Alkuperäistutkimus Seppo Savolainen, Rauno Pääkkönen, Jaana Jokitulppo, Markku Toivonen, Kyösti Lehtomäki Nuorten miesten kuulo ja korvien oireilu varusmiespalvelukseen astuessa Lähtökohdat Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää varusmiesten kuulontutkimusten löydökset palvelukseen astuessa sekä verrata niitä aikaisempiin vastaaviin löydöksiin. Menetelmät Jokaiselle tutkimuksessa mukaan olleelle 1 213 varusmiehelle määritettiin korvien kuulokynnykset äänieriössä 500 8 000 Hz:n taajuuksilla. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin vapaa-ajan melualtistumiseen liittyviä kuulo- ja korvaoireita. Tulokset Nuorten miesten kuulo on kahdenkymmenen viime vuoden aikana hitaasti huonontunut, ja nykyisin lähes joka viidennellä (19 %:lla) palvelukseen astuvista varusmiehistä on kuulontutkimuksen mukaan huonontunut kuulo. Tämän lisäksi 8 %:lla esiintyy korvien soimista, joka liittyy melualtistukseen. Tämän tutkimuksen mukaan lievempiasteisia oireita esiintyi 67 %:lla koko aineistosta. Päätelmät Nuoret aikuiset miehet altistuvat vapaa-aikanaan usealle eri melulähteelle, ja altistuminen on pitkäaikaista. Tämä näkyi korvien soimisen sekä tilapäisen kuulon heikentymisen yleisyytenä, sillä oireita esiintyi useimmiten niillä, joilla melualtistustasot olivat korkeat. Melu on nyky-yhteiskunnan kasvava terveysriski. Työelämän melun lisäksi altistutaan vapaa-aikana monimuotoiselle melusaasteelle, joka kohdentuu lisääntyvässä määrin varsinkin nuorisoon. Meluisat harrastukset, kuten diskot, pop- tai rock-konsertit, festivaalit, MP3- soittimet, liikunta- ja urheilutapahtumat saattavat tuottaa korkeampia äänitasoja kuin työpaikkojen meluisat koneet (1,2). Teini-ikäisistä on arvioitu yli 50 %:n vaarantaneen kuulonsa haitallisilla melutasoilla (3). Tilapäisen kuulokynnyksen laskua tai korvien soimista on raportoitu 20 65 %:lla 18 25-vuotiaista, jotka ovat viettäneet aikaa yökerhoissa tai rock-konserteissa (1,2,4,5,6,7,8). Aikaisempien tutkimusten mukaan 14 35 %:lla 18-vuotiaista varusmiehistä on todettu yli 20 desibelin heikkeneminen ainakin toisessa korvassa vähintään yhdellä mitatulla taajuusalueella (250 8 000 Hz) (9,10,11,12). Kuulo-oireiden esiintyvyys näyttää liittyvän lisääntyneeseen melualtistukseen ja ikään, mutta ei sosioekonomiseen taustaan (13). Lisäksi kuulovian pahenemisen riski on suurempi niillä henkilöillä, joilla on ennestään poikkeava kuulo (12,14). Puolustusvoimissa varusmiehet altistuvat palveluksensa aikana runsaasti voimakkaalle melulle. Käytännössä kaikkien aseiden aiheuttamat huippuäänenpaineen tasot ylittävät impulssimelulle asetetun 140 db:n raja-arvon (15,16,17,18). Varusmiehille syntyy vuosittain impulssimelun aiheuttamana 200 300 akuuttia akustista traumaa (19). Osalle heistä jää meluvammasta mitattavissa oleva pysyvä kuulonvajaus ja/tai muita pitkäaikaisoireita, kuten korvien soimista (20). Täten on varsin tärkeää kartoittaa ja tuntea varusmiesten mahdolliset kuulo-ongelmat jo palveluksen alkaessa, asettaa heille tarvittavia melu- ja ampuma-altistusrajoituksia, muuttaa palveluskelpoisuusluokkaa tai jopa korvaongelmien johdosta vapauttaa nuori asevelvollinen kokonaan aseellisesta palveluksesta (21). Tämän prospektiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varusmiesten kuulontutkimusten löydökset palvelukseen astuessa sekä verrata näitä tutkimustuloksia aikaisempiin puolustusvoimissa saatuihin vastaaviin löydöksiin. Tavoitteena oli myös selvittää, kuinka hyvin kyselylomakkeen 1935
avulla saadaan kirjattua varusmiehillä ilmenevät subjektiiviset korvaoireet (kuulon heikkeneminen ja korvien soiminen) ja miten oireet kytkeytyvät altistumiseen. Asevelvollisten kutsunta- ja ennakkoterveystarkastusjärjestelmää ollaan uudistamassa ja yhtenä terveystietojen keräämiskeinona on uusi terveyskyselylomake. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, tulisiko nyt käytössä olleen kyselylomakkeen kuulokysymyksiä liittää uuteen terveystietojen kyselylomakkeeseen, jonka palvelukseen astuvat täyttävät. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 1 213 nuoresta henkilöstä, jotka aloittivat lakisääteisen tai vapaaehtoisen varusmiespalveluksensa tammikuussa 2001 Porin Prikaatissa, Säkylässä. Aineisto on kuvattu aiemmin julkaistussa raportissa (22). Kokeneet ja asiaan perehtyneet työterveyshoitajat tai terveydenhoitajat suorittivat jokaiselle varusmiehelle palveluksen alussa kuulontutkimuksen Porin Prikaatin varuskuntasairaalan seulonta-audiometrillä (Madsen Micromate 304: GN Otometrics, Taastrup, Tanska) mittaamalla korvien kuulokynnykset äänieriössä (Fin 2200, Audio & Kuulo, Turku tai T-booth, C-A Tegner Ab, Bromma, Ruotsi). Molempien korvien osalta määritettiin erikseen kynnysarvot 500, 1 000, 2 000, 3 000, 4 000, 6 000 ja 8 000 Hz:n taajuuksilla ja löydösten mukaan tulokset jaettiin I IV luokkaan (taulukko 1). Taulukko 1. Korvien kuulokynnysten mittaustulos ja luokittelu neljään luokkaan 500 8 000 Hz:n äänitaajuuden perusteella. Kuulokynnyksen mittaustulos Kummassakin korvassa kaikilla taajuuksilla 20 db tai parempi Puhealueella (500 2 000 Hz) 20 db tai parempi 3 000 Hz:n kohdalla enintään 40 db 4 000 Hz kohdalla enintään 65 db Puhealuella (500-2 000 Hz) yksittäinen kynnys alle 20 db Kuulokynnysten keskiarvo parempi kuin 20 db Kynnys 3 000 Hz:n kohdalla huonompi kuin 40 db tai 4 000 Hz:n kohdalla huonompi kuin 65 db Puhealueella keskiarvo 20 db tai huonompi Taulukko 2. Luokitus Luokka I Luokka II Luokka III Luokka IV Varusmiesten kuulolöydökset palvelukseen astuessa vuosina 1983 85, 1993 ja 2001. Luokitus 2001 1993 1983 85 n = 1 045 n = 31 852 n = 82 783 % % % Luokka I 80,5 83,1 85,4 Luokka II 16,2 14,1 10,0 Luokka III 1,6 1,5 2,7 Luokka IV 1,3 1,3 1,8 Varusmiehille tehdyssä kyselytutkimuksessa käytettiin aiemmin kehiteltyä lomaketta (3,23), jota muotoiltiin tähän tutkimukseen soveltuvaksi (Liite 1). Liiteaineisto on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www. laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 21/2008). Lisäksi kartoitettiin varusmiesten vapaa-aikaan liittyvät melualtisteiset harrastukset ja niiden arvioidut määrät (22). Kyselytutkimus perustui vapaaehtoisuuteen ja varusmiehet täyttivät kyselylomakkeet osana palvelukseen astumisen yhteydessä suoritettavaa lääkärin alkutarkastusta. Tutkimusaineiston tilastollisessa käsittelyssä käytettiin SPSS-ohjelmistoa (versio 11.5). Aineistosta analysoitiin perusfrekvenssit ja suhteelliset osuudet. Käytetyt testit olivat khiin neliö -testi (χ 2 -testi), yksisuuntainen varianssianalyysi sekä korrelaatioanalyysi. Tilastolliseksi merkitsevyydeksi asetettiin p-arvo 0,05. Tulokset Kaikkiaan 1 213 varusmiehestä 1 189 (98 %) palautti kyselylomakkeen. Näistä tutkimukseen hyväksyttiin 1 054 varusmiestä. Suurin syy tutkimuksesta poissulkemiseen oli epätäydellisesti täytetty lomake (22 varusmiestä). Lisäksi kaikki vapaaehtoista varusmiespalvelusta suorittavat naispuoliset henkilöt suljettiin pois (13 henkilöä). Varusmiesten ikä oli 19 ja 27 vuoden välillä, keski-iän ollessa 19,9 vuotta. Yhdeksän kymmenestä tutkitusta oli 19 20 vuoden ikäisiä. Kuulontutkimusten kokonaismäärä oli 1 043, koska 11 (1 %) varusmiehen kohdalla kuulontutkimustulokset olivat kadonneet ennen aineiston käsittelyä. Poikkeava kuulontutkimuslöydös oli 202/1 054 (19,2 %) varusmiehellä (taulukko 2). Vastaavasti 841/1 054 (79,9 %) varusmiehellä oli normaali kuulo (kuuloluokka I). Koko aineiston ilmajohtumisen kuulokynnysten keskiarvo (n = 2 086) sijoittui kuuloluokka I:een. Kuuloluokissa II IV olevien henkilöiden ryhmässä suurin pudotus paikallistui 6 000 Hz:n taajuusalueelle. Oikean korvan 6 000 Hz pudotuksen keskiarvo oli 25,1 db ja vastaavasti vasemman korvan 29,9 db. Ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p < 0,001). Myös muilla taajuusalueilla vasemman korvan kynnysarvojen keskiarvot olivat huonommat, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä (kuvio 1). Ammuntaa harrastavilla varusmiehillä (13 %:lla koko aineistosta) kuuloluokka oli tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,01) huonompi kuin niillä, jotka eivät harrastaneet ammuntaa. Ammuntaa harrastavista 29 % oli kuuloluokissa II IV, ja ammuntaa harrastamattomista näissä luokissa oli 18 %. Lisäksi ammuntaa harrastavilla varusmiehillä oli vasemman korvan kuulokynnys huonompi taajuuksilla 4 8 khz (p < 0,01 taajuuksilla 4 ja 6 khz, sekä p < 0,05 taajuudella 8 khz) kuin niillä, jotka eivät harrastaneet ammuntaa. Muiden harrastusten kohdalla ei esiintynyt vastaavia eroja. Korvien soimista melualtistuksen seurauksena esiintyi joskus 66,6 %:lla, usein 6,8 %:lla ja jatkuvasti 0,9 %:lla tutkituista varusmiehistä. Muun kuin melualtistuksen seurauksena korvien soimista esiintyi joskus 28,1 %:lla ja usein tai jatkuvasti 1,4 %:lla. Korvien soiminen oli lievää 71,3 %:lla ja häiritsevää tai erittäin häiritsevää 6,0 %:lla varusmiehistä. 1936
Pääsääntöisesti korvien soiminen paikallistui molempiin korviin (50,1 %), toispuolisena sitä esiintyi 13,6 %:lla ja keskellä päätä 7,5 %:lla. Muita korvaoireita olivat korvakipu melussa olon seurauksena (joskus 31,5 %:lla ja usein 0,8 %:lla), hyperakustista (ääni tuntuu epämiellyttävänä korvassa) (joskus 65,0 %:lla ja usein tai jatkuvasti 3,7 %:lla), äänen säröytymistä korvassa (joskus 28,8 %:lla ja usein tai jatkuvasti 1,3 %:lla) sekä ohimenevää kuulon heikkenemistä melussa oleskelun seurauksena (joskus 45,0 %:lla ja usein tai jatkuvasti 1,9 %:lla). Kyselytutkimuksen mukaan kuulontutkimus oli aikaisemmin tehty 1 020/1 054:lle (96,8 %) varusmiehistä. Heistä 534 (50,7 %) ilmoitti kuulontutkimuslöydöksen olleen normaali, 57 (5,4 %) poikkeava ja 418 (39,7 %) ei tiennyt kuulontutkimuslöydöksen tulosta. Yleisimmät syyt poikkeavaan kuulolöydökseen niiden osalta, jotka vastasivat tähän kysymykseen, olivat altistuminen musiikille (59,6 %), sairastetut korvatulehdukset (8,1 %), metsästys/ampumaharrastus (4,2 %) ja synnynnäinen kuulovika (2,7 %). Pohdinta Tutkimusaineisto koostuu yhden suuren varuskunnan (valmiusprikaati) kaikista tammikuussa palvelukseen astuneista nuorista henkilöistä (n = 1 213). Joukossa oli sekä kaupunkilais- että maaseudun nuoria käytännössä jokaisesta sosiaaliluokasta. Tämän aineiston perusteella saadaan osittain otetuksi huomioon myös erilaiset ympäristö-, työ- ja harrastusolosuhteet, joten se edustaa kohtuullisen laajasti yhtä suomalaista miespuolista ikäluokkaa. Puolustusvoimissa aloitettiin säännöllinen kuulontutkimus kaikille varusmiehille palveluksen astumisen yhteydessä vuonna 1983. Niiden tulokset koottiin vuosittain Pääesikunnan lääkintähuolto-osastolle ja tilastoitiin säännöllisesti vuoteen 1993 asti. Vuosina 1983 85 (n = 82 783) kuuloluokkiin II IV sijoittui 14,5 % varusmiehistä (24). Pääesikunnan tilastojen mukaan vuonna 1993 (n = 31 852) vastaava luku oli 17,0 %. Nyt tämän tutkimuksen mukaan prosenttiluku on 19,2. Nuorten suomalaisten miesten poikkeavien kuulolöydösten määrä näyttää kahdenkymmenen vuoden aikana tasaisesti lisääntyneen. Muutos kohdistuu nimenomaan lievien kuulovammojen tasaiseen lisääntymiseen (kuuloluokka II) (taulukko 2). Kuulomuutosten lisääntyminen on kuitenkin selvästi pienempi kuin norjalaisten varusmiesten tutkimuksessa on ilmennyt. Sen mukaan vuodesta 1981 vuoteen 1987 vastaavat prosentit olivat 18 ja 35,7 (10). Axelssonin ym. mukaan 14 %:lla ruotsalaisista varusmiehistä (n = 500) oli vähintään 20 db:n pudotus ainakin toisessa korvassa vähintään yhdellä tutkituista taajuuksista (11), joka on tähän tutkimukseen nähden selvästi pienempi. Toisen ruotsalaistutkimuksen mukaan varusmiesten kuulomuutosten määrässä ei ole vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana tapahtunut muutoksia (25). Useissa raporteissa suurin yksittäinen vaikuttava tekijä huonokuuloisuuden lisääntymiseen on ollut yleistynyt altistuminen voimakkaalle musiikille (4,10,11). Samoin tämän tutkimuksen osalta keskeisimpänä tekijänä kuulomuutoksiin oli kyselykaavakkeen tietojen perusteella altistuminen musiikille sekä aktiivinen ammuntaharrastus. Varusmiehillä vasemman korvan kuulokynnys 6 000 Hz:n taajuudella oli 29,9 db ja vastaava oikean korvan kuulokynnys 25,1 db. Suurin syy tähän eroon näyttäisi olevan vapaa-ajan ammuntaharrastuksella. Vasemman puolen kynnystasot suurilla taajuuksilla (4 8 khz) olivat tilastollisesti merkitsevästi huonommat varusmiehillä, jotka harrastivat vapaa-aikanaan ammuntaa kuin niillä, jotka eivät harrastaneet. Minkään muun harrastuksen kohdalla ei esiintynyt selkeää eroa eri korvien tai taajuuksien välillä. Tässä aineistossa esiintyi korvien soimista usein tai aina melualtistuksen tai muun syyn seurauksena 8 %:lla sekä joskus 67 %:lla varusmiehistä. Tilapäistä kuulon heikkenemistä esiintyi vastaavasti usein tai aina 2 %:lla ja joskus 45 %:lla. Samankaltaisia tuloksia on todettu suomalaisilla teini-ikäisillä (12 17-vuotiaat), joista tutkimuksen mukaan korvien soimista esiintyy usein 2,5 %:lla ja joskus 69,6 %:lla sekä ohimenevää kuulon heikkenemistä usein 2,7 %:lla ja joskus 42,5 %:lla (3). Samoin Smithin ym. ja Brayn ym. tutkimusten mukaan yökerhoissa tai rock-konserteissa käyvillä esiintyi runsaasti vastaavia oireita (korvien soimista 66 77 %:lla ja ohimenevää kuulon huononemista 60 70 %:lla) (2,4). Jokaisessa raportissa katsottiin poikkeavien kuulolöydösten ja subjektiivisten korvaoireiden tärkeimmäksi syyksi altistuminen kovaääniselle musiikille. Tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella saatiin selvästi tarkempaa tietoa palvelukseen astuvien varusmiesten korvaoireiden esiintymisestä mm. melualtistuksen yhteydessä. Lähes kaikille oli suoritettu aikaisemmin kuulontutkimus. Sen sijaan vajaa 40 % ei tiennyt oman kuulontutkimuksensa tulosta. Palvelukseen astumisen yhteydessä suoritetussa tutkimuksessa todettiin poikkeava kuulontutkimuslöydös lähes 20 %:lla, mutta ainoastaan runsas viisi prosenttia oli tietoinen oman kuulonsa aikaisemmin todetusta poikkeavasta löydöksestä. Kuvio 1. Ilmajohtumisen kuulokynnysten keskiarvo mitatuilla taajuuksilla koko aineistossa (n =1 043) sekä niillä henkilöillä (n = 202), jotka olivat kuuloluokissa II IV (404 kuulontutkimusta). Kuulokynnys, db (ISO 389) 0 5 10 15 20 25 30 35 500 1000 2000 3000 4000 6000 8000 Taajuus, Hz Koko aineisto oikea korva vasen korva Kuuloluokka II IV oikea korva vasen korva 1937
Varusmiesten koulutus sisältää varsin paljon altistumista aseiden laukausmelulle, erilaisille räjähteille ja koneiden koville äänille. Tämän tutkimuksen mukaan ikäluokassa oli vajaat 10 % nuoria miehiä, joilla esiintyi melualtistuksen seurauksena merkittäviä korvaoireita. Täten on tärkeätä löytää jo ennen varsinaisen palveluksen alkua ne henkilöt, joilla on riski saada hankalia korvaoireita melulle altistumisen seurauksena. Uuteen ennakkoterveystarkastuksen kyselylomakkeeseen tulisi sisällyttää näitä oireita koskevia kysymyksiä. Tällöin varusmiehen mahdolliset melualtistusten aiheuttamat ongelmat olisivat tiedossa ennen aselajin valintaa. Kirjallisuutta 1 Sadhra S, Jackson CA, Ryder T, Brown MJ. Noise exposure and hearing loss among student employees working in university entertainment venues. Ann Occup Hyg 2002;46:455 63. 2 Bray A, Szymanski M, Mills R. Noise induced hearing loss in dance music disc jockeys and an examination of sound levels in nightclubs. J Laryngol Otol 2004;118:123 8. 3 Jokitulppo J, Björk E, Akaan-Penttila E. Estimated leisure noise exposure and hearing symptoms in Finnish teenagers. Scand Audiol 1997;26:257 62. 4 Smith P, Davis A, Ferguson M, Lutman ME. The prevalence and type of social noise exposure in young adults in England. Noise Health 2000;6:41 56. 5 Dalton DS, Cruickshanks KJ, Wilev TL, Klein BE, Klein R, Tweed TS. Association of leisure-time noise exposure and hearing loss. Audiology 2001;40:1 9. 6 Widen SE, Erlandsson SI. Self-reported tinnitus and noise sensitivity among adolescents in Sweden. Noise Health 2004;7:29 40. 7 Holgers KM, Petterson B. Noise exposure and subjektive hearing symtoms among shool children in Sweden. Noise Health 2005;7:27 37. 8 Chung JH, Des Roches CM, Meunier J, Eavey RD. Evaluation of noise-induced hearing loss in young people using a web-based survey technique. Pediatrics 2005;115:861 7. 9 Sorri M, Riihikangas P, Ojala K, Sipilä P. Audiometric findings at the beginning of military service. Ann Med Milit Fenn 1980;55:8 12. 10 Borchegrevink HM. One third of 18-year-old male conscripts show noise induced hearing loss >20 db before start of military service the incidence being doubled since 1981 reflecting increased leisure noise? Kirjassa: Noise as public health problem. 2. painos. Swedish Council for Building Research, 1988 27 32. 11 Axelsson A, Rosenhall U, Zachau G. Hearing in 18-year-old Swedish males. Scand Audiol 1994;23:129 34. 12 Job S, Raynal M, Tricoire A, Signoret J, Rondet P. Hearing status of French youth aged from 18 to 24 in 1997: a cross-sectional epidemiological study in the selection centres of the army in Vincennes and Lyon. Rev Epidemiol Sante Publique 2000;48:227 37. 13 Widen SE, Erlandsson SI. Influence of socio-economic status on adolescent attitude to social noise and hearing protection. Noise Health. 2004;7:59 70. 14 Muhr P, Mansson B, Hellström PA. A study of hearing changes among conscripts in the Swedish army. Int J Audiol 2006;45:247 51. Tästä asiasta tiedettiin h Palvelukseen astuvien nuorten miesten kuulo on kahdenkymmenen viime vuoden aikana hitaasti huonontunut. h Vapaa-ajan lisääntynyt jatkuva melualtistus johtaa yhä useammin pysyvään kuulon huonontumiseen. 15 Pääkkönen R. Low-frequency high level noise impulses near weapons and explosions. J Low Freq Noise Vibr 1988;2:42 9. 16 Ylikoski M, Pekkarinen J, Starck J, Pääkkönen R, Ylikoski J. Physical characteristics of gunfire impulse noise and its attenuation by hearing protectors. Scand Audiol 1995;24:1 11. 17 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/10/EY. Terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (melu) aiheutuville riskeille. Euroopan unionin virallinen lehti 2003;42:38-44. 18 Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta. Suomen Asetuskokoelma 85/2006. 19 Savolainen S. Lehtomäki K. Acute acoustic trauma in the Finnish defence forces in 2003. Ann Med Mil Fenn 2005;1:29 33. 20 Mrena R, Savolainen S, Kuokkanen J, Ylikoski J. Characteristics of tinnitus induced by acute acoustic trauma: A Long-term follow-up. Audiol Neurootol 2002;7:122 30. 21 Pääesikunta. Terveystarkastusohje (TT0). Pääesikunta, Pääesikunnan huolto-osasto, Ohjesääntönumero 330. Helsinki 2006;29 41 ja 81 2. 22 Jokitulppo J, Toivonen M, Björk E. Estimated leisure time, noise exposure, hearing thresholds, and hearing symptoms of Finnish conscripts. Mil Med 2006;171:112 6. 23 Jokitulppo J, Björk E. Estimated leisure-time noise exposure and hearing symptoms in a Finnish urban adult population. Noise Health 2002;5:53 62. 24 Ylikoski J, Lehmuskallio E. Varusmiesten kuuloseulonnan tuloksia vuosilta 1983 1985. Sotilaslääk AikakL 1986;61:141 4. 25 Augustsson I, Engstrand I. Hearing ability according to screening at conscription; comparison with earlier reports and with previous screening results for individuals without known ear disease, Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2006;70:909 13. Seppo Savolainen LKT, dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus, Helsinki Kuopion Yliopisto, Kuopio Rauno Pääkkönen TkT, dosentti, tiimipäällikkö Työterveyslaitos, Tampere Jaana Jokitulppo FM, tutkija Insinööritoimisto Akukon, Oulunsalo Markku Toivonen LL, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, lääkintäeverstiluutnantti Porin Prikaati, Säkylä Kyösti Lehtomäki LKT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys Lääkintäkommodori Pääesikunta, Helsinki kyosti.lehtomaki@mil.fi Tämä tutkimus opetti h Lähes viidesosalla palvelukseen astuvista nuorista on selvästi huonontunut kuulo. h Huonontunut kuulo ja korvien soiminen on yleisempää niillä, joilla melualtistustasot ovat korkeat. h Vapaa-aikanaan ammuntaa harrastaneilla oli selvästi huonompi kuuloluokka ja vasemman korvan kuulokynnys kuin niillä, jotka eivät olleet harrastaneet ammuntaa. 1938
English summary Hearing and auditory symptoms in young men beginning their military service Background This study first examines the findings of hearing examinations of Finnish conscripts before their military service period and then compares them to earlier respective findings. Methods Hearing thresholds were determined for each conscript in a sound chamber. Simultaneously the conscripts completed a questionnaire which documented their subjective symptoms and noise exposure. Noise exposure was calculated from the information given in the questionnaire using the energy principle. Results The hearing threshold of young men has gradually risen during the last twenty years and is now almost 20% for conscripts beginning military service (more than 20 db elevation at certain frequencies). In addition, 8% of the conscripts suffered from tinnitus related to exposure to noise. Milder symptoms were present in more than 2/3 of the evaluated persons. Young adult men are exposed to several leisure time noise sources and spend much time with these noisy hobbies, which explains the above results at least to some extent. Kyösti Lehtomäki M.D., Ph.D., Specialist in Occupational Medicine, Captain (Navy) The Finnish Defence Forces, Defence Command, Helsinki kyosti.lehtomaki@mil.fi Seppo Savolainen, Rauno Pääkkönen, Jaana Jokitulppo, Markku Toivonen Liiteaineisto www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 21/2008 1939
1939a