun Pienitaajuinen melu 9 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Laskentaparametrit ja tuulivoimalan akustiset tiedot Meluvyöhykekartta, layout , L WA 104,5 db, HH 144m Meluvyöhykekartta, layout , HH 144m, 8 m/s yöajan meluoptimointi 1 Tarkastelupistelaskentojen tulokset ja meluoptimoinnit

4 MELUSELVITYS 1 1. YLEISTÄ Voimamylly Oy suunnittelee tuulivoimapuiston sijoittamista Humppilan ja Urjalan kuntien alueelle. Tämän työn tarkoituksena on ollut selvittää suunniteltujen tuulivoimalaitosten aiheuttamat meluvaikutukset alueiden kaavoitustyötä varten. Työ on tehty Voimamylly Oy:n toimeksiannosta, josta yhteyshenkilönä on ollut Lasse Kosonen. Rambollissa meluselvityksen laadinnasta on vastannut projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen. Melumallinnuksen ja raportoinnin on tehnyt suunnittelija ins.(amk) Arttu Ruhanen. 2. MELUN OHJEARVOT 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. Taulukko 1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä L Aeq, enintään Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) 55 db 50 db 1) 55 db 45 db 1) 45 db 40 db 2) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)

5 MELUSELVITYS Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot Ympäristöministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/ Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Toisaalta Ympäristöministeriön ELY:jen alueidenkäyttövastaaville lähettämässä tiedotteessa (Nunu Pesu 24.9.) on todettu, että "Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei ole tarkoitettu sovellettavaksi jo rakennettuihin ja käytössä oleviin tuulivoimaloihin. Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei myöskään sovelleta jo lainvoiman saaneisiin kaavoihin tai lupiin." Ympäristöministeriön ohjeessa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko 2. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon L eq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Taulukko 3. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1) Kaista / Hz L Leq, 1h / db ,

6 MELUSELVITYS 3 Oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti tuulivoimalaitosten meluun, sillä melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Lisäys tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että melu voidaan todeta erityisen häiritseväksi tarkastelupisteessä (esim. asutuksen tai loma-asuntojen kohdalla). Ympäristöministeriön julkaisemassa ohjeessa 2/2014 Tuulivoimalaitosten melun mallintaminen on todettu häiritsevyyskorjausten soveltamisesta kaavavaiheen selvityksissä seuraavaa: Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa. 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3.1 Tuulivoimalatiedot Melumallinnus tehtiin päivitetyllä layoutilla, jossa on 17 tuulivoimalaitosta. Tuulivoimalaitokset ovat napakorkeudeltaan 144 m. Laskennoissa on käytetty Nordex N131/ voimalaa. Tuulivoimalan tarkemmat akustiset tiedot on esitetty liitteessä 1 ja melumoodit liitteessä 3. Valmistajan ilmoituksen mukaan voimalan A-painotettu äänitehotaso L WA on 104,5 db, kun tuulennopeus on 7 m/s tai enemmän 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Kokonaisäänitehotaso on ns. takuuarvo. Meluntuottoa voidaan rajoittaa yli 8 m/s tuulella alimmillaan 100 db äänitehotasoon saakka. Taulukossa 4 esitetyissä tuulivoimalaitosten koordinaateissa Z-koordinaatti kertoo maaston korkeuden metreissä merenpinnan yläpuolella tuulivoimalan suunnitellulla sijaintipaikalla. Taulukko 4. Tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Tunnus X Y Z

7 MELUSELVITYS Melulaskenta Melulaskennat tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Liitteessä 1 on esitetty melulaskentojen oleelliset lähtötiedot esim. laskentaparametrit. Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.1 -melulaskentaohjelmaa ja siihen sisältyvää ISO melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan -ohjelmistosta saa lisätietoa internet-sivustolta ISO mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Laskentaepävarmuudeksi laajakaistaiselle melulle on kohtuullisessa myötätuulitilanteessa annettu m laskentaetäisyyksillä ±3 db. Arvo on ilmoitettu tilanteessa, jossa lähteen maksimikorkeus on 30 metriä maanpinnan yläpuolella. Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Lisäksi tehtiin reseptoripistelaskenta 25 pisteeseen. Reseptoripisteiden tuloksista käy ilmi tarkat keskiäänitasot (L Aeq ) kyseisten rakennusten kohdalla. Taulukko 5. Reseptoripisteiden koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Reseptoripiste Alue X Y Z 1 vakituinen vakituinen vakituinen vakituinen vakituinen yksittäinen loma vakituinen vakituinen vakituinen vakituinen vakituinen yksittäinen loma loma-asuntoalue yksittäinen loma yksittäinen loma vakituinen yksittäinen loma vakituinen yksittäinen loma loma-asuntoalue loma-asuntoalue yksittäinen loma yksittäinen loma loma-asuntoalue loma-asuntoalue Pientaajuisen melun tarkastelu tehtiin YM:n ohjeessa 2/2014 esitetyn mukaisesti. Melupäästötietona käytettiin Nordex N131/3000 laitokselle saatavilla olevia 1/3-oktaavikaistatietoja taajuuskaistoille välillä Hz, kun laitoksen äänitehotaso L WA on 104,5 db. Taajuuspainottamattomien terssikaistakohtaisten ulkomelutason laskenta tehtiin kahteen reseptoripisteeseen, jotka sijoitettiin niiden vakituisen asuintalon (reseptori 8) ja loma-asuinalueen (reseptori 13) kohdalla missä meluvyöhykelaskennan mukaan on voimakkain melutaso. Rakennusten sisälle aiheutuvia pientaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla.

8 MELUSELVITYS 5 Esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. Kuva 1. Reseptoripisteiden sijainnit 3.3 Maastomalli Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistosta, jossa korkeuskäyrät ovat 2,5 metrin välein. Maastomallissa ei huomioitu rakennuksia. Maastomallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta (mm. puustoa). Puuston vaikutuksesta tuulivoimamelun etenemiseen tai huomioimiseksi mallinnuksessa ei ole vielä luotettavaa tutkittua tietoa tai käytäntöä. Ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Melukartoissa esitetyt rakennusten käyttötiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistoon. Hankealueella tuulivoimalan perustusten ja kolmen kilometrin etäisyydellä laitoksista sijaitsevien altistuvien kohteiden välinen maanpinnan korkeusero on alle 60 metriä.

9 MELUSELVITYS 6 4. MALLINNUSTULOKSET Laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteessä 2 laskentatilanteessa, jossa kaikkien tuulivoimalaitosten äänitehotaso L WA on 104,5 db. Meluvyöhykkeet ovat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan 7 m/s 10 m korkeudella maanpinnasta. Liitteessä 3 on esitetty 8 m/s tuulen mukaisen yöaikaisen meluoptimoinnin 1 mukainen meluvyöhykekartta. Melukuviin on merkitty asuin- ja lomarakennukset värikoodein Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietojen pohjalta. Melukuvissa on esitetty mallinnustulokset ilman mahdollisia häiritsevyys- tai muita korjauksia. Reseptoripistelaskennan tulokset on esitetty liitteessä 4. Tulosten perusteella tutkittiin myös tiettyjen tuulivoimalaitosten vaimennustarvetta, joka on esitetty myös liitteessä TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Häiritsevyyskorjaukset Ympäristöministeriön mallinnusohjeen 2/2014 mukaan kaavoitusvaiheen meluselvityksessä ei edellytetä melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) tarkastelua, vaan oletetaan että kyseiset vaikutukset sisältyvät laitosvalmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Melun kapeakaistaisuudelle/tonaalisuudelle edellytettävä +5 db:n korjaus tehdään vain sellaisissa tapauksissa, jos erityispiirteet ovat kuultavissa melulle altistuvassa kohteessa ja tuulivoimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisuutta. Tutkittava laitosmalli ei käytettävissä olevien tietojen mukaan aiheuta kapeakaistaista melua ja kun melun kapeakaistainen luonne tyypillisesti vielä vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä kuuntelupisteeseen, ei tuulivoimamelun arvioida olevan kapeakaistaista tarkastelluilla (satojen metrien) etäisyyksillä. 5.2 Tuulivoiman melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Äänitehotasolla L WA 104,5 db laskettuna tuulivoimalaitosten melutasot alittavat VNp 993/1992 mukaiset päivä- ja yöajan ohjearvot (55/50 db) vakituisen asutuksen ja yksittäisten lomarakennusten kohdalla. Loma-asuinalueilla melutaso alittaa päivä- ja yöajan ohjearvot (45/40 db). 5.3 Tuulivoiman melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin YM:n mallinnusohjeen (2/2014) mukaan ohjearvovertailussa ei huomioida epävarmuutta, kun laskenta tehdään ohjeessa mainituilla parametreja. Melupäästön takuuarvoon on sisällytetty koko laskennan epävarmuus. Äänitehotasolla L WA 104,5 db mallinnetut melutasot ovat asuintalojen ja yksittäisten lomarakennusten kohdalla alle päiväajan suunnitteluohjearvon 45 db. Melutasot ylittävät yöajan suunnitteluohjearvon 40 db yhden vakituisen asuintalon ja yhden yksittäisen lomarakennuksen kohdalla. Viisi loma-asuinrykelmää on yöajan suunnitteluohjearvon 35 db ylittävällä melualueella, mutta päiväajan suunnitteluohjearvon 40 db ulkopuolella. Eri tuulennopeuksille määritetyillä meluoptimoinneilla päästään suunnitteluohjearvot täyttävään tilanteeseen vakituisella asutuksella ja loma-asuinalueilla.

10 MELUSELVITYS Meluoptimointi Useita tuulivoimalaitosmalleja voidaan ajaa ns. melun vaimennusmoodilla, kuten myös tässä selvityksessä tutkittua Nordex N131/3000 laitosmallia. Voimaloita voidaan ohjata/säätää eri melun vaimennusmoodeihin vuorokauden ajankohdat huomioiden sekä tuulensuuntaan ja tuulennopeuteen perustuen. Tässä selvityksessä tarkasteltiin tietyiltä tuulivoimalaitoksilta vaadittavia vaimennustasoja ja meluoptimoinnin tulokset on esitetty liitteessä 4. Arviointi tehtiin tarkastelupistelaskentoihin perustuen. Päiväajan suunnitteluohjearvoihin päästään kaikilla tuulennopeuden eli äänitehotason arvoilla käyttäen standard operating modea. Toisin sanoen mallinnusten mukaan päiväaikana melun rajoittamista ei tarvita. Yöaikaisiin suunnitteluohjearvoihin päästäkseen joidenkin tuulivoimaloiden melun tuottoa tulisi rajoittaa tietyissä sääolosuhteissa. Vaimennus voidaan tehdä käyttämällä melumoodeja tai pysäyttämällä laitos. Melun vaimennustarve alkaa, kun tuulennopeus on 10 m korkeudella 5 m/s eli napakorkeudella 7,5 m/s. Kyseisestä tuulennopeudesta ylöspäin on esitetty yksi meluoptimointisuunnitelma sekä suunnitelma mahdollisesti pysäytettävistä tuulivoimaloista. Tässä tulee huomioida, että ohjearvot on annettu yöajan keskiäänitasona, joten tuulennopeuden vaihtelu vaikuttaa melun rajoittamisen tarpeeseen. 5.5 Alueen tuuliolosuhteet ja niiden vaikutukset meluun Meluvyöhykkeet ovat ohjearvoihin verrannollisia keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan 7 m/s tai yli 10 m korkeudella. Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja todellinen päivä- tai yöajan keskiäänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Myös tuulensuunta vaikuttaa melun leviämiseen. Tuulivoimalaitoksista aiheutuva melu on voimakkainta tietyssä kuuntelupisteessä myötätuuliolosuhteessa. Alueella on tehty tuulimittauksia ja hankevastaava on toimittanut koosteet tuulitiedoista 140 metrin korkeudella. Urjalan puolelta tietoja oli käytettävissä kokonaisina kuukausina toukokuusta huhtikuuhun. Humppilan puolelta tuulitietoja löytyi syyskuusta lokakuuhun eli neljältätoista kuukaudelta. Havainnot oli jaettu kuukausikohtaisesti 11 tuuliluokkaan erikseen päiväajalle (klo 7-22) ja yöajalle (klo 22-7). Tarkasteluun otettiin vain yöaikaiset tuuliolosuhteet, koska tällöin voimaloiden säädettävyys voi olla tarpeen. Taulukko 7. Havaintotuntien lukumäärä kuukausittain Urjalan puolella kuukausi touko kesä heinä elo syys loka havaintotunteja kuukausi marras joulu tammi helmi maalis huhti havaintotunteja

11 MELUSELVITYS 8 80 % 70 % 60 % Tuulennopeuden %-osuudet tuuliluokittain, Urjala 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 7,5 m/s 7,5-9,0 m/s 9,0-10,5 m/s 10,5-12,0 m/s 12,0 m/s 0 % Kuva 2. Tuulennopeuden %-osuudet tuuliluokittain Urjalan puolella (140 m korkeudella) Taulukko 8. Havaintotuntien lukumäärä kuukausittain Humppilan puolella kuukausi syys loka marras joulu tammi helmi maalis havaintotunteja kuukausi huhti touko kesä heinä elo syys loka havaintotunteja % Tuulennopeuden %-osuudet tuuliluokittain, Humppila 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 7,5 7,5-9,0 9,0-10,5 10,5-12,0 12,0 0 % Kuva 3. Tuulennopeuden %-osuudet tuuliluokittain Humppilan puolella (140 m korkeudella) Urjalan tarkastelujakson aikana kuukausittain tuulennopeus oli napakorkeudella noin % havaintoajasta sen verran alhainen, ettei yöaikaisia melurajoituksia tarvittaisi. Vastaavat prosenttiosuudet ovat Humppilan puolen mittausjaksolla % riippuen kuukaudesta.

12 MELUSELVITYS 9 Tuloksia tulkittaessa on huomattava, että tuulennopeuden ohella myös tuulensuunta vaikuttaa tuulivoimaloiden ympäristössä esiintyviin melutasoihin. Vaimennustarve ei välttämättä konkretisoidu kaikilla suunnilla vaikka tuulennopeus kasvaisikin tietyn arvon yli vaan tuulensuunnan on oltava suotuisa melunleviämisen kannalta. Koska alueen vallitseva tuulensuunta on lounaasta sekä etelästä ja luoteesta, toteutuvat mallinnuksen mukainen melutaso todennäköisemmin hankealueen ulkopuolella pohjoisen-kaakon suunnalla. Hankealueen keskellä olevien loma-asuntojen ympärillä on tuulivoimalaitoksia useissa ilmansuunnissa, joten tuulensuunnan vaikutus loma-asuntojen melutilanteeseen on vähäisempää kuin hankealueen reunoilla ja ulkopuolella. 5.6 Pienitaajuinen melu Pienitaajuisen melun tasot terssikaistoittain laskettiin reseptoripisteisiin 8 ja 13 tilanteessa, jossa kaikkien tuulivoimalaitosten äänitehotaso L WA on 104,5 db. Taajuuspainottamattomat melutasot on esitetty kuvassa 4. Asumisterveysohjeen mukaisiin pienitaajuisen melun sisätilojenohjearvoihin verrattuna, suurin rakennuksen ulkovaipan äänitasoerovaatimus L reseptoripisteessä 8 on noin 6 db. Muutoin reseptoripisteessä vaadittava äänitasoero on Hz terssikaistoilla 0 5 db ja 20 31,5 Hz terssikaistoilla jo ulkomelutasot alittavat sisämelun ohjearvot. Reseptoripisteessä 13 suurin rakennuksen ulkovaipan äänitasoerovaatimus L on 100 Hz:n terssikaistalla noin 5 db ja muutoin vaadittava äänitasoero on Hz terssikaistoilla 3 4 db Hz terssikaistoilla jo ulkomelutasot alittavat sisämelun ohjearvot. DSO menetelmän mukaiset ääneneristävyysarvot (äänitasoero L) kuvaavat tyypillisen tanskalaisen asuintalon ilmaääneneristävyyttä, jotka vastaavat kohtuullisen hyvin Suomessa käytettyjä asuintalojen rakenteita Pienitaajuinen melu Res 8 ulkona Res 8 sisällä Res 13 ulkona Res 13 sisällä Asumisterveysohje sisällä L eq, db , Taajuus, Hz Kuva 4. Pienitaajuisen melun laskentatulokset reseptoripisteissä

13 MELUSELVITYS 10 Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittavat terssikohtaiset melutasot ohjearvot selvästi. Tulokset osoittavat, että ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pientaajuisen melun ohjearvojen alle. Tulosten perusteella voidaan todeta, että pienitaajuinen melu alittaa ohjearvot myös kauempana tuulivoimaloita, koska laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa. Lahdessa 27. päivänä tammikuuta 2015 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen projektipäällikkö Arttu Ruhanen suunnittelija

14 Liite 2

15 Liite 3

16 MELUSELVITYS 1 Liite 4 Voimamylly Oy, Humppila-Urjalan tuulivoimapuisto Tulokset perustuvat reseptoripistelaskentoihin YM:n ohjeen 2/2014 mukainen laskenta Layout HH 144 m Nordex N131/3000 Tavoitetasot YM:n päivä- ja yöajan suunnitteluohjearvot. Yksittäisillä loma-asunnoilla käytetty vakituisen asuinalueen arvoja. Melupäästöarvot: Nordex N131/3000, äänitehotaso L WA (db) Tuuli 10 m, m/s m, m/s 4,5 6 7,5 9 10, , ,5 18 Moodi Standard setting 95,2 99,0 103,3 104,2 104,5 104,5 104,5 104,5 104,5 104,5 Mode db 95,2 99,0 102,7 103,7 104,0 104,0 104,0 104,0 104,0 104,0 Mode 2-103,5 db 95,2 99,0 102,1 103,1 103,5 103,5 103,5 103,5 103,5 103,5 Mode db 95,2 99,0 101,7 102,6 103,0 103,0 103,0 103,0 103,0 103,0 Mode 4-102,5 db 95,2 99,0 101,2 102,0 102,5 102,5 102,5 102,5 102,5 102,5 Mode db 95,2 99,0 100,6 101,4 102,0 102,0 102,0 102,0 102,0 102,0 Mode 6-100,5 db 95,2 98,1 99,1 99,6 100,2 100,5 100,5 100,5 100,5 100,5 Mode db 95,2 97,1 98,7 99,1 99,7 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Mode 8-104,5 db 95,2 98,1 100,6 103,1 104,5 104,5 104,5 104,5 104,5 104,5 Mode 9-104,5 db 94,1 95,3 96,7 101,2 104,5 104,5 104,5 104,5 104,5 104,5

17 MELUSELVITYS 2 Liite 4 Meluoptimoinnit eri tuulennopeuksilla 5 10 m yöllä 6 10 m yöllä 7,5 140 m yöllä m yöllä Voimalatunnus Optimointi 1 Optimointi 2 Voimalatunnus Optimointi 1 Optimointi 2 Moodi L WA (db) Moodi L WA (db) Moodi L WA (db) Moodi L WA (db) 1 Std setting 103,3 Std setting 103,3 3 Std setting 103,3 Std setting 103,3 4 Mode db 102,7 Std setting 103,3 5 Std setting 103,3 Std setting 103,3 6 Std setting 103,3 Std setting 103,3 7 Std setting 103,3 Std setting 103,3 8 Std setting 103,3 Std setting 103,3 9 Std setting 103,3 Std setting 103,3 10 Std setting 103,3 Std setting 103,3 11 Mode 6-100,5 db 99,1 stop 0 12 Mode 6-100,5 db 99,1 Std setting 103,3 13 Mode 6-100,5 db 99,1 stop 0 14 Mode 6-100,5 db 99,1 Std setting 103,3 15 Mode 6-100,5 db 99,1 stop 0 16 Std setting 103,3 Std setting Std setting 103,3 Std setting 103,3 18 Std setting 103,3 Std setting 103,3 1 Std setting 104,2 Std setting 104,2 3 Mode 6-100,5 db 99,6 Std setting 104,2 4 Mode 6-100,5 db 99,6 stop 0 5 Std setting 104,2 Std setting 104,2 6 Std setting 104,2 Std setting 104,2 7 Std setting 104,2 Std setting 104,2 8 Std setting 104,2 Std setting 104,2 9 Mode 6-100,5 db 99,6 stop 0 10 Std setting 104,2 Std setting 104,2 11 Mode 6-100,5 db 99,6 stop 0 12 Mode 6-100,5 db 99,6 Std setting 104,2 13 Mode 6-100,5 db 99,6 stop 0 14 Mode db 99,1 Std setting 104,2 15 Mode db 99,1 stop 0 16 Std setting 104,2 Std setting 104,2 17 Mode db 99,1 Std setting 104,2 18 Std setting 104,2 Std setting 104,2

18 MELUSELVITYS 3 Liite 4 Meluoptimoinnit eri tuulennopeuksilla 7 10 m yöllä 8 10 m yöllä 10,5 140 m yöllä m yöllä Voimalatunnus Optimointi 1 Optimointi 2 Voimalatunnus Optimointi 1 Optimointi 2 Moodi L WA (db) Moodi L WA (db) Moodi L WA (db) Moodi L WA (db) 1 Std setting 104,5 Std setting 104,5 3 Mode db 102 Std setting 104,5 4 Mode db 102 stop 0 5 Std setting 104,5 stop 0 6 Mode 6-100,5 db 100,2 Std setting 104,5 7 Std setting 104,5 Std setting 104,5 8 Std setting 104,5 Std setting 104,5 9 Mode 6-100,5 db 100,2 Std setting 104,5 10 Std setting 104,5 Std setting 104,5 11 Mode db 99,7 stop 0 12 Mode db 99,7 stop 0 13 Mode db 99,7 stop 0 14 Mode db 99,7 Std setting 104,5 15 Mode db 99,7 stop 0 16 Mode db 102 Std setting 104,5 17 Std setting 104,5 Std setting 104,5 18 Mode db 99,7 Std setting 104,5 1 Std setting 104,5 Std setting 104,5 3 Mode db 102,0 Std setting 104,5 4 Mode db 102,0 stop 0 5 Std setting 104,5 stop 0 6 Mode 6-100,5 db 100,5 Std setting 104,5 7 Std setting 104,5 Std setting 104,5 8 Std setting 104,5 Std setting 104,5 9 Mode db 100,0 Std setting 104,5 10 Std setting 104,5 Std setting 104,5 11 Mode db 100,0 stop 0 12 Mode db 100,0 stop 0 13 Mode db 100,0 stop 0 14 Mode 6-100,5 db 100,5 Std setting 104,5 15 Mode db 100,0 stop 0 16 Mode db 102,0 Std setting 104,5 17 Mode 6-100,5 db 100,5 Std setting 104,5 18 Mode db 100,0 Std setting 104,5

19 MELUSELVITYS 4 Liite 4 Melutasot (L Aeq, db) eri optimoinneilla ja ilman optimointeja Reseptori Alue 3 10 m 4 10 m 5 10 m 6 10 m 7 10 m 8 10 m 4,5 140 m m 7,5 140 m m 10,5 140 m m Ilman Ilman Ilman Opt 1 Opt 2 Ilman Opt 1 Opt 2 Ilman Opt 1 Opt 2 Ilman Opt 1 Opt 2 1 vaki 22,5 26,3 30,6 29,6 29,9 31,5 29,4 30,7 31,8 29,5 30,6 31,8 28,6 30,6 2 vaki 19,2 23,0 27,3 26,1 26,4 28,2 26,0 27,2 28,5 26,0 26,9 28,5 25,3 26,9 3 vaki 18,0 21,8 26,1 25,0 25,3 27,0 24,9 25,8 27,3 24,9 25,5 27,3 24,4 25,5 4 vaki 20,1 23,9 28,2 27,2 27,5 29,1 27,2 27,6 29,4 27,4 27,4 29,4 27,3 27,4 5 vaki 27,6 31,4 35,7 35,6 35,6 36,6 36,0 35,9 36,9 36,3 36,5 36,9 36,2 36,5 6 yksittäinen loma 30,2 34,0 38,3 38,2 38,3 39,2 38,7 38,5 39,5 38,8 38,3 39,5 38,8 38,3 7 vaki 29,4 33,2 37,5 37,5 37,5 38,4 38,2 38,2 38,7 38,2 35,2 38,7 38,2 35,2 8 vaki 31,1 34,9 39,2 39,2 39,2 40,1 40,0 40,0 40,4 39,5 38,3 40,4 39,5 38,3 9 vaki 29,9 33,7 38,0 38,0 38,0 38,9 38,7 38,7 39,2 38,2 38,4 39,2 38,2 38,4 10 vaki 29,7 33,5 37,8 37,5 37,8 38,7 35,3 35,6 39,0 36,9 35,9 39,0 36,9 35,9 11 vaki 29,0 32,8 37,1 36,2 36,4 38,0 34,3 33,0 38,3 35,7 33,1 38,3 35,7 33,1 12 yksittäinen loma 26,9 30,7 35,0 32,8 31,7 35,9 32,3 30,9 36,2 32,7 30,3 36,2 32,8 30,3 13 loma-alue 29,8 33,6 37,9 35,0 33,8 38,8 35,0 34,5 39,1 35,0 33,8 39,1 35,0 33,8 14 yksittäinen loma 27,8 31,6 35,9 34,4 33,9 36,8 34,9 34,6 37,1 32,8 34,7 37,1 32,9 34,7 15 yksittäinen loma 25,6 29,4 33,7 33,0 32,8 34,6 33,8 33,6 34,9 30,4 33,9 34,9 30,5 33,9 16 vaki 25,4 29,2 33,5 32,7 32,5 34,4 33,5 33,3 34,7 30,1 33,6 34,7 30,3 33,6 17 yksittäinen loma 24,6 28,4 32,7 31,9 31,6 33,6 32,6 32,5 33,9 29,3 32,7 33,9 29,5 32,7 18 vaki 24,4 28,2 32,5 31,5 31,2 33,4 32,0 32,0 33,7 29,4 32,2 33,7 29,4 32,2 19 yksittäinen loma 30,8 34,6 38,9 38,6 38,7 39,8 37,9 38,3 40,1 38,5 39,1 40,1 38,5 39,1 20 loma-alue 28,3 32,1 36,4 35,0 34,7 37,3 34,4 34,0 37,6 34,9 34,3 37,6 34,9 34,3 21 loma-alue 27,8 31,6 35,9 34,4 34,2 36,8 34,1 33,8 37,1 34,4 33,9 37,1 34,4 33,9 22 yksittäinen loma 29,1 32,9 37,2 36,9 36,9 38,1 36,3 35,7 38,4 36,6 37,6 38,4 36,5 37,6 23 yksittäinen loma 26,8 30,6 34,9 34,1 34,3 35,8 33,9 33,8 36,1 34,2 34,6 36,1 34,1 34,6 24 loma-alue 25,4 29,2 33,5 31,8 32,5 34,4 31,9 33,1 34,7 31,8 31,8 34,7 31,5 31,8 25 loma-alue 26,2 30,0 34,3 33,3 33,9 35,2 33,7 34,7 35,5 32,7 33,8 35,5 32,4 33,8