Kyytilaki. 597 25. Lauantaina 4 p. huhtikuuta 1908 klo 7 i. p. Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Castren, Heikkilä, Johansson, Merivirta ja Nuorteva. Vapautusta saavat ed. Nuorteva ja Heikkilä sairauden takia sekä ed. Johansson yksityisten asiain takia tämän illan istunnosta. Kgutilaki. Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o i Keis. Majesteetin Suomen Eduskunnalle kyytitoimesta antaman arm. esityksen N:o 5 johdosta. Puheenvuoroa käyttäen lausuu: Ed. af Ursin: Pj"ydän tämän mietinnön pöydälle maanantain jälkimmäiseen istuntoon. Ed. Eloranta: Pyydän kannattaa edellistä puhujaa. Ed. Huoponen: Vasemmiston puolelta on moitittu muita puolueita siitä, että he aiheettomasti pyytävät asioita pöydälle. Pyydän vasemmistolaisten tiliin merkittäväksi tämän tapahtuman, että tärkeää lainsäädäntötointa, joka välttämättömästi nyt pitäisi saada eduskunnassa läpi, kun se on jo toisen kerran käsillä ja puoli vuotta ollut päiväjärjestyksessä, vasemmistolaisten taholta jarrutetaan ja pyydetään pöydälle, vaikka asia on selvä. Se on kauan ollut eduskunnan jäsenten tutkittavana ja on niin selvä kuin viisi sormea kädessä. Se osottaa selvään että, vasemmisto nyt, kuten viime kerrallakin, kun tulee kysymykseen suurien epäkohtien poistaminen talonpoikain hartioilta, tuo vasemmisto, joka tuhansissa kokouksissa on luvannut kaikki antaa valtion huostaan, rupee nyt jarruttamaan. Sitä osottaa toinen vastalause, jossa sanotaan, että on manttaalin pannun maan omistajille edelleenkin säilytettävä tämä raskas taakka. Vieläpä arvellaan, ettei talonpojissa ole tämmöiseen minkäänlaista tyytymättömyyttä. Näistä syistä niinä panen vastalauseen pöydällepanopyyntöä vastaan.
598 Istunto 4 p. huhtikuuta 1908. Puhemies: Kun asia on, pyydetty pöydälle, niin se jää pöydälle, mutta pöydällepanon ajasta voi keskustella. Ed. Schybergson: För att lugna hr Huoponen, ber jag att också härifrån högern få förena mig om yrkandet på bordläggning. Ed. Ahmavaara: Kyllä ininäkin valitan, että tämä asia pyydettiin pöydälle, mutta toiselta puolen minua on jo pitkin valtiopäiväaikaa harmittanut se tapa, että täällä moititaan niin ankarasti edustajia siitä, että he käyttävät heille Valtiopäiväjärjestyksessä myönnettyä oikeutta. Sitä minä en hyväksy. Kun edustajat nim. ovat pyytäneet asiaa pöydälle V. J:n mukaisessa järjestyksessä, niin siinä ei ole kellään moittimista. Ed. Huoponen: Ed. Schybergsonin lausunnon johdosta pyydän merkitä myöskin oikeiston tilille samat oireet ja ansiot, jotka viime Eduskunnan kokouksessa esiintyivät, sillä vasemmisto ja oikeisto yhtyivät sitä hautauslaulua laulamaan, jota viimeinen Eduskunta lauloi tämän saman kysymyksen ja kenties muidenkin kysymysten suhteen. Pyydän tämän pöytäkirjaan merkittäväksi. Ed. af Ursin: Nykyisissä olosuhteissa nämä tiliinmerkitykset merkitsevät hyvin vähän. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Mietintö pannaan pöydälle ensi maanantain iltais- Päätös: tuntoon. Ensi käsittelyyn esitetään Metsästysasetus. Laki ja- talousvaliokunnan mietinnössä N:o 3 oleva ehdotus asetukseksi 20 p:nä lokakuuta i8g8 metsästyksestä annetun armollisen asetuksen 13 ja 31 :n muuttamisesta. Kun puheenvuoroja ei käytetä, julistetaan lakiehdotuksen ensimäinen käsittely päättyneeksi ja asia lähetetään Suureen Valiokuntaan. Esitetään: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 4 metsästysasetuksen muuttamista käskeväin erinäisten eduskuntaesitysehdotusten johdosta.
Metsästysasetus. 599 Mietinnöstä otetaan- ensimäisen käsittelyn alaiseksi Ehdotus asetukseksi lokakuun 20 p:nä 1898 metsästyksestä annetun asetuksen eräiden pykälien muuttamisesta toisin kuuluvaksi. Keskustelu: Ed. Vaarala: Laki- ja talousvaliokunta mietinnössään sivulla li pykälässä 25 ehdottaa, että tässä maassa kaadetusta karhusta m. m. maksetaan 25 markkaa, mutta Lapin, Kemin ja Kajaanin kihlakunnissa 50 markkaa. Vaikka minä kyllä myönnän, että valiokunnalla hyvää tahtoa ei ole puuttunut, vaan että olevien olojen tuntemattomuus lienee vaikuttanut sen, että on jäänyt ikäänkuin unohduksiin ne seudut Oulun kihlakunnan pohjoisosassa, missä kaikkein enimmän kärsitään karhujen tuottamasta tuhosta. Sellaisia paikkakuntia ovat Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven kunnat. Tietääkseni on Kuusamon kunta se, missä kaikkein enimmän saadaan kärsiä karhujen tuottamista vahingoista, jopa enemmän kuin missään paikkakunnassa koko maassa. Rohkenen sentähden evästyksenä Suurelle Valiokunnalle, ' johon tämä mietintö lähetetään, ehdottaa että asetusehdotuksen 25 :ään tehtäisiin semmoinen lisäys, että karhuntapporaha korotetaan 50 markaksi paitsi Lapin, Kemin ja Kajaanin kihlakunnissa myöskin Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven kunnissa Oulun kihlakuntaa. Mitä muuten valiokunnan mietintöön tulee, on valiokunta ymmärtääkseni osannut oikeaan ehdottaessaan muutoksia kyseessä olevaan metsästyslakiin. Tämän asetuksen kymmenvuotinen olemassaolo on osoittanut mitä kurjuutta, tyytymättömyyttä ja lainrikkomuksia se on aikaansaanut maamme pohjoisissa osissa, missä metsästys on melko suuri sivuelinkeino ja missä muutenkin eletään sietämättömissä oloissa usein sattuvan kadon ja kulkuneuvojen puutteen tähden. Kpäilemättä voipi sanoa että tämän asetuksen kautta on näiden kovaosaisten seutujen asukkailta riistetty ei ainoastaan ainoa herkkupala, vaan myöskin suurenarvoinen sivuelinkeino. Bd. Hoikka, Iisakki: Niinkuin tunnetaan, on metsästysasetuksen muuttaminen siihen suuntaan, mihinkä Lakivaliokunta on mietinnössä ehdottanut, ollut useimmilla valtiopäivillä jo ennemmin vireillä, mutta aina onnistumatta. Ne anomusehdotukset, joihinka tämä valiokunnan mietintö perustuu, ovat ainakin koko Peräpohjan kansan hartaasta toivomuksesta ja vaatimuksesta annetut meidän edusmiesten tehtäväksi täällä. Jos tämä valiokunnan mietintö hyljättäisiin Suuressa Valiokunnassa, niin sillä yhä edelleen jatkettaisiin rikollisten nuorukaisten kasvattamista siihen suuntaan, johon nykyisin voimassaoleva metsästyslaki jo on kansaa siellä kasvattanut. Rohkenen sanoa, että nykyinen voimassaoleva metsästys-
6oo Istunto 4 p. huhtikuuta 1908. laki on suoraan ollut rikollisten kasvatuslaki; sen näyttävät työt ja hedelmät siellä, mikäli meillä Pohjanperän edustajilla on kunnia tietää. Minä pidän vielä suuremmasta merkityksestä asiassa sen siveellisen puolen kuin koko tämän aineellisen kysymyksen, satimilla ja ansoilla pyydystämisen. Jos nyt niin tapahtuu, että tämä valiokunnan mietintö hyljätään, niin silloin yhä edelleen jatketaan sitä kasvatusta lain rikkomiseen, mikä jo on tapahtunut nykyisen metsästyslain voimassa ollessa. Näistä syistä minä vielä edelleen uskallan toivoa, niinkuin olen anomusehdotuksessani jo ehdottanut, että Suuri Valiokunta ottaisi huomioonsa nämä seikat, joita valiokunta mietinnössään kyllä on erittäin kiitettävästi selittänyt ja valaissut. Herroille ensimäisen vastalauseen tekijöille minä pyydän huomauttaa että katkerina katovuosina, kun halla ja pakkanen vie leivän köyhän kansan suusta, te kerran silloin tulisitte köyhän ja kurjan, metsä- ja järviasukasten majoihin maistelemaan, kuinka makealta maistuu pettu- ja olkileipä linnunlihan kanssa. Semmoiset ruuat kuin olki- ja pettuleipä eivät ole kovin makeita, jos niitä hieman linnunlihallakin höystetään. Muuta en tahdo sanoa. Pyydän vaan saattaa Suuren Valiokunnan huomioon nämä kohdat, joita olen rohjennut lausua, ja hyväksyn siis Lakivaliokunnan mietinnön. Jag anhåller om bordläggning till mån- Ed. von Älfthan: dagens plenum. Ed. Komii: Turhaa on tässä ruveta vaatimaan metsästysoikeutta kysymyksen alaisille alueille kaikkialla maassamme, kun Eduskunnan enemmistö olisi kumminkin jyrkästi sitä vastaan. Tyydyn siis tämän yhteydessä esittämään sen käsitykseni, että metsästysoikeus olisi kuitenkin suvaittava koko Oulun läänissä. Yleensä siellä eteläosassakaan ei köyhän kansan tila ole parempi kuin Savossa ja Karjalassa niissä kunnissa, joihinka valiokunta tahtoo oikeuden ulottaa. Järvettömillä ylängöillä metsänriista on ainoa varsinaisen elinkeinon lisä, jos sitä vaan saa ottaa. Varsinkin ylimaan kunnat, Haapajärven kihlakunta kokonaisuudessaan, olisivat tuollaisen oikeuden tarpeessa. Suuri Valiokunta tekee mielestäni aivan oikein, jos se 5 :n muuttaa semmoiseksi, että Oulun lääni kokonaisuudessaan tulisi metsästysoikeudesta osalliseksi. Ed. Sivenius kannattaa ed. v. Alfthanin mielipidettä. Puhemies: Kun pöydällepanoa on kannatettu, niin asia jää pöydälle. Pöydällepanosta saa kyllä puhua. Ed. Heikkinen: Minä olisin asiasta...
Postisäästöpankki v. 1906. 601 Puhemies: Bi asiasta enää voi puhua. Keskustelu julistetaan päättyneeksi, ja asia pannaan toistamiseen pöydälle ensi maanantain iltaistuntoon. Ainoaan käsittelyyn esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskunnalle Suomen postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna igoö annetun kertomuksen johdosta. Keskustelu: Ed. Pohjanpalo: Kertomus Suomen postisäästöpankin tilasta ikävä kyllä osoittaa, että laitos vieläkin tuottaa tappiota. Niinpä esim. valiokunta on arvostellut tappion vielä vuonna 1907 5,500 markaksi. Minä pyydän sen johdosta saada lämpimimmästi kannattaa valiokuntaa siinä, kun se ehdottaa, että postisäästöpankin varoja enemmän sijoitettaisiin yksityispankkeihin, kuin mitä tähän saakka on ollut tapana. Tämän kautta, jos korotettaisiin postisäästöpankin sijoitukset, jotka nykyään tekevät 860,000 markkaa yksityispankeissa, esim. i 1/2 miljoonaan, niin voitaisiin helposti sillä korvata se tappio, mikä nj^kyään syntyy, ja siten saadaan laitos kannattamaan itsensä. Mitä itse sijoitukseen tulee, niin merkitsen minä kertomuksissa sen, että vain Vaasan Osakepankkiin on sijoitettu varoja vuonna 1906*480,000 markkaa. Toivottava olisi,, että muutkin suuremmat yksityispankit saisivat osansa, ja ettei niitä sijoitettaisi yksistään johonkin erityiseen rahalaitokseen. Ed. Ärajärvi: Eduskunta on epäilemättä mielihyvällä mietinnöstä havainnut, että postisäästöpankki alkaa tulla itsensä kannattavaksi laitokseksi. Siihen on vaikuttanut kaksi seikkaa: talletusten lisäytyminen viimeisinä vuosina ja kulumassakin olevana vuotena, ja sijoitusten korkeampi korko, nim. osan sijoituksista. Mutta kun yksityispankkien nykyinen *korkea talletuskorko epäilemättä on keinotekoinen ja siis lähimmässä tulevaisuudessa menee alas, niin ne toiveet, mitkä valiokunta lausuu mietinnössään, tulevaisuudessa jonkun verran pettävät. Siitä syystä on vastaisuudessa taas epäilemättä esillä kysymys, millä lailla asiat olisivat järjestettävät niin, että todellakin saavutettaisiin se asiaintila, mikä mietinnössä on merkille pantu. Minä puolestani olen sitä mieltä, että se aika vaatii luultavasti postisäästöpankin talletuskoron alenta-
6O2 Istunto 4 p. huhtikuuta 1908. mistä, ja pidän puolestani semmoisen menettelyn myös postisäästöpankin luonteen ja tarkoituksen mukaisena. Ja jos ottaa lähemmin tarkastettavaksi sen kertomuksen, joka on Eduskunnalle annettu postisäästöpankin tilasta ja luonteesta, niin silloin myöskin luullakseni tunnustetaan oikeutetuksi se näkökanta, jota nyt olen esittänyt. Minä tahdon erityisesti painostaa tätä seikkaa siitä syystä, että silloin tällöin julkisuudessa, jopa postisäästöpankin hallituksen puoleltakin, on esiintynyt se ajatuskanta, että postisäästöpankin pitäisi kehittyä siihen suuntaan, että se muodostuisi enemmän tai vähemmän afäärilaitokseksi ja siis muuttaisi sitä luonnetta, mikä sillä on meillä tähän saakka ollut ja nytkin on. Mutta jos niinkin kävisi, että koron alennusta ei syystä tai toisesta katsottaisi mahdolliseksi, niin minun mielestäni on ylen pieni seikka se, että valtio vuosittain siksi hyvää tarkoitusta palvelevan laitoksen puolesta maksaa 7,000 markkaa, niinkuin tähän saakka on maksettu. Sekin on minusta ennen tehtävä kuin käytävä postisäästöpankin luonnetta muuttavaan keinoon, jota silloin tällöin näkyy julkisuudessa esitettävän ja joskus on valtiopäivilläkin esitetty. Valiokunnan mietintö hyväksytään muuttamatto- Päätös: mana. Puhemies: Ennen kuin ryhdytään seuraaviin asioihin, nim. pöydällepanoihin, minä sattuneesta syystä keskeytän täysiistunnon vähäksi aikaa, korkeintaan puoleksi tunniksi. Kehottaisin myös puhemiesneuvoston jäseniä heti tämän keskeyttämisen jälkeen kokoontumaan. Istunto keskeytetään kello 8 i. p. Kun täysi-istuntoa jälleen jatketaan kello 8,15 i. p. lausuu: Puhemies: Ennenkuin esitän pöydällepano-asioita, pyydän ilmoittaa, että Puhemiesneuvostossa on oltu sitä mieltä, että näistä pöydälle pantavista asioista yksi, nimittäin seitsemäs, joka koskee Pankkivaliokunnan mietintöä, on erinomaisen kiireellistä laatua ja senvuoksi olisi saatava jo tänä iltana kahden käsittelyn alaiseksi. Samoin voisivat myöskin viides ja kuudes asia, jotka koskevat leimasuostuntaa ja suostuntaveroa pelikorteista ja jotka valtion tuloja menoarviota koskevina myös ovat kiireellisiä, tulla samalla kahden käsittelyn alaisiksi tänä iltana. Se saadaan aikaan siten, että sitten kun tämä täysi-istunto on loppunut, pidetään vielä kaksi täysi-lstuntoa, ja niiden väliajalla voi Suuri Valiokunta pitää koko-
Pöydälle-panoja. 603 uksensa sekä antaa mietintönsä. Sillä neuvoin voitaisiin jo tänä iltana saada asiat toisessa käsittelyssä valmiiksi ja lopullinen käsittely sen kautta joudutettaisiin. Tämän jälkeen esitetään pöydällepanoa varten Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 4 arm. esityksen n:o n johdosta, joka koskee leimasuostuntaa. Puheenvuoroa käyttäen lausuu: Ed. v. Älfthan: Jag skulle be att få upplysa, att i den svenska texten bland de antecknade namnen bortfallit namnet Sivenius både i detta och följande betänkande; hvilket härmed rättas. Mietintö pannaan pöydälle ensi istuntoon. Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 5 arm. esityksen n:o 14 johdosta, joka koskee suostuntaveroa pelikorteista, pannaan myöskin pöydälle ensi istuntoon; ja samoin Pankkivaliokunnan mietintö n:o l Suonien Pankin ohjesäännön 18 ja 19 :n muuttamisesta toisin kuuluviksi, jonka viimeksimainitun johdosta puheenvuoroa käyttäen lausuu: Ed. SchybergsonJ Jag ber att få anmäla, att i det svenska betänkandet såväl på sid. 6 som på sid. 9 af misstag i 18 fått inflyta ordet»ständerna» i stället för»landtdagen». Talousvaliokunnan mietintö n: o 4 Eduskunnassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, joka koskee terveys- ja sairashoidon järkiperäistä järjestämistä, pannaan Puhemiesneuvoston ehdotuksesta pöydälle ensi maanantain iltaistuntoon. Eduskuntatalovaltuuskunnan kertomus pannaan Puhemiesneiivoston ehdotuksesta pöydälle ensi maanantain aamuistuntoon. Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 2 Eduskunnalle jätettyjen erinäisten anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan myöntämistä kansankirjastojen avustamiseksi, pannaan Puhemiesneuvoston esityksestä pöydälle ensi maanantain iltaistuntoon.
604 Istunto 4 p. huhtikuuta 1908. Seuraava istunto on tänä iltana kello 1/2 9 i. p. Istunto päättyy kello 8,22 i. p. Pöytäkirjan vakuudeksi: Ph. Suuronen. 26. Lauantaina 4 p. huhtikuuta 1908 klo 8,30 i. p. Nimenhuudon sijasta merkitään saapuvilla oleviksi samat ed., jotka edellisessä istunnossa olivat saapuvilla. Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 4 arm. esityksen n~o n johdosta, joka koskee leimasuostuntaa. Mietinnön johdolla otetaan e n s i m m ä i s e n k ä s i t t e l y n alaiseksi mainittuun arm. esitykseen sisältyvä Ehdotus asetukseksi leimasuostunnasta Suomen Suuriruhtinaanmaassa vuonna igog. Asia lähetetään keskustelutta Suureen Valiokuntaan. Esitetään niin ikään ensimmäistä käsittelyä varten Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 5 valmistavasti käsitelty, arni. esityksessä n:o 14 oleva Ehdotus asetukseksi siitä suostuntaverosta, joka on pelikorteista suoritettava. Asia lähetetään keskustelutta Suureen Valiokuntaan. Vielä esitetään e n s i m m ä i s e e n k ä s i t t e l y y n ja lähetetään keskustelutta Suureen Valiokuntaan Pankkivaliokunnan mietinnössä n:o i oleva Pankkivaltuusmiesten alotteesta aiheutunut asetusehdotus nimeltä: Asetus Suomen Pankin ig päivänä helmikuuta 1895 annetun ja 10 päivänä heinäkuuta igoi muutetun ohjesäännön 18 ja ig :n muuttamisesta toisin kuuluviksi.