1 RANTASALMEN KUNTA PÄÄTÖS YX/2012 Ympäristölautakunta ympäristösuojelulain mukai- PL 5 sessa lupa-asiassa. 58901 RANTASALMI Annettu julkipanon jälkeen XX.XX.2012 ASIA Lammas- ja viljatilan toiminnan laajentaminen. HAKIJA Mikael Westerstråhle Putkisalontie 172 58900 Rantasalmi LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 7, kohta 11a. SIJAINTITIEDOT JA ALUEKUVAUS Toiminta sijoittuu Rantasalmen kunnan kaakkoisosaan Putkisalon kylälle, Putkisalo 1:72-tilalle. Kirkonkylästä on tilalle matkaa reilut 10 kilometriä. Alue on haja-asutusaluetta ja perinteistä maa- ja metsätalousaluetta. Uusi eläinsuoja sijoittuu tilakeskukseen. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen (ulkopuolinen asuin- tai loma-asuinpaikka) on tilakeskuksesta lähes kilometrin matka. Maasto tilakeskuksen ja naapuriasuinpaikkojen välillä on osin peltoa ja osin metsämaata. Lähin vesistö tilakeskuksesta on noin 300 metrin päässä lounaan suunnassa oleva Saimaaseen kuuluva Puikonniemensalmi lounaan suunnassa. Lähin luokiteltu pohjavesialue on noin 600 metrin päässä pohjoisen suunnassa oleva III-luokan Haukiniemen pohjavesialue. Tilan pohjoisimmista pelloista kaksi sijoittuu ko. pohjavesialueen ulomman rajauksen sisäpuolelle. Varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella (sisempi rajaus) on noin hehtaarin ala pohjoisimmasta pellosta. KAAVOITUSTILANNE Tila sijaitsee Haukiveden-Haapaselän rantayleiskaavan alueella. Tilan alueesta osalla on M-merkintä (maa- ja metsätalousvaltainen alue) ja osalla MT-1 merkintä (maatalousalue, jolla on maisemallista arvoa). Lisäksi Putkisalo-tilalla on joitakin muinaisjäännös-kohteita (SM) sekä rakennussuojelukohde (SR), jotka pitää huomioida tilan toiminnassa. TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT VIRANOMAISLUVAT JA -VALVONTA Vuonna 2005 on myönnetty nykyisen lampolan rakennuslupa. Uuden lampola/varastorakennuksen rakennuslupa on myönnetty vuonna 2012 ja rakentaminen on käynnistynyt. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudelle 2007-2012 ja sopimuskaudelle haetaan jatkoa vuoden 2012 haussa.
2 HAKEMUKSEN TIEDOT TOIMINNAN KUVAUS Yleistä Westerstråhlen tilalla on tällä hetkellä uuhia noin 150 kpl, 10-20 siitospässiä ja 0-150 karitsaa vaihdellen vuodenajan mukaan. Lampaat ovat ulkona keväästä syksyyn. Pellot ovat tilakeskuksen ympärillä ja niillä tuotetaan viljaa, nurmikasveja, härkäpapua ja öljykasveja. Lampaiden ruokinnassa pyritään korkeaan omavaraisuuteen. Ylijäävä vilja myydään ensisijaisesti lähialueiden eläintiloille. Karitsanliha myydään suoraan kuluttajille Itä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Teurastus teetetään ulkopuolisissa pienteurastamoissa. Lisäksi tila myy jonkin verran eläimiä jalostukseen ja emolampaiksi muille tiloille. Toiminnan laajentaminen Eläinmäärää aiotaan kasvattaa pitemmällä aikajaksolla siten, että tilan uuhimäärä on noin 250 kpl. Tilakeskukseen rakennetaan uusi lampola/varastorakennus. Tilan keskeiset toimintamuodot ja tavat pysyvät nykyisenkaltaisina. Lanta ja virtsa sekä niiden varastointi Lampoloissa on 50-60 cm olkikerros kuivikkeena, joka imee virtsan ja muut mahdolliset nesteet (ns. kesto/täyskuivikejärjestelmä; kuivitusalat lasketaan lannan varastotilaksi). Kuivikepohja uusitaan kerran vuodessa ja viedään yleensä suoraan levitettäväksi peltoon syksyllä tai osa kuivikepohjasta siirretään alempana mainittuun laakasiiloon kesällä. Vanhemmassa lampolassa (lämmin) kuivitettua alaa on noin 310 m 2 ja uudessa lampolassa (kylmä) noin 150 m 2. Kuivitusalan reunaseinämien korkeudet ovat 50-65 cm. Lannan varastointiin käytetään tarvittaessa myös katettua laakasiiloa pinta-alaltaan noin 170 m 2 seinäkorkeuksien ollessa noin 2,5 metriä. Laakasiilo on viemäröity vanhaan lietesäiliöön, jonne mahdollisesti muodostuvat nesteet valuvat. Lannan varastotilaa on lampoloissa ja laakasiilossa yhteensä noin 650 m 3, mikä on riittävä hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Rehuvarastointi Säilörehua valmistetaan esikuivattuna pyöröpaaleihin noin 100 tonnia vuodessa. Jaloittelu ja laiduntaminen Lampaita laidunnetaan toukokuulta lokakuulle. Laidunalaa on perinnebiotooppien hoitosopimuksen piirissä noin 19 hehtaarin verran ja tämän lisäksi laidunnetaan noin 50 hehtaarin suuruista saarta Linnansaaren kansallispuiston alueella. Laitumilla on jatkuvasti tarjolla kivennäis- ja suolakiviä, varsinainen ruokintapaikka järjestetään tarvittaessa syyspuolella. Pellot Peltoja on käytettävissä noin 65 hehtaaria ja ne sijaitsevat noin kahden kilometrin säteellä tilakeskuksesta. Hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle tarvitaan peltoa laskennallisesti noin 31 ha, joten peltopinta-ala on riittävä. Pelloilla tuotetaan tilan tarvitsema rehu ja vilja.
3 ASIAN KÄSITTELY Jätteet ja polttoaineet Tila on tavanomaisen yhdyskuntajätteen osalta järjestetyssä jätteenkeräyksessä. Vaaralliset jätteet (akut, öljyt, torjunta-aineet, loisteputket ym.) toimitetaan niiden keräyspisteeseen tai kerääjälle. Metalliromun käy metalliromuyritys 3-4 vuoden välein. Muovijäte toimitetaan mahdollisuuksien mukaan niiden hyötykeräykseen. Kuolleet eläimet toimitetaan erikoiskuljetuksilla Honkajoelle hävitettäväksi. Kemikaalit, öljyt, polttoaineet Kemikaalit, kuten kasvinsuojelu- ja pesuaineet säilytetään omassa lämpimässä varastossaan lampolan teknisessä tilassa. Tilalla on noin 5000 litran suuruinen lämpökeskuksen öljysäiliö, joka on sijoitettu betoniseen valuma-altaaseen. Kuivurin öljysäiliö on muovinen kaksiosainen noin 3000 litran vetoinen säiliö sijaiten peltialtaassa betonibunkkerissa. Polttoainesäiliö on 1990 litran suuruinen. Lisäksi muita öljytuotteita varastoidaan noin 600 litraa katetussa konehallissa. Säiliöt on tarkastettu vuonna 2009. Liikenne ja ympäristökuormitus Pääosa tilan toiminnasta aiheutuvasta ulkopuolisesta (raskaasta) liikenteestä muodostuu teuraskuljetuksista noin 10 kertaa vuodessa. Tilan sisäinen liikenne on tavanomaista maatalouden harjoittamiseen liittyvää liikennettä: lannanajoa ja rehujen hakemista. Varsinaisesta tilakeskuksesta ei todennäköisesti aiheudu haju- tms. haittaa vieraalle asutukselle pitkien etäisyyksien ja lannan olomuodon takia. Myös lannanlevityksen aikaiset haju- tai meluhaitat ovat vähäiset. Laajentuvasta toiminnasta huolimatta tilan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu naapurustoon kohtuutonta haittaa. Kuuluttaminen, tiedottaminen ja lausunnot Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu kunnan virallisella ilmoitustaululla 11.9.-10.10.2012. Hakemuksen johdosta pyydettiin lausunto terveydensuojeluviranomaiselta. Muistutukset, mielipiteet ja lausunnot Kuulutusaikana ei jätetty muistutuksia. Terveydensuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan mm. (pääkohtia referoituna): lanta, virtsa sekä muut jätteet on sijoitettava ja hoidettava niin, että terveydellistä haittaa ei talousvedelle eikä ympäristölle aiheudu lannan varastoinnissa, käsittelyssä ym. on noudatettava ns. nitraattiasetuksen määräyksiä peltolannoituksissa on huomioitava suojaetäisyydet talousvesikaivojen ympärille eläinten sairaustapauksissa ja jos sairaus voi levitä lannan ja jätteiden välityksellä, on huolehdittava lannan- ym. käsittelystä siten, että terveyshaittaa tai sairauden leviämistä ei aiheudu kemikaalien käsittelyssä on oltava huolellinen, ja ne on säilytettävä lukitussa tilassa siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Ulkona valvomattomassa tilassa niitä ei saa säilyttää.
4 LAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää haetun ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan. Tilanpidossa on toimittava hakemuksen mukaisesti ja noudatettava tämän päätöksen lupaehtoja sekä muuta toimintaa koskevia säännöksiä. LUPAEHDOT 1. Lannan varastotilavuuden on katettava koko vuoden varastointitarve, josta kuitenkin voidaan vähentää laitumelle jäävä virtsa ja lanta. Tilan käytössä olevien lantavarastojen on oltava tiiviit ja siten rakennetut (mm. luiskat, kuormauslaatat), että lantaa tai lantavesiä ei pääse valumaan ympäristöön. (YSL 4, 5, 7, 43, naapl 17, Valtioneuvoston asetus 931/2000) 2. Lannan levityspeltoa on oltava vuosittain käytössä vähintään 31 hehtaaria hakemuksen mukaisella eläinmäärällä, missä alassa eivät ole mukana esim. mahdolliset suojakaistat. (YSL 43 ) 3. Lantavarasto on tyhjennettävä vuosittain perusteellisesti, jotta sen kunto voidaan tarkastaa vaurioiden havaitsemiseksi. Myös muiden kemikaalipolttoaine- ym. varastojen, rakenteiden ja säiliöiden kuntoa on seurattava ja havaitut vauriot on korjattava viipymättä. (YSL 43 ) 4. Lannan kuormauksen ja kuljetuksen yhteydessä on huolehdittava, ettei lantaa pääse leviämään ympäristöön. (YSL 7-8, 42 ) 5. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä on noudatettava ns. nitraattiasetuksen vaatimuksia. Erityisesti pohjavesialueen pellolla on ylilannoitusta ja torjunta-aineiden käyttöä vältettävä pohjaveden tilan turvaamiseksi (Vna 931/2000) 6. Mahdollisten talousvesikaivojen ympärille on jätettävä kaltevuudesta, maalajista ja pohjavesikorkeudesta riippuen 30-100 metrin levyiset suoja-alueet, joille lantaa ja torjunta-aineita ei levitetä. (YSL 8 ) 7. Kuolleiden eläimien hävittämisessä noudatetaan kunnaneläinlääkärin ohjeita. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja on huolehdittava, että lyhytaikaisestakaan varastoinnista ei aiheudu terveys- tms. haittaa. (YSL 43, Mmma 1022/2000, 850/2005) 8. Jätehuolto kokonaisuudessaan on hoidettava niin, että siitä ei aiheudu terveys- tms. haittaa. Ne hyötyjätteet, joiden keräys on järjestetty paikkakunnalla, on toimitettava niiden keräyspisteisiin. (YSL 4, 7, 42-43, JäteL 13, kunnan jätehuoltomääräykset)
9. Vaaralliset jätteet (aiemmin ongelmajätteet) on toimitettava asianmukaisiin vastaanottopisteisiin tai ne saa luovuttaa vain asianmukaisen keräysluvan omaavalle yritykselle. Niiden välivarastointi tilalla on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa eikä jätteitä pääse leviämään ympäristöön (JäteL. 15, 17 ). Vaaralliset kemikaalit on säilytettävä lukitussa tilassa siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. 10. Mahdollisista häiriö- tai onnettomuustilanteista, kuten esim. polttoainevuodoista, on välittömästi ilmoitettava alueelliselle pelastusviranomaisille sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tilalla on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen hallitsemiseksi ja ympäristövahinkojen minimoimiseksi (Ysl 43, 62 ) 11. Tilanpidosta on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle niiltä osin kuin tiedot koskevat tämän lupapäätöksen valvontaa (YSL 83 ) 12. Mikäli toiminta lopetetaan, on toiminnanharjoittajan viimeistään puoli vuotta ennen lopettamisajankohtaa esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista, toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä. (YSL 43, JL 13 ) 13. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia, tai luvasta poikkeavia säännöksiä, on asetusta noudatettava (YSL 56 ). 5 PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä ovat ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: terveyshaittaa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa maaperän ja pohjaveden pilaantumista erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1. momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle Hakijan maatila sijoittuu haja-asutusalueelle perinteiselle viljelyalueelle eikä aiottu toiminnan laajentaminen muuta mainittavasti alueen aikaisemman käytön luonnetta. Tilanpidosta ei lautakunnan käsityksen mukaan aiheudu ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle, kun otetaan huomioon välimatkat lähikiinteistöille ja kun noudatetaan lupamääräyksiä, nitraattiasetusta, ympäristö- ym. tukiehtoja sekä muita viranomaisohjeita. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Päätöksen ehdoilla pyritään ennalta ehkäisemään vesien pilaantumista (ehdot 1, 2, 5 ja 6) sekä ehkäisemään lannan levityksestä naapureille aiheutuvaa haittaa (4, 5). Jätehuoltoa koskevilla määräyksillä (8 ja 9) pyritään estämään roskaantumista ja terveyshaittoja. Kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun tarpeita var-
ten (11). Terveydensuojeluviranomaisen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä. 6 VALVONTA Maatilan toiminnan valvonta perustuu pitkälti viljelijän omiin toimenpiteisiin, viljelysuunnitelmaan ja sen noudattamiseen, maanäytteisiin ja viljavuustutkimuksiin yms. Tukiviranomaiset (mm. TE-keskus) tekevät valvontaa tukiehtojen osalta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo tilaa tämän ympäristöluvan ja nitraattiasetuksen nojalla. Valvontakeinoina ovat tarvittaessa tilalle tehtävä rutiinikäynti tai käynti esim. viranomaiselle tehdyn ilmoituksen (valituksen) johdosta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 7-8, 28, 41-43, 45-46, 52, 55-56, 62, 76, 81, 83, 90 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 29.12.2009) 1, 7, 19, 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (646/2011) 13, 15, 17 Valtioneuvoston asetus (ns. nitraattiasetus) 931/2000 Maa- ja metsätalousministeriön asetukset 1022/200, 850/2005 Rantasalmen kunnan yleiset jätehuoltomääräykset Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksa PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaisesti laajentuessa tai muuttuessa on haettava uusi lupa. Toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä vireille 31.12.2022 mennessä. Hakemuksessa esitetään ainakin toiminnan yleiskuvaus, eläin- ja peltomäärät, arvio ympäristövaikutuksista sekä mahdolliset muutokset ympäröivässä maankäytössä. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Mikael Westerstråhle Jäljennös Rantasalmen kunnanhallitus Terveydensuojeluviranomainen/Itä-Savon sairaanhoitopiiri Etelä-Savon ELY-keskus KÄSITTELYMAKSU Lupahakemuksen käsittelystä peritään Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan mukaisesti 750 euroa. MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudesta kirjallisella valituksella, joka on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. 7 Pekka Sorjonen ymp.sihteeri