teatterimuseo 2013
Kannen kuvat: Taustakuva: Näyttelijän kengissä -näyttely. Kuva: Ilona Kemppainen. Lapsia näyttämöllä. Kuva: Ilona Kemppainen. Teatteri Tuulettimen demot Kuvia nyky-suomesta -näyttelyssä keväällä 2013. Kuva: Milla Kortemaa. Kenkäpari Näyttelijän kengissä -näyttelyssä: Kuva: Ilona Kemppainen. Tragedia-näyttelyn apolloninen huone. Kuva: Ilona Kemppainen. Herkkuja Saako sitä syödä -näyttelyssä. Kuva: Stella Karlsson. Tuovi Hirvisuo Viipurin Kaupunginteatterin pukuhuoneessa. Kuva: Eino Partanen.
SISÄLLYS Teatterimuseo Tallennus ja kokoelmayhteistyö Kokoelmiemme tunnettuus ja saavutettavuus Näkyvyys ja kulttuuriperinnön arvostuksen kasvattaminen Asiakkuuksien ja verkostoyhteistyön kehittäminen Artikkeli: Hyvää yritethän mutta priimaa pakkaa tulhon Kävijät, tiedotus ja markkinointi Kokoelmat ja tietopalvelu Esinekokoelmat pukukokoelmat keskiössä Arkisto Käsikirjasto Artikkeli: Tanssiaineistojen digitointi- ja luettelointihanke Teatterikasvatus Lisäopinnoista ja yhteistyöstä virtaa ja uusia tuulia Artikkeli: Uusia yhteistyökumppaneita ja uusia metodeja Näyttelyt Vaihtuvat näyttelyt Kiertonäyttelyt Artikkeli: Yhteistyötä sydämellä Talous 2013 Tulevaisuuden näkymät Organisaatio, henkilökunta, tilat Vuoden 2013 tunnusluvut Lahjoittajat 2013 3 3 5 6 6 8 10 13 14 16 18 19 21 21 22 27 27 32 33 35 36 38 41 44
teatterimuseo Teatterimuseo on yksityisen Teatterimuseon säätiön ylläpitämä esittävien taiteiden valtakunnallinen erikoismuseo. Vuoden 2013 tuloksellisuuden tunnuslukumme löytyvät tiivistettynä toimintakertomuksen lopusta. Teatterimuseon työtä ohjaavat lähtökohtaisesti museolaki ja -asetus sekä säätiön säännöt. Kokoelmatyötä ohjaavat myös kokoelmapoliittinen ohjelma, tallennus- ja digitointisuunnitelmat sekä alamme keskeisten tekijäjärjestöjen kanssa solmittu av-arkiston kollektiivisopimus. Vuosittaisen työn painotusten keskeiset ohjenuorat ovat Museoviraston kanssa solmittu valtakunnallisen toiminnan kolmivuotissopimus 2012 14 sekä Teatterimuseon vuoteen 2016 voimassa oleva strategia. Nämä muodostavat tavoitteellisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Sopimuksessa ja strategiassa yhteisesti nimettyjä painopisteitä ovat digitaalisen agendan ja saavutettavuuden edistäminen sekä asiakkuuksien ja verkostoyhteistyön kehittäminen. Teatterimuseon vuoden 2013 toiminnan strateginen avainsana on yhteistyö. Ulkoinen ja sisäinen fokus yhteistyöhön, verkostoitumiseen sekä tiimityöhön palvelivat muiden strategisten tavoitteiden toteutumista. TALLENNUS- JA KOKOELMAYHTEISTYÖ Kokoelmiemme profi lointia, esittävien taiteiden kulttuuriperinnön näkyvyyttä ja tallennusyhteistyön kehittämistä edistettiin TAKO-yhteistyön myötä. TAKOn Taide, oppi ja kokemus -poolin piirissä toteutettiin Teatterimuseon omana hankkeena valtakunnallinen kartoitus muiden museoiden ja arkistojen teatteriaineistoista. Tiedonkeruu palvelee tallennusyhteistyön kehittämistä ja tietopalvelumme tarpeita. Museoille kysely oli lähetetty vuoden 2012 lopussa ja arkistoille se lähetettiin vuoden 2013 alussa. Museoviraston kanssa solmitun sopimuksen päätavoitteisiin kuuluvat myös kokoelmien liikkuvuus ja näkyvyys sekä nykydokumentoinnin kehittäminen. Strategisiin tavoitteisiimme kuuluvat lisäksi kokoelmien terävöittäminen sekä museon näkyvyyden ja esittävien taiteiden kulttuuriperinnön arvostuksen kasvattaminen.
Syksyllä 2013 osallistuttiin saman poolin yhteiseen, Aboa Vetus & Ars Novan vetämään Kokoelmien avaimet -hankkeeseen. Työ toteutettiin Museoviraston innovatiivisten hankkeiden avustuksella. Teatterimuseon osuudessa palkattiin kahdeksi kuukaudeksi projektityöntekijä. Työ sisälsi museon kokoelmien arvottamista käsittelevän taustaselvityksen, 12 avainesineen valinnan, kahden avainesineen merkitysanalyysin laatimisen sekä avainesinepalstan suunnittelemisen museon kotisivuille. Avainesinetutkimus vahvistaa kokoelmien tuntemusta museon sisällä ja vuonna 2014 kotisivuille koottavan palstan myötä myös museon ulkopuolella. Avainesineiden valintaa ja merkitysanalyysia voidaan jatkaa tehdyn työn pohjalta. Kokoelma-asiantuntijamme osallistuivat myös TAKO-seminaareihin ja poolin 6 sisällä käytyyn keskusteluun tallennusvastuunjaosta. Teatterimuseo toi esille huolensa sirkusaineistojen tallentamisesta, joka ei tämänhetkisten resurssien puitteissa mahdu minkään muistiorganisaation vastuulle. Neuvottelimme myös Sirkuksen tiedotuskeskuksen edustajien kanssa sirkusaineistojen tilanteesta ja pohdimme alustavasti mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Lisäksi Teatterimuseon aloitteesta neuvoteltiin tv-aineistojen tallennusvastuusta. Neuvottelutapaamiseen osallistuivat Teatterimuseon, Radio- ja tvmuseon ja Kavan (Elävän kuvan museon sekä televisio- ja radioarkiston) edustajat. Valtakunnallista neuvontaa ja Teatterimuseon asiantuntemusta annettiin myös muiden käyttöön. Arkistomme toimi välittäjänä Riihimäen Teatterin vanhan arkiston luovuttamisessa Riihimäen kaupungin keskusarkistoon. Neuvotteluvaiheessa Teatterimuseon arkistonhoitaja ja arkiston harjoittelija inventoivat teatterin vanhan arkiston, ja sisällyttivät tiedot museon valtakunnalliseen tiedonkeruuseen arkistojen teatteriaineistoista. Arkistonhoitaja osallistui myös Päivälehden museossa 9.10.2013 järjestettyyn vapaa- muotoiseen tapaamiseen, jossa kahdeksan museon ja kuva-arkiston edustajat pohtivat kuvalaattojen säilytystä, vedostamista ja luettelointia koskevia kysymyksiä. Yhteistyötä jatketaan keväällä 2014. Tavoitteena on saada aikaan kuvalaattoja koskeva yleisluonteinen ohjeistus. Svenska Teaternin arkistosta huolehtivan Svenska litteratursällskapet i Finland rf:n kanssa neuvottelimme SvT:n lasinegatiivikokoelman tulevaisuudesta. Museo teetti kokoelmalle kuntokartoituksen ostopalveluna Suomen valokuvataiteen museolta. Museo 2015 -hanke liittyy kokoelmien hallinnan ja saavutettavuuden edistämiseen yhteisratkaisuin. Amanuenssimme ja arkistonhoitajamme osallistuivat hankkeen tiedotustilaisuuksiin ja toimivat asiantuntijajäseninä luettelointityöryhmän kommenttiryhmässä. Teatterimuseo on Idatietokantansa uudistamistarpeesta käsin kiinnostunut tulevasta yhteisestä kokoelmahallintajärjestelmästä ja pyrki järjestelmän pilotointiin, muttei tullut valituksi. Seuraamme hankkeen etenemistä. Valmistelimme myös 50-vuotisjuhlanäyttelymme matkaa Tampereelle Työväenmuseo Werstaalle. Pukukokoelmien terävöittämishankkeen myötä ryhdyimme suunnittelemaan uutta, kiertävää pukunäyttelyä yhteistyössä Aalto-yliopiston pukusuunnittelun tutkijan Joanna Weckmanin kanssa. Weckman osallistui pukukokoelmiemme profi lointiin ja käytännön työhön pukujen parissa inventointeineen ja poistosuunnitelmineen. Kokoelmamme ja tutkijayhteistyömme palvelevat kiinteästi suomalaisen näyttämöpukusuunnittelun visuaalisen muistin rakentamista ja näkyväksi tekemistä. Pukusuunnittelun opiskelijat saivat Weckmanin johdolla pukujen käsittelyyn painotetun esittelyn Teatterimuseon kokoelmaan. Myös Aalto-yliopiston arkiston Arabian toimipisteen arkistonhoitaja kävi tutustumassa museon kokoelmiensäilytystiloihin. 4
KOKOELMIEMME TUNNETTUUS JA SAAVUTETTAVUUS Ammattimainen tanssi kuuluu Teatterimuseon tallennusalueeseen. Viime vuosina olemme kiinnittäneet huomiota tanssin kulttuuriperinnön näkyvyyteen verkkojulkaisusarjassamme ja seminaariohjelmassamme. Kuluneena vuonna pelastimme ja digitoimme OKM:n Myytti-avustuksen turvin erän yhdessä tanssin asiantuntijoiden kanssa valittuja tanssitallenteita. Kyse on ainutlaatuisesta nykydokumentoinnista, jonka myötä suomalaisen tanssin 1980-luvulta alkanutta merkittävää kehityshistoriaa saadaan liikehavainnoinnin mahdollistavina tallenteina edes pala pitkäaikaisesti talteen. Nykydokumentoinnin rinnalla Myytti-projektissa lisättiin esinekokoelmiimme kuuluvien suomalaisen tanssin uranuurtajien tanssipukujen saavutettavuutta. Kaapelitehtaalle suunnitellaan rakennuslaajennuksena Tanssin taloa. Teatterimuseon tanssikokoelmien näkyvyyttä ja alan kulttuuriperintötietoisuutta edistettiin vuonna 2013 rakentamalla Teatterimuseon pop up -osasto Tanssin talo ry:n HOP Helsinki -tanssitapahtumaan 8.11.2013. Tapahtuma keräsi Kaapelitehtaan Merikaapelihalliin yli 1700 kävijää. Esittelimme ajankohtaiset tanssiprojektimme ja tanssiaineistoa kokoelmistamme. Pienimuotoisessa näyttelyssä nähtiin museoesineitä, kuvatallenteita, valokuvia, asiakirjoja ja otteita arkistoluetteloista. Yhteistyöponnistus oli myös Suomen valokuvataiteen museon koordinoima Kysy museolta -verkkopalvelu, joka on herättänyt positiivista innostusta. Verkkopalvelussa julkaistujen vastausten avulla on saatu avattua Teatterimuseon arkiston aarteita aivan uudella, tietoa pysyvästi laajan yleisön saavutettaville kokoavalla tavalla. Palstalle laadittiin vuoden aikana kaikkiaan 47 vastausta, joiden yhteydessä julkaistiin 28 digitaalista kuvaa museon kokoelmissa olevista valokuvista tai asiakirjoista. Valtaosa kysymyksistä koski teatterialan henkilöitä tai ryhmiä. Toiseksi suurin aiheryhmä olivat teatteriesityksiä ja toisaalta Teatterimuseon kokoelmia koskevat sisältökysymykset. Vastausten laatimiseksi tehtyjen hakujen ja käytettyjen arkistoyksiköitten määrä on laskettu mukaan tietopalvelun yleiseen tilastoon. Yhteishankkeen päätösseminaari Asiantuntijuus jakoon museot ja tietopalvelu Teatterimuseon osasto HOP Helsinki -tapahtumassa Merikaapelihallissa 8.11. Kuva: Ilona Kemppainen. 5
pidettiin 1.2.2013 Teatterimuseon Arkadiateatterissa. Teatterimuseon johtaja Helena Kallio osallistui seminaarin paneelikeskusteluun Museoiden asiantuntijuus tänään ja tietopalvelun tutkija (vt.) Tiina Piispa piti puheenvuoron aiheesta Teatterimuseo verkossa: Tietoa populaaristi. NÄKYVYYS JA KULTTUURIPERINNÖN ARVOSTUKSEN KASVATTAMINEN Näyttelijän teemavuoden 2013 merkeissä tuotimme yhdessä satavuotisjuhliaan viettävän Suomen Näyttelijäliiton kanssa videon Näyttelijän päivä. Teatterimuseolla kuvattu video kertoi näyttelijänammatin monipuolisuudesta ja ammattiliiton vaiheista sekä vei elävälle kierrokselle pysyvän näyttelymme kokeilupisteisiin. Video julkistettiin lokakuussa suomen- ja ruotsinkielisenä versiona YouTubessa ja toimitettiin esitettäväksi 14 suomalaisen teatterin yleisöauloihin ympäri maata. Video teki museota tunnetuksi teatteriyleisöjen parissa ja osallistuimme sillä myös Museoliiton propagandaprojektiin. Vuonna 2013 toteutettiin myös kaksi verkkonäkyvyyden edistämisprojektia. Facebooksivustolle tuotettiin näyttelyille ja palveluille omat räätälöidyt välilehdet, joiden sisältö päivittyy suoraan museon www-sivuilta. Loppuvuodesta julkistettiin Teatterimuseon mobiilisivusto (m.teatterimuseo.fi ). Erillistä päivittämistä edellyttävää mobiilisivustoa ylläpidetään sivuston toteuttajan palvelimella. Teatterimuseon oman www-sivuston seuraavan isomman uudistamisen yhteydessä www- ja mobiilisivustot on tarkoitus yhdistää, jotta päästään kaksinkertaisesta päivityksestä. QR-koodien avulla toimivan SmartMuseum -sovelluksen myötä näyttelymme avautuvat entistä paremmin myös englannin- ja venäjänkieliselle yleisölle. Myös aiempaan yhteistyöhön perustuvat kiertonäyttelyt Hämeenlinnan Hippaloissa ja Tampereen Teatterikesässä sekä hyväntekeväisyysyhteistyönä toteutettu pop up -näyttely Helsingin keskustassa lisäsivät Teatterimuseon saavutettavuutta ja yleisöä sekä kokoelmiemme ja teatterikasvatuksemme tunnettuutta. Kokoelmien näkyvyyttä edistivät myös vaihtuvat näyttelyt sekä kokoelmatiimin ja tiedottajan yhteistyönä toteuttamat museon verkkopalstat, kuukausittainen Valokiilassakokoelmanosto ja joulukalenteri. Kotisivujemme virtuaalimuseosta näyttelyt ja kuvat kokoelmiemme aarteista saavuttavat helposti ja valtakunnallisesti sosiaalisen median käyttäjät. Museonjohtaja on ottanut myös Twitterin käyttöön museon toiminnan näkyvyyden lisäämiseksi. Juhlapalvelu liittyi Venuu.fi -palveluun, jonka kautta museon tiloihin saadaan uutta yleisöä. Palvelu avautui lokakuun lopussa, ja arvostelusivuilta oli jo joulukuussa luettavissa ylistäviä viiden tähden arvosteluja museolla vietetyistä juhlista. ASIAKKUUKSIEN JA VERKOSTO- YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Ydinhenkilöstömme on aktiivisesti kehittänyt yleisötyön ja kokoelmatyön osaamistaan, työprosessejaan ja verkostoitumistaan. Myös työharjoittelijoiden, oheistapahtumien esiintyjien, vapaaehtoistyöntekijöiden ja lahjoittajien kiinnostus museota kohtaan on kuluneena vuonna ollut runsasta. Heidän kanssaan olemme voineet olla avaamassa ja mahdollistamassa monia taiteen, elämysten, osaamisen, oppimisen ja tiedon polkuja. Olemmekin pyrkineet entistä enemmän tiedostamaan myös jo olemassa olevien verkostojemme uudenlaisten yhdistelmien ketterät mahdollisuudet. Hyvä esimerkki tästä on myös juhlapalvelumme verkostoista syntynyt kävijäkampanjamme ilmaislauantaiden ohjelma. Henkilökunnan sisäisenä kehityshankkeena on museolehtorin vetämänä johtamisopintojensa projektina tartuttu keskeiseen haasteeseemme: näyttelystrategian, näyttelyiden pitkäjänteisen suunnittelun, työprosessien ja työnjaon kehittämiseen nykyisellä henkilös- 6
törakenteella. Yhtäältä koko henkilökunnan osallisuus näyttelytuotannoissa vahvistaa yleisösuhdettamme kauttaaltaan. Toisaalta näyttelypäällikön tarve on edelleen tunnistettava kipukohta tehtävän tultua aikoinaan ylikuormituksen vuoksi rajatuksi pois esinekokoelmien amanuenssin työnkuvasta. Museolehtori toimi Hotelli- ja ravintolamuseon museolehtorin mentorina Helsingin Yliopiston järjestämissä MATKa-pedagogiikan opinnoissa. Teatterimuseo osallistui myös yleisötyön johtamisen kehittämiseen: museolehtori toimi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian täydennyskoulutuksen järjestämän Yleisötyön ytimessä yleisöyhteistyön keinot ja johtaminen -koulutuksen suunnittelijana ja vastuukouluttajana. Teatterimuseo oli myös mukana järjestämässä hillittömän monitaiteista Himo4 Avoin lähdekoodi taiteeseen -seminaaria, joka tapahtui eri puolilla Helsinkiä 4. 5.11.2013. Seminaarissa paneuduttiin taiteen mahdollisuuksiin opetuksessa ja esiteltiin avointen verkossa toimivien taidelähtöisten oppimisen ympäristöjen mahdollisuuksia. Pääjärjestäjänä toimi Helsingin Kulttuurikeskus/Annantalo. Museoviraston Kokeilutonni-avustuksella järjestimme Kaapelitehtaan kolmen museon yhteisen, toiminnallisen kick-off -työpajan haasteellisen heterogeenisten tarpeidemme yhteensovittamiseksi ja aulapalvelumme yhteistyön ja laadun kehittämiseksi. TEATTERIMUSEO ON HELMI! JÄRJESTIMME SLUSHIN YHTEYDESSÄ NAISTEN MENTORIVERKOSTON KOKKARIT TEATTERIMUSEON TILOISSA. MAHTAVA JA INSPIROIVA PAIKKA, IRROTTAA AJATUKSET ARJESTA. TEATTERIMUSEO TOI RIPAUKSEN TAIKAVOIMAA MEIDÄN TAPAHTUMAAN. Asiakaspalautteesta, venuu.fi THIS IS THE PERFECT PLACE FOR AN INTERNATIONAL BUSINESS MEETING - CREATIVELY DIFFERENT! THE SETTING IS INSPIRATIONAL, THE MANAGEMENT AND STAFF ARE VERY WELCOMING AND EFFICIENT, AND THE FACILITIES ARE EXCELLENT. HELSINKI SHOULD BE PROUD OF ITS THEATRE MUSEUM! Asiakaspalautteesta, venuu.fi Videoinstallaatio Tragedia ajassa ajaton tragedia -näyttelyssä. Kuva: Ilona Kemppainen. 7
HYVÄÄ YRITETHÄN MUTTA PRIIMAA PAKKAA TULHON Museonjohtaja Helena Kallion vuosikatsaus Teatterimuseo on kuluneena vuonna jälleen osoittanut vireytensä, aikaansaavan tavoitteellisuutensa sekä ennakkoluulottoman rohkeutensa oman alansa syvällisen tiedon ja herkullisten elämysten yhdistäjänä. Päämäärätietoisten ponnistustemme tuloksissa ilahduttaa erityisesti yleisömääriemme selkeä kasvu. Yhä useampi löytää kävijäkampanjamme nimeämän Helsingin parhaan salaisuuden niin näyttelyissämme kuin kotisivujemme virtuaalisessa elämys- ja oppimisympäristössä. Tämä kertoo keskeisten tavoitteidemme, museon tunnettuuden, näkyvyyden sekä vaalimamme kulttuuriperinnön arvostuksen lisääntymisestä. Olemme vuoden aikana jatkaneet kulttuuriperintötietoisuuden kasvattamista erikoisalojemme keskuudessa mm. Suomen Näyttelijäliiton teemavuoden, Tanssin talon tapahtuman ja museolla järjestettyjen seminaarien myötä. TeMen ja TNL:n lehdissä julkaistiin artikkelit museon toiminnasta. Henkilökuntamme opinnoissaan solmimat kontaktit ja verkostoituminen, kokoelmayhteistyö sekä luottamus- ja asiantuntijatehtävät ammattikentällämme lisäävät Teatterimuseon vaikuttavuutta. Suomen Näyttelijäliiton satavuotisjuhlan kunniaksi näyttelijöiden monialainen osaaminen, ammatin ja liiton kehitys nostettiin esiin Näyttelijän kengissä -näyttelyssämme. Näyttelijäteemainen ohjelmasarjamme antoi toimintavuodelle oman hohteensa. Päätimmekin jatkaa juhlia ja pitää näyttelytilan avoinna ja käytössä seuraavan toimintavuoden loppuun. Yhtä juhlaa oli myös yhteistyössä ammattiliiton kanssa tuottamamme Näyttelijän päivä -videon valmistaminen. Videolla otamme näyttelijä Mika Piispan kanssa ilon irti Teatterimuseon pysyvän näyttelyn kokeilupisteistä. Museonjohtajaroolikin tuli siinä turhista vakavuuksista pöllytettyä humorististehokkaaseen tyyliin à la Teatterimuseo! Näyttelijän päivä -videoon voi yhä tutustua sekä verkossa että näyttelymme sisääntulossa, missä näin konkreettisesti rohkaisemme yleisöämme ottamaan tilan haltuun. Tilaa otettiin haltuun myös aistitiedon käsittelyn vaikeuksista kärsivien lasten ja heidän vanhempiensa erityisryhmälle suunnatussa Tee tilaa! -projektissa, jonka teatteripedagogimme Milla Kortemaa toteutti Alvar Aalto -museon sekä nuorisopsykiatrian ja toimintaterapian asiantuntijoiden kanssa. Teatterikasvatuksemme käynnisti myös yhteistyön Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa. HeSeta ry -yhteistyötämme jatkaen teimme tilaa myös seksuaalivähemmistöjen teatterille. Teatteri Tuuletin toi Kuvia nyky- Suomesta -näyttelyymme ja tragedianäyttelyymme raikkaan vinkkelinsä, vallitsevan kaanonin ja nykyisyyden toisin näkemisen tärkeän taidon. Teatterimuseon queer-tietoisuutta vahvistimme edelleen yhdessä HeSeta ry:n kanssa järjestämämme Helsinki Pride -viikon tapahtuman myötä. Osallistuin myös Työväenmuseo Werstaalla järjestettyyn Queering the Memory Institutions -seminaariin. Sosiaalinen Teatterimuseo konkretisoituu näin entisestään: olemme olemassa kaiken ikäisiä, monenlaisia museokokijoita, oppijoita, kokeilijoita, tietäjiä ja kulttuuriperinnöstä nauttijoita varten. Pyrimme myös yllättämään kävijämme uusilla vinkkeleillä teatterihistoriaan. 8
Pia Hounin käsikirjoittamassa Tragedia ajassa ajaton tragedia -näyttelyssä toimme näkyviin uutta, ennen kokoamatonta tietoa antiikin kreikkalaisten tragedioiden suomalaisesta esitysperinteestä. Keskustelu jatkui seminaarissa suomalaisten tragediaohjaajien ja antiikintutkijoiden kanssa. Todellisuuden tutkimuskeskuksen Platon-projektia museolla järjestäessäni pääsin syventymään antiikin mytologiseen maailmaan ja kokeilemaan henkilökohtaisesti jopa sokraattisen dialogin hedelmällisiä vaikutuksia. Kreikan suurlähettiläs Christos Kontovounisios kunnioitti Kreikan EU-puheenjohtajavuoden kynnyksellä meitä läsnäolollaan tragedianäyttelyn avajaisissa, toi mukanaan ystäväpiiristään useita suurlähettiläitä ja teki lähtemättömän vaikutuksen niin avajaispuheellaan kuin runoilijan ja kosmopoliitin välittömän valloittavalla olemuksellaan. Vuoden unohtumattomiin hetkiin ja tunnelmiin kuului myös Eino Partasen teatterivalokuvia esittelevän Tunteita ja eleganssia -näyttelyn yhteyteen järjestämämme Viipuriilta. Ohjelmaan kuului Pentti Paavolaisen opastus näyttelyyn. Katselimme Ypyän arkkitehtipariskunnan alkuperäisnauhoituksiin 1930 40-luvuilta pohjautuvan Hetket jotka jäivät -elokuvan ohjaaja Pia Andellin kanssa. Annoin aikoinaan elokuvaa tehtäessä ääneni arkkitehti Martta Ypyälle, ja nyt Viipuri-illassamme sain lämpimissä tunnelmissa vihdoin tutustua hänen arkistofilmillä esiintyviin lapsiinsa. Kesällä pääsin museo- ja kulttuuriretkelle Puolaan, missä sain kollegoiden opastamana tutustua mm. Varsovan kansalliseen Teatr Wielkiin, Krakovan Cricoteka-arkiston toimintaan, Tadeusz Kantorin elämäntyön perintöön ja hänen alkuperäiskunnossa säilytettyyn työhuoneeseensa. Erityisen antoisan tuokion vietin Krakovan historiallisessa museossa heidän vuorovaikutteisen teatterinäyttelysuunnitelmansa äärellä. Suunnitelmassa oli ilokseni nähtävissä vaikutteita aiemmasta vierailusta meillä Helsingissä. Rahoitus oli vieraillessani vielä vahvistumatta, mutta lämpimin ajatuksin toivon saavamme sisarmuseon Krakovaan. Syksyllä tutustuin Tukholman uudistettuna avattuun Tanssimuseoon sekä Musiikki- ja teatterimuseoon, jossa oli esillä myös Vivica Bandlerin kuvaajien joukkoon kuuluvan pitkän linjan teatteri- ja tanssikuvaaja Beata Bergströmin valokuvanäyttely. Toimintavuotemme huipentui näyttelytempaukseemme lastensairaalan hyväksi. Heittäydyimme sydämen asialla rohkeasti kokeilemaan uusia toimintatapoja, luomaan uusia kumppanuuksia hyväntekeväisyysyhteistyössä, sijoittamaan näyttelyn keskelle kauppakeskusta ja puhumaan omalla tavallamme tulevaisuutta kantavien lasten ja nuorten puolesta. Heidän oikeutensa hyvään terveydenhoitoon, kunnolliseen lastensairaalaan JA kulttuuriperinnön sekä taiteen hyvinvointia ja osallisuutta tuottavaan rikkauteen tulisi olla perustavia itseisarvoja, josta ei julkisessa rahoituksessa tingitä! Osallistuin pop up -näyttelymme valvontaan. Sain opastettavikseni ryhmän erilaisista kulttuurisista taustoista saapuvia esikouluikäisiä, jotka täpinöissään kurkistelivat näyttelyn aarrekaappeihin ja nammistelivat houkuttelevien teatteriruokien äärellä. Kierroksen päätteeksi he pukivat innoissaan ylleen tarpeistonsuunnittelijana pitkän uran tehneen Juhani Rytkölän työpajakäyttöä varten tuomat päähineet. Vieläpä pääsin rohkaisemaan energisimpiä vieraistani uimaan näyttelyn ympäri teatteriruokatarpeiden joukosta karanneina kaloina maailmanympärimatkalla! Tämänkään kokemuksen jälkeen en voi hetkeäkään epäillä Teatterimuseon olemassaolon tarkoitusta: sen voi parhaimmillaan lukea teatterin ja tanssin maagisen kulttuuriperinnön ja esittämisen lumoon tempautuvien kävijöidemme kasvoilta. 9
kävijät, tiedotus ja markkinointi Kävijälähtöisyys on museon keskeinen arvo. Tavoitteena on, että museon tietosisällöt ovat helposti ja eri muodoissa saatavilla ja että museon näyttelyissä kävijät, työpajoihin ja oheistoimintaan osallistuvat ja tietopalvelun asiakkaat löytävät museosta tarvitsemansa. Näyttelyissä ja työpajoissa pyritään lisäksi tarjoamaan kävijälle elämys, pala teatterin lumoa. Teatterimuseon viestinnän tavoitteena on tehdä museota tunnetummaksi ja näkyvämmäksi ja houkutella yhä useampia ihmisiä museon palveluiden pariin. Verkkoviestintä ja sen kehittäminen oli edelleen painopistealueena yhdessä näkyvyyden lisäämisen ja työpajojen markkinoinnin rinnalla. Yksittäiskävijöitä tavoiteltiin kesäkampanjan, loppuvuoden ilmaislauantaiden sekä NÄYTTELYVIERAITA 18 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2012 TIETOPALVELUN ASIAKKAITA 19 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2012 VERKKOKÄYNTEJÄ 26 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2012 erilaisten viikonloppuohjelmien ja tapahtumapäivien avulla. Kesäkampanjan toteutti tällä kertaa yksi museon freelancer-työntekijä ja erityisenä kohderyhmänä olivat turistit. Ilmaislauantait järjestettiin 9.11. 21.12. välisenä aikana. Samalla kerättiin edellisvuotiseen malliin kävijäpalautteita. Koko Kaapelitehtaan yhteisen markkinoinnin painopiste on Jätkäsaaren uusi asuinalue. Infopaketit jaettiin jokaiseen valmistuneeseen asuntoon. Teatterimuseosta paketissa kertoi ajankohtainen kausiesite. Museon näyttely- ja tapahtumatiedotus nojaa pääasiassa ilmaiskanaviin. Näyttelyistä ja tapahtumista tiedotettiin lehtiin ja muihin medioihin sekä menopalstoille. Erityisesti joulukuun pop up -näyttely sai huomiota. Se pääsi mm. Helsingin Sanomiin sekä MTV:n Kymmenen uutisten loppukevennykseen. Ilmoittelua Väliverho-, Repertoar- ja Teatterijoukko-lehdissä jatkettiin. Loppuvuoden ilmaislauantaista ilmoitettiin Cult24- ja Voima-lehdissä. Vuosi 2013 oli museon kävijämäärän kannalta todellinen kasvun vuosi. Erikoismuseoselvityksessä 15 000 kävijää vuodessa nimettiin vähimmäiskriteeriksi, ja kuluneena vuonna Teatterimuseo siihen pääsi ja ylittikin sen kirkkaasti. Yleisökampanjat (Kesäturisti ja Helsingin paras salaisuus) kenties tuottivat tulosta kahden vuoden sinnikkään yrittämisen jälkeen. Museon toiminnan laajeneminen toiseen käyntikohteeseen Uuden lastensairaala 2017 -hankkeen tukemisen myötä toi myös oman lisänsä kävijämääriin. Kaapelitehtaalla kävi kuluneen vuoden aikana yhteensä 16 492 kävijää. Tietopalvelun 10
asiakkaina kävi Kaapelitehtaan tiloissa 197 ihmistä: tutkijoita, ryhmiä ja yksittäiskävijöitä. Näyttelyissä vieraili kuluneen vuoden aikana yhteensä 16 295 kävijää, Galleria Esplanadin toimipisteessä 1087 kävijää, yhteensä siis näyttelyvieraita oli 17 382. Pääsylippujen hinnat olivat 6/4 euroa, yhden maksavan aikuisen mukana pääsi yksi alle 15-vuotias ilmaiseksi. Käytössä oli edelleen yhteislippu Hotelli- ja ravintolamuseon kanssa, 10 euroa. Ryhmäkäynnin hinnat olivat 70/90/110 euroa. Vaasan yliopistossa valmistuneen Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen minimilaskelman mukaan vuoden 2013 kävijämäärämme tuotti talousvaikutuksena museon ympäristöön n. 570 000 euron tulon. Suurin osa museon kävijöistä tutustuu museoon edelleen ryhmän mukana. Erilaisia ryhmäkäyntejä (työpajat, opastukset ja juhlapalvelu) oli 591 kappaletta. Teatteriseikkailu on edelleen museon menestystuote, 1 2 tunnin suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä pajoja oli 135 kpl. Historiaseikkailut ja -kävelyt ovat myös vakaassa suosiossa, samoin pienimpien Satupolut. Synttäriseikkailut ovat edelleen suurin kasvaja, syntymäpäivät järjestettiin museolla 98 kertaa. Juhlapalvelun tilaisuuksia järjestettiin 62 kappaletta, joissa tehtiin 75 työpajaa. Labra toi teatterikasvatuksen osioon uuden kokonaisuuden. Myös helmikuussa lanseerattu Kysy museolta -palvelu lisäsi museon verkkopalveluita. Verkkosivujemme käyttö on noussut selvästi edellisvuodesta. Teatterimuseo.fi -sivustolla vierailtiin 31 403 kertaa, mikä on 26 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksilöityjen kävijöiden osuus nousi 30 % vuoteen 2012 verrattuna. Museon sivuja katsottiin 88 900 kertaa ja sivustolla vietetty aika oli kokonaisuudessaan n. 2099 tuntia. Marrasjoulukuun vaihteessa julkistettu mobiilisivusto ehti kerätä kuukauden aikana 659 käyntiä ja 1779 sivukatselua. Labra-kokonaisuus tilastoidaan erikseen. Labrassa vierailtiin toukokuisen julkistamisen jälkeen 602 kertaa. Teatterimuseon Kysy museolta -palvelussa käytiin 2422 kertaa. Yhteensä museon verkkopalveluita käytettiin siis 35 086 kertaa. Museon Facebook-sivun käyttäjä- tai kattavuustilastointi saadaan Facebookin palvelusta, jonka mukaan museon sivun kokonaiskattavuus vuonna 2013 oli 72 215. Kävijöille tarjottiin jälleen näyttelyiden lisäksi muuta teema- ja erikoisohjelmaa: talvi- ja joululomapelejä, pääsiäisen suuri munametsästys ja kesäkurssit nuorille, ja marraskuun jo perinteiset Horror-pelit. Ilmaispäivät museossa olivat kuluneena vuonna äitien- ja isänpäivä, kansainvälinen lastenteatteripäivä (20.3.), maailman teatteripäivä (27.3.), Kansainvälinen tanssin päivä (29.4.), kansainvälinen museopäivä (18.5.) ja Helsinki-päivä (12.6.). Valtakunnallisena Satupäivänä 18.10. museo toimi jälleen tapahtumapaikkana. Päivän aikana noin 100 päiväkoti-ikäistä lasta kävi viidessä erilaisessa työpajassa. Verkkosivuilla jatkettiin kokoelmien aktiivista esittelyä Valokiilassa-palstan ja joulukalenterin avulla. Devising-menetelmäopas Mobiililaitteille optimoitu verkkosivusto julkaistiin joulukuun alussa. Kuva: Heikki Suomi 11
Kierrossa Teatterimuseolla oli kuluneena vuonna kaksi näyttelyä. Tilaustyönä valmistunut Saako sitä syödä Teatteriruokaa -näyttely avautui Hämeenlinnassa osana Hippalot-lastenfestivaalia Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXissa. Kävijöitä oli Hippaloiden aikana 25. 28.7. 1228 kpl. Näyttely oli auki vielä 29.7. 14.9., jolloin sen näki 345 kävijää; yhteensä 1573 kävijää. Kierrossa oli myös Viva Vivica -näyttely, joka vieraili Tampereen Teatterikesässä, jossa sen näki 173 näyttelyvierasta. Kiertonäyttelyissä siis oli yhteensä 1746 kävijää, tietopalvelulla oli asiakkaita sähköisesti ja puhelimitse yhteensä 500. Verkon kautta museoon tutustui 107 301 kävijää. Näin ollen museon palveluita käytti vuoden aikana kaikkiaan 127 126 ihmistä. HUIKEA PAIKKA! HETI HISSISTÄ ASTUTTAESSA AVAUTUU AIVAN TOISENLAINEN MAAILMA. JÄRJESTIMME 40 HLÖN PIKKUJOULUMME TEATTERIMUSEOSSA JA PAIKKA OLI JUHLIIMME MITÄ MAINIOIN. YKSI ILLAN KOHOKOHDISTA OLI JÄRJESTÄ KOHTAUS -OHJELMANUMERO, JOSSA KOLMEEN RYHMÄÄN JAKAUTUNEINA SAIMME LUODA IHKAOMAT NÄYTELMÄT OHJAAJAN JOHDOLLA. PUVUSTAMON KÄYTTÖ TEKI HOMMASTA VIELÄ MAHTAVAMPAA. Asiakaspalautteesta, venuu.fi JÄRJESTIN TEATTERIMUSEOSSA KARONKKANI, JA PAIKKA OLI AIVAN LOISTAVA! JO PELKKÄ YMPÄRISTÖ LOI HIENON ILMAPIIRIN, KAIKKI PUVUT JA LAVASTEET OVAT TODELLA UPEITA. OMAT LAPSENI OLIVAT MUKANA VARSIN VIRALLISESSA JUHLASSA, JA HEILLÄ OLI SILTI KOKO AJAN PUUHASTELTAVAA. PALVELU OLI KAIKEN KAIKKIAAN LOISTAVAA JA HENKILÖKUNTA TODELLA MIELLYTTÄVÄÄ. SUOSITTELEN VILPITTÖMÄSTI! Asiakaspalautteesta, venuu.fi Jos vierailit musessa ensimmäistä kertaa, mitä odotit käynniltä? EN OIKEIN PIDÄ MUSEOISTA, JOTEN EN VARSINAISESTI ODOTTANUT VIERAILUA MUSEOSSA. Vastasiko käynti odotuksiasi? OLI PALJON PAREMPI! MUUTTI KÄSITYKSENI MUSEOISTA! Ote kävijätutkimuksesta 2013 12
kokoelmat ja tietopalvelu Teatterimuseon kokoelmat palvelevat museon toimintaa, yleisöä ja erikoisalan tutkimusta. Esinekokoelmat ja arkisto vaalivat kansallisesti merkittävää teatteriaineistoa jopa 1830-luvulta alkaen. Kokoelmat täydentyvät teattereiden ja tanssiryhmien, alan järjestöjen, teatterin ja tanssin ammattilaisten sekä muiden yksityishenkilöiden lahjoituksin. Tietopalvelun tutkijasali vastaanottaa asiakkaita neljänä päivänä viikossa. Esinekokoelmien pääosassa on puku- ja lavastustaiteen esineistö ja luonnokset, teatterin ja tanssin roolipuvut, lavastuspienoismallit ja historialliset taustafondit. Kokoelmiin kuuluu myös jonkin verran oopperan ja nukketeatterin aineistoa, teatteritekniikkaa sekä näyttelyprojektien yhteydessä koottu aasialaisen teatterin kokonaisuus. Esinekokoelmista vastaa päätoiminen esinekokoelmien amanuenssi. Arkiston kokoelmat jakautuvat asiakirja-aineistoon (teatteri- ja järjestöarkistot, henkilöarkistot, käsiohjelma- ja julistekokoelma, lehtileikekokoelma), valokuva-arkistoon ja av-arkistoon (muun muassa esitystallenteet ja tekijähaastattelut). Arkistosta vastaa päätoiminen arkistonhoitaja. Vuonna 2008 valmistunut kokoelmapoliittinen ohjelma suuntaa tallennustyötä nykydokumentointiin sekä teatterin ja tanssin ominaispiirteitä ja historiallista kehitystä valottavien ilmiöiden tallennukseen. Kartunnassa painotetaan valikoitujen kohteiden monipuolista tallentamista ja kontekstitietojen keruuta. Ajankohtainen strateginen tavoite on kokoelmien kokonaisprofi ilin terävöittäminen. Luettelointi- ja digitointihank- kein edistetään käytettävyyttä ja saavutettavuutta. Kokoelmalahjoitukset käsitellään kollektiivisesti. Museonjohtaja ohjaa osaltaan kokoelmatyötä ja osallistuu aineistolahjoitusten selvittämiseen. Teatterimuseon tieto- ja kuvapalvelu vastaa sekä museon omaan materiaaliin että yleisesti teatteriin liittyviin tiedusteluihin. Asiakkaita palvellaan puhelimitse, sähköpostitse ja paikan päällä tutkijasalissa. Jos asiakas ei itse pääse tutustumaan museon arkistoon ja kokoelmiin, laajat selvitystyöt tehdään maksullisena tietopalveluna. Tieto- ja kuvapalvelu kehittää tekijänoikeuksien puitteissa valokuva-arkiston digitaalista tallennusta ja jakelua, kuvankäyttösopimusten käytäntöä sekä sähköisen toimintaympäristön hyödyntämistä aineistojen saavutettavuuden edistämiseksi. Tieto- ja kuvapalveluun saapuviin tiedusteluihin liittyviä hakuja ja käytettyjen aineistojen lukumääriä seurataan, jotta tiedustelujen sekä asiakaskäyntien sisällön laajuus saadaan näkyväksi. Verrattuna edellisvuoden tilastoihin kasvua on ollut erityisesti tehtyjen hakujen määrässä ja aineistoyksiköitten käyttöasteessa. Kuvakopioita on toimitettu runsaasti enemmän kuin aiempana vuonna. Asiakkaat hyödynsivät myös edellisenä vuonna käyttöönotettua sukututkimuspakettia. Kuva- ja tietopalvelusta vastaa päätoiminen tutkija. Vuonna 2013 Teatterimuseo ei enää toimittanut aineistoa Museoviraston Suomen Museot Online -hakuportaaliin. Tavoitteena on tulevaisuudessa saada aineistoja esille Finna-asiakasliittymän välityksellä. 13
ESINEKOKOELMAT PUKUKOKOELMAT KESKIÖSSÄ Esinekokoelmissa jatkettiin kokoelmien terävöittämiseen, kokonaishallintaan ja saavutettavuuden lisäämiseen tähtäävää Kokohanketta. Hankkeessa kokoelmia ja niiden merkittävyyttä pohditaan suhteessa kattavuuteen, kuntoon, säilytysresurssiin sekä tutkimus- ja näyttelykäyttöön. Vuonna 2013 fokuksessa olivat erityisesti pukukokoelmat. Museolle myönnettiin Myytti-avustusta, jonka osaprojektina kokoelmissa olevat vanhat tanssipuvut inventoitiin, luetteloitiin ja digitoitiin puuttuvilta osin. Projektin aikana käsiteltiin 97 pukua. Pukututkija, pukusuunnittelija Joanna Weckman toimi asiantuntijana pukukokoelman jatkotyöstössä. Noin kolmasosa, eli n. 500 pukua Teatterimuseon pukukokoelmasta tutkittiin syksyllä. Inventoinnin perusteella laadittiin ja toteutettiin poisto- ja siirtosuunnitelmien ensimmäinen osio. Kokoelmista poistettiin huonon kunnon tai kokoelmiin sopimattomuuden vuoksi kaikkiaan 94 pukua tai asukokonaisuutta, joista osa siirrettiin museon käyttökokoelmiin. Pukujen käsittely samoin kuin poistojen ja siirtojen dokumentoiminen on hidasta työtä. Projektin jälkitöihin meneekin suhteellisesti enemmän aikaa kuin varsinaiseen pukujen läpikäymiseen. Kokoelmien kartunta pysyi vuonna 2013 hillittynä, lahjoituksia vastaanotettiin kahdeksan kappaletta. Kartunnan määrää nosti kuitenkin yksi lukumäärältään suurempi luonnos- ja pukulahjoitus. Ida-kokoelmienhallintaohjelmaan lisättiin vuoden aikana tietueita 71 (edellisvuonna 156). Esinetietokannassa tietueita on yhteensä vuoden vaihtuessa 6 448 (6 390). Esinekokoelmien digitointiaste on noin 33 %. Digitoinnin myötä kokoelmat saadaan sujuvammin sekä kansalaisten että tutkijoiden ulottuville. Varsinaisen luetteloinnin piirissä esineitä on todellisuudessa enemmän, sillä kaikkia luetteloituja esineitä ei ole vielä viety sähköiseen tietokantaan, tai yksi tietue voi käsittää useampia esineitä, esim. sarjan jonkun tietyn tuotannon luonnoksia. Digitointiasteen suhteelliseen vähäisyyteen vaikuttaa laaja lavastus- ja pukuluonnoskokonaisuus, joka on noussut esinekokoelmien suurimmaksi aineistoksi. Museon kokoelmissa on vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 16 222 luonnosta, joista hieman yli puolet (9 218) on pukuluonnoksia. Luonnosten osuus koko esinekokoelmasta on 82 %. Kaikkiaan Teatterimuseon kokoelmissa on 19 614 esinettä. Teatterimuseon suosittu kiertonäyttely Silkkiä, samettia Oopperan pukuaarteita palasi Savonlinnasta 6.1.2013 kierrettyään lähes neljä vuotta. Näyttelyn nelisenkymmentä pukua purettiin nukkien päältä Metropolian tekstiilikonservaattoriharjoittelijoiden avustuksella. Harjoittelijat tekivät puvuista suppean kuntokartoituksen, jonka jälkeen puvut luetteloitiin ja digitoitiin puuttuvilta osin. Sen jälkeen ne pakattiin ja sijoitettiin arvonsa mukaisesti takaisin kokoelmiensäilytystiloihin. Eva Hemmingin tanssipuku, joka on alun perin kuulunut Venäjän Keisarillisen hovin hovineidolle. Kuva: Stella Karlsson. 14
MERKITTÄVIÄ ESINELAHJOITUKSIA Lavastaja-pukusuunnittelija Jyrki Seppä lahjoitti 6 pienoismallia ja 1513 puku- ja lavastusluonnosta. Seppä on toiminut skenografina 1980-luvulta alkaen ja työskennellyt kiinnitettynä tai freelancerina kymmenissä Suomen ammatillisesti toimivissa teattereissa. Juhani Rytkölän lahjoitus sisälsi puku- ja lavastusluonnoksien lisäksi yhden taustafondin hänen teatteriuransa alkupuolelta 1960-luvulla Turussa. Alunperin tanssijana ja koreografina työskennellyt Rytkölä on kehittänyt ja opettanut rekvisiitan valmistusta. Erityisesti teatterinaamioiden tekijänä kunnostautunut Rytkölä toimi Helsingin Kaupunginteatterin ensimmäisenä tarpeistonsuunnittelijana 25 vuotta jääden eläkkeelle vuonna 2010. Tanssija ja koreografi Sinikka Gripenberg lahjoitti osan suomalaista tanssihistoriaa. Vanhin hänen käytössään olleista seitsemästä tanssipuvusta oli alunperin käytössä kotimaisessa Vivaldin Concerto Grosson esityksessä vuonna 1967. Gripenberg itse käytti sitä vuonna 1972 saman esityksen myöhemmässä versiossa. Jyrki Karttunen luovutti museoon tanssiryhmä Karttunen Kollektivin My Imaginary Friend is With Me -esityksessä (2007) käytetyn puvun sekä Bad Body Doubles -esityksessä (2010) käytetyn tanssijanuken. AV-ARKISTOON KERÄTTIIN JA DIGITOITIIN 170 TANSSITALLENNETTA, YHTEENSÄ 150 TUNTIA TANSSIN HISTORIAA PUKUKOKOELMISSA INVENTOITIIN JA DIGITOITIIN 97 TANSSIPUKUA TAI PUVUN OSAA KUVAPALVELU TOIMITTI ASIAKKAILLE 467 KUVAKOPIOTA KONTEKSTITIETOINEEN 15
ARKISTO Arkistossa panostettiin vuonna 2013 kuvatallenteisiin, henkilöarkistoihin ja valokuvavedoksiin. Sisällöllisesti korostui eniten tanssi. Teatterimuseon arkisto jakaantuu asiakirja-, valokuva- ja av-arkistoon. Yksittäiset lahjoituserät sisältävät usein eri aineistotyyppejä. Oman kokonaisuutensa muodostavat av- ja valokuva-aineistot kirjataan heti diariointivaiheessa av- ja valokuva-arkistoon. Vuositilastoissa hyllymetrimäärään ei ole sisällytetty niitä kokonaisuuksia, jotka sisältävät ainoastaan valokuvia tai av-aineistoa ja jotka näin ollen on kirjattu suoraan valokuvatai av-arkistoon. Valokuva ja av-arkiston kartuntamäärät ilmoitetaan tilastoissa erikseen ja hyllymetrien sijasta kappaleina. Audiovisuaalinen arkisto Syksyllä 2012 käynnistetyn tanssitallennehankkeen keruuvaihe ajoittui loppukeväälle ja syksylle 2013. Hankkeessa kerättiin analogisia kuvatallenteita eri puolilta maata. Suurin osa tallenteista oli VHS-nauhoja, mutta myös muut formaatit huomioitiin. Valtaosa tallenteista oli peräisin 1980- ja 1990-luvulta. Alkuperäiset nauhat lainattiin, ja av-arkiston kokoelmiin sisällytettiin digitaalinen kopio 170 tallenteesta. Vuositilastossa keruu on huomioitu yhtenä kartuntaeränä. Projektin jälkeen tanssitallenteiden vastaanottamista jatketaan osana arkiston tavanomaista työtä. Tanssitallennehankkeen digitointivaihe ajoittui syksylle 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriön Myytti-avustuksen turvin työhön palkattiin projektiassistentti (15.8. 15.12.2013), jota avusti projektin loppuvaiheessa mediaassistenttiharjoittelija. Digitointia tilattiin myös alan yrityksestä. Kaikkiaan tanssitallenteita digitoitiin 170 kpl, yhteensä noin 150 h (käyttökopiot huomioiden 300 h). Digitoitu aineisto tallennettiin Teatterimuseon palvelimelle osaksi museon av-arkistoa. Asiakkaat voivat katsoa tallenteita museon tutkijasalin asiakaspäätteeltä. Kunkin digitaalisen tallenteen tekniset metatiedot kirjattiin ylös. Muilta osin projektin luettelointityö jatkuu vuonna 2014. Valikoiduista tallenteista valmistettiin kooste, jonka avulla hanketta esiteltiin Tanssin talo -hankkeen järjestämässä HOP Helsinki -tanssitapahtumassa. C-kasetteja digitoitiin ensin Suomen Jazz & Pop arkiston tiloissa ja heidän opastuksellaan. Loppuvuodesta c-kasetteja digitoitiin Teatterimuseon omissa tiloissa. Digitoitavaksi valittiin 29 haastatteluäänitettä Hilkka Eklundin henkilöarkistosta ja 19 muuta haastatteluäänitettä. Keruun lisäksi Teatterimuseo vastaanotti kaksi muuta kuvatallennetta ja 133 kpl muita äänitteitä. Omana tuotantonaan Teatterimuseo tallensi museossa tehtyjä haastatteluja ja seminaareja, yhteensä kuusi digitaalista äänitettä ja kuusi digitaalista kuvatallennetta. Asiakirja-arkisto Asiakirja-arkiston tilastoituja lahjoituksia vastaanotettiin 14 erää, laajuudeltaan yhteensä 15,20 hyllymetriä (hm). Näistä laajimpia olivat toimittaja ja teatterikriitikko Hilkka Eklundin, tutkija, opettaja ja teatteriohjaaja Timo Kallisen sekä kulttuuritoimittaja ja teatterikriitikko Jyrki Vuoren henkilöarkistot. Vuoden tanssiteemaan liittyi tanssija, tanssipedagogi ja koreografi Sinikka Gripenbergin henkilöarkisto. Lisäksi vastaanotettiin teattereiden ja yksityishenkilöiden lahjoittamia käsiohjelmia ja julisteita, joita aikaisempien vuosien tapaan ei tilastoitu. Hilkka Eklundin henkilöarkisto järjestettiin ja luetteloitiin asiakirja-aineiston (2 hm) osalta yksityiskohtaisesti ja av-aineiston (129 c- kasettia) sekä valokuvien (3897 kpl) osalta yleisellä tasolla. Luettelointitiedot syötetään Ida-tietokantaan vuonna 2014. Arkistoon sisältyy lisäksi 3,30 hm kotimaisia ja ulkomaisia käsiohjelmia. Eklundin henkilöarkiston järjestäminen oli maksullinen tilaustyö, jossa huomattavan suuri osa työstä kohdistui 16
Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterin valokuvakokoelmasta luetteloitiin ja digitoitiin 1 597 valokuvaa. Kuvassa Rose-Marie, ensi-ilta Työväenteatterissa 12.12.1953. Kuvassa vasemmalla Terttu Soininvirta (Lady Jane) ja tyttöjen ympäröimänä Oiva Sala (Hirmu-Herman. Kuva: Valokuva Oy Kolmio / Teatterimuseon arkisto. kuolinpesän aineistojen seulomiseen. Projektissa työskenteli kaksi projektityöntekijää yhteensä hieman yli viisi kuukautta. Suomen Kansallisteatterin roolivihkokokoelmaa puhdistettiin ja koteloitiin 10 hm, ja Teatterimuseon vanhoja diaariosidoksia digitoitiin 0,24 hm. Jatkuvasti karttuvan käsiohjelmakokoelman järjestämistä jatkettiin. Valokuva-arkisto Valokuva-arkisto karttui monipuolisilla aineistoilla. Mittavin luovutuserä oli Naamiolehden kuvalaattakokoelma (arviolta 1000 kuvalaattaa). Naamio-lehden valokuvat olivat erityisen korkealaatuisia, joten kokoelma on merkittävä. Valokuvalahjoituksiin lukeutuivat myös 637 vedoksen kokoelma Helsingin Kaupunginteatterin esityskuvia sekä lavastaja-puvustaja Ulla Kotimaan lavastusja puvustustöihin liittyvä valokuvakokoelma (734 diapositiivia). Valokuvia sisältyi myös henkilöarkistoihin. Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterin laajasta valokuvakokoelmasta luetteloitiin Ida-tietokantaan 1597 mustavalkovedosta. Luetteloidut vedokset myös digitoitiin. Luettelointityön osana valokuvien kontekstitietoja tarkistettiin, ja kuviin liittyvien 146 teatterituotannon tietoja korjattiin ja täydennettiin Ilona-esitystietokantaan. Ilona-tietokannan täydentäminen vei aikaa luetteloinnin perustyöltä, mutta sen todettiin tärkeällä tavalla edistävän alan tutkimusta myös jatkossa. Tanja Aholan negatiivi- ja dia-arkiston valokuvia digitoitiin 870 kpl ja Suomen Tanssi- 17
taiteilijain Liiton tanssikuvia 320 kpl. Näitä ei huomioida tämän toimintakertomuksen tilastoissa, koska kuvia ei vielä ole kuvakohtaisesti luetteloitu Ida-tietokantaan. Tietopalvelun yhteydessä digitoitiin ja luetteloitiin Ida-tietokantaan kuvakohtaisesti 91 valokuvaa. Säilymisen turvaaminen Kaapelitehtaalla sijaitsevien arkistomakasiinien olosuhteiden hallitseminen on ollut jo pitkään ongelmallista. Vuonna 2013 Kaapelitehdas korjautti arkistomakasiinien seinien halkeamia Suomen valokuvataiteen museon ohjeistuksen mukaan. Toimenpide selvästi vakautti olosuhteita. Arkistomakasiinien kokonaistilanteen selvittämistä jatketaan kuitenkin vuonna 2014. Svenska Teaternin lasinegatiivikokoelman järjestämistä varten on aikaisempina vuosina haettu rahoitusta, mutta tuloksetta. Vuonna 2013 kokoelman kunto selvitettiin, jotta jatkotoimenpiteitä voitaisiin harkita paremmin. Kuntokartoituksen suoritti Suomen valokuvataiteen museon kaksi konservaattoria. Kartoituksen yhteydessä aineisto pakattiin väliaikaisiin säilytyslaatikkoihin aiempaa pienemmissä ja siten turvallisemmissa erissä. Jatkotoimenpiteitä ryhdyttiin pohtimaan yhdessä Svenska litteratursällskapet i Finland rf:n (SLS) kanssa, koska sen hallussa on Svenska Teaternin arkisto. Keskusteluja SLS:n kanssa jatketaan vuonna 2014. Arkistonhoitaja kävi Suomen valokuvataiteen museossa tutustumassa valokuvaamalla suoritettavaan digitoimiseen. Tavoitteena on jatkossa digitoida ainakin osa aineistoista valokuvaamalla. Vuoden 2013 lopussa Teatterimuseo hankki tätä tarkoitusta varten makro-objektiivin ja uuden valopöydän. Uusien työprosessien kehittelemistä jatketaan vuonna 2014. KÄSIKIRJASTO Käsikirjaston kokoelmat koostuvat lähinnä teatterihistoriasta, teatterialan tutkimuskirjallisuudesta, teatterintekijöitten muistelmateoksista, teatterialan aikakauslehdistä sekä teattereiden ohjelmistolehdistä. Kirjasto palvelee museon työntekijöitä ja tutkijasalin asiakkaita. Käsikirjaston kokoelma karttuu mm. yksityishenkilöiden lahjoituksista ja kustantamoiden toimittamista vapaakappaleista. Kuluneen vuoden aikana kirjastoon saatiin merkittäviä teoksia Hilkka Eklundin perikunnan lahjoituksena. Tieto- ja kuvapalvelun tutkija luetteloi saapuneita kirjalahjoituksia tietokantaan ja ylläpitää kirjaston käytettävyyttä. Hallintoassistentti vastaa saapuneiden lehtien luetteloinnista. Syksyllä kirjaston ja tutkijasalin tilaa järjestettiin toimivammaksi. Työtä edelsi kirjaston aineiston läpikäynti. Kirjastosta poistettiin luokkia ja julkaisuja, jotka eivät liity teatterialaan. Loppuvuodesta selvitettiin mahdollisuutta hakea kirjastotyöhön informaatiotutkimuksen harjoittelijaa seuraavalle vuodelle. Aineistolainat näyttelyihin Glamour Filmitähtiä ja kauneuden lumoa 1930 1960 -luvuilla, TR Taidehalli, Tampere. Ansa Ikosen iltapuku elokuvasta Vaimoke, 1936. Art Deco ja taiteet: France Finlande 1905 1935, Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki. Yrjö Ollilan lavastusluonnoksia, Maggie Gripenbergin piirrosluonnoksia, tanssiaiheisia valokuvia ja käsiohjelmia. Voitto auringosta, Teatterikorkeakoulu, Helsinki. Taustafondeja Jack Helen Brut ja Homo$ -ryhmien futuristisen Voitto auringosta -oopperan lavastuksesta vuodelta 1988. Tullimuseon/Tullin keskushallinnon juhlanäyttely, Tullin keskushallinto, Helsinki. Aino Acktén käyttämä Ainon puku Melartinin Aino-oopperasta vuodelta 1909. 18