OLOFSGÅRDIN TUULIVOIMA- PUISTO, KEMIÖNSAARI MELUMALLINNUS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Olofsgård Energi Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite OLOFSGÅRDIN TUULIVOIMA- PUISTO, KEMIÖNSAARI MELUMALLINNUS

2 OLOFSGÅRDIN TUULIVOIMAPUISTO, KEMIÖNSAARI MELUMALLINNUS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Veli-Matti Yli-Kätkä, Arttu Ruhanen Janne Ristolainen Tuulivoimahankkeen meluselvitys Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 09/2013 aineistoa. _ Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI T F

3 MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot 1 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT Tuulivoimalatiedot Yhteisvaikutukset Misskärrin tuulipuiston kanssa Melunlaskenta Maastomalli ja rakennustiedot 5 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Mallinnuksen tulokset Häiritsevyyskorjaukset Pienitaajuinen melu Melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 8 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Meluvyöhykekartta Olofsgård, standard mode 106 db Meluvyöhykekartta Olofsgård, mode db Yhteismeluvyöhykekartta Olofsgård + Misskärr Mallinnustietolomake (4 sivua) Dokumentit melupäästötietojen asianmukaisuudesta (6 sivua)

4 MELUMALLINNUS 1 1. YLEISTÄ Olofsgård Energi Ab suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Olofsgårdin alueelle Kemiönsaarella. Tässä selvityksessä on mallinnettu tuulivoimalaitosten aiheuttamat melutasot niiden ympäristössä. Meluselvitys liittyy Rambollissa laadittavaan alueen kaavoitustyöhön. Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Koska kyseessä on kaavavaiheen selvitys, on meluvyöhykkeiden mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO Pientaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Työ on tehty Olofsgård Energi Ab:n toimeksiannosta. Meluselvityksen laatimisesta on Rambollissa vastannut projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen. Melumallinnuksen ja raportoinnin ovat tehneet suunnittelijat ins.(amk) Arttu Ruhanen ja DI Veli-Matti Yli-Kätkä. Kaavatyön projektipäällikkönä Rambollissa toimii FM Dennis Söderholm. 2. MELUN OHJEARVOT 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Taulukko VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä L Aeq, enintään Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) 55 db 50 db 1) 55 db 45 db 1) 45 db 40 db 2) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot Ympäristöministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Toisaalta Ympäristöministeriön ELY:jen alueidenkäyttövastaaville lähettämässä tiedotteessa (Nunu Pesu ) on to-

5 MELUMALLINNUS 2 dettu, että "Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei ole tarkoitettu sovellettavaksi jo rakennettuihin ja käytössä oleviin tuulivoimaloihin. Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei myöskään sovelleta jo lainvoiman saaneisiin kaavoihin tai lupiin." Ympäristöministeriön ohjeessa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti tuulivoimalaitosten meluun, sillä melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Lisäys tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että melu voidaan todeta erityisen häiritseväksi tarkastelupisteessä (esim. asutuksen tai loma-asuntojen kohdalla). Ympäristöministeriön julkaisemassa ohjeessa 2/2014 Tuulivoimalaitosten melun mallintaminen on todettu häiritsevyyskorjausten soveltamisesta seuraavaa: Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon L eq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Sisämelun ohjearvot on esitetty taulukossa Asumisterveysohjeessa mainitaan, että päiväaikaiselle pienitaajuiselle melulle voidaan hyväksyä noin 5 desibeliä suurempia arvoja.

6 MELUMALLINNUS 3 Taulukko Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1) Kaista / Hz L eq, 1h / db , MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3.1 Tuulivoimalatiedot Olofsgårdin hankkeessa käytettiin Nordex N117/3000 -laitosmallia, jonka napakorkeus on 141 metriä ja teho 3 MW. Valmistajan ilmoituksen mukaan laitosmallin suurin A-painotettu äänitehotaso L WA on 106 db. Suurin melupäästö arvo on saatu tuulennopeuden arvolle 8 m/s (10 m korkeudella maanpinnasta). Laitosta voidaan ajaa myös eri melumoodein, jolloin alimmillaan äänitehotaso 8 m/s tuulennopeudella on L WA 101,5 db. Valmistaja on taannut melupäästön standardimoodin kokonaistasolle L WA 106 db ja eri melunrajoitusmoodien kokonaistasoille. Oktaavi- tai terssikaistakohtaisille arvoille ei ole ilmoitettu takuuta. Laitosmallin melutiedot ilmenivät hankevastaavan toimittamista laitosmallin dokumenteista, jossa äänitehotaso on ilmoitettu terssikaistoittain taajuusvälillä Hz. Standardimoodin terssikaistatiedot saatiin dokumentista Nordex, Technical Report, Third Octave sound power levels, Nordex N117/3000 (F008_244_A07_EN, revision 01, ). Dokumentissa esitetyt arvot on todettu Nordexin Rambollille (sähköposti Kohvakka Lehtinen) toimittaman päivätyn tiedon mukaan järkeviksi (reasonable), joka perustuu kolmannen osapuolen (GL Garrad Hassan) tekemiin laitosmallin melupäästömittauksiin. Mode 6:n terssikaistatiedot saatiin dokumentista Nordex, Technical Report, Third octave band levels, Nordex N117/3000 Operational modes (F008_244_A18_EN, revision 01, ). Kokonaismelupäästöille annettu takuu ilmenee maaliskuussa 2014 järjestetyn Vaasa Wind Exchange - tapahtuman Nordexin esityksestä (Nordex Sound Power, Fullfilling noise level requirements in Finland, ). Nordexin toimittamat dokumentit melupäästötietojen asianmukaisuudesta on esitetty liitteessä 5. Mallinnus tehtiin layoutin mukaan, joka sisältää 9 tuulivoimalaitosta. Laitosten koordinaatit on esitetty taulukossa Taulukko Tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Tunnus I P Yhteisvaikutukset Misskärrin tuulipuiston kanssa Olofsgårdin tuulipuiston viereen on suunnitteilla Misskärrin yhdeksän voimalan tuulipuisto. Puistojen melun yhteismelukartta on esitetty liitteessä 3. Misskärrin tuulivoimapuiston voimaloiden tiedot on otettu puistolle tehdystä melumallinnuksesta (Finnish Consulting Group Oy, ).

7 MELUMALLINNUS 4 Voimalatyyppinä oli Nordex N117/2400, jonka äänitehotaso L WA on 105 db ja napakorkeus 120 metriä. 3.3 Melunlaskenta Melulaskennat tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Liitteessä 3 on esitetty melulaskentojen oleelliset lähtötiedot esim. laskentaparametrit. Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.1 -melulaskentaohjelmalla ja siihen sisältyvää ISO melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan -melulaskentaohjelmistosta saa lisätietoa internet-sivustolta. ISO mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Tuulivoimaloiden suunniteltujen sijaintipaikkojen ja melulle altistuvien kohteiden välinen korkeusero ei ylitä 60 metriä. Tästä syystä valmistajan ilmoittamaan melupäästöarvoon ei ole tarpeen tehdä korjausta ennen melulaskennan tekemistä. Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Lisäksi tehtiin reseptoripistelaskentoja eri suunnilla lähimpien asuintalojen/loma-asuntojen kohdalla. Reseptoripisteiden tuloksista käy ilmi tarkat keskiäänitasot (L Aeq ) kyseisten rakennusten kohdalla. Pientaajuisen melun tarkastelu tehtiin YM:n ohjeessa 2/2014 esitetyn mukaisesti. Melupäästötietona käytettiin laitosvalmistaja toimittamia 1/3-oktaavikaistatietoja laitoksen suurimmalle äänitehotasolle (L WA = 106 db). Taajuuspainottamattomien terssikaistakohtaisten ulkomelutason laskenta tehtiin kolmeen reseptoripisteeseen (B, D ja E), jotka sijoitettiin lähimpien melulle altistuvien kohteiden luo, joissa meluvyöhykelaskennan mukaan oli voimakkain melutaso. Pisteiden sijainnit on esitetty kuvassa Rakennusten sisälle aiheutuvia pientaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla. Kaikki esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. A B G C F E D

8 MELUMALLINNUS 5 Kuva Reseptoripisteiden sijainnit. 3.4 Maastomalli ja rakennustiedot Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistosta, jossa korkeuskäyrät ovat 2,5 metrin välein. Maastomallissa ei huomioitu rakennuksia. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Kuitenkin ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Myöskään laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutus melun etenemiseen oikein ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. Hankealueella tuulivoimalan suunniteltujen sijaintipaikkojen ja kolmen kilometrin etäisyydellä laitoksista sijaitsevien altistuvien kohteiden välinen maanpinnan korkeusero oli alle 60 metriä. Tämä käy ilmi kuvasta 3.4.1, jossa keltainen väri vastaa maastonkorkeutta, jossa korkeusero maaston ja alimpana sijaitsevan altistuvan kohteen välillä olisi yli 60 metriä. Kuvassa oikealla näkyvät myös viereen suunnitellun Misskärrin tuulipuiston voimaloiden sijainnit. Kuva Hankealueen ympäristön maastonmuodot ja maaston korkeus merenpinnasta 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Mallinnuksen tulokset Olofsgårdin suunniteltujen tuulivoimalaitosten laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu äänitaso) on esitetty liitteissä 1 ja 2. Misskärrin ja Olofsgårdin yhteismelukartta on liitteenä 3. Melukuviin on merkitty asuin- ja lomarakennukset värikoodein Maanmittauslaitoksen maastotietokannan ja Kemiönsaaren kunnan rakennusvalvonnan tietojen pohjalta. Melukuvissa esitetty keskiäänitaso kuvaa tilannetta, jossa tuulivoimalaitokset tuottavat suurimman nimellisen äänitehotason koko päivä- tai yöajan. Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja todellinen päivä- tai yöajan keskiäänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen ja laskennassa tuulen oletetaan olevan myötätuuli kaikkiin ilmansuuntiin.

9 MELUMALLINNUS 6 Taulukossa on esitetty eniten melulle altistuvissa reseptoripisteissä lasketut keskiäänitasot. Tarkastelupisteet A, C ja D ovat loma-asuntoja ja muut pisteet vakituisia asuinrakennuksia. Taulukko Reseptoripistelaskentojen tulokset Reseptori ETRS-TM35FIN L Aeq, db N / lat E / lon Z Standard mode (liite 1) Mode 6 (liite 2) A ,5 31,5 B ,2 32,2 C ,5 31,6 D ,8 33,8 E ,4 33,4 F ,9 32,0 G ,4 30,4 Liitteessä 1 esitetyn melukartan (Standard mode 106 db) mukaan db:n meluvyöhykkeelle ei jää yhtään asuin- tai lomarakennusta db:n meluvyöhykkeellä on neljä yksittäistä lomaasuntoa. Kun tuulivoimaloiden melupäästöä on alennettu (Mode db), jäävät kaikki asuinrakennukset ja yksittäiset loma-asunnot ja loma-asuinalueet 35 db:n ulkopuolelle (liite 2). Liitteessä 3 esitetyssä Olofsgårdin (L WA 106 db) ja Misskärrin (L WA 105 db) tuulivoimapuiston yhteisvaikutusten melukartasta käy ilmi, että Olofsgårdin puiston aiheuttamalle db:n meluvyöhykkeelle ei jää yhtään asuin- tai lomarakennusta. Neljän lomarakennuksen lisäksi, joiden kohdalla melutaso ylittää 35 db jo pelkän Olofsgårdin vaikutuksesta, jää db:n meluvyöhykkeelle yhdeksän Galtarbyvikenin länsipuolella olevaa loma-asuntoa. Lisäksi Galtarbyvikenin itärannalla db:n meluvyöhykkeelle jää kymmenen loma-asuntoa. 4.2 Häiritsevyyskorjaukset Ympäristöministeriön mallinnusohjeen 2/2014 mukaan kaavoitusvaiheen meluselvityksessä ei edellytetä melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) tarkastelua, vaan oletetaan että kyseiset vaikutukset sisältyvät laitosvalmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Melun kapeakaistaisuudelle/tonaalisuudelle edellytettävä +5 db:n korjaus tehdään vain sellaisissa tapauksissa, jos erityispiirteet ovat kuultavissa melulle altistuvassa kohteessa ja tuulivoimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisuutta. Tutkittava laitosmalli ei valmistajan toimittamien tietojen mukaan aiheuta kapeakaistaista melua ja kun melun kapeakaistainen luonne tyypillisesti vielä vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä kuuntelupisteeseen, ei tuulivoimamelun arvioida olevan kapeakaistaista tarkastelluilla (satojen metrien) etäisyyksillä. 4.3 Pienitaajuinen melu Kolmeen reseptoripisteeseen lasketut pienitaajuisen melun ulko- ja sisämelutasot (L eq ) on esitetty kuvassa Mallinnus tehtiin standardimoodin mukaisilla terssikaistatiedoilla. DSO menetelmän mukaiset ääneneristävyysarvot (äänitasoero L) kuvaavat tyypillisen tanskalaisen asuintalon ilmaääneneristävyyttä, jotka vastaavat kohtuullisen hyvin Suomessa käytettyjä rakenteita. Tyypillinen suomalainen kesämökki ei ole suunniteltu ympärivuotiseen käyttöön eikä sen ulkovaippa siten vastaa ääneneristävyydeltään asuinkäyttöön suunniteltuja rakennuksia. Verrattaessa mallissa määritettyjä ääneneristävyysarvoja suomalaisen kesämökin ulkovaipan vaimennuskykyyn, saattavat ääneneristävyysarvot antaa optimistisen kuvan eristävyydestä. Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittaa terssikohtaiset melutasot yöajan ohjearvot. Tulokset osoittavat, että ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimenta-

10 MELUMALLINNUS 7 maan tuulivoimalaitosten pienitaajuisen melun yöajan ohjearvon alle. Terssikaistoilla Hz laskennalliset melutasot ulkona alittavat rakennuksen sisälle annetut yöajan ohjearvot Hz:n terssikaistoilla reseptoripisteestä riippuen rakennuksen ulkovaipan vaadittava äänitasoero L on 0 5 db. Tulosten perusteella voidaan todeta, että pienitaajuinen melu alittaa ohjearvot myös kauempana tuulivoimaloista, koska laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa. Asumisterveysohjeen mukaan päiväajan pienitaajuiselle melulle voidaan hyväksyä noin 5 db suurempia arvoja kuin yöaikana, joten laskennalliset ulkomelutasot ovat sisätilojen päiväajan ohjearvojen tasolla tai alle. 80 Pienitaajuinen melu L eq, db Ulkomelu B Sisämelu B Ulkomelu D Sisämelu D Ulkomelu E Sisämelu E Asumisterveysohje sisällä , Taajuuskaista, Hz Kuva Pienitaajuisen melun laskentatulokset 4.4 Melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Mallinnetut melutasot alittavat päiväajan ohjearvon 55 db ja yöajan ohjearvon 50 db asuintalojen ja vakituisen asutuksen seassa olevien yksittäisten loma-asuntojen kohdalla. Lomaasuntoalueilla mallinnetut melutasot alittavat päiväohjearvon 45 db ja yöajan ohjearvon 40 db. Misskärrin tuulivoimapuiston ja Olofsgårdin yhteisvaikutuksesta yhtään asuin- tai loma-asuntoa Olofsgårdin ympäristössä ei jää ohjearvot ylittäville alueille. 4.5 Melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin YM:n ohjeen (2/2014) mukaan ohjearvovertailussa ei huomioida epävarmuutta, kun laskenta tehdään ohjeessa mainituilla parametreja ja käyttäen valmistajan takaamia melupäästöarvoja (declared value tai warranted level). Tällöin melupäästön takuuarvoon on sisällytetty koko laskennan epävarmuus. Tässä mallinnuksessa on käytetty valmistajan takaamia arvoja. Olofsgårdin hankkeesta aiheutuvat melutasot ovat kaikkien vakituisten asuintalojen kohdalla alle päiväajan suunnitteluohjearvon 45 db ja yöajan suunnitteluohjearvon 40 db. Misskärrin ja Olofsgårdin yhteismallinnuksen mukaan tilanne ei muutu Olofsgårin ympäristön vakituisella asutuksella. Olofsgårdin mallinnuksen mukaan melutaso on hankealueen ympäristön loma-asuntoalueilla ja yksittäisten loma-asuntojen kohdalla päiväajan suunnitteluohjearvon 40 db alle. Olofsgårdin suunniteltujen tuulivoimalaitosten aiheuttama melutaso ylittää yöajan suunnitteluohjearvon 35 db neljän yksittäisen loma-asunnon kohdalla. Olofsgårdin ja Misskärrin suunniteltujen tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksesta yöajan ohjearvo ylittyy Galtarbyvikenin länsipuolella yhdeksän loma-asunnon ja Galtarbyvikenin itärannalla kymmenen loma-asunnon kohdalla. Kun Olofsgårdin

11 MELUMALLINNUS 8 tuulivoimaloiden melupäästöä on alennettu tasolle L WA 102 db, jäävät melutasot kaikkien yksittäistenkin loma-asuntojen kohdalla alle yöajan suunnitteluohjearvon 35 db. Galtarbyvikenin itärannan loma-asuntojen kohdalla kahta loma-asuntoa lukuun ottamatta jo Misskärrin tuulivoimapuiston aiheuttama melutaso on yli 35 db (Finnish Consulting Group Oy:n melumallinnus, ). 4.6 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea yleensä noin 7 10 m/s tuulennopeudella. Tässä mallinnuksessa käytetylle voimalalle tehotason voimistuminen pysähtyy tuulennopeudella 8 m/s. Alhaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso on merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan niin voimakas, että voimalan äänitehotaso on voimakkaimmillaan koko tarkastelujakson ajan (tuulennopeus tässä tapauksessa 8 m/s tai enemmän 10 m korkeudella). Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen mukaiset melutasot edustavatkin lähelle äänekkäintä mahdollista tilannetta. Kuva Tuuliruusu Suomen Tuuliatlaksesta Tuulennopeuden lisäksi myös tuulensuunta vaikuttaa melun leviämiseen. Olofsgårdin alueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Tällöin mallinnuksen mukaisia melutasoja voi esiintyä useimmin voimaloiden koillispuolella. Myös länsi- ja luoteistuulet ovat kuvan tuuliruusun perusteella yleisiä. Hankealueen etelä- ja länsipuolella mallinnuksen mukaisten melutasojen esiintyminen on harvinaisempaa. Lahdessa 27. päivänä marraskuuta 2014 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen projektipäällikkö Arttu Ruhanen suunnittelija

12

13

14

15 1/4 Laatija: Arttu Ruhanen, Ramboll Finland Oy Päivämäärä: Hankevastaava: Hankealue: Föreningen Konstsamfundet Olofsgård, Kemiönsaari Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio: Mallinnusmenetelmä: SoundPlan 7.1 ISO Tuulivoimaloiden perustiedot Tuulivoimalan valmistaja: Tyyppi: Sarjanumero: Nordex N117 - Nimellisteho: Napakorkeus: Roottorin halkaisija: 3 MW 141 m 117 m Tornin tyyppi: - Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö: Pyörimisnopeus: Muu, mikä: Kyllä Kyllä Ei Ei Ei ilmoitettu Ei ilmoitettu Akustiset tiedot/laskennan lähtötiedot Äänitehotaso L WA tuulennopeudella 8 m/s (10 m korkeudella): 106 db Suurin äänitehotaso L WA : 106 db 8 m/s Takuuarvo Takuuarvo Äänitehotaso 1/3 -oktaaveittain (A-painotettu), standard mode (8 m/s) Standard mode, 106 db L WA. db , yht Taajuuskaista, Hz

16 2/4 Äänitehotaso tuulennopeuden funktiona, standard mode L WA (db) Tuulennopeus 10 m korkeudella (m/s) Äänitehotaso 1/3 -oktaaveittain (A-painotettu), mode 6 (8 m/s) 120 Mode 6, 102 db L WA. db , yht Taajuuskaista, Hz Eri moodien äänitehotaso (A-painotettu), (8 m/s) L WA (db)

17 3/4 Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, mikä Kyllä Ei Ei ilmoitettu Laskentaverkko Laskentakorkeus: Laskentaruudukon koko: 4 metriä 20*20 metriä Sääolosuhteet Suhteellinen kosteus: Lämpötila: 70 % 15 C Maastomalli Maastomallin lähde: Vaakaresoluutio: Pystyresoluutio: Maanmitttauslaitos, Maastotietokanta 2,5 m 2,5 m Hankealueen korkeuserot Tuulivoimalan perustusten ja altistuvan kohteen korkeusero yli 60 m (3 km etäisyydellä voimaloista) Kyllä Ei Jos kyllä, mitkä tuulivoimalat: Kyllä Maan- ja vedenpinnan absorptio ja heijastukset, käytetyt kertoimet Vesialueet 0 akustisesti kova pinta Maa-alueet 0,4 akustisesti puolikova Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali 0 neutraali - stabiili sääolosuhde Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu Ei Ei ilmoitettu Suunnitteluohjearvot ylittävälle melulle altistuvat kohteet Melulle altistuvat rakennukset ja kohteet, lkm Standard mode, 106 db Mode 6, 102 db päivä, kpl yö, kpl päivä, kpl yö, kpl Asuinrakennukset Lomarakennukset Hoito- ja oppilaitokset Virkistysalueet Luonnonsuojelualueet Kyllä Ei Ei ilmoitettu

18 4/4 Pientaajuisen melun laskenta Lineaariset melutasot (L Leq ) altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella Pientaajuisen melun laskentamenetelmä: YM:n ohjeen 2/2014 mukainen (DSO 1284 sovellettuna) Standard mode, 106 db Reseptori B D E Hz L Leq, db L Leq, db L Leq, db ,

19

20

21 NORDEX SOUND POWER FULFILLING NOISE LEVEL REQUIREMENTS IN FINLAND Vaasa,

22 NEW NOISE GUIDELINE IN FINLAND The warranted sound power level shall be in accordance of the IEC [8] and IEC [3] If noise reduced modes applied, these need to be warranted as well Octave frequencies have to be provided in the range of 31.5 Hz 8000 Hz Third octave frequencies have to be provided in the range of 20 Hz Hz Vaasa Wind Exchange Nordex GmbH March 2014 NLE 2

23 NORDEX IS COMPLIANT TO FINNISH GUIDELINE YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA Nordex warrants noise emission according to IEC and IEC Nordex warrants also the noise reduced modes Nordex supplies documentation for Octave frequencies in the range of 31.5 Hz 8000 Hz Nordex provides documentation for third octave frequencies in the range of 20 Hz Hz Vaasa Wind Exchange Nordex GmbH March 2014 NLE 3

24 PROVEN BY MEASUREMENTS Warranted noise levels proven by third party measurements Turbine Warranted Measured N117/2400 (IEC3a) 105 db(a) Approved N117/3000 (IEC2a) 106 db(a) Approved N131/3000 (IEC3a) db(a) H1/2015 Vaasa Wind Exchange Nordex GmbH March 2014 NLE 4