YMPÄRISTÖKOULUTUSMATERIAALI valmennuspäälliköiden, ohjaajien- ja valmentajien, joukkueenjohtajien sekä huoltajien koulutukseen
SISÄLLYSLUETTELO Kouluttajalle... 3 Miksi ympäristötyötä jääkiekossa?... 4 OSA 1: Työkaluja koulutustilaisuuteen... 5 1.1 Perusteluja ympäristöasioiden kehittämiselle seurassa... 5 1.1.1 Autoilun vähentäminen on kaikkien etu... 5 1.1.2 Varusteiden säilytys vapauttaa autoilusta... 6 1.1.3 Varustepörssi säästää harrastajien rahoja... 7 1.1.4 Ravinnon ympäristönäkökohdat... 7 1.1.5 Ympäristökasvatus osaksi ohjaajan, joukkueenjohtajan ja huoltajan arkea.. 7 1.2 Kalvo-/esittelypohjien taustatekstit... 9 1.3 Työsivut... 16 OSA 2: Seurat liikkeelle aktiivisten toimijoiden koulutuksella... 17 2.1 Koulutustilaisuuden suunnittelun lähtökohdat... 17 2.2 Koulutussisältöjä eri tilanteisiin:... 18 2.3 Ympäristöasiat ohjaajien, valmentajien, valmennuspäälliköiden, joukkueenjohtajien ja huoltajien toimenkuvissa... 19 OSA 3 Jääkiekko ja ympäristö... 21 3.1 Liikenne... 22 3.2 Jäähallit... 24 3.3 Tapahtumat... 26 3.4 Varusteet... 26 3.5 Peseytyminen ja hygienia... 27 3.6 Ympäristökasvatus... 27 LIITE 1: SJL:n Ympäristökartoituksen lähdeluettelo LIITE 2: SJL:n Ympäristöpolitiikka LIITE 3: SJL:n Kilpailujärjestelmän ympäristöohjelma LIITE 4: SJL:n Koulutusjärjestelmän ympäristöohjelma LIITE 5: SJL:n Valmennusjärjestelmän ympäristöohjelma LIITE 6: SJL:n Jääurheiluolosuhteiden ympäristöohjelma LIITE 7: SJL:n Hallinnon ympäristöohjelma LIITE 8: SJL:n Koulutustilaisuuksien ympäristöohjeet 2
Kouluttajalle Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu Jääkiekkoliiton ohjaajien ja valmentajien, valmennuspäälliköiden, joukkueenjohtajien sekä huoltajien koulutukseen. Nämä ryhmät ovat avainasemassa ympäristömyönteisten toimintatapojen valinnassa jääkiekkojoukkueen ja -seuran arjessa. Tieto jääkiekkoilun ympäristövaikutuksista auttaa valitsemaan oikeat tavat toimia. Materiaalipaketin laadinnan taustana on Suomen Jääkiekkoliiton koulutusjärjestelmän ympäristöohjelma (SJL 2004). Ympäristöasioiden kehittäminen on tärkeä osa jääkiekkoilun yhteiskuntavastuuta. Siitä on myös taloudellista hyötyä erityisesti harrastajille itselleen. Ympäristövastuullisuus parantaa myös lajin imagoa. Suomen Jääkiekkoliitossa on kehitetty ympäristöasioita aktiivisesti vuodesta 2002 lähtien. Koulutusjärjestelmän lisäksi ympäristöohjelmat on laadittu kilpailu- ja valmennusjärjestelmille sekä jääurheiluolosuhteille ja liiton hallinnolle. Materiaalipaketin rakenne on seuraava: - Ensimmäisessä osassa on työkaluja koulutuksen pitämiseen: taustatietoa jääkiekkoseuran käytännön ympäristöteoista, kalvo-/esittelypohjia sekä koulutettaville monistettavia työsivuja oman toiminnan suunnitteluun koulutustilaisuudessa. - Toisessa osassa annetaan eväitä koulutustilaisuuden suunnitteluun. - Kolmannessa osassa on taustatietoa jääkiekkoilun ympäristövaikutuksista. - Liitteinä ovat Jääkiekkoliiton ympäristöpolitiikka, tiivistelmät kilpailu-, koulutus- ja valmennusjärjestelmien sekä jääurheiluolosuhteiden ympäristöohjelmista sekä Jääkiekkoliiton ja sen alueiden sekä seurojen koulutustilaisuuksien ympäristöohjeet. Kolmannen osan teksti (paitsi kpl 3.6) jääkiekkoilun ympäristövaikutuksista on koottu vuosina 2002-2004 tehdyistä Jääkiekkoliiton ympäristökartoituksesta ja edellisessä kappaleessa mainituista ympäristöohjelmista. Ympäristökartoituksen lähdeluettelo on liitteenä 1. Muut tekstit, kalvo-/esittelypohjat sekä työsivut ovat Sirium Oy:n tuotosta talvelta 2005, paitsi kalvojen 5, 11 ja 12 taustatekstit, jotka on kirjoittanut Eero Lehti. Antoisia ja vuorovaikutteisia koulutustilaisuuksia toivottaen! Helsingissä maaliskuussa 2006 Rauno Mokka Reijo Härkönen Eero Lehti Ilpo Myllyniemi Reijo Rinne Jääkiekkoliiton ympäristövaliokunta Marja-Liisa Suomalainen Sirium Oy 3
Miksi ympäristötyötä jääkiekossa? Jääkiekko ei suomalaisen urheilun kentässä ole parhaiten tunnettu ympäristötyöstään. Miksi siis sellaista pitäisi lajissa tehdä? Seuraavassa viisi erittäin hyvää syytä olla mukana myös tässä tärkeässä toiminnassa. - Suomen Jääkiekkoliiton taloudellisesti suurin yhteistyökuppani, Opetusministeriö (OPM) edellyttää lajiliitoilta jo nyt, mutta tulevaisuudessa yhä enemmän yhteiskuntavastuuta toiminnassaan. Ympäristökasvatus on yksi seitsemästä valitusta vastuualueesta. Sen merkitys tulee jatkossa lisääntymään esimerkiksi OPM:n liittoja koskevien tulosperusteisten määrärahojen (valtionavun) arvioinnissa. - Suomalaisen urheiluelämän valtakunnallinen kattojärjestö, Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) on omassa eettisessä Reilu Peli -ohjelmassaan jakanut sen periaatteet yleisiin ja täydentäviin. Ympäristökasvatus eli kestävä kehitys ja luonnon kunnioittaminen on yksi kuudesta yleisestä, eli painoarvoltaan merkittävämmästä periaatteesta. SJL on SLU:n jäsenjärjestö ja siten sitoutunut keskusorganisaation valintoihin. - Nuori Suomi ry on lajiliittojen nuorisotyön edunvalvonta- ja palveluorganisaatio. Jääkiekkoliitto on yksi Nuori Suomi ry:n perustajajäsenistä ja vahva vaikuttaja sen toiminnassa. Siksi laji haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä järjestön kanssa eri sektoreilla. Nuoren Suomen yksi keskeisistä toiminnan arvopohjan, johon siis kaikki käytännön toiminta perustuu, valinnoista on ollut luonnon kunnioittaminen. Tämä velvoittaa SJL olemaan mukana ympäristötyössä. - Jääkiekko on iso vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa. Tästä syystä kaikilla sen toiminnoilla on merkitystä. Isolla liitolla on enemmän niin taloudellisia kuin henkilöresurssejakin, kuin monella pienemmällä, sekä erittäin hyvät mahdollisuudet tehdä hyvää myös vähemmän näkyvillä toiminnan sektoreilla. Siksi SJL voi hyvin panostaa sellaiseenkin yhteiskuntavastuulliseen työhön kuten ympäristökasvatus, urheilemisen ja urheilullisen menestyksen siitä yhtään kärsimättä. - Suomalainen jääkiekkoilu on maan parhaiten organisoitunut laji. Sen erittäin toimivan verkoston perustana on vahva seuratyö. Seurojen voima taas on hyvissä ihmisissä, jotka osaavat, viitsivät ja jaksavat. Koska lajissa tekemisen rutiini on urheilupuolella niin kova, jääkiekkoseurat ja joukkueet voivat helposti tehdä kiitokseksi yhteiskunnalle sen lajiin suuntaamien panostuksien johdosta monia hyviä palveluksia, esimerkiksi huolehtimalla ympäristöstä entistäkin paremmin. Samalla tekijöiltä säästyy aikaa, vaivaa ja rahaa. Positiivinen kierre on siis valmis! Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä osaltaan jotain meille kaikille tärkeän ympäristön hyväksi. Pienistä puroista kasvaa iso virta. Siksi Suomen Jääkiekkoliitto on tulevaisuudessa mukana myös seurojen toimenpiteiden kautta urheilun ympäristökasvatustyössä entistä näkyvämmin! Eero Lehti Nuori Suomi päällikkö SJL:n ympäristövaliokunnan sihteeri 4
OSA 1: Työkaluja koulutustilaisuuteen 1.1 Perusteluja ympäristöasioiden kehittämiselle seurassa 1.1.1 Autoilun vähentäminen on kaikkien etu Liikenne tuottaa kaksi kolmasosaa jääkiekkoilun haitallisista ympäristövaikutuksista, kun mittarina käytetään luonnonvararasitusta (MIPS). Liikenteen osuus ympäristöhaitoista tuskin ainakaan pinenee mittaria vaihtamalla, sillä liikenne tuottaa myös haitallisia päästöjä. Jääkiekon parissa ajetaan vuosittain henkilöautoilla noin 300 miljoonaa kilometriä. Perustelut sille, että autoliikenteen vähentäminen on yksi Jääkiekkoliiton ympäristöohjelman keskeisistä tavoitteista, ovat vahvat. Autoilun vähentämisellä on lisäksi muitakin hyötyjä, joiden vuoksi asiaan puuttuminen on kohtalaisen helppoa. Kilometrien säästyessä säästyy myös paljon rahaa, sillä polttoaine on kallista. Kimppakyytejä käytettäessä säästyy myös vanhempien aikaa. Kimppakyytien pelisäännöt Kimppakyytirinkejä perustettaessa on hyvä keskustella myös asioista, jotka saattavat nostaa kynnystä lähteä mukaan rinkiin, mutta joita ei välttämättä kehdata lausua ääneen. Tällaisia ovat mm. tasapuolisuuden toteutuminen miten huomioidaan ne perheet, joissa ei ole autoa, turvallisuus ärhäkkäiden kuskien kyytien ei omia lapsia lasketa sekä auton siisteyden vaarantuminen. Kun nämä asiat esitellään rohkeasti ja niistä tehdään yhteiset säännöt, ennakkoluulot vähenevät ja yhteistyö helpottuu. Autottomien perheiden lapsia voidaan ottaa rinkiin tarvittaessa sopivasta vuosimaksusta ringin autoilijoille tai sitten voidaan sopia, että kyseinen perhe huolehtii muusta yhteisestä asiasta. Toki jalointa on tarjota apuaan tarvitseville ilman vastiketta, jos niin saadaan yhteisesti sovittua. Parasta on kuitenkin sopia sellainen toimintatapa, että kyydittävät lapset saavat kaikilta aikuisilta aidosti ystävällisen ja tasapuolisen kohtelun. Turvallisuus on hyvin tärkeä ja vastuullinen kysymys kimppakyydeissä. Vaikka suurimmalle osalle liikennesääntöjen noudattaminen ja varovaisuus liikenteessä ovat itsestään selvyyksiä, on hyvä yhteisesti kerrata ne pelisäännöt, joita noudatetaan lapsia kuljetettaessa. Hyviä pelisääntöjä ovat mm. liikennesääntöjä noudatetaan aina ja joka tilanteessa, koskaan ei ole niin kiire, että pitäisi ottaa pienintäkään riksiä, jos olo ei ole riittävän pirteä ratin taakse, on suositeltavaa vaihtaa kuskia, jokainen kuljettaja huolehtii siitä, että auto on turvallinen (mm. renkaat ja jarrut hyvässä kunnossa, ikkunat puhtaat ja peilit kohdallaan) sekä edelläajavaan pidetään aina riittävä turvaväli. Pelisääntöjen sopiminen voidaan aloittaa niin, että jokainen osallistuja kirjaa nimettömänä lapuille viisi itselleen tärkeää turvallisuusasiaa. Näiden pohjalta keskustellen sovitaan yhteiset säännöt. Näin sellaisetkin asiat, jotka naapuriperheen vanhemman ajotavassa pelottavat, tulevat mukaan keskusteluun. Auto on monelle suomalaiselle hyvin tärkeä asia. Ehkä yleinen elintason nousu ja viime aikojen autojen hintojen lasku ovat tehneet autosta jokapäiväisemmän käyttöesineen, mutta edelleen on niitä ihmisiä, joiden menopelin tulee olla kiiltävä ja siisti kaikissa tilanteissa. Tällainen autonomistaja ei välttämättä riemastu ajatuksesta saada neljä pientä hikistä ja kuraista, välipalasämpylää popsivaa matkalaista kyytiinsä. Tämä asia on siis syytä keskustella läpi, jotta joukkueen hienoinkin auto saataisiin kyytikäyttöön. Aroille autonpenkeille voi suositella suojukseksi vilttiä, vahakangasta tai pressua. Voidaan myös sopia, ettei autoon saa nousta yltä päästä likaisena. Erään metsäisen lajin harrastajien on kuultu käyttävän jätesäkkejä: kurainen tenava kaulaa myöten säkkiin ja 5
sitten autoon. Henkilöautossa syöminen on yksinkertaisinta kieltää, jos matkat eivät ole kovin pitkiä. Eväät voi syödä ennen tai jälkeen automatkan. Turvavöiden käyttö on itsestään selvyys kuljettaja on vastuussa siitä, että kyytiläiset ovat turvavöissä. Hillitty käyttäytyminen ja paikoillaan pysyminen ovat myös turvallisuuskysymyksiä. EcoDriving Ajettujen kilometrien ympäristövaikutukset pienenevät ajettaessa taloudellisen ajotavan periaatteiden mukaisesti. Parhaiten taloudellinen ajotapa opitaan ja omaksutaan Eco- Driving kurssilla, joita järjestäviä autokouluja on ympäri Suomea. Keskimääräinen koulutuksen tuoma säästö polttoainekuluihin on 15 %. Kurssi säästää itsensä takaisin yleensä alle vuodessa, paljon autoilevilla huomattavasti nopeammin. Lisätietoja ja paikallisten kouluttajien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.ecodriving.com. Pyöräilystä tukea harjoitteluun Harjoitusajoista, matkojen pituudesta ja reittien turvallisuudesta riippuen pyöräily on vielä kimppakyytiä suositeltavampi tapa kulkea harjoituksiin. Tämä toki edellyttää sitä, että varusteet säilytetään hallilla tai sitten pyöräillään varusteet päällä. Jos joukkueen kaikilla jäsenillä on mahdollisuus pyöräilyyn, tämä kannattaa huomioida myös harjoitusohjemissa ja harjoitusten suunnittelussa. Alku- ja loppulämmittelyt hoituvat matkoilla ja harjoitusaika vapautuu tehokkaaseen käyttöön. Pyörille tulee olla hallilla turvalliset säilytystilat. Niiden järjestäminen on halliyhtiön vastuulla. Linja-autoilla turnauksiin Jääkiekkoliiton kilpailujärjestelmää uudistetaan niin, että yksittäisten otteluiden sijaan suositaan turnauksia ja sarjojen suunnittelussa painotetaan paikallisuutta. Kilometrien säästymisen lisäksi muutosten taustalla on lasten ja nuorten hyvinvointi: jääkiekkoa harrastetaan pelaamisen, ei tuntikaupalla autossa istumisen vuoksi. Pelimatkat tehdään jääkiekon parissa ja muissakin joukkuelajeissa pääasiassa linja-autoilla. Ympäristön kannalta tämä on järkevää, sillä päästöt matkustajaa kohden jäävät paljon pienemmiksi kuin henkilöautoilla ajettaessa, varsinkin jos matkustajia on täysi bussillinen. Bussimatkoilla on myös helppo tiedottaa asioista koko joukkueelle ja nostaa joukkuehenkeä turnausta varten. Eväiden syöntikin on yleensä sallittua ja mahdolliset jätteet saadaan kerättyä valmiiksi lajiteltuina. 1.1.2 Varusteiden säilytys vapauttaa autoilusta Jääkiekkoilu on varustelaji ja painavien varustekassien vuoksi harrastaminen on usein riippuvaista autokyydeistä. Yksi keskeinen, konkreettinen tavoite Jääkiekkoliiton ympäristöohjelmassa on varusteiden säilytystilojen saaminen jäähalleihin. Tähän liittyen pyritään myös siihen, että jokaisella joukkueella olisi oma kotihalli, jossa kaikki jääharjoitukset ja kotipelit pidettäisiin. Varusteiden säilytys vapauttaa harrastajat autoilusta ja lisäksi varusteiden käyttöikä pitenee, kun ne eivät kulu ja kolhiinnu jatkuvasta siirtelystä. Varusteiden säilytystilat sijoitetaan mieluiten jäähalliin pukuhuoneiden läheisyyteen. Säilytystiloihin tulee asentaa riittävä lämmitys ja ilmanvaihto, jotta varusteet kuivuvat nopeasti, eikä bakteeritoiminta pääse aiheuttamaan niihin hankalasti pois saatavia hajuhaittoja. Jos hallissa ei ole tilaa, eikä peruskorjausta juuri suunnitella, voidaan varusteiden säilytys järjestää myös hallin pihalla konteissa. Näin on toimittu mm. Riihimäellä hyvin tuloksin. 6
1.1.3 Varustepörssi säästää harrastajien rahoja Käyttökelpoisten, nykyiselle käyttäjälleen tarpeettomien varusteiden kierrätys on järkevää monestakin syystä. Ympäristön kannalta luonnonvaroja ja jätettä säästyy, kun varusteita käytetään niin pitkään kuin mahdollista. Varusteiden käyttöikää voi huomattavasti pidentää huolellisella käytöllä ja säännöllisellä huoltamisella. Käytettyjen varusteiden ostaminen on huomattavasti edullisempaa kuin uusien hankkiminen. Varustepörssin avulla sellaisetkin perheet voivat harrastaa lajia, joilla ei olisi varaa hankkia kaikkia varusteita uutena. Myös kynnys kokeilla lajia madaltuu, kun alkuinvestointi varusteisiin ei ole kovin suuri. Varusteiden kierrätys on toimivinta ja selkeintä järjestää seuran varustepörssin kautta. Varustepörssin toiminnasta huolehtii seuran varustevastaava. Hän ylläpitää listaa pörssistä olevista varusteista sekä niiden koosta ja hinnasta. Jos seuran omat resurssit eivät riitä, voi varustepörssi toimia vaikka paikallisen kirpputorin yhteydessä. 1.1.4 Ravinnon ympäristönäkökohdat Ruokaan liittyy paljon ympäristönäkökohtia, joita ei useinkaan eväsjugurttia pakatessa tule miettineeksi. Yksinkertaistaen voi sanoa, että ympäristöystävällisintä ravintoa ovat lähellä tuotetut, mahdollisimman vähän pakatut luomukasvikset. Mitä kauempaa ruoka tuodaan, sitä enemmän kuljetuksiin kuluu energiaa. Pakkauksiin kuluu materiaaleja ja energiaa ja niistä kertyy turhaa jätettä. Jääkiekkoilussa ruokien ympäristöasioiden huomioinnin taustalla on ensisijaisesti ympäristökasvatus. Pelimatkojen eväiksi valitaan kotimaisia elintarvikkeita, jotka pakataan matkoille pestäviin ja kestäviin rasioihin. Kertakäyttömukien tai -pullojen sijaan pelaajat käyttävät omia, pestäviä juomapullojaan. Näin jätettä syntyy mahdollisimman vähän. 1.1.5 Ympäristökasvatus osaksi ohjaajan, joukkueenjohtajan ja huoltajan arkea Lasten ja nuorten kanssa toimittaessa ohjaajien ja muiden aikuisten esimerkki on kaikkein tehokkain tapa viestiä toivotuista toimintamalleista. Esimerkin voima toimii myös toisinpäin: jos ohjaajan omat toimintatavat ovat ristiriidassa annettavan ympäristökoulutuksen tai yhteisesti sovittujen pelisääntöjen kanssa, häviää näistä uskottavuus. Esimerkillistä toimintaa on hyvä tukea tietoisella ympäristökasvatuksella, - koulutuksella ja viestinnällä. Ympäristökasvatus jääkiekkoseurassa on ohjaamista oikeisiin toimintatapoihin keskustelemalla ja laatimalla yhteisiä ohjeita esimerkiksi pukuhuoneisiin ja pesutiloihin. Ympäristökasvatus kuuluu jokaisen seuran aikuisen tehtäviin. Ympäristökasvatukseen kuuluu myös luonto- ja ympäristöherkkyyden kehittäminen, jossa tehokkaimpana toimintatapana on luonnossa retkeily ja luonnon tietoinen aistiminen. Tämä on samalla hyvää peruskuntoharjoittelua. Retkiä tehdään vaihtelevasti paikallisiin luonto- ja maisemakohteisiin, jolloin myös kotiseututuntemus lisääntyy. Retkeä elävöittävää lisätietoa löytyy paikallisista luonto- ja retkeilyoppaista. Yhteistyötä paikallisten luonto- ja retkeilyjärjestöjen kanssa kannattaa myös kokeilla. Joukkueen kesken sovitaan yhteisistä ympäristöpelisäännöistä. Ne voidaan myös yhdistää osaksi toiminnan normaaleja pelisääntöjä. Sääntöjä laadittaessa on tärkeää varmistua siitä, että kaikilla joukkueen jäsenillä on todella mahdollisuus toimia sääntöjen mukaan. Jos jollain ei asuinpaikkansa vuoksi ole mahdollisuutta käyttää julkisia kulkuvälineitä tai polkupyörää eikä osallistua kimppakyytiin, tulee tämä huomioida säännöissä. 7
Ympäristökoulutuksen ja -viestinnän suunnittelu sopivat parhaiten seuran ympäristövastaavan toimenkuvaan, mutta toki jokaisella seuran toimijalla on hyvä olla perustiedot ja -valmiudet asiasta. Ympäristökoulutuksella perustellaan uusia toimintatapoja seuran eri toimijoille ja pelaajien vanhemmille. Ympäristökoulutus on järkevää pitää muun koulutuksen yhteydessä ja antaa uutta tietoa ja toimintavinkkejä pienissä erissä. Koulutuksen aiheena voivat olla mm. kimppakyydit, varustepörssi, tapahtuman ympäristöasiat, jäähallin ympäristöohjelman esittely jne. Jos seurassa on laajaa kiinnostusta ympäristöasioihin, erillinen ympäristökoulutus puoltaa paikkaansa. Helposti käy vain niin, että asiaa pidetään tärkeänä, muttei niin tärkeänä, että sovittuna ajankohtana uhrattaisiin asialle kokoainen ilta tai päivä omaa aikaa. Ympäristöviestintä on hyvä suunnitella vuodeksi kerrallaan. Näin siihen tulee suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta. Jos seuralla on omia painotuotteita, kuten lehti, juliste, tiedotepohja tai kalenteri, ympäristövinkkejä ja kulloinkin ajankohtaisia asioita liitetään näihin. Lisäksi ympäristöviestintää yhdistetään tarvittaessa seuran muuhun viestintään. Esimerkiksi koteihin lähetettäviin tiedotteisiin ja harjoituskalentereihin yhdistetään kimppakyytiringin yhteystiedot ja taloudellisen ajotavan vinkkejä, tapahtumatiedotteisiin liitetään tiedot julkisen liikenteen aikataulusta ja jäähallin seinillä tiedotetaan jätteettömyydestä, siisteydestä ja veden säästöstä. Paikallislehteen kannattaa tarjota jutun aihetta seuran ympäristöasioista. Omasta seurasta kertova juttu tulee varmasti luettuksi jokaisessa jääkiekkoperheessä ja samalla seura saa laajemminkin positiivista julkisuutta paikkakunnalla. 8
1.2 Kalvo-/esittelypohjien taustatekstit 1-4. SJL:n ympäristöpolitiiikka Jääkiekkoliiton ympäristövaliokunta laati jääkiekkoliiton ympäristöpolitiikan syksyn 2002 aikana. Valiokunta päivitti politiikan 12.1.2006. Ympäristöpolitiikka on julkinen lausunto siitä, miten järjestö tai yritys määrittelee suhteensa ympäristöön. Jääkiekkoliiton ympäristöpolitiikka löytyy SJL:n www-sivuilta osoitteesta www.finhockey.fi/nuoret/ymparistotyo/ sekä materiaalipaketin liitteenä olevan esitteen takakannesta. SJL:n YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 1/4 SJL:n YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 2/4 Ympäristöasiat ovat osa Jääkiekkoliiton arvoja Parannamme jääkiekkoilun ekotehokkuutta Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) yhtenä toiminta-ajatuksena on ohjata nuoria yhteiskunnalliseen vastuuseen. Kestävän kehityksen mukaisen arvomaailman ja elämäntavan omaksuminen on osa tätä vastuullisuutta. Ympäristöasiat yhdistetään osaksi Jääkiekkoliiton toimintaa kilpailu-, valmennus- ja koulutusjärjestelmien sekä jääurheiluolosuhteiden ympäristöohjelman kautta. Näiden lisäksi hallinnolle laaditaan oma ohjelmansa. Eri toimijaryhmien koulutuksen tuloksena ympäristökasvatus heijastuu seuratoimintaan. SJL tiedostaa jääkiekkoilun ympäristövaikutukset. Liitto pyrkii toiminnassaan vaikuttamaan ensisijaisesti niihin asioihin, joita kehittämällä saavutetaan ympäristön kannalta suurin hyöty. Kilpailujärjestelmiä ja lajin olosuhteita kehitetään niin, että lajiin liittyvä autoliikenne vähenee. Jäähallien ympäristö-ohjelmaa toteuttamalla pyritään energiankulutuksen vähentämiseen sekä asiakasviihtyvyyden ja turvallisuuden parantamiseen. 24 2 SJL:n YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3/4 SJL:n YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 4/4 Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen jotakin Tavoittelemme jatkuvasti parempia tuloksia Jääkiekon parissa toimii ja se liikuttaa Suomessa vuosittain satoja tuhansia henkilöitä. Pienienkin tekojen merkitys korostuu, kun tekijöitä on paljon. Jääkiekossa jokaisella on vastuu ympäristöstä omien mahdollisuuksiensa puitteissa. SJL kannustaa omalla toiminnallaan, viestinnällä ja koulutuksella harrastajia ja lajin parissa toimivia henkilöitä huomioimaan ympäristöasiat. Seuratoiminnassa ja tapahtumissa ympäristöasioiden hoitaminen viestii yhteisen vastuun kantamisesta. SJL tukee seurojen ja tapahtumanjärjestäjien ympäristötyötä tarjoamalla koulutusta ja valmiita toimintamalleja. SJL pyrkii jatkuvasti parantamaan jääkiekkoväen ympäristövastuullisuutta. SJL tarkistaa vuosittain toimintansa ympäristönäkökohdat ja toimenpiteet niiden kehittämiseksi. Ympäristöpolitiikka on hyväksytty Suomen Jääkiekkoliiton hallituksessa 12.2.2003 ja päivitetty liiton ympäristövaliokunnan toimesta 12.1.2006. 3 4 5. SJL:n yhteiskuntavastuu ja ympäristöasiat Liikuntajärjestöt tekevät laajaa nuorisotyötä. Koska ne näin kokevat tekevänsä palveluksia yhteiskunnalle, järjestöt odottavat myös siltä vastapalveluksia esim. taloudellisen tuen muodossa. Tukensa vastapainoksi yhteiskunta ja päättäjät edellyttävät tänä päivänä omasta puolestaan liitoilta ja seuroilta enemmän panostuksia laajempaan yhteiskuntavastuuseen, kaikkien mukana olevien hyvinvoinnin kohentamiseksi. Yksi tällainen yhteiskunnallisesti merkittävä osa-alue on ympäristökasvatus. (Muita ovat mm. tasa-arvotyö, toiminta etnisten, kielellisten ja rodullisten sekä erityisryhmien hyväksi, kustannusten kurissapitäminen sekä terveiden elämäntapojen edistäminen.) 9
Kun paljon ihmisiä on aktiivisesti toiminnassa mukana, syntyy väistämättä monenlaisia ympäristövaikutuksia. Jääkiekkoilu on Suomessa iso laji, jonka liitto- ja aluetason sekä seurojen toiminnassa on mukana päivittäistasolla 150 000 200 000 ihmistä. Ison liiton tulee tunnistaa ja ymmärtää ympäristövastuunsa. Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin. Pienistä puroista syntyy iso virta. Siksi Suomen Jääkiekkoliitto on omalta osaltaan laatinut ympäristöohjelmansa ja siten mukana tekemässä toimenpiteitä parempien huomisten elinolosuhteiden hyväksi. SJL:n yhteiskuntavastuu ja ympäristöasiat yhteiskuntavastuun kehittäminen nuorisotyössä yksi järjestöjen taloudellisen tuen kriteeri ympäristökasvatus merkittävä osa jääkiekon yhteiskuntavastuuta kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen jotakin Jääkiekkoliiton toiminnassa mukana päivittäistasolla 150 000 200 000 henkilöä 5 6. Jääkiekkoilun luonnonvararasituksen jakauma Riihimäen Kiekko-Nikkarit oli vuonna 2001 yhdessä Liikunnan ja Urheilun Ympäristöhankkeen kanssa mukana TKK Koulutuskesus Dipolin ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Factor X -hankkeessa. Hankkeessa laskettiin erilaisten tuotteiden ja palveluiden aiheuttamaa luonnonvararasitusta (MIPS eli Matreial Input per Service Unit). Kiekko-Nikkarit laskivat luonnonvararasituksen yhden juniorijoukkueen (D88) aktiiviharrastetunnille. Tulokset olivat mielenkiintoisia ja toisenlaisia, kuin etujäteen odotettiin. Esimerkiksi kymmenen kilon varustekassillinen tuottaa vain prosentin aktiiviharrastetunnin vaatimasta luonnonvararasituksesta. Sen sijaan liikenteen osuus osoittautui hyvin merkittäväksi. Henkilöautoliikenteen osuus oli 62 % ja linja-autoliikenteen osuus 6 %. Liikenteestä kolme neljäsosaa tapahtui omalla paikkakunnalla! Jäähallin rakenteiden osuus oli 4 % ja käyttöhyödykkeiden (mm. vesi, energia, jäänhoitokoneet ym.) 27 %. Kiekko-Nikkareiden MIPS-laskennan tulokset ovat olleet keskeisenä perustana jääkiekkoliiton ympäristöohjelmien laatimisessa. JÄÄKIEKKOILUN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Jääkiekkoilun luonnonvararasituksen jakauma 6 7. Jääkiekkoilun liikennemäärät Jääkiekkoliiton ympäristövaliokunta arvioi vuonna 2003 jääkiekkoilussa kuljettavia liikennemääriä. Arvioinnin pohjana olivat tilastot edellisen vuoden toiminnasta. Henkilöautokilometrejä kertyy vuodessa noin 300 miljoonaa. Tästä suurin osa aiheutuu harjoitusmatkaliikenteestä. JÄÄKIEKKOILUN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Jääkiekkoilun liikennemäärät kilometrejä kaudessa harjoitusmatkat 200 000 000 pelimatkat: hlöautot 46 000 000 pelimatkat: linja-autot 1 200 000 maajoukkueet: autot 2 500 000 maajoukkueet: lennot 26 000 000 yleisö 54 000 000 erotuomarit ja toimitsijat 1 400 000 hallinto 600 000 Yhteensä (autoliikenne) 305 700 000 7 10
8. Jääkiekkoseuran viisi ekoaskelta Jääkiekkoseuran viisi ekoaskelta on valittu SJL:n ympäristöohjelmista sen perusteella, miten tehokkaasti ne tuovat tulosta eli vähentävät haitallisia ympäristövaikutuksia tai vievät ympäristökasvatusta eteenpäin. Askelia ei tarvitse suorittaa järjestyksessä, seura voi hyvin aloittaa siitä asiasta, joka tuntuu omaan toiminnan kannalta järkevimmältä. Turhaa autoilua vähennetään tehokkaasti noudattamalla liiton suosituksia toimintakaudesta ja harjoitusmääräistä ja kirjaamalla nämä selkeästi kausisuunnitelmaan sekä seuran toimintasääntöihin ja suunnitelmaan. Kimppakyydeillä voidaan helposti vähentää 2/3 osaa joukkueen päivittäisestä harjoitusliikneteestä. Varusteiden säilytys hallilla helpottaa pyöräilyä tai lenkkeilyä harjoitusmatkoilla. Ympäristöpelisäännöt ovat tärkeä väline ympäristökasvatuksessa ja ympäristöystävällisten toimintatapojen edistämisessä. Jääkiekkoseuran viisi ekoaskelta 1. kausisuunnitelmalla autoilu vähemmäksi 2. kimppakyytiringit käyttöön 3. varusteiden säilytys hallille 4. ympäristöpelisäännöt joukkueille 5. varustepörssi toimimaan 8 9. Konkreettista hyötyä hyvillä esimerkeillä: Kiekko-Reippaan kimppakyydit Lahtelaisen Kiekko-Reippaan 89 Team perusti kimppakyytiringit kaudelle 2003-04. Suurin osa kimppakyydeistä oli jo olemassa ennen vanhempainiltaa, jossa aihetta käsiteltiin. Muutamia uusia rinkejä syntyi kauden aikana. Autokilometrejä kertyy joukkueen harjoitusmatkoista vain puolet siitä, mitä kertyisi, jos jokainen kulkisi omalla kyydillään. Joukkueen tavoitteena on vähentää kilometrejä entisestään. Rahaa säästyy nykyisillä kimppakyydeillä satoja euroja perhettä kohden vuodessa. Tärkeimpänä motiivina kimppakyyteihin on kuitenkin vanhempien ajan säästyminen. Kiekko-Reippaan 89 Teamin kimppakyydit HYVÄT ESIMERKIT kimppakyydeillä joukkueen autokilometrien määrä on vain puolet verrattuna siihen, että jokainen tulisi omalla kyydillä autokilometrejä kertyy vuodessa yhdelle joukkueelle kimppakyydeillä 28 000, tavoitteena on 20 000 km vanhempien aikaa säästyy kymmeniä tunteja, rahaa satoja euroja perhettä kohden ja hiilidioksidipäästöt puolittuvat 9 10. Konkreettista hyötyä hyvillä esimerkeillä: Kiekko-Nikkareiden varustekontit Riihimäen Kiekko-Nikkarit halusivat parantaa pelaajien mahdollisuuksia käyttää kimppakyytejä tai polkupyöriä harjoitusmatkoilla. Pelaajien varusteiden määrä ja koko vaativat runsaasti säilytystilaa ja kuljetuskalustoa. Keskitetty varusteiden säilytys mahdollistaa pelaajien omatoimisen harjoituksiin tulon. Koska jäähallissa ei ollut riittävästi säilytystiloja, joukkueet hankkivat käyttöönsä entisiä kuorma-autojen kylmäkuljetuskontteja. Kontteihin on asennettu kuumailma- ja poistoilmapuhaltimet. Kuivatustilana toimii entinen talvikäyttöön tarkoitettu työmaakoppi, jossa on patterilämmitys ja läpikiertopuhallus. Konttien energiankulutuksen määrää ei vielä ole selvitetty. Autoliikennettä kontit ovat kuitenkin vähentäneet tuntuvasti. 11
Kiekko-Nikkareissa on selvitetty, että erityisesti C- junioreista ylöspäin varusteiden ylläpito ja kuivaus keskitetysti on taloudellista. Peli- ja harjoituspaitojen pesu ja kuivaus hallilla säästää pesukustannuksia verrattuna siihen, että jokainen huoltaisi omat varusteensa. Hallilla on iso pesukone, jossa huoltajat pesevät joukkueen varusteet. Henkilökohtaisia varusteita tai urheiluvaatteita jäähallilla ei pestä. Paras tapa järjestää varusteiden kuivatus hallilla on rakentaa hallin sisätiloihin varusteiden säilytysja kuivatustilat, joissa lämmitys hoidetaan jäänteossa syntyvällä hukkalämmöllä. Kiekko-Nikkareiden varustekontit HYVÄT ESIMERKIT varusteiden säilytykseen hankittiin entisiä kylmäkontteja ja työmaakoppeja, koska hallissa ei ollut riittävästi tilaa kuivaus ja lämmitys puhaltimilla ja pattereilla autoliikennettä varusteiden säilytystilat ovat vähentäneet oleellisesti keskitetty säilytys ja huolto säästää kustannuksia ja pidentää myös varusteiden käyttöikää taloudellisinta on järjestää varusteiden kuivatus rakentamalla halliin sitä varten tilat 10 11. Konkreettista hyötyä hyvillä esimerkeillä: EcoDriving-koulutus Yksi erinomainen tapa vähentää ympäristöhaittoja on fiksu liikkuminen ajoneuvoilla. Koska jääkiekkoväki kuitenkin liikkuu paljon omilla autoillaan, sen voi tehdä järkevämmin säästämällä polttoaineen kulutuksessa ja näin pienentämällä päästöjä. Jääkiekkoliitto koulutti sekä keskustoimiston että alueiden päätoimisen henkilökunnan vuonna 2001 taloudellisen ajamisen kurssilla. Kaikkiaan 39 henkilöä osallistui kaksiosaiseen (käytäntö + teoria) peruskoulutukseen. Käytäntöosassa kaupunkitaajamissa arkena päiväaikaan, erilaisia liikenneväyliä sisältävällä reitillä ajettiin kahteen kertaan noin 30 minuutin pituinen reitti. Ajokertojen välillä osanottajat saivat vinkkejä ja neuvoja taloudellisempaan ajotapaan. Jälkimmäisten testien tuloksena alkutesteihin verrattuna keskikulutus putosi 1,35 litraa 100 kilometrillä, matkaan käytetty aika pieneni keskimäärin muutamalla EcoDriving-koulutus minuutilla, keskinopeus nousi puolella koehenkilöistä vajaalla kahdella kilometrillä tunnissa ja hiili- kouluksessa ajo-osuus ja teoriaosuus EcoDriving on yhtä kuin taloudellisen ajotavan koulutus dioksidipäästöt pienenivät kaikilla. Suurin kulutuksen väheneminen oli 2,8 l / 100 km ja pienin 0,3 1,35 litraa/100 km l/100 km. Jos kaikki jääkiekkoilun piirissä tapahtuva liikenne ajettaisiin noudatttaen taloudellista ajotapaa, polttoainetta (ja siten myös päästöjä ja kus- lisätietoja koulutuksesta ja opettajien yhteystiedoista osoitteessa www.ecodriving.com tannuksia) säästyisi vuodessa noin 4 miljoonaa litraa. 11 Lisätietoja EcoDriving -koulutuksesta löytyy osoitteesta www.ecodriving.com. HYVÄT ESIMERKIT Jääkiekkoliiton toimihenkilöillä keskikulutus väheni keskimäärin säästöpotentiaali jääkiekkoilussa vuosittain 4 miljoonaa litraa! samalla vähenevät myös päästöt ja polttoainekustannukset 12. Konkreettista hyötyä hyvillä esimerkeillä: Varustepörssi Jääkiekkovarusteet eivät ole aivan halpoja. Tosin niiden ei tarvitse olla kovin kalliitakaan, kun valinnat vain tehdään kaikin puolin järkevästi. HPK-Juniorijääkiekossa varusteissa säästetään varustepörssin avulla. Seuralla on oma toimisto, jonka yhteydessä pyöritetään sekä varusteiden myynti- että niiden kierrätys- ja korjauspistettä. HPK hankkii yhteistyökumppaneiltaan edullisesti isommat määrät tarpeellisia varusteita, suojuksia, tekstiilejä ja välineitä. Näin se pystyy tarjoamaan niitä edullisesti joukkueidensa toimihenkilöille, joukkueille ja pelaajille. 12
Myynnistä saatavat tulot mahdollistavat sen, että HPK voi vuokrata kalleimpia varusteita edullisesti omille joukkueilleen käyttöön kaudeksi kerrallaan. Näin esimerkiksi maalivahdit eivät joudu maksamaan kohtuuttomia harrastuksestaan. Seuran varustepörssin tiloissa perheillä on myös mahdollisuus myydä lastensa pieneksi jääneitä, käyttökelpoisia varusteita toisille harrastajille. Seura perii välitystoiminnasta pienen palkkion. Lisäksi samoissa tiloissa toimii korjauspalvelu, jossa on tarpeelliset työkalut ja materiaalit tavallisimpien varusteiden korjaamiseen ja kunnostamiseen. Palvelusta vastaavat joukkueiden huoltajat omilla vuoroillaan. HPK:n varustepörssi varusteiden myynti-, kierrätys- ja korjauspiste seuran toimiston yhteydessä kalleimpia varusteita (mm. maalivahtien varusteita) vuokrataan joukkueille kaudeksi kerrallaan pieneksi jääneitä, käyttökelpoisia varusteita myydään edullisesti eteenpäin pörssin toiminnasta vastaavat joukkueiden huoltajat HYVÄT ESIMERKIT 12 13. Ympäristöasiat mukaan pelisääntöihin Ympäristöasioita liitetään mukaan pelisääntöihin siten, kun se joukkueen kannalta on mielekästä. Yhdelle kaudelle otetaan korkeintaan muutama uusi asia, joita kaikkien on mahdollista noudattaa. Seuraavana vuonna voidaan ottaa uusia haasteita, jos vanhat sujuvat rutiinilla. Pelisääntöjä voidaan sopia mm. seuraavista aihepiireistä: autoilun vähentäminen (kimppakyydit, pyöräily, yhteiskuljetukset), varusteista huolehtiminen, suihkukäyttäytyminen, energian säästäminen, jätteiden välttäminen ja roskattomuus, eväät kestoastioissa sekä kannustaminen ja palkitseminen. Ympäristöasiat mukaan pelisääntöihin autoilun vähentäminen: kimppakyydit, pyöräily, yhteiskuljetukset varusteista huolehtiminen suihkukäyttäytyminen energian säästäminen jätteiden välttäminen ja roskattomuus eväät kestoastioissa kannustaminen ja palkitseminen 13 14. Tapakasvatukseen liittyvät ympäristöasiat jääkiekkoseurassa Tapakasvatukseen liittyvät ympäristöasiat jääkiekkoseurassa ovat: varusteista pidetään hyvää huolta, säästetään energiaa (mm. sammuttamalla valot, kun poistutaan viimeisenä pukuhuoneesta), lisätään yleistä siisteyttä, eväät ovat vähäjätteisiä ja jätteet lajitellaan kotipaikkakunnan lajittelumahdollisuuksien mukaan, suihkussa ei tuhlata turhaan vettä ja roskia ei heitetä maahan. Tapakasvatukseen liittyvät ympäristöasiat jääkiekkoseurassa varusteista pidetään hyvää huolta säästetään energiaa lisätään yleistä siisteyttä eväät ovat vähäjätteisiä ja jätteet lajitellaan mahdollisuuksien mukaan suihkussa ei tuhlata turhaan vettä roskia ei heitetä maahan 14 13
15. Kimppakyytirinkien perustaminen Ks. kpl 3.1. 16. Taloudellisen ajotavan 10 käskyä Ks. kpl 3.1. Kimppakyytirinkien perustaminen Taloudellisen ajotavan 10 käskyä 1. Harkitaan, onko kimppakyydeille tarvetta ja mahdollisuuksia 2. Merkitään asuinpaikat kartalle ja suunnitellaan ringit lähellä asuvien kesken 3. Sovitaan yhteisistä säännöistä: kyydit ja kyyditettävät aina ajoissa esteistä ilmoittaminen ja varajärjestelmät turvallinen liikennekäyttäytyminen reilut pelisäännöt myös autottomille 4. Kerätään yhteystiedot ja sovitut säännöt ja jaetaan ne kaikille 1. Suunnittele ajosi ja vältä lyhyitä ajomatkoja 2. Esilämmitä moottori, kun lämpötila on alle 5 C 3. Kiihdytä reippaasti tavoitenopeuteen 4. Aja niin isolla vaihteella, kuin auto jaksaa 5. Katso kauas ja ennakoi esteet 6. Vältä turhia pysähtymisiä 7. Lähesty liikennevaloja tähtäimessä vihreä valo 8. Hyödynnä auton oma vauhti, kun mahdollista 9. Tarkista renkaiden ilmanpaineet säännöllisesti (2 krt/kk) 10. Seuraa keskikulutusta ja pyri pienentämään sitä 15 16 17. Varustepörssien hyödyt Ks. kpl 3.3. Varustepörssien hyödyt käytöstä poistetut tavarat hyötykäyttöön pois nurkista varusteiden käyttöikä pitenee kierrätysmahdollisuus motivoi huolehtimaan varusteita varusteita edullisemmin kuin uutena mahdollisuus kokeilla lajia ilman suurta alkuinvestointia osa varusteen hinnasta palautuu myytäessä pörssin tuotto joukkueen tai seuran yhteiseksi hyväksi 17 18-19. Ympäristöasiat toimenkuvissa: Valmennuspäällikkö Esittelypohjalla on sama luettelo kuin kappaleessa 2.3. YMPÄRISTÖASIAT TOIMENKUVISSA YMPÄRISTÖASIAT TOIMENKUVISSA Valmennuspäällikkö valvoo, että seuran toimintasäännöissä ja sopimuksissa noudatetaan SJL:n suosituksia harjoitusmääristä ja toimintakaudesta joukkueiden toimintakaudet (kilpailut) rytmitetään niin, että liikenne vähenee noudatetaan liiton suositusta siitä, ettei alle 16- vuotiaiden kv-pelejä pelata kuin naapurivaltioissa (ei lentomatkustamista) valvoo joukkueiden budjetteja erityisesti matkustuksen osalta Valmennuspäällikkö huolehtii siitä, että kilpailuihin kuljetaan kimppakyydeillä tai busseilla huolehtii siitä, että joukkueille laaditaan kimppakyytilistat ja että harjoituksiin kuljetaan mahdollisuuksien mukaan kävellen, pyörällä, kimppakyydeillä tai julkisilla kulkuvälineillä vastaa siitä, että ympäristökasvatus on mukana ohjaaja- ja valmentajasopimuksissa seuran kanssa sekä mukana seuran ikäluokkien toimintasuunnitelmissa jos seurassa ei ole ympäristövastaavaa, valmennuspäällikön tehtävänä on varmistaa, että kaikki joukkueenjohtajat ja huoltajat saavat tietoa ja koulutusta ympäristöasioissa sekä ottavat vastuun omien tehtäviensä hoidosta näiltä osin 19 20 14
20. Ympäristöasiat toimenkuvissa: Ohjaajan toiminta ja ympäristökasvatus Esittelypohjalla on sama luettelo kuin kappaleessa 2.3. YMPÄRISTÖASIAT TOIMENKUVISSA Ohjaajan toiminta ja ympäristökasvatus näyttää omalla toiminnallaan hyvää esimerkkiä lapsille ja nuorille tukee valmennuspäällikköä, joukkueenjohtajia ja huoltajia ympäristöpelisääntöjen noudattamisen ohjaamisessa ja valvonnassa sisällyttää harjoitusohjelmaan peruskuntokaudelle maasto- ja vaellusretkiä, joiden yhteydessä tutustutaan lähiseudun luonto- ja maisemakohteisiin (paikallistuntemuksen ja luontoherkkyyden vahvistaminen) 21 21. Ympäristöasiat toimenkuvissa: Joukkueenjohtajan ympäristövastuu Esittelypohjalla on sama luettelo kuin kappaleessa 2.3. YMPÄRISTÖASIAT TOIMENKUVISSA Joukkueenjohtajan ympäristövastuu laatii kimppakyytilistan omalle joukkueelle ja huolehtii kimppakyytien aloittamisesta huolehtii ympäristöasioiden liittämisestä pelisääntöihin yhdessä joukkueen ja vanhempien kesken valvoo ympäristöasioihin liittyvän tapakasvatuksen toteutumista harjoitustapahtumissa ja kilpailumatkoilla: varusteista pidetään hyvää huolta säästetään energiaa lisätään yleistä siisteyttä eväät ovat vähäjätteisiä ja jätteet lajitellaan mahdollisuuksien mukaan suihkussa ei tuhlata turhaan vettä roskia ei heitetä maahan 22 22. Ympäristöasiat toimenkuvissa: Huoltajan toiminnan ympäristöasiat Esittelypohjalla on sama luettelo kuin kappaleessa 2.3. YMPÄRISTÖASIAT TOIMENKUVISSA Huoltajan toiminnan ympäristöasiat kannustaa ja auttaa joukkueen jäseniä varusteiden huoltamisessa, jotta ne kestävät pidempään käytössä kerää hyviä, käytöstä poistuvia varusteita seuran varustevastaavalle tai varustepörssiin valvoo ympäristöasioihin liittyvän tapakasvatuksen toteutumista harjoitustapahtumissa ja kilpailumatkoilla: varusteista pidetään hyvää huolta säästetään energiaa lisätään yleistä siisteyttä eväät ovat vähäjätteisiä ja jätteet lajitellaan mahdollisuuksien mukaan suihkussa ei tuhlata turhaan vettä roskia ei heitetä maahan 23 15
1.3 Työsivut Työsivut on tarkoitettu käytettäviksi joukkueen tai seuran ympäristöasioiden suunnittelun tukena ja apuvälineinä. Lomakepohjat eivät ole ainoita oikeita, vaan niitä saa ja tuleekin muokata seurakohtaisesti omien tarpeiden mukaan. 1. Kimppakyytiringin yhteystietolomake Yhteystietolomake voidaan täyttää käsin ja monistaa kaikille tai tältä pohjalta voi tehdä oman listan vaikka seuran omille www-sivuille. 2. Kimppakyytiringin pelisäännöt Kimppakyytirinkejä muodostettaessa on hyvä puhua myös niihin liittyvistä pelisäännöistä ja saattaa yhteisesti sovitut toimintatavat kaikkien kyyditsijöiden ja kyytiläisten tietoon. Lomakkeen otsikot (tyhjien rivien yläpuolella) ovat aiheita keskustelun pohjaksi. Paperia voidaan käyttää keskustelun tukena ja osallistujien muistiinpanopaperina ja tarvittaessa kirjallisten pelisääntöjen lomakepohjana. Jos säännöt kirjataan paperille, voidaan ne kopioida yhteystietolistan kääntöpuolelle. 3. Varustepörssin luettelopohja Varustepörssin luettelopohja voidaan täyttää käsin ja jakaa ilmoitustaululle ja seuran jäsenille tai tältä pohjalta voi tehdä oman listan vaikka seuran omille www-sivuille. On tärkeää muistaa laittaa päiväys, jolloin varuste on annettu kiertoon tai sitten laittaa koko listalle yhteinen päivämäärä. Näin vältytään turhilta kyselyiltä kolme vuotta listan julkistamisen jälkeen. 4. Joukkueen ympäristöpelisäännöt Paperi on tarkoitettu enemmänkin keskustelun pohjaksi ja muistiinpanopaperiksi, kuin valmiiksi lomakepohjaksi, joka tulisi saada täyteen hyviä aikomuksia. Otsikot ovat aihepiirejä, joita koskevia pelisääntöjä voidaan sopia. Yhdelle kaudelle ei kuitenkaan kannata ottaa liian montaa haastetta. Mielummin pari kolme napakkaa kaikkien toteutettavissa olevaa sääntöä kuin kymmenen epärealistista tavoitetta. 5. Ympäristöasiat omassa toimenkuvassa Tämä paperi on tarkoitettu yksilö- tai ryhmätyöskentelyn tueksi tilanteeseen, jossa ohjaajat, valmennuspäälliköt, joukkueenjohtajat tai huoltajat suunnittelevat ympäristöasioiden yhteyttä ja yhdistämistä omaan toimintaansa. 16
OSA 2: Seurat liikkeelle aktiivisten toimijoiden koulutuksella Urheiluseurassa on ympäristöasioiden kehittämisen näkökulmasta kolme eri tasoa: seuran johto/päättäjät, aktiiviset toiminnan pyörittäjät sekä harrastajat. Kaikki tasot ovat alusta asti yhtä tärkeitä, jos toimintatapojen muutokselle haetaan laajuutta ja pysyvyyttä. Seuran johdolta tarvitaan sitoutuminen asiaan: ympäristömyönteiset toimintatavat tulee huomioida kaikessa seuran toiminnassa ja suunnittelussa. Johdolla on tärkeä rooli myös tiedottaa asiasta myönteisessä hengessä, eri yhteyksissä ja riittävän mon ta kertaa. Aktiiviset toiminnan pyörittäjät ovat avainasemassa ympäristöystävällisen toimintatapojen valinnassa ja toteutuksessa. Valmennuspäälliköt, ohjaajat, valmentajat, joukkueenjohtajat ja huoltajat tekevät aloitteita ja päätöksiä kilpailumatkoista, harjoitusohjelmista, varusteiden huollosta ja kierrätyksestä, kimppakyytirinkien perustamisesta sekä pelisäännöistä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanotaan. Harrastajien käyttäytyminen lopulta ratkaisee ympäristötyön tuloksen - he toimivat niin ympäristövastuullisesti kuin mahdollista niiden toimintatapojen puitteissa, joita seurassa on valittu. 2.1 Koulutustilaisuuden suunnittelun lähtökohdat Tämä koulutuspaketti on suunnattu nimenomaan toiminnan pyörittäjien kouluttamiseen. Koska koulutustilaisuuden osallistujat ja käytettävissä oleva aika saattavat vaihdella hyvin paljon, on seuraavssa luvussa suunnittelun tueksi muutamia esimerkkejä koulutustilaisuuden sisällöistä. Tilaisuuden suunnittelussa kannattaa huomioida koulutettavien lähtötiedot, tehtävät seurassa, ryhmän koko, koulutukselle asetetut tavoitteet, käytettävissä olevat kouluttajat sekä aikataulu ja mahdolliset jatkokoulutustilaisuudet. Jos aikaa on niukasti ja tavoitteena on vain herättää kiinnostusta ja myönteistä suhtautumista asiaan, sisällöksi voidaan valita konkreettista hyötyä hyvillä esimerkeillä. Jos aikaa on kaksi tuntia ja tavoitteena saada koulutettavat viemään ympäristöasiaa eteenpäin omassa työssään, voidaan aluksi antaa taustatietoja, joiden pohjalta koulutettavat sitten suunnittelevat ryhmissä ympäristöasioiden yhdistämistä omaan työhönsä. Koulutustilaisuudet toimivat paitsi tiedon levittäjinä, myös työpajoina uusien toimintatapojen kehittämiselle. Jos tilaisuuteen osallistuu samasta seurasta riittävästi päätösvaltaisia henkilöitä, kannattaa suunnitelmia ja päätöksiä tehdä ainakin jossain asiassa jo saman tien. Näin päästään heti liikkeelle ja uusien asioiden kehittäminen on jatkossa helpompaa. Koulutukseen kannattaa, jos mahdollista, pyytää sparraajaksi ympäristöasioita kehittänyt henkilö toisesta seurasta. Jos joku asia toimii hyvin naapuriseurassa, toimii se todennäköisesti meilläkin. Jos taas asiasta ei ole käytännön kokemusta, törmää omassa seurassa helposti ennakkoluuloihin. Hyviä kouluttajia löytyy myös aiheesta riippuen kunnan ympäristötoimesta, paikallisesta autokoulusta (EcoDriving -koulutus), jäteyhtiöstä tai martoista (jätteettömyys ja lajittelu), energialaitokselta (eneregiansäästö) ja luonto- ja retkeily-yhdistyksestä (paikalliset luontokohteet ja -reitit). 17
2.2 Koulutussisältöjä eri tilanteisiin: Tässä luvussa annetaan esimerkkejä eri kohderyhmien koulutustilaisuuksien sisällöiksi. Suunnittelua helpottamaan on jokaisen sisällön kohdalle kirjattu, mihin tavoitteisiin kyseinen sisältö parhaiten vastaa. Koulutukselle voidaan asettaa mm. seuraavia tavoitteita: arvoihin ja asenteisiin vaikuttaminen, motivointi, tiedon lisääminen, yhteisten päämäärien löytäminen, toimintatapojen suunnittelu, ympäristöystävällisten käytäntöjen lisääminen ja sitouttaminen. Valmennuspäälliköt - SJL:n ympäristöpolitiiikka (kalvot 1-4) tiedon lisääminen, sitouttaminen - jääkiekkoilun ympäristövaikutukset (kalvot 6-7) tiedon lisääminen, motivointi - kilpailujärjestelmän vaikutus liikenteeseen tiedon lisääminen, motivointi - SJL:n yhteiskuntavastuu ja ympäristöasiat (kalvo 5) arvoihin ja asenteisiin vaikuttaminen - valmennuspäällikön toimenkuvan ympäristöasiat (kalvot 18-19 ja työsivu Ympäristöasiat omassa toimenkuvassa ) tiedon lisääminen, toimintatapojen suunnittelu, sitouttaminen - konkreettista hyötyä hyvillä esimerkeillä (kalvot 9-12) motivointi, ympäristöystävälllisten käytäntöjen lisääminen - ekoseuran viisi askelta (kalvo 8) motivointi - taloudellisen ajotavan 10 käskyä (kalvo 16) motivointi, ympäristöystävälllisten käytäntöjen lisääminen Valmentajat ja ohjaajat - SJL:n yhteiskuntavastuu ja ympäristöasiat (kalvo 5) arvoihin ja asenteisiin vaikuttaminen - jääkiekkoilun ympäristövaikutukset (kalvot 6-7) tiedon lisääminen, motivointi - ohjaajan toiminta ja ympäristökasvatus (kalvo 20 ja työsivu Ympäristöasiat omassa toimenkuvassa ) motivointi, toimintatapojen suunnittelu, sitouttaminen - paikallisten luontokohteiden hyödyntäminen perusharjoittelussa tiedottaminen, toimintatapojen suunnittelu - taloudellisen ajotavan 10 käskyä (kalvo 16) motivointi, ympäristöystävälllisten käytäntöjen lisääminen Joukkueenjohtajat - SJL:n yhteiskuntavastuu ja ympäristöasiat (kalvo 5) arvoihin ja asenteisiin vaikuttaminen - jääkiekkoilun ympäristövaikutukset (kalvot 6-7) tiedon lisääminen, motivointi - joukkueenjohtajan toimenkuva ja ympäristöasiat (kalvo 21 ja työsivu Ympäristöasiat omassa toimenkuvassa ) motivointi, toimintatapojen suunnittelu, sitouttaminen - kimppakyytirinkien perustaminen (kalvo 15 ja työsivut Kimppakyytiringin yhteystietolomake sekä Kimppakyytiringin pelisäännöt ) toimintatapojen suunnittelu - ympäristöasioihin liittyvä tapakasvatus jääkiekkoseurassa (kalvo 14) motivointi, sitouttaminen - ympäristöasiat mukaan pelisääntöihin (kalvo 13 ja työsivu Joukkueen ympäristöpelisäännöt ) toimintatapojen suunnittelu, sitoutttaminen - taloudellisen ajotavan 10 käskyä (kalvo 16) motivointi, ympäristöystävälllisten käytäntöjen lisääminen 18
Huoltajat - SJL:n yhteiskuntavastuu ja ympäristöasiat (kalvo 5) arvoihin ja asenteisiin vaikuttaminen - jääkiekkoilun ympäristövaikutukset (kalvot 6-7) tiedon lisääminen, motivointi - ympäristöasiat huoltajan toimenkuvassa (kalvo 22 ja työsivu Ympäristöasiat omassa toimenkuvassa ) motivointi, toimintatapojen suunnittelu, sitouttaminen - ympäristöasioihin liittyvä tapakasvatus jääkiekkoseurassa (kalvo 14) motivointi, sitouttaminen - varustepörssien hyödyt (kalvo 17 ja työsivu Varustepörssin luettelopohja ) toimintatapojen suunnittelu, ympäristöystävälllisten käytäntöjen lisääminen - taloudellisen ajotavan 10 käskyä (kalvo 16) motivointi, ympäristöystävälllisten käytäntöjen lisääminen 2.3 Ympäristöasiat ohjaajien, valmentajien, valmennuspäälliköiden, joukkueenjohtajien ja huoltajien toimenkuvissa Seuraavissa listoissa luetellut ohjaajille ja valmentajille, valmennuspäälliköille, joukkuennjohtajille ja huoltajille nimetyt tehtävät on pääosin poimittu Jääkiekkoliiton ympäristöohjelmista. Seurassa voidaan lisäksi sopia muista tehtävistä tai vastuualueista, jotka sopivat kyseisiin toimenkuviin. Ohjaaja ja valmentaja - näyttää omalla toiminnallaan hyvää esimerkkiä lapsille ja nuorille - tukee valmennuspäällikköä, joukkueenjohtajia ja huoltajia ympäristöpelisääntöjen noudattamisen ohjaamisessa ja valvonnassa - sisällyttää harjoitusohjelmaan peruskuntokaudelle maasto- ja vaellusretkiä, joiden yhteydessä tutustutaan lähiseudun luonto- ja maisemakohteisiin (paikallistuntemuksen ja luontoherkkyyden vahvistaminen) Valmennuspäällikkö - valvoo, että seuran toimintasäännöissä ja sopimuksissa noudatetaan SJL:n suosituksia harjoitusmääristä ja toimintakaudesta - joukkueiden toimintakaudet (kilpailut) rytmitetään niin, että liikenne vähenee - noudatetaan liiton suositusta siitä, ettei alle 16-vuotiaiden kv-pelejä pelata kuin naapurivaltioissa (ei lentomatkustamista) - valvoo joukkueiden budjetteja erityisesti matkustuksen osalta - huolehtii siitä, että kilpailuihin kuljetaan kimppakyydeillä tai busseilla - huolehtii siitä, että joukkueille laaditaan kimppakyytilistat ja että harjoituksiin kuljetaan mahdollisuuksien mukaan kävellen, pyörällä, kimppakyydeillä tai julkisilla kulkuvälineillä - vastaa siitä, että ympäristökasvatus on mukana ohjaaja- ja valmentajasopimuksissa seuran kanssa sekä mukana seuran ikäluokkien toimintasuunnitelmissa 19
Joukkueenjohtaja - laatii kimppakyytilistan omalle joukkueelle ja huolehii kimppakyytien aloittamisesta - huolehtii ympäristöasioiden liittämisestä pelisääntöihin yhdessä joukkueen ja vanhempien kesken - valvoo ympäristöasioihin liittyvän tapakasvatuksen toteutumista harjoitustapahtumissa ja kilpailumatkoilla: o varusteista pidetään hyvää huolta o säästetään energiaa (mm. sammuttamalla valot, kun poistutaan viimeisenä pukuhuoneesta) o lisätään yleistä siisteyttä o eväät ovat vähäjätteisiä ja jätteet lajitellaan kotikunnan lajittelumahdollisuuksien mukaan o suihkussa ei tuhlata turhaan vettä o roskia ei heitetä maahan Huoltaja - kannustaa ja auttaa joukkueen jäseniä varusteiden huoltamisessa, jotta ne kestävät pidempään käytössä - kerää hyviä, käytöstä poistuvia varusteita seuran varustevastaavalle tai varustepörssiin - valvoo ympäristöasioihin liittyvän tapakasvatuksen toteutumista harjoitustapahtumissa ja kilpailumatkoilla: o varusteista pidetään hyvää huolta o säästetään energiaa (mm. sammuttamalla valot, kun poistutaan viimeisenä pukuhuoneesta) o lisätään yleistä siisteyttä o eväät ovat vähäjätteisiä ja jätteet lajitellaan kotikunnan lajittelumahdollisuuksien mukaan o suihkussa ei tuhlata turhaan vettä o roskia ei heitetä maahan 20