RD-paalutusohje. Suunnittelu- ja asennusohjeet porattaville RD - ja RDs-paaluille

RD-paalutusohje Suunnittelu- ja asennusohjeet porattaville RD - ja RDs-paaluille Päivitetty 01/2010

Kuva: Reino Heikinheimo 2. Käyttökohteet 3. Pohjatutkimukset 1. Yleistä Tämä ohje käsittelee poraamalla asennettavia RD - ja RDs-paa luja. RD-paalutusohje perustuu Pienpaalutusohjeeseen (PPO-2007) sekä Tiehallinnon Porapaalutusohjeeseen. Ohjeessa merkintä RD kattaa sekä RD- että RDs-paalut, ellei toisin ole mainittu. RD-paalu on poraamalla asennettava, yleensä kärjellä kalliossa kantava teräsputkipaalu. RD-paaluissa paksuseinämäinen teräsputki toimii porauksen aikana porausputkena ja valmiissa paalussa kantavana rakenteena. voidaan tarvittaessa betonoida ja raudoittaa ja suunnitella teräksen ja betonin liittorakenteena. RD-paalut jatketaan joko kierreholkkijatkoksella tai hitsaamalla. Porapaalu on mahdollista asentaa kaikkien maakerrosten läpi haluttuun syvyyteen aina kallioon asti. Porapaalutuksen ympäristövaikutukset, kuten maan syrjäytyminen, painuminen, tärinä ja pohjavedenpinnan aleneminen, ovat vähäisiä. Porauslaitteet ja -menetelmät valitaan kohteen vaatimusten mukaisesti. Laitteen ja menetelmän oikealla valinnalla saavutetaan suunniteltu lopputulos ja minimoidaan ympäristövaikutukset. RD-paalun suoruus sekä kärjen kalliokontakti voi daan tarkastaa asennuksen jälkeen. RD-paalujen korkea laatutaso mahdollistaa paalun rakenteen kestävyyden korkean käyttöasteen. RD-paalujen käyttö on riskitöntä. tuksen kesto on lyhyt ja tarkasti ennakoitavissa. Tästä on hyötyä erityisesti teollisuus-, silta- ja väylärakenta misessa, joissa suunnitellun aikataulun toteutuminen on tärkeää. Porapaalut soveltuvat käytettäväksi erityisesti seuraavissa kohteissa: Maassa on vaikeasti läpäistäviä esteitä kuten kiviä, lohkareita tai vanhoja perustusrakenteita. tustyö tehdään lähellä olemassa olevia rakennuksia tai rakenteita: tiukat rajoitukset paalutuksen ympäristövaikutuksille, kuten tärinälle, maaperän painumille ja siirtymille matalat ja ahtaat tilat. t halutaan saada varmasti tukeutumaan kallioon: puristus- tai vetorasitetut kallioon tukeutuvaksi suunnitellut paalut tunkeutumistasovaatimus esimerkiksi alikulkusiltojen rakentamisessa. Perustukseen kohdistuu suuria keskittyneitä kuormituksia paaluperustusta edellyttävissä pohjasuhteissa, jolloin tavanomaisten paalujen käyttö johtaa suureen paalumäärään ja suuren anturaan. Perustukseen kohdistuu suuria keskittyneitä kuormituksia kitkamaa-alueilla, jolloin tavanomainen maanvarainen anturaperustus johtaa suureen anturaan ja suuriin maansiirtotöihin. Kalliopinta on vino, jolloin paalujen liukuminen kalliopinnalla estetään poraamalla paalut kallioon. Kalliopinta on lähellä maanpintaa, jolloin jäykkä kiinnitys perustuksen stabiliteetin saavuttamiseksi varmistetaan poraamalla paalut kallioon. tukselle on asetettu korkeat tarkkuus- ja laatuvaatimukset: RD-paalut saadaan asennettua tarkasti suunnitelman mukaisesti, jolloin paalutukselle voidaan asettaa esimerkiksi normaalia tiukemmat sijainti- ja kaltevuuspoikkeamavaatimukset. Asennusmenetelmä mahdollistaa paalun ja kalliokontaktin tarkastuksen asennuksen jälkeen. Pohjatutkimusten tekemistä säätelevät yleisellä tasol la Suomen rakentamismääräyskokoelman osa B3 sekä Eurokoodit SFS-EN 1997-1 ja SFS-EN 1997-2. Porapaalujen suunnittelua varten tehtäviä pohjatutkimuksia on käsitelty tarkemmin Tiehallinnon Porapaalutusohjeessa ja Pienpaalutusohjeessa (PPO-2007). Pohjatutkimuksissa selvitetään esimerkiksi seuraavia asioita kohteen vaativuus huomioon ottaen: Kalliopinnan sijainti ja kallion laatu pituuden määrittäminen n tukeutumis- ja toimintatavan määrittäminen Maakerrokset ja niiden ominaisuudet sekä pohja vedenpinnan taso Lähtötiedot paalun geotekniseen ja rakenteen suunnitteluun Porattavuus, kuten kivet ja lohkareet sekä muut asentamista vaikeuttavat esteet Ympäristövaikutusten huomioon ottaminen Maaperän mahdollinen aggressiivisuus Porapaalun dokumentoitua asentamista voidaan tietyin edellytyksin pitää porakonekairausta vastaa vana pohjatutkimusmenetelmänä. 2 3

4. RD-paalujen materiaalit ja tarvikkeet Yleistä RD-paalujen rakenne on esitetty sivuilla 4 ja 5 olevissa kuvissa. RD-paalu koostuu paaluputkesta tai paaluelementistä (RD90 - RD220 ja RDs90-RDs220), paalun alapäässä olevasta maakengästä ja avarrinkruunusta (käytettässä keskistä porausmenetelmää), ulkopuolisesta kierreholkkijatkoksesta (RD90-RD220 ja RDs90- RDs220) sekä paalun yläpäähän mahdollisesti asennettavasta paaluhatusta. Teräslajit ja standardit RD-paalujen RD90 - RD320 vakioteräslaji on. RDs-paalujen RDs90-RDs220 teräslaji on. Teräslajia voidaan käyttää myös paaluissa RD270 - RD320. RD400 - RD800 paalujen vakioteräslaji on S355J2H. Teräslajit X60 ja X70, ja ovat myös mahdollisia. jen tekniset toimitusehdot ovat standardien SFS-EN 10219-1 (S355J2H, ja ) tai DIN 17120 (X60 ja X70; teräslajit standardin API 5L mukaan) mukaisia ja mitat ja toleranssit standardin SFS-EN 10219-2 mukaisia. materiaalista toimitetaan vähintään standardin SFS-EN 10204 tyypin 2.2 mukainen ainestodistus. putket ja -elementit RD-paalujen poikkileikkaussuureet on esitetty taulukossa 5. t toimitetaan joko paaluputkina (RD90- RD800) tai RD-paaluelementteinä, joissa on kierteytetyt päät (RD90-RD220 ja RDs90-RDs220). RD-paaluputkien ja -elementtien pituudet ovat taulukon 3 mukaisia. RD-paaluputkista ja RD-paaluelementeistä RD90-RD320 voidaan tilauksesta tarvittaessa poistaa projektikohtaisesti putken pituussauman sisäpurse. Käytettäessä yleisimpiä pilottikruunuja ei sisäpurseen poisto ole yleensä välttämätöntä, mutta purseen vaikutus pilottikruunun valintaan on syytä ottaa huoomioon. 4. Taulukko 1: RD - ja RDs-paalujen teräslajit. Teräslaji Teräslaji fy min [MPa] 3. Kemiallinen koostumus, max C [%] Mn [%] P [%] S [%] Mekaaniset ominaisuudet fu [MPa] A 5 min [%] 2. T [ C] Iskusitkeys 1. KV min [J] S355J2H 355 470-630 20-40 27 440 490-630 17-40* ) 27 550 600-760 14-20* ) 27 X60 415 520 18 0** ) 27 X70 485 570 18 0** ) 27 CEV [%] S355J2H 0,22 1,60 0,030 0,030 0,39 0,16 1,60 0,020 0,018 0,39 0,12 1,90 0,020 0,015 0,43 X60 0,19 1,75* ) 0,030 0,030 0,43 X70 0,19 2,00* ) 0,030 0,030 0,43 * ) Mangaanipitoisuutta voidaan nostaa, jos hiilipitoisuutta lasketaan. API 5L/ISO 3183 Taulukko 4, huomautus b. *) Yli 10 mm seinämäpaksuuksilla iskusitkeysarvot määritetään erikseen **) API 5L mukainen vaatimus; muu vaatimus sovitaan erikseen RD-paaluputket ja -elementit toimitetaan taakkalapuilla varustettuina, joista ilmenee valmistajan ja mittatietojen lisäksi RD-paalujen teräslaji. Ilman näitä merkintöjä paaluputkea ei saa käyttää RD-paaluissa. Jatkokset RD-paalut jatketaan joko ulkopuolisella kierreholkkijatkoksella (RD90 - RD220 ja RDs90-RDs220) tai hitsaamalla. Jatkaminen kierreholkkijatkoksella RD- ja RDs-paalujen kierreholkkijatkokset on esitetty kuvassa 1. RDs-paalun jatkosholkki on paalumitoiltaan vastaavan RD-paalun jatkosholkkia pidempi ja siinä on holkin päissä kierteyttämätön suora osuus. RDs-paaluelementissä on vastaava suora sorvattu osuus, mutta RD-paaluelementissä ei. RD- ja RDs-paalujen jatkosholkkeja ei eri paalutyypeissä saa käyttää ristiin. Ruukin valmistamat kierreholkkijatkokset täyttävät PPO-2007:ssa ja standardin 1993-5, osan 5 kansallisessa liitteessä mekaanisille jatkoksille asetetut kestävyysja jäykkyysvaatimukset. Jatkoksen vetokestävyydeksi taataan 50 % paalun puristuskestävyydestä. Käyttämällä kierreholkkijatkosta RDs-paalun jatkamisessa, teräksen suuri lujuus 550 MPa voidaan huomioida täysimääräisesti paalun kantokyvyssä. Kierreholkkijatkoksen muita etuja ovat helppo ja nopea jatkaminen, hyvä väsytyskestävyys sekä korkealaatuinen lopputulos vaikeissakin asennusolosuhteissa. elementtien päissä tai tarvittaessa vain toisessa päässä, kun kyseessä on aloitus- tai lopetusputki, on kierteet. Uppovasarakalustoa käytettäessä paaluputken ja holkin kierteet ovat vasenkätiset ja päältälyövää vasaraa käytettäessä oikeakätiset. Taulukossa 2 on esitetty kierreholkkijatkosten ulkohalkaisijat ja pituudet sekä suositeltavat avarrinkruunujen tyypit ja mitat. Kierreholkkijatkoksen holkin ulkohalkaisija on 3,4 11 mm pienempi kuin suositeltavien avarrinkruunujen halkaisijat, jolloin hankalissakin maaperäolosuhteissa paalut saadaan asennettua luotettavasti. 2. RD Kuva 1: RD - ja RDs-paalujen jatkosholkit. 1. RDs Jatkaminen hitsaamalla Hitsaamalla jatkettaessa paalut toimitetaan tilauksen mukaisilla hitsausviisteillä, joiden kulma on yleensä 30. Mekanisoitua hitsausta varten voidaan hitsausviisteeseen koneistaa pontti, joka toimii juuritukena. Pienpaaluohjeessa PPO-2007 sekä Tiehallinnon Porapaalutusohjeessa on esitetty vaatimukset hitsaajille, hitsaukselle, hitsien tarkastuksille ja testaukselle. Tarkastusja testaustoimenpiteet riippuvat pohjarakennuskohteen vaativuudesta. Ruukin ohjeessa Teräsputkipaalujen jatkaminen hitsaamalla (www.ruukki.com/infra/fi) annetaan suosituksia hitsaustyön tekemiselle, hitsien laatuvaatimuksille ja tarkastukselle. 5. RD-pienpaalun rakenne, RD90-RD320 ja RDs90-RDs220 6. 1. hattu, ks. taulukko 9 2. Lopetusputki (kierteytys vain toisessa päässä) 3. Kierreholkkijatkos (RD90-RD220 ja RDs90-RDs220) tai hitsattu jatkos (RD90-RD320) 4. Jatkoputki (kierteytykset molemmissa päissä) 5. Aloitusputki (kierteytys vain toisessa päässä) 6. Maakenkä / avarrinkruunu, ks. taulukko 2 3. RD-suurpaalun rakenne, RD400-RD800 1. Kierresaumahitsattu paaluputki 2. Hitsattu jatkos, ks. Ruukin ohje Teräsputkipaalujen jatkaminen hitsaamalla 3. Maakenkä / avarrinkruunu 4 5

Taulukko 2: RD - ja RDs-paalujen kierreholkkijatkosten ulkohalkaisijat ja pituudet sekä suositeltavat avarrinkruunujen tyypit ja mitat. RD-paalu Jatkosholkki D tuotteet L RDs-paalu Jatkosholkki D L Atlas Copco Avarrinkruunun ulkohalkaisija Porakruunut Robit Avarrinkruunun ulkohalkaisija RD90 101,6 110 RDs90 101,6 140 Symmetrix P89/8-RD * 107 ROX+ RD90/8 * 105 RD115/6,3 127,0 120 RDs115/6,3 127,0 150 Symmetrix P114/8-RD 132 DTH-ROX+ RD115/10 134 RD115/8 127,0 120 RDs115/8 127,0 150 Symmetrix P114/8-RD 132 DTH-ROX+ RD115/10 134 RD140/8 152,4 140 RDs140/8 152,4 180 Symmetrix P140/8-RD 158 DTH-ROX+ RD140/10 160 RD140/10 152,4 140 RDs140/10 152,4 180 Symmetrix P140/10-RD 158 DTH-ROX+ RD140/10 160 RD170/10 181,9 180 RDs170/10 181,9 210 Symmetrix P168/12.5-RD 188 DTH-ROX+ RD170/12,5 188 RD170/12,5 181,9 180 RDs170/12,5 181,9 210 Symmetrix P168/12.5-RD 188 DTH-ROX+ RD170/12,5 188 RD220/10 229,0 180 RDs220/10 234,9 210 Symmetrix P219/10-RD 239 DTH-ROX+ RD220/12,5 240 RD220/12,5 234,9 180 RDs220/12,5 234,9 210 Symmetrix P219/12.5-RD 239 DTH-ROX+ RD220/12,5 240 Huom. Kaikki porakruunut ovat uppovasarakalustolle, paitsi tähdellä (*) merkityt, jotka ovat tarkoitettu päältälyövälle kalustolle. Uppovasarakalustoa käytettäessä paalujatkosten kierteytyksen tulee olla vasenkätinen ja päältä lyövää kalustoa käytettäessä oikeakätinen. Porakruunut ja maakengät RD-paalut porataan joko keskisellä tai epäkeskisellä porausmenetelmällä, jolloin paalun alapää varustetaan porausmenetelmän edellyttämällä avarrinkruunulla ja/ tai maakengällä. Taulukko 3: RD - ja RDs-paalujen pituusvalikoima. pituus RD90 RDs90 RD115 RDs115 RD140 - RD220 RDs140-RDs220 1 m O O O O O 1,2 m O O O O O 1,5 m O O O O O 2 m O O O O O 3 m O O O O O 4 m O O O O O 6 m X X O O O 12 m X X X X 12-16 m O O O O 16-32 m O RD270 - RD320 RD-paaluputket: X = varastomitta O = projektikohtainen mitta = ei valmistuksessa = saatavana kierteytettynä RD- ja RDs-paaluelementtinä RD400-RD800 Avarrinkruunu ja/tai maakenkä jäävät osaksi paalun kantavaa rakennetta, jolloin niiden on kestettävä niihin kohdistuvat rasitukset. Kallion ja avarrinkruunun tai maakengän välisen kontaktin on oltava sellainen, että kuormat siirtyvät luotettavasti paalusta kallioon. Porakruunu tai maakenkä ei esimerkiksi saa tukeutua kalliohyllylle mikäli paalua ei ole täytetty juotoslaastilla tai betonilla. Suositeltavaa on, että osaksi paalun kantavaa rakennetta jäävät porakruunu tai maakenkä ulottuvat porareiän pohjan tasolle. Käytettäessä kierreholkkijatkoksia porakruunut suositellaan valittavaksi taulukon 2 mukaan. Erilaisia maaperässä olevia esteitä, kuten puupaaluja ja betonirakenteita, varten on olemassa erikoiskruunuja. Taulukko 4: RD - ja RDs-paalujen teräslajivalikoima ja jatkaminen. S355J2H Teräslaji Jatkaminen RD90 - RD220/12,5 X X X RDs90 - RDs220/12,5 X X X RD270/10 X X X X RD270/12,5 X X X X RD320/10 X X X X RD320/12,5 X X X X RD400 X X X X X X RD500 X X X X X X RD600 X X X X X X RD700 X X X X X X RD800 X X X X X X X60 X70 Kierreholkki Hitsaus 5. Suunnittelu Yleistä Porapaalujen suunnittelu voidaan tehdä joko Suomen rakentamismääräyskokoelman tai Eurokoodi-suunnittelujärjestelmän mukaisesti. Molempien suunnittelujärjestelmien mukainen mitoitus on esitetty PPO-2007:ssa. Eurokoodi-suunnittelujärjestelmän mukainen mitoitusmenettely kaikille (pora)paaluille tullaan esittämään vuonna 2010 julkaistavassa tusohje 2010- julkaisussa. jen on riittävällä varmuudella kestettävä niille tulevat rasitukset koko käyttöiän ajan ja täytet tävä muut niille asetetut vaatimukset. RD-paalujen mitoitus käsittää ainakin seuraavat tarkastelut: geotekninen kestävyys paalun rakenteen kestävyys poikkileikkauksen kestävyys stabiliteetin menetys paalun nurjahtaessa siirtymät pitkäaikaiskestävyys. Taulukko 5: RD - ja RDs-paalujen poikkileikkausuureita. D t D A=Teräspoikkileikkauksen pinta-ala Au=n vaipan pinta-ala Ab=n kärjen pinta-ala t M [kg/m] A [mm 2 ] Au [m 2 /m] W el = Taivutusvastus EI = Taivutusjäykkyys Ab [mm 2 ] Wel [cm 3 ] EI [knm 2 ] Korroosiovähennetyt poikkileikkaussuureet A1,2=Poikkileikkausala 1,2 mm korrosiovähennyksen jälkeen A1,2 [mm 2 ] EI1,2 [knm 2 ] A2,0 [mm 2 ] EI2,0 [knm 2 ] RD/RDs90 88,9 6,3 12,8 1635 0,28 6207 31,6 295 1304 228 1089 186 RD/RDs115/6,3 114,3 6,3 16,8 2138 0,36 10261 54,7 657 1711 514 1432 423 RD/RDs115/8 114,3 8,0 21,0 2672 0,36 10261 66,4 797 2245 654 1966 563 RD/RDs140/8 139,7 8,0 26,0 3310 0,44 15328 103,1 1513 2788 1250 2445 1082 RD/RDs140/10 139,7 10,0 32,0 4075 0,44 15328 123,4 1810 3553 1547 3210 1379 RD/RDs170/10 168,3 10,0 39,0 4973 0,53 22246 185,9 3284 4343 2823 3928 2526 RD/RDs170/12,5 168,3 12,5 48,0 6118 0,53 22246 222,0 3924 5488 3462 5073 3165 RD/RDs220/10 219,1 10,0 51,6 6569 0,69 37703 328,5 7557 5748 6533 5205 5869 RD/RDs220/12,5 219,1 12,5 63,7 8113 0,69 37703 396,6 9124 7292 8100 6749 7436 RD270/10 273,0 10,0 64,9 8262 0,86 58535 524 15024 7238 13037 6560 11741 RD270/12,5 273,0 12,5 80,3 10230 0,86 58535 637,2 18265 9205 16278 8527 14982 RD320/10 323,9 10,0 77,4 9861 1,02 82397 751 25533 8645 22207 7839 20031 RD320/12,5 323,9 12,5 96,0 12229 1,02 82397 916,7 31178 11012 27852 10206 25676 RD400/10 406,4 10,0 97,8 12453 1,28 129717 1204,5 51399 10926 44816 9912 40491 RD400/12,5 406,4 12,5 121,4 15468 1,28 129717 1477,9 63064 13941 56481 12928 52156 RD500/12,5 508,0 12,5 152,7 19458 1,60 202683 2352,6 125486 17548 112605 16279 104118 RD500/14,2 508,0 14,2 172.9 22029 1.60 202683 2645.6 141117 20118 128236 18849 119749 RD600/12,5 610,0 12,5 184,2 23464 1,92 292247 3434,6 219985 21169 197655 19644 182915 RD600/14,2 610,0 14,2 208.6 26579 1,92 292247 3869.0 247 808 24284 225478 22759 210738 RD600/16 610,0 16,0 234.4 29858 1,92 292247 4320.7 276741 27563 254411 26038 239671 RD700/12,5 711,0 12,5 215,3 27430 2,23 397035 4707,3 351421 24754 316032 22975 292638 RD700/14,2 711,0 14,2 244.0 31085 2,23 397035 5309.0 396344 28409 360955 26630 337561 RD700/16 711,0 16,0 274.2 34935 2,23 397035 5936.4 443184 32259 407795 30480 384401 RD800/12,5 813,0 12,5 246,8 31436 2,55 519124 6195,8 528907 28375 475964 26340 440929 RD800/14,2 813,0 14,2 79.7 35635 2,55 519124 6994.2 597061 32575 544118 30539 509083 RD800/16 813,0 16,0 314.5 40062 2,55 519124 7828.3 668266 37001 615323 34966 580288 6 7

Taulukko 6: Kierreholkkijatkosten kestävyydet ja suositeltavat esikiristysmomentit. Taulukko 7: Korroosion aiheuttama seinämäpaksuuden menetys maassa oleville suojaamattomille teräspaaluille pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolella (SFS-EN 1993-5). Vetokestävyys [kn] Vetokestävyys [kn] Puristuskestävyys Taivutuskestävyys Taivutusjäykkyys EI (0,3 0,8 M) Suositeltava kiristysmomentti [knm] Tavoitekäyttöikä 5 vuotta 25 vuotta 50 vuotta 75 vuotta 100 vuotta RD90 360 RDs90 450 Täyttää PPO-2007:n ja standardin SFS-EN 1993-5 Eurocode 3: Teräsrakenteiden suunnittelu, osa 5, paalut, kansallisen liitteen vaatimukset Täyttää PPO-2007:n ja standardin SFS-EN 1993-5 Eurocode 3: Teräsrakenteiden suunnittelu, osa 5, paalut, kansallisen liitteen vaatimukset Täyttää PPO-2007:n ja standardin SFS-EN 1993-5 Eurocode 3: Teräsrakenteiden suunnittelu, osa 5, paalut, kansallisen liitteen vaatimukset RD115/6,3 470 RDs115/6,3 590 1,0 RD115/8 590 RDs115/8 750 1,0 RD140/8 730 RDs140/8 910 1,0 RD140/10 900 RDs140/10 1120 1,0 RD170/10 1100 RDs170/10 1370 1,0 RD170/12,5 1350 RDs170/12,5 1680 1,0 RD220/10 1450 RDs220/10 1810 1,0 RD220/12,5 1790 RDs220/12,5 2230 3,0 1,0 Häiriintymättömät luonnonmaat (hiekka, siltti, savi, liuskekivi) Tiivistämättömät, ei-aggressiiviset kivennäismaatäytöt (savi, liuskekivi, hiekka, siltti) Pilaantuneet luonnonmaat ja teollisuusalueiden maa-alueet Aggressiiviset luonnonmaat (suo, räme, turve) Tiivistämättömät ja aggressiiviset täytemaat (tuhka, kuona) Tavanomaiset olosuhteet 0,00 0,30 0,60 0,90 1,20 0,18 0,70 1,20 1,70 2,20 Tavanomaisesta poikkeavat tai aggressiiviset olosuhteet 0,15 0,75 1,50 2,25 3,00 0,20 1,00 1,75 2,50 3,25 0,50 2,00 3,25 4,50 5,75 Geotekninen kestävyys Ehjään suomalaiseen kallioon tukeutuvan porapaalun kärkivastus ei yleensä ole mitoittava, vaan kestävyys määräytyy rakenteen kestävyyden perusteella. t porataan yleensä vähintään 0,5 m tai kolmen halkaisijamitan verran ehjään kallioon, kuitenkin enintään 1,5 m. Pysyvän vetorasituksen kuormittaessa paalua, se toimii ankkurina ja se suunnitellaan noudattaen ankkuroinnista annettuja ohjeita. Maakerroksiin tukeutuvien paalujen geotekninen puristus- ja sivukuormakestävyys suunnitellaan PPO-2007 tai Tiehallinnon Porapaalutusohjeen mukaan. Siirtymät Pystysuuntaiset siirtymät syntyvät sekä paalun varren että maaperän muodonmuutoksista. Kallioon tukeutuvan paalun pystysuuntainen siirtymä on yhtä suuri kuin paalun varren kimmoinen kokoonpuristuma. Vaakasuuntaiset siirtymät voidaan määrittää esim. alustaluku- tai moduulimenetelmällä PPO-2007 mukaisesti. Siirtymien on pysyttävä ylärakenteen sallimissa rajoissa. Rakenteen kestävyys n rakenteen kestävyyden laskenta tehdään PPO- 2007 tai Tiehallinnon Porapaalutusohjeen mukaisesti. n rakenne voidaan mitoittaa joko teräsrakenteena tai teräsbetoniliittorakenteena. Mikäli paalua kuormittaa puristavan normaalivoiman lisäksi taivutusmomentti/vääntömomentti tai leikkausvoima, on paalu mitoitettava yhdistetyille rasituksille. Taulukossa 10 on esitetty rakenteen mitoituskestävyydet eri olosuhteissa paaluille RD90-RD320 ja paaluille RDs90-RDs220. Kestävyydet on laskettu kahdella eri geometrisella alkutaipumalla, joista PPO-2007 mukaan /600 voidaan käyttää jatkamattomalla ja Lcr/400 jatketulla paalulla. Mitoitusarvot on laskettu kuudelle eri maan leikkauslujuuden arvolle. Teräsrakennemitoituksessa korroosiovaroina on käytetty 1,2 mm ja 2,0 mm ja liittorakennemitoituksessa on käytetty 2,0 mm:n korroosiovaraa. Karkearakeisessa maakerroksessa taipuneen paalun taivutusmurtokestävyyden voidaan arvioida olevan vähintään sama kuin jos kestävyys lasketaan hienorakeisen maakerroksen leikkauslujuudella 50 kpa. Tarkemmin taipuneen paalun taivutusmurtokestävyys karkearakeisessa maakerroksessa voidaan määrittää esimerkiksi elementtimenetelmillä tai elementtijousimallilla. Ruukin www-sivuilta (www.ruukki.com/infra/fi) on ladattavissa RR-ja RD-pienpaalujen rakenteen mitoitusohjelma, jossa paalujen rakenne voidaan mitoittaa PPO-2007 mukaisesti teräsrakenteena tai liittorakenteena. Liittorakennemitoitus voidaan tehdä betonoidulle paalulle tai raudoitetulle ja betonoidulle paalulle. Huom. Korroosionopeudet tiivistetyissä täytöissä ovat pienempiä kuin tiivistämättömissä. Tiivistetyssä täytössä yllä olevat arvot voidaan jakaa kahdella. Annetut arvot ovat vain ohjeellisia. Paikalliset olosuhteet tulee ottaa huomioon. 5 ja 25 vuodelle esitetyt arvot perustuvat mittauksiin, muut arvot on ekstrapoloitu. Korroosio ilmassa sadalle vuodelle: 1 mm normaali-ilmastossa ja 2 mm lähellä merta. Korroosio Tavanomaisissa ja eräissä aggressiivisiksi luettavissa olosuhteissa teräspaalujen korroosio otetaan huomioon tavallisesti ns. korroosiovarana. Korroosiovaran käyttäminen tai ylimitoitus tarkoittaa paalun seinämäpaksuuden kasvattamista siten, että se on arvioidun käyttöiän tavoitekäyttöiän aikana tapahtuvan syöpymisen jälkeenkin vielä riittävä kantamaan rakenteelle suunnitellut kuormat. Tarvittava korroosiovara riippuu rakenteen tavoitekäyttöiästä sekä paalun ympäristön korroosioominaisuuksista. Taulukko 8: Betonoimattomien pienpaalujen mitoittava korroosio 100 vuodessa eri olosuhteissa. Arvoissa on huomioitu keskimääräinen sisäpuolinen korroosio (0,2 mm). Olosuhteet Homogeeniset luonnonmaaolosuhteet pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolella Korroosio 100 vuodessa 1,2 Tiivistetyt kivennäismaatäytöt pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolella Tiivistämättömät kivennäismaatäytöt pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolella 1,5 2,0 Lähde: Jouko Törnqvist, Teräsputkipaalujen korroosio - Mitoitus empiiriseen aineistoon pohjautuen, VTT 2004. 8 9

Taulukko 9: hattujen mitat ja ohjeelliset paalukuormat. hatun mitat [mm x mm x mm] Sallittu ohjeellinen paalukuorma [kn] RD/RDs 90 150 x 150 x 15 350 RD/RDs 115/6 200 x 200 x 20 600 RD/RDs 115/8 250 x 250 x 25 700 RD/RDs 140/8 ja 140/10 250 x 250 x 25 950 RD/RDs 170/10 ja 170/12,5 300 x 300 x 30 1400 RD/RDs 220/10 300 x 300 x 30 1620 RD220/12.5 300 x 300 x 30 1620 RDs220/12.5 350 x 350 x 35 2100 RD270/10 350 x 350 x 30 * 2100 RD270/12,5 350 x 350 x 30 * 2100 RD320/10 400 x 400 x 30 * 2700 RD320/12,5 400 x 400 x 30 * 2700 RD270/10 400 x 400 x 30 * 2300 RD270/12,5 450 x 450 x 40 * 2900 RD320/10 450 x 450 x 40 * 3200 RD320/12,5 500 x 500 x 40 * 3450 *) Ei varastoitava tuote 6. tustyö Yleistä Ennen paalutuksen aloittamista tehdään paalutuksen työ- ja laatusuunnitelma, jossa esitetään työmenetelmät ja -laitteet, joilla paalutustyö suoritetaan sekä mittaukset ja tarkastukset, joilla laatu osoitetaan. Työ- ja laatusuunnitelman sisältöä on kuvattu yksityiskohtaisemmin PPO-2007:ssa. Varsinainen paalutustyö koostuu pääsääntöisesti seuraavista työvaiheista: paaluelementtien tarkastus asentaminen maaputkiporaus jatkaminen kallioporaus tarkastuslyönnit katkaisu paalun puhdistus (raudoitus ja betonointi). RD-paalujen asentamisessa käytettävät porauslaitteet ovat joko päältälyövään vasaraan tai uppovasaraan perustuvia. Molemmilla laitteilla voidaan käyttää joko epäkeskistä tai keskistä porausmenetelmää. Päältälyövällä porauslaitteella voidaan porata halkaisijaltaan enintään noin 200 mm porausputkea. Suurin mahdollinen paalupituus päältälyövällä porauslaitteella asennettaessa on noin 30 m. Uppovasaraan perustuvilla porauslaitteilla on mahdollista porata halkaisijaltaan jopa 800 mm porausputkea. n pituudella ei ole suurta vaikutusta poraustehoon ja asennusnopeuteen. Suurin mahdollinen paalupituus uppovasaralla asennettaessa ei yleensä ole merkityksellinen ja laitteella on asennettu jopa 70 m pitkiä paaluja. Olosuhteiden tavanomaisuus todetaan tavanomaisilla pohjatutkimuksilla tilanteissa, joissa ei ole aihetta olettaa maapohjan pilaantumista tai epävarmoissa olosuhteissa erikoistutkimuksilla, joiden perusteella todetaan, että aggressiivisen olosuhteen raja-arvot eivät ylity. Tavanomaisesta poikkeavien olosuhteiden määrittämistä on käsitelty esimerkiksi PPO-2007:ssa. Taulukossa 7 on esitetty SFS-EN 1993-5 mukaiset suositeltavat korroosiovarat tavanomaisissa ja eräissä aggressiivisissa olosuhteissa. Vaihtoehtoisesti voidaan betonilla täyttämättömien pieniläpimittaisten porapaalujen korroosion suuruuden arvioinnissa käyttää eräissä tavanomaisissa olosuhteissa taulukon 8 mukaisia arvoja. Taulukko perustuu korroosiohavaintojen tilastolliseen käsittelyyn, jossa olosuhteisiin liittyvä riski on otettu huomioon ns. kuoppakorroosio tekijällä ja mahdollinen sisäpuolinen korroosio teoreet tisilla laskelmilla. Myös ulkopuolisen pinnoitteen käyttö korroosiosuojana on mahdollista, vaikka seinämäpaksuuden ylimitoitus on yleensä suositeltava menetelmä. Pinnoite on valittava siten, että se kestää asennuksenaikaiset rasitukset. Vaikka porakruunu tekeekin hieman poikkileikkausta suurempaa reikää maahan, niin maassa olevat kivet ja lohkareet voivat vaurioittaa pinnoitetta. Sähköisiä suojausmenetelmiä käytettäessä on otettava huomioon järjestelmän vaatima sähkövirta tai uhrautuvien anodien vaihdettavuus/kestoikä. n kiinnittäminen yläpuolisiin rakenteisiin n ja yläpuolisen rakenteen liitos voidaan mitoittaa nivelenä. Lyhyet, alle 3 metrin pituiset paalut pyritään kiinnittämään ylärakenteeseen jäykästi. Tarvittaessa voidaan myös pidemmät paalut kiinnittää jäykästi yläpuolisiin rakenteisiin. Jäykästi kiinnitettäessä tulee paalun yläpään momenttikestävyys tarkistaa. RD-paaluissa voidaan käyttää taulukossa 9 esitettyjä RRpaalujen vakiopaaluhattuja. hattujen kestävyys on tarkistettava paaluhatun teräsrakenteen ja paaluhatun päällä olevan betonin puristuskestävyyden ja lävistyskapasiteetin mukaan, kun paalukuorma on noin 90...100% taulukossa 9 esitetystä ohjeellisesta paalukuormasta. ja betonoitaessa varmistetaan, että paaluhattu pysyy paikoillaan. Liittorakennemitoituissa paaluissa varmistetaan, että paaluhatun alapuolelle ei synny betoni- tai juotosvalun jälkeen tyhjätilaa. Tarvittaessa paaluhattuihin voidaan tehdä keskelle reikä ja jälkivalun avulla varmistaa, että paaluhattu on kiinteästi kontaktissa paalun betoniin. Liitettäessä paalun yläpää suoraan yläpuoliseen teräsrakenteeseen, saadaan jäykkä kiinnitys hitsaamalla. jen kiinnitys ylärakenteisiin RD-suurpaaluilla tehdään yleensä tuomalla paalujen sisäpuoliset raudoitteet betonirakenteiden sisään. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. elementtien tarkastus Vastaanoton yhteydessä tarkastetaan, että paaluelementtien materiaali ja mitat vastaavat suunniteltuja ja että elementeissä ei ole vaurioita. Kierrejatkosten suojauksien poistoa ja paaluelementtinippujen tarpeetonta purkua ennen asennusta on vältettävä. Asentaminen RD-paalujen asentamisessa noudatetaan PPO-2007 tai Tiehallinnon Porapaalutusohjetta. 500 500 10 11

Maaputkiporaus Maaputkiporauksen aikana tarkkaillaan asennuksen vaikutusta ympäristöön. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että huuhteluaineen mukana ylösnouse van veden määrä vastaa huuhteluun käytetyn veden määrää ja että ylösnousevan maa-aineksen tilavuus ei merkittävästi ylitä paalun tilavuutta. Jatkaminen Jatkaminen tehdään joko kierreholkkijatkoksella tai hitsaamalla. RD- ja RDs-paaluelementit toimitetaan kierteet kevyesti suojattuina. RD- ja RDs-paaluelementtejä käsiteltäessä työmaalla kierteet pidetään puhtaana esimerkiksi käyttämällä suojahattua. Ennen holkin kiertämistä paikoilleen tulee varmistua sekä paaluelementin pään että holkin kierteiden puhtaudesta ja ehjyydestä. Tarvittaessa kierteet puhdistetaan harjaamalla, vedellä tai paineilmalla. Holkki kierretään paaluelementtiin taulukossa 6 esitettyyn kireyteen. Ylempi paaluelementti kierretään vastaavalla tavalla ja kireydellä holkkiin kiinni. Kun paalu on jatkettu, liitos kykenee kontaktipinnoillaan siirtämään paalulle tulevan kuorman jatkoksen läpi paaluelementiltä toiselle. Tarvittaessa paalujen päiden kontakti on varmistettavissa mittaamalla. Erillisiä jatkostekniikan laadunvarmistustoimenpiteitä ei työmaalla tarvita. Lisätietoja paalun jatkamisesta kierreholkkijatkoksella on esitetty ohjeessa RD ja RDs-paalun kierreholkkijatkos, asennusohje (www.ruukki.com/infra/fi). Hitsatuille jatkoksille on esitetty suosituksia Ruukin ohjeessa Teräsputkipaalujen jatkaminen hitsaamalla (www.ruukki.com/infra/fi). Kallioporaus porataan kallioon suunnitelmien mukaiseen syvyyteen. Kallioporausvaiheessa kiinnitetään huomiota porauslietteen väriin, porauksen tunkeutumisnopeuteen ja huuhteluveden ylösvirtaukseen. Näiden perusteella on mahdollista arvioida kallion laatua. Tarkastuslyönnit Kallioon tukeutuvat porapaalut tarkastuslyödään aina poratankojen ja pilottikruunun ylösnoston jälkeen. Menettely on tärkeä, koska sillä varmistetaan hyvä kalliokontakti ja porapaalun geotekninen kestävyys. Tarkastuslyönnit voidaan tehdä esimerkiksi poravasaralla paaluputken yläpäähän käyttämällä vasaran ja paalun yläpään välissä teräslevyä. Lyöntejä jatketaan kunnes paalua ei saada enää painumaan. lutusohjetta. Betonointi tehdään kuivavaluna aina kun se vain on mahdollista. Mikäli paaluputkeen virtaa vettä, tehdään valu vedenalaisena. Tällöin valuputken alapää ulotetaan paalureiän pohjalle betonointia aloitettaessa ja putken alapää pidetään koko valun ajan betonimassan sisällä. tustyön dokumentointi tustyö dokumentoidaan työ- ja laatusuunnitelman mukaisesti esimerkiksi PPO-2007 tai Tiehallinnon Porapaalutusohjeen mukaisiin paalutuspöytä kirjoihin. n katkaisu t katkaistaan suunnitelmien mukaisista katkaisukorkeuksista kohtisuoraan paalun pituusakselia vas taan. Katkaisu voidaan tehdä katkaisulaikalla tai polttoleikkaamalla. Mahdolliset katkaisun epätasaisuudet poistetaan laikalla hiomalla. n puhdistus Betonoitavien paalujen puhtaus tarkastetaan porauksen jälkeen. un jäänyt porausliete huuhdellaan tarvittaessa vedellä. Tarkempia ohjeita paalun puhdistuksesta annetaan PPO- 2007:ssa ja Tiehallinnon Porapaalutusohjeessa. Raudoitus ja betonointi Puhdistuksen jälkeen asennetaan mahdollinen raudoitus ja paalu betonoidaan. Raudoituksessa ja betonoinnissa noudatetaan PPO-2007 tai Tiehallinnon Porapaa- 12 13

7. RD-paalujen puristuskestävyyden mitoitusarvot Kestävyyden laskennassa käytetyt arvot: Teräksen lujuuden osavarmuusluku 1,0 teräsrakenteena mitoitettaessa Teräksen lujuuden osavarmuusluku 1,1 liittorakenteena mitoitettaessa Betonin lujuuden osavarmuusluku 1,5 liittorakenteena mitoitettaessa c uk d Maan alustaluku Maan murtoarvo Maan leikkauslujuuden osavarmuusluku 1,5 Mitoituskestävyyden muuttaminen sallituksi kantavuudeksi (RakMk) Mitoituskestävyydet voidaan muuttaa sallituiksi kantavuuksiksi jakamalla kestävyydet kuormien yhdistetyllä osavarmuusluvulla, joka voidaan laskea kaavalla: on pysyvien kuormien osavarmuusluku on pysyvän kuorman osuus kokonaiskuormasta on muuttuvan kuorman osavarmuusluku on muuttuvan kuorman osuus kokonaiskuormasta Eurokoodin mukainen mitoitus Eurokoodien mukaisessa mitoituksessa tarkistetaan, että osavarmuusluvuilla laskettu paalun puristuskestävyyden mitoitusarvo on suurempi kuin osavarmuusluvuilla laskettu voimasuuren mitoitusarvo. Voimasuureen mitoitusarvo riippuu hyötykuorman ja pysyvän kuorman suhteesta eurokoodin SFS-EN 1990 -Rakenteiden suunnitteluperusteet kaavan 6.10 mukaisesti sekä kuormakertoimesta KFI. Esimerkki 1 (RakMk:n mukainen mitoitus) : RD170/10 Teräslaji: Korroosiovara: 1,20 mm Jatkamaton paalu: δ g = /600 Maan suljettu leikkauslujuus c uk = 15 kpa ==> Rakenteen mitoituskestävyys taulukosta 10 R d = 1601 kn Osavarmuusluvut Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaisesti: = 1,2 (pysyvät kuormat) = 1,6 (muuttuvat kuormat) Kuormitus: G% = 60% (pysyvät kuormat) Q% = 40% (muuttuvat kuormat) ==> Yhdistetty osavarmuusluku = 1,2. 60% + 1,6. 40% = 1,36 ==> Sallittu kantavuus Esimerkki 2 (Eurokoodin mukainen mitoitus) Hyötykuorma: Q = 800 kn Pysyvä kuorma: G= 1300 kn Rakenteen seuraamusluokka CC2, luotettavuusluokka RC2, kuormakerroin K FI = 1.0 Kuormien mitoitusarvo E d = 1.5. K FI. Q + 1.15. K FI. G = 2695 kn Korroosiovara: 2,0 mm Jatkamaton paalu: δ g = /600 Maan suljettu leikkauslujuus: 15 kpa Mitoitusehdon mukaisia paaluja ovat esim: RDs220/12,5 () (2724 kn liittorakenteena) RD270/10 (2750 kn) ja RD270/12,5 (2870kN). Tämän esitteen sisällön oikeellisuus on tarkastettu mahdollisimman huolellisesti. Emme kuitenkaan vastaa mahdollisista virheistä tai tietojen väärästä soveltamisesta aiheutuneista välittömistä vahingoista. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Taulukko 10: RD - ja RDs-paalujen puristuskestävyyden mitoitusarvot TERÄSRAKENNEMITOITUS LIITTORAKENNEMITOITUS* Korroosiovara 1,2 mm Korroosiovara 2,0 mm Korroosiovara 2,0 mm Teräslaji δ g Leikkauslujuus c uk [kpa] Leikkauslujuus c uk [kpa] Leikkauslujuus c uk [kpa] 5 7 10 15 20 50 5 7 10 15 20 50 5 7 10 15 20 50 RD90 RDs90 RD115/6,3 RDs115/6,3 RD115/8 RDs115/8 RD140/8 RDs140/8 RD140/10 RDs140/10 RD170/10 RDs170/10 RD170/12,5 RDs170/12,5 RD220/10 RDs220/10 RD220/12,5 RDs220/12,5 RD270/10 RD270/12,5 RD320/10 RD320/12,5 *) Betoni K35 /400 252 307 349 384 406 459 231 277 304 332 349 389 242 294 332 361 379 421 /600 286 333 369 405 428 478 261 292 321 350 367 405 275 319 350 380 398 437 /400 252 307 378 443 476 557 231 281 345 386 412 475 242 294 363 412 439 501 /600 286 346 413 467 501 582 261 315 364 406 433 495 275 333 390 434 461 520 /400 386 449 491 533 558 618 354 393 426 459 478 524 378 444 482 519 542 592 /600 429 474 518 561 586 642 378 415 449 482 501 543 426 468 508 545 567 613 /400 386 469 562 623 663 756 354 431 492 541 572 643 378 460 543 595 627 702 /600 435 526 591 656 696 786 398 467 518 569 600 668 429 516 571 626 658 727 /400 426 519 596 657 695 787 399 486 539 590 622 698 416 508 583 637 670 748 /600 483 567 630 693 732 820 451 516 569 622 654 726 474 558 615 670 703 776 /400 426 519 639 756 813 955 399 486 597 684 732 849 416 508 625 726 774 889 /600 483 585 704 796 856 998 451 546 641 720 770 886 474 573 683 763 813 925 /400 598 714 783 854 897 999 561 648 707 766 801 886 593 719 785 850 889 979 /600 676 753 827 899 942 1038 619 684 746 806 841 919 674 758 827 893 931 1014 /400 598 728 892 994 1060 1219 561 683 810 897 953 1084 593 723 880 972 1029 1161 /600 676 817 938 1047 1115 1270 633 763 852 944 1001 1127 674 815 926 1022 1080 1205 /400 653 796 928 1026 1087 1238 621 756 860 946 999 1129 645 786 923 1012 1067 1197 /600 741 881 980 1083 1146 1291 703 820 908 998 1052 1176 735 880 973 1066 1121 1244 /400 653 796 979 1177 1268 1499 621 756 930 1090 1171 1371 645 786 968 1150 1231 1424 /600 741 897 1093 1239 1335 1567 703 850 1017 1148 1233 1432 735 889 1078 1210 1293 1483 /400 895 1089 1198 1310 1380 1546 851 1011 1109 1207 1267 1410 895 1090 1215 1321 1385 1535 /600 1012 1149 1265 1381 1451 1608 962 1067 1170 1271 1331 1465 1017 1169 1281 1389 1453 1591 /400 895 1089 1339 1521 1626 1883 851 1036 1263 1407 1499 1721 895 1090 1342 1509 1603 1823 /600 1012 1223 1428 1601 1710 1963 962 1162 1329 1482 1577 1793 1017 1230 1429 1587 1683 1894 /400 973 1186 1408 1560 1658 1898 934 1138 1327 1466 1554 1768 967 1180 1414 1557 1646 1857 /600 1105 1332 1486 1648 1748 1981 1061 1260 1401 1547 1637 1844 1103 1335 1490 1640 1730 1931 /400 973 1186 1459 1784 1927 2294 934 1138 1401 1682 1812 2142 967 1180 1414 1557 1646 1857 /600 1105 1337 1634 1878 2029 2401 1061 1283 1562 1771 1908 2239 1103 1335 1490 1640 1730 1931 /400 1388 1559 1695 1828 1909 2098 1322 1446 1565 1681 1751 1914 1417 1647 1785 1919 1999 2183 /600 1498 1646 1788 1922 2001 2174 1394 1526 1650 1766 1833 1981 1584 1737 1880 2014 2091 2258 /400 1388 1688 1952 2153 2278 2571 1324 1609 1812 1989 2097 2349 1417 1726 2010 2200 2316 2581 /600 1562 1848 2055 2265 2391 2671 1488 1724 1907 2091 2199 2437 1607 1915 2115 2312 2427 2675 /400 1517 1838 2021 2208 2324 2600 1461 1736 1903 2072 2176 2422 1534 1870 2086 2268 2378 2635 /600 1716 1939 2134 2328 2443 2703 1650 1832 2009 2183 2286 2516 1744 2006 2198 2385 2494 2732 /400 1517 1847 2271 2565 2740 3168 1461 1778 2168 2416 2575 2957 1534 1870 2302 2590 2751 3130 /600 1716 2074 2411 2701 2883 3302 1650 1994 2281 2544 2707 3079 1744 2111 2453 2724 2889 3253 /400 1913 2080 2237 2389 2479 2689 1778 1925 2062 2194 2271 2452 2077 2285 2457 2620 2716 2937 /600 2018 2194 2355 2504 2590 2779 1876 2030 2169 2297 2370 2532 2217 2409 2585 2744 2835 3033 /400 1993 2378 2611 2843 2984 3308 1903 2213 2418 2621 2743 3021 2077 2529 2772 3003 3140 3453 /600 2234 2501 2747 2986 3125 3426 2103 2328 2544 2750 2869 3125 2350 2670 2917 3151 3285 3571 /400 2186 2478 2697 2914 3045 3352 2108 2339 2537 2732 2849 3123 2248 2643 2871 3092 3224 3529 /600 2377 2616 2845 3064 3192 3475 2250 2468 2675 2870 2984 3235 2536 2787 3024 3246 3374 3651 /400 2186 2659 3102 3426 3628 4105 2108 2563 2929 3223 3405 3830 2248 2738 3229 3543 3735 4176 /600 2462 2931 3264 3604 3810 4433 2371 2779 3083 3390 3573 3976 2550 3069 3398 3724 3915 4330 /400 2395 2584 2759 2924 3022 3250 2222 2388 2540 2683 2767 2964 2727 2947 3150 3342 3454 3712 /600 2527 2723 2899 3059 3150 3353 2344 2515 2666 2803 2881 3054 2877 3107 3311 3496 3600 3828 /400 2633 2985 3249 3506 3659 4008 2517 2773 3005 3228 3360 3659 2795 3278 3556 3824 3981 4339 /600 2850 3141 3416 3675 3823 4142 2660 2918 3158 3380 3506 3778 3142 3452 3741 4008 4159 4482 /400 2846 3104 3351 3590 3733 4067 2691 2926 3149 3364 3491 3789 3022 3407 3676 3933 4086 4436 /600 3002 3276 3530 3768 3905 4207 2839 3087 3315 3527 3648 3916 3292 3593 3869 4124 4268 4583 /400 2896 3520 3893 4258 4481 4997 2794 3344 3673 4002 4201 4661 3022 3680 4145 4510 4729 5229 /600 3251 3714 4097 4475 4697 5181 3133 3517 3865 4203 4400 4827 3423 3974 4362 4735 4951 5413 14 15

Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja ratkaisukokonaisuuksia. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme ja tuotevalikoimaamme vastaamaan tarpeitasi. CFI 03.003FI/01.2010/PR/Hämeen kirjapaino Rautaruukki Oyj U Harvialantie 420, 13300 Hämeenlinna S 020 59 11 X 020 592 5656 w www.ruukki.com/infra/fi Copyright 2010 Rautaruukki Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään. Ruukki, Rautaruukki, More With Metals ja RD-paalu ovat Rautaruukki Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä.