MIEKKIÖN TUULIVOIMA- HANKE MELUMALLINNUS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Aurinkosiipi Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite MIEKKIÖN TUULIVOIMA- HANKE MELUMALLINNUS

2 MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE MELUMALLINNUS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Arttu Ruhanen Janne Ristolainen Hollolan kuntaan Miekkiön alueelle suunnitellun tuulivoimahankkeen meluselvitys Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI T F

3 MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot 2 3. MELUMALLINNUS Tuulivoimalatiedot Melulaskenta Maastomalli 5 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Mallinnustulokset Häiritsevyyskorjaukset Tuulivoiman melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Tuulivoiman melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin Pienitaajuinen melu Tuuliolosuhteiden vaikutus tuulivoimalan äänen havaittavuuteen Vaikutusarvio 9 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Meluvyöhykkeet, Nordex N131/3000, 4 kpl: roottori 131 m ja napakorkeus 144 m Meluvyöhykkeet, Siemens SWT , 3 kpl: roottori 113 m ja napakorkeus 120 m Meluvyöhykkeet, Gamesa G MW, 2 kpl: roottori 128 m ja napakorkeus 140 m Tuulivoimaloiden akustiset tiedot sekä laskennan perustiedot

4 MELUMALLINNUS 1 1. YLEISTÄ Aurinkosiipi Oy suunnittelee tuulivoimaloiden rakentamista Hollolaan Miekkiön alueelle. Tässä työssä on arvioitu suunniteltujen tuulivoimalaitosten aiheuttamia meluvaikutuksia hankealueen ympäristössä. Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Koska kyseessä on rakennuslupavaiheen selvitys, on meluvyöhykkeiden mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tässä selvityksessä tarkasteltiin melutasoja ympäristössä kolmen vaihtoehtoisen laitosmallin melutietojen pohjalta. Tässä vaiheessa suunnittelua lopullista laitosvalintaa ei ole vielä lopullisesti tehty. Selvitys on laadittu Aurinkosiipi Oy:n toimeksiannosta, josta yhteyshenkilöinä ovat olleet Matias Partanen. Meluselvityksen laadinnasta on Ramboll Finland Oy:ssä vastannut projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen. Melumallinnuksen on tehnyt ja raportoinnissa avustanut suunnittelija ins.(amk) Arttu Ruhanen. 2. MELUN OHJEARVOT 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. Taulukko 1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä L Aeq, enintään Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) 55 db 50 db 1) 55 db 45 db 1) 45 db 40 db 2) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)

5 MELUMALLINNUS Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot Raportissa "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" on esitetty tuulivoimamelulle omat suunnitteluohjearvot. Ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin. Ympäristöministeriön ohjeessa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko 2. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon L eq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Taulukko 3. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1) Kaista / Hz L eq, 1h / db , Oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti tuulivoimalaitosten meluun, sillä melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Lisäys tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että melu voidaan todeta erityisen häiritseväksi tarkastelupisteessä (esim. asutuksen tai loma-asuntojen kohdalla). Ympäristöministeriön julkaisemassa ohjeessa 2/2014 Tuulivoimalaitosten melun mallintaminen on todettu häiritsevyyskorjausten soveltamisesta rakennuslupavaiheen selvityksissä seuraavaa:

6 MELUMALLINNUS 3 Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa. 3. MELUMALLINNUS 3.1 Tuulivoimalatiedot Mallinnus tehtiin kolmella vaihtoehtoisella laitosmallilla. Neljä kappaletta Nordex N131/3000 laitoksia, joiden äänitehotaso L WA on 104,5 db ja napakorkeus 144 m. Kolme kappaletta Siemens SWT laitoksia, joiden äänitehotaso L WA on 105,5 db ja napakorkeus 120 m. Kaksi kappaletta Gamesa G MW laitoksia, joiden äänitehotaso L WA on 107,5 db ja napakorkeus 140 m. Taulukko 4. Tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS-TM35FIN), kun tuulivoimalat Nordex N131/3000 mallisia Nro Nimi E / lon N / lat 1 Laki Mäyrä Tuohi L Tuohi P Taulukko 5. Tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS-TM35FIN), kun tuulivoimalat Siemens SWT mallisia Nro Nimi E / lon N / lat 1 Laki Tuohi L Tuohi P Taulukko 6. Tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS-TM35FIN), kun tuulivoimalat Gamesa G MW mallisia Nro Nimi E / lon N / lat 1 Laki Tuohi P Melupäästöarvot syötettiin meluvyöhykelaskentaan ja reseptoripistelaskentaan 1/1 oktaavikaistoittain voimaloiden taajuusjakauman mukaisesti. Pienitaajuisen melun laskenta tehtiin laitosmallien ilmoitettuihin 1/3 oktaavikaistatietoihin perustuen.

7 MELUMALLINNUS Melulaskenta Melulaskennat tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja menetelmillä. Liitteessä 4 on esitetty tuulivoimaloiden ja laskennan tiedot. Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.1 melulaskentaohjelmalla ja siihen sisältyvää ISO melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan melulaskentaohjelmistosta saa lisätietoa internet-sivustolta. ISO mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Laskentaepävarmuudeksi laajakaistaiselle melulle on kohtuullisessa myötätuulitilanteessa annettu m laskentaetäisyyksillä ±3 db. Arvo on ilmoitettu tilanteessa, jossa lähteen maksimikorkeus on 30 metriä maanpinnan yläpuolella. Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Lisäksi tehtiin reseptoripistelaskentoja yksittäisiin reseptoripisteisiin, joiden tuloksista käy ilmi tarkat keskiäänitasot (L Aeq ) kyseisten rakennusten kohdalla. Taulukko 7. Tuulivoimamelun meluvyöhykelaskennassa käytetyt parametrit Laskentamalli ISO Laskentaverkko Laskentaetäisyys Heijastusten lukumäärä 3 Maanpinnan absorptio Ilman absorptio Sääolosuhteet 20 x 20 m välein 4 m korkeudella pinnasta max 5000 m melulähteestä - maanpinnan vaikutuskerroin maa-alueella 0,4 (akustisesti puolikova) - vaikutuskerroin vesialueella 0 (akustisesti kova) standardin ISO mukainen - ilmanpaine 1013,25 mbar - suhteellinen kosteus 70 % - lämpötila 15 C - meteorologinen korjaus = 0 db (neutraali stabiili sääolosuhde) Melupäästötiedot syötettiin meluvyöhykkeiden laskentaan oktaavikaistoittain. Tuulivoimalat mallinnettiin ympärisäteilevänä suuntaamattomana pistelähteenä. Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin YM:n ohjeessa 2/2014 esitetyn mukaisesti. Melupäästötietona käytettiin laitoksista käytössä olevia 1/3-oktaavikaistatietoja taajuusväliltä Hz. Siemens laitosmallin 200 Hz:n terssikaistan arvo ekstrapoloitiin pienemmistä arvoista ja Gamesan Hz:n terssikaistojen arvot ekstrapoloitiin taajuusjakauman suuremmista arvoista. Taajuuspainottamattomien terssikaistakohtaisten ulkomelutason laskenta tehtiin yhteen reseptoripisteeseen kullakin laitosmallilla, joka sijaitsee melulle altistuvan kohteen luona jossa meluvyöhykelaskennan mukaan on voimakkain äänitaso. Rakennuksen sisälle aiheutuvia pienitaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla. Kaikki esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia.

8 MELUMALLINNUS 5 Vanha Helsingintie, Siemens Tuohijärvi, Nordex Lamoa, Gamesa Kuva 1. Reseptoripisteiden sijainnit eri mallinnuksissa. 3.3 Maastomalli Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan korkeusviiva-aineistosta, jossa korkeusresoluutio on 2,5 metriä. Maastomallissa huomioitiin maastotietokannan mukaiset rakennukset. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Ympäristömeluarvioinneissa kasvillisuuden vaikutusta ei kuitenkaan pääsääntöisesti oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutusta melun etenemiseen ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. Miekkiön tuulivoimahankkeen ympäristössä sijaitsee kolmen kilometrin säteellä asuin- ja lomarakennuksia, joiden sijainnin korkeusero suhteessa eri laitosvaihtoehtojen yhteen tai useampaan tuulivoimalaan on enemmän kuin 60 metriä. Nämä rakennukset on esitetty mallinnuskartoissa väri- ja kirjainsymboleilla. Ympäristöministeriön ohjeen (2/2014) mukaisesti näiden tuulivoimaloiden melupäästöön on lisätty 2 db. Tuulivoimalat, joiden melupäästöön korjaus on tehty, on esitetty mallinnuskarttojen taulukossa. Samoin taulukossa on esitetty melutaso eri reseptoripisteissä korjauksen jälkeen. Mallinnuskarttojen meluvyöhykkeet on laskettu ilman melupäästön korjausta.

9 MELUMALLINNUS 6 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Mallinnustulokset Laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteissä 1-3. Melukuvissa on esitetty mallinnustulokset ilman mahdollisia häiritsevyys- tai muita korjauksia. Melukuvissa esitetyt keskiäänitasot kuvaavat tilannetta, jossa tuulivoimalat tuottavat suurimman nimellisen äänitehotason koko päivä- tai yöajan. Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päiväja yöaikana ja todellinen päivä- tai yöajan keskiäänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen ja laskennassa tuulen oletetaan olevan myötätuuli kaikkiin suuntiin. Liitteessä 1 esitetyssä melukuvassa on neljän Nordex N131/3000 (L WA 104,5 db) tuulivoimalan meluvyöhykkeet. Mallinnuksen mukaan kaikki vakituiset asuintalot ovat 40 db meluvyöhykkeen ulkopuolella. Neljä Tuohijärven loma-asuntoa ja yksi Lamoan yksittäinen loma-asunto jää tuulivoimalaitosten aiheuttamalle db melualueelle. Asuin- ja lomarakennusten kohdalla, joissa tulee tehdä korkeuseroista johtuva +2 db korjaus yhden tai useamman tuulivoimalan melupäästöön, ei melutaso ylitä loma-asuntoalueiden yöajan suunnitteluohjearvoa 35 db tai vakituisten asuinalueiden yöajan suunnitteluohjearvoa 40 db. Liitteessä 2 esitetyssä melukuvassa on kolmen Siemens SWT (L WA 105,5 db) tuulivoimalan meluvyöhykkeet. Mallinnuksen mukaan kaikki asuintalot jäävät tuulivoimalaitosten aiheuttaman db melualueen ulkopuolelle tai 40 db rajalle. Neljä Tuohijärven loma-asuntoa ja yksi Lamoan yksittäinen loma-asunto jää tuulivoimalaitosten aiheuttamalle db melualueelle. Asuintalojen ja loma-asuntojen kohdalla, joissa tulee tehdä korkeuseroista johtuva +2 db korjaus yhden tai useamman tuulivoimalan melupäästöön, ei melutaso ylitä loma-asuinalueiden yöajan suunnitteluohjearvoa 35 db tai vakituisten asuinalueiden yöajan suunnitteluohjearvoa 40 db. Liitteessä 3 esitetyssä melukuvassa on kahden Gamesa G MW (L WA 107,5 db) tuulivoimalan meluvyöhykkeet. Mallinnuksen mukaan kaikki vakituiset asuintalot ovat 40 db meluvyöhykkeen ulkopuolella. Neljä Tuohijärven loma-asuntoa ja yksi Lamoan yksittäinen loma-asunto jää tuulivoimalaitosten aiheuttamalle db melualueelle. Asuintalojen ja loma-asuntojen kohdalla, joissa tulee tehdä korkeuseroista johtuva +2 db korjaus yhden tai useamman tuulivoimalan melupäästöön, ei melutaso ylitä loma-asuntoalueiden yöajan suunnitteluohjearvoa 35 db tai vakituisten asuinalueiden yöajan suunnitteluohjearvoa 40 db. 4.2 Häiritsevyyskorjaukset Ympäristöministeriön mallinnusohjeen 2/2014 mukaan kaavoitus- ja rakennuslupavaiheen meluselvityksessä ei edellytetä melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) tarkastelua, vaan oletetaan että kyseiset vaikutukset sisältyvät laitosvalmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Laitosmallit eivät käytettävissä olevien taajuusjakaumien mukaan aiheuta kapeakaistaista melua. Tuulivoimamelun kapeakaistaisuudelle/tonaalisuudelle edellytettävä +5 db:n korjaus tehdään vain sellaisissa tapauksissa, jos erityispiirteet ovat kuultavissa melulle altistuvassa kohteessa ja tuulivoimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisuutta. Melun kapeakaistainen luonne tyypillisesti vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä kuuntelupisteeseen.

10 MELUMALLINNUS Tuulivoiman melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Vakituisen asutuksen kohdalla tuulivoiman melutasot alittavat päivä- ja yöaikaiset VNp 993/1992 ohjearvot. Tuohijärven ja Kaakelijärven loma-asunnoilla sekä ympäristön yksittäisillä lomarakennuksilla melutasot alittavat päiväaikaisen ohjearvon 45 db ja yöaikaisen ohjearvon 40 db. Ohjearvovertailu pätee jokaiseen laitosmallivaihtoehtoon. 4.4 Tuulivoiman melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin Kaikilla laitosvaihtoehdoilla melutasot alittavat vakituisten asuintalojen kohdalla päiväajan suunnitteluohjearvon 45 db ja yöajan suunnitteluohjearvon 40 db. Lamoan yksittäinen loma-asunto sijaitsee vakituisen asutuksen vieressä ja myös sen kohdalla alitetaan yöajan suunnitteluohjearvo 40 db. Kaikilla laitosmallivaihtoehdoilla melutasot ovat Tuohijärven neljän loma-asunnon kohdalla yli yöajan suunnitteluohjearvon 35 db, mutta alle päiväajan suunnitteluohjearvon 40 db. Kaakeli-järven rannalla olevien loma-asuntojen kohdalla melutaso alittaa yöajan suunnitteluohjearvon 35 db kaikilla laitosvaihtoehdoilla. 4.5 Pienitaajuinen melu Pienitaajuisen melun tasot laskettiin jokaisella laitosmallilla asuin- tai loma-asunnon kohdalle, jossa on meluvyöhykelaskennan mukaan suurin äänitaso. Nordex N131/3000 -laitosmallilla lasketut pienitaajuisen melun tasot (L Leq ) on esitetty kuvassa 2. Tuohijärvellä lomarakennuksen ulkovaipan vaadittava äänitasoero L on taajuusalueen Hz välisillä terssikaistoilla noin 2 5 db Hz:n välisillä terssikaistoilla jo ulkomelutasot alittavat sisämelun ohjearvot Pienitaajuinen melu, Nordex N131/3000 L eq, db Ulkomelu Tuohijärvi Sisämelu Tuohijärvi Asumisterveysohje sisämelu , Taajuuskaista, Hz Kuva 2. Pienitaajuisen melun laskentatulokset reseptoripisteessä, kun 4 kpl Nordex N131/3000 laitoksia.

11 MELUMALLINNUS 8 Siemens SWT laitosmallilla lasketut pienitaajuisen melun tasot (L Leq ) on esitetty kuvassa 3. Vanhan Helsingintien varrella olevan asuintalon ulkovaipan vaadittava äänitasoero L on taajuusalueen Hz välisillä terssikaistoilla noin 4 13 db, ollen suurimmillaan 80 Hz:n terssikaistalla ,5 Hz:n välisillä terssikaistoilla ulkomelutasot alittavat sisämelun ohjearvot Pienitaajuinen melu, Siemens SWT L eq, db Ulkomelu Vanha Helsingintie Sisämelu Vanha Helsingintie Asumisterveysohje sisämelu , Taajuuskaista, Hz Kuva 3. Pienitaajuisen melun laskentatulokset reseptoripisteessä, kun 3 kpl Siemens SWT laitoksia. Gamesa G MW -laitosmallilla lasketut pienitaajuisen melun tasot (L Leq ) on esitetty kuvassa 4. Lamoan lomarakennuksen ulkovaipan vaadittava äänitasoero L on taajuusalueen Hz välisillä terssikaistoilla noin 1 4 db Hz:n välisillä terssikaistoilla jo ulkomelutasot alittavat sisämelun ohjearvot Pienitaajuinen melu, Gamesa G MW L eq, db Ulkomelu Lamoa Sisämelu Lamoa Asumisterveysohje sisämelu , Taajuuskaista, Hz Kuva 4. Pienitaajuisen melun laskentatulokset reseptoripisteessä, kun 2 kpl Gamesa G MW laitoksia. DSO menetelmän mukaiset ääneneristävyysarvot (äänitasoero L) kuvaavat tyypillisen tanskalaisen asuintalon ilmaääneneristävyyttä, jotka vastaavat kohtuullisen hyvin Suomessa käytettyjä rakenteita.

12 MELUMALLINNUS 9 Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittavat terssikohtaiset melutasot ohjearvot kaikissa mallinnustilanteissa. Tulokset osoittavat, että ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pientaajuisen melun ohjearvojen alle molemmilla laitosvaihtoehdoilla. Tulosten perusteella voidaan todeta, että pienitaajuinen melu alittaa ohjearvot myös kauempana tuulivoimaloita, koska laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa. Pienitaajuisen melun tarkastelupisteet sijoitettiin erisuunnissa rakennusten kohdalle, joissa kokonaisäänitaso oli suurin. Täten voidaan todeta että tarkastelupisteitä kauempana sijaitsevien rakennusten kohdalla melutasot ovat pienempiä kuin tarkastelupisteisiin lasketut tasot, sillä laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa. Varsinkin kesäasuttavilla loma-asunnoilla DSO 1284 mukainen ääneneristävyys voi yliarvioida rakennuksen ulkovaipan todellista eristävyyttä. Talviasuttavien loma-asuntojen ääneneristävyydet voivat olla käytetyistä rakenteista riippuen lähellä vakituisten asuintalojen ilmaääneneristävyyttä. Asumisterveysohjeen mukaan päiväajan pienitaajuiselle melulle voidaan hyväksyä noin 5 db suurempia arvoja kuin yöaikana. Joten laskennalliset sisämelutasot ovat kaikilla terssikaistoilla päiväajan ohjearvon alle. 4.6 Tuuliolosuhteiden vaikutus tuulivoimalan äänen havaittavuuteen Taustaäänet tai hiljaisuus vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitoksen äänen havaitsemiseen. Tuulivoimalaitoksen äänen havaittavuutta voi nostaa sen taustamelusta poikkeava jaksottaisuus (amplitudimodulaatio). Tietyissä olosuhteissa (erityinen pystysuuntainen tuuliprofiili, lehdettömät puut) taustamelu havaintopisteessä saattaa olla niin alhainen, että tuulivoimalaitoksen vaimeakin ääni voi olla havaittavissa. Tällainen tilanne syntyy mm., kun tuulen nopeus on lähellä maanpintaa alhainen tai tyyni ja voimistuu merkittävästi korkeuden kasvaessa (tilanne esiintyy etenkin yöaikaan). Toisenlaisissa olosuhteissa taas voimakaskin tuulivoimalaitoksen käyntiääni saattaa peittyä taustamelun (tuulen humina puissa, maa- ja metsätalouskoneiden ääni, liikenne ym.) alle. Taustaäänten peittovaikutus riippuu paitsi äänitasosta, myös äänen taajuusjakaumasta. Tästä syystä tuulivoimalaitoksen melun havaittavuus riippuu voimakkaasti havaintopaikasta ja sen ympäristöstä. Tuuliolosuhteet vaikuttavat taustaäänen lisäksi myös tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Äänitehon riippuvuus tuulennopeudesta vaihtelee jonkin verran eri voimalaitosmalleilla, mutta pääsääntöisesti voimalaitoksen melu lisääntyy tuulennopeuden kasvaessa. Meluntuotto ei kuitenkaan kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea yleensä noin 8-10 m/s tuulennopeudella. Vastaavasti hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. Tuulivoimalaitosten melun on todettu olevan häiritsevää alhaisemmilla äänitasoilla kuin esim. liikennemelun. Tuulivoimalaitoksen melun häiritsevyyteen vaikuttaa tuulivoimalaitoksen aiheuttaman äänitason lisäksi esim. tuulen ja alueen muun toiminnan aiheuttaman taustaäänten peittovaikutus, tuulivoimalaitosten näkyvyys maisemassa ja kuulijan yleinen asenne tuulivoimaa kohtaan. 4.7 Vaikutusarvio Lasketut melutasot kuvaavat melutilannetta kovalla tuulella (8 m/s 10 m korkeudella). Tasot ovat sitä luokkaa, ettei tuulivoimalaitosten aiheuttamaa melua pysty ympäristön asuintalojen ja lomaasuntojen kohdalla erottamaan kaikissa sääoloissa, sillä tuulen aiheuttama ääni peittää tuulivoimalaitoksen äänen alleen osan ajasta. Tietyissä olosuhteissa taustamelun ollessa hiljaista tuulivoimalaitosten ääni on kuultavissa. Tuulivoimalaitosten melun tuotto riippuu voimakkaasti vallitsevasta tuulennopeudesta, joten alhaisilla tuulen nopeuksilla ympäristössä esiintyvät melutasot voivat olla merkittävästi alhaisempia kuin nyt mallinnetut. Toisaalta myös luonnon taustaäänet (mm. lehtien havina, tuulen suhina puissa) myös ovat hiljaisempia alhaisilla tuulennopeuksilla, joka lisää tuulivoimalaitosmelun havaittavuutta.

13 MELUMALLINNUS 10 Tuulivoimalaitoksesta aiheutuva melu on voimakkainta tuulen käydessä laitokselta kuuntelupisteeseen päin (myötätuuli ja sivutuuli). Tämä tilanne toteutuu Tuohijärven loma-asutuksella usein, koska ainoastaan itätuulella tuulivoimalaitosten melu kantautuu poispäin loma-asutukselta. Valtatien 4 lähistöllä tieliikennemelu on hallitsevaa ja tuulivoimalaitoksilla ei ole merkittävää vaikutusta kokonaismelutasoon. Suurin vaikutus nykyiseen verrattuna hankkeella on hankealueen keskellä olevien loma-asuntojen kohdalla. Tuulivoimahanke vaikuttaa melutilanteeseen myös Helsingintien (mt 140) suunnalla sijaitsevien asuintalojen kohdalla, mutta siellä asutus sijaitsee pääosin tieliikennemelun vaikutusalueella lähellä Helsingintietä. On tosin todettava, että mt 140 on huomattavasti vähemmän liikennöity väylä kuin VT4 ja liikenne koostuu yksittäisemmistä ohiajoista, kuin jatkuvan liikennevirran aiheuttamasta tasaisesta huminasta. Mt 140 varressa tuulivoimalaitosten meluvaikutus melutasoon on suurempi kuin VT4 varressa. Lahdessa 29. päivänä syyskuuta 2014 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen projektipäällikkö Arttu Ruhanen suunnittelija

14

15

16

17 1/3 Laatija: Arttu Ruhanen, Ramboll Finland Oy Päivämäärä: Hankevastaava: Hankealue: Aurinkosiipi Oy Miekkiö, Hollola Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio: Mallinnusmenetelmä: SoundPlan 7.1 ISO Tuulivoimaloiden perustiedot ja akustiset tiedot Nordex N131/3000 Tuulivoimalan valmistaja: Tyyppi: Sarjanumero: Nordex N131/ Nimellisteho: Napakorkeus: Roottorin halkaisija: 3,0 MW 144 m 131 m Tornin tyyppi: - Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö: Pyörimisnopeus: Muu, mikä: tietoa tietoa Suurin laitoksen melupäästö 0,5 db välein L WA 100 db asti Äänitehotaso L WA tuulennopeudella 8 m/s (10 m korkeudella): 104,5 db Suurin äänitehotaso L WA : 104,5 db 7 m/s Takuuarvo Takuuarvo Aänitehotaso 1/3-oktaaveittain (A-painotettu): 120 Takuuarvo 100 L WA. db , yht Taajuuskaista, Hz

18 2/3 Aänitehotaso tuulennopeuden funktiona (Standard mode): L WA. db Tuulennopeus 10 m korkeudella, m/s Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, mikä tietoa tietoa tietoa Laskennan lähtötiedot Laskentaverkko Laskentakorkeus: Laskentaruudukon koko: 4 metriä 20*20 metriä Sääolosuhteet Suhteellinen kosteus: Lämpötila: 70 % 15 C Maastomalli Maastomallin lähde: Vaakaresoluutio: Pystyresoluutio: Maanmitttauslaitos, Maastotietokanta - 2,5 m Hankealueen korkeuserot Tuulivoimalan perustusten ja altistuvan kohteen korkeusero yli 60 m (3 km etäisyydellä voimaloista) Jos kyllä, mitkä tuulivoimalat: Esitetty melukuvissa Maan- ja vedenpinnan absorptio ja heijastukset, käytetyt kertoimet Vesialueet 0 akustisesti kova pinta Maa-alueet 0,4 akustisesti puolikova Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali 0 neutraali - stabiili sääolosuhde Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu

19 3/3 Pientaajuisen melun laskenta Lineaariset melutasot (L Leq ) altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella Pientaajuisen melun laskentamenetelmä: YM:n ohjeen 2/2014 mukainen (DSO 1284 sovellettuna) Nordex N131/3000 (4 kpl), reseptori Tuohijärvi Hz L Leq, db ,

20 1/3 Laatija: Arttu Ruhanen, Ramboll Finland Oy Päivämäärä: Hankevastaava: Hankealue: Aurinkosiipi Oy Miekkiö, Hollola Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio: Mallinnusmenetelmä: SoundPlan 7.1 ISO Tuulivoimaloiden perustiedot ja akustiset tiedot Siemens SWT Tuulivoimalan valmistaja: Tyyppi: Sarjanumero: Siemens SWT Nimellisteho: Napakorkeus: Roottorin halkaisija: 3,0 MW 120 m 113 m Tornin tyyppi: - Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö: Pyörimisnopeus: Muu, mikä: tietoa tietoa Suurin laitoksen melupäästö 1 db välein L WA 100,5 db asti Äänitehotaso L WA tuulennopeudella 8 m/s (10 m korkeudella): 105,5 db Suurin äänitehotaso L WA : 105,5 db 8 m/s Takuuarvo Takuuarvo Äänitehotaso 1/1-oktaavikaistoittain Hz (A-painotettu): L WA. db Takuuarvo Taajuuskaista, Hz /3-oktaaveittain taajuusvälillä Hz L WA. db Hz:n arvo ekstrapoloitu , Takuuarvo Taajuuskaista, Hz

21 2/3 Äänitehotaso tuulennopeuden funktiona (Standard setting): L WA. db Tuulennopeus 10 m korkeudella, m/s Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, mikä tietoa tietoa tietoa Laskennan lähtötiedot Laskentaverkko Laskentakorkeus: Laskentaruudukon koko: 4 metriä 20*20 metriä Sääolosuhteet Suhteellinen kosteus: Lämpötila: 70 % 15 C Maastomalli Maastomallin lähde: Vaakaresoluutio: Pystyresoluutio: Maanmitttauslaitos, Maastotietokanta - 2,5 m Hankealueen korkeuserot Tuulivoimalan perustusten ja altistuvan kohteen korkeusero yli 60 m (3 km etäisyydellä voimaloista) Jos kyllä, mitkä tuulivoimalat: Esitetty melukuvissa Maan- ja vedenpinnan absorptio ja heijastukset, käytetyt kertoimet Vesialueet 0 akustisesti kova pinta Maa-alueet 0,4 akustisesti puolikova Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali 0 neutraali - stabiili sääolosuhde Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu

22 3/3 Pientaajuisen melun laskenta Lineaariset melutasot (L Leq ) altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella Pientaajuisen melun laskentamenetelmä: YM:n ohjeen 2/2014 mukainen (DSO 1284 sovellettuna) Siemens SWT (3 kpl), reseptori Vanha Helsingintie Hz L Leq, db ,

23 1/3 Laatija: Arttu Ruhanen, Ramboll Finland Oy Päivämäärä: Hankevastaava: Hankealue: Aurinkosiipi Oy Miekkiö, Hollola Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio: Mallinnusmenetelmä: SoundPlan 7.1 ISO Tuulivoimaloiden perustiedot ja akustiset tiedot Gamesa G MW Tuulivoimalan valmistaja: Tyyppi: Sarjanumero: Gamesa G MW - Nimellisteho: Napakorkeus: Roottorin halkaisija: 4,5 MW 140 m 128 m Tornin tyyppi: - Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö: Pyörimisnopeus: Muu, mikä: tietoa tietoa Äänitehotaso L WA tuulennopeudella 8 m/s (10 m korkeudella): 106,7 db Suurin äänitehotaso L WA : 107,5 db 10 m/s Takuuarvo Takuuarvo Kokonaismelun laskennan äänitehotaso 1/3-oktaaveittain (A-painotettu), 10 m/s: 120 Takuuarvo 100 L WA. db Taajuuskaista, Hz yht Pienitaajuisen melun laskennan äänitehotaso 1/3-oktaaveittain (A-painotettu), suurin melupäästö 7 m/s:

24 2/3 L WA. db Hz:n arvot ekstrapoloitu , Taajuuskaista, Hz Aänitehotaso tuulennopeuden funktiona (Std fullpower): ,5 107 L WA. db 106, , Tuulennopeus 10 m korkeudella, m/s Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä tietoa tietoa tietoa Muu, mikä Laskennan lähtötiedot Laskentaverkko Laskentakorkeus: Laskentaruudukon koko: 4 metriä 20*20 metriä Sääolosuhteet Suhteellinen kosteus: Lämpötila: 70 % 15 C Maastomalli

25 3/3 Maastomallin lähde: Vaakaresoluutio: Pystyresoluutio: Maanmitttauslaitos, Maastotietokanta - 2,5 m Hankealueen korkeuserot Tuulivoimalan perustusten ja altistuvan kohteen korkeusero yli 60 m (3 km etäisyydellä voimaloista) Jos kyllä, mitkä tuulivoimalat: Esitetty melukuvissa Maan- ja vedenpinnan absorptio ja heijastukset, käytetyt kertoimet Vesialueet 0 akustisesti kova pinta Maa-alueet 0,4 akustisesti puolikova Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali 0 neutraali - stabiili sääolosuhde Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu Pientaajuisen melun laskenta Lineaariset melutasot (L Leq ) altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella Pientaajuisen melun laskentamenetelmä: YM:n ohjeen 2/2014 mukainen (DSO 1284 sovellettuna) Gamesa G MW (2 kpl), reseptori Lamoa Hz L Leq, db ,