Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen muuttamiseksi.

Transkriptio

1 Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen muuttamiseksi. Perustautumistoimista. Kun eduskunta valtiopäiväin toisena päivänä on kokoontunut täysi-istuntoon, asettuu iältään vanhin eduskunnan jäsen puhemiehen paikalle ja toimittaa ottamansa pöytäkirjanpitäjän avulla nimenhuudon. Kun eduskunta uusien vaalien jälkeen ensi kerran kokoontuu, asettuvat edustajat vaalipiirittäin, noudattaen sitä järjestystä, jossa vaalipiirit vaalilaissa luetellaan. Tätä järjestystä noudatetaan kunnes eduskunta (jpoist.) toisin päättää. Tämän jälkeen tapahtuu puhemiehen ja varapuhemiesten vaali umpilipuin ja siten että, jollei kukaan ensi äänestyksessä ole saavuttanut ehdotonta enemmistöä, uusi äänestys on toimitettava. Jos toisessakaan äänestyksessä ei kukaan ole saavuttanut ehdotonta enemmistöä, on kolmas äänestys toimitettava ja se julistettava valituksi, joka

2 Työjärjestys. siinä on saanut enimmät äänet. Jos kolmannessa äänestyksessä äänet käyvät tasan, ratkaisee arpa. Vaalin tulos ilmoitetaan kirjelmällä Keisarille ja Suuriruhtinaalle. Puhemies ja varapuhemiehet muodostavat eduskunnan puhemiehistön. 3. Ensimmäisessä täysi-istunnossa asettaa eduskunta kansliatoimikunnan, johon kuuluu puhemies ja varapuhemiehet sekä neljä edustajaa. Ellei eduskunta kansliatoimikuntaa asettaessaan voi yhtyä sen jäsenistä, on vaali lykättävä ja toimitettava tähän työjärjestykseen liitettyjen suhteellista vaalitapaa koskevain määräysten mukaan. Kansliatoimikunnan tulee julistaa kansliavirat sekä kirjaston- ja taloudenhoitajan toimet haettaviksi ynnä täyttää ne, niin myös ottaa tarvittavat palvelusmiehet; valvoa eduskunnan virkailijain toimintaa ja niihin nähden tehdä tarpeelliset ehdotukset eduskunnalle, sekä antaa lausuntonsa edustajain istumajärjestyksestä. Eduskunnan yleiseen kansliaan kuuluu notari ja kanslisti, pikakirjoituskanslian päällikkö ja kaksi alapäälr likköä suomalaista pöytäkirjaa varten, päällikkö ruotsalaista pöytäkirjaa varten, ynnä tarpeellinen määrä pikakirjoittajia, sekä ruotsalaisen kansliaosaston päällikkö ja notari. Jos useampia virkailijoita tarvitaan, tekee kansliatoimikunta eduskunnalle siitä ehdotuksen. Tässä :ssä mainitut virkailijat asetetaan kansliatoimikunnan harkinnan mukaan määräajaksi, enintään vaalikaudeksi tai irtisanomisoikeudella. 4. Sihteerin toimen julistaa puhemies haettavaksi. Sihteeri asetetaan eduskunnan täysi-istunnossa, kansliatoimi-

3 1908. Työjärjestys. 3 Valitsijamiehistä ja valiokunnista. kunnan annettua hakijoista lausuntonsa. Jos sihteerin toimeen on useampia hakijoita, täytetään virka noudattaen samaa äänestystapaa, kuin on puhemiehen vaalista säädetty. Sihteerin toimiaika kestää seuraavien valtiopäivien alkuun. Valtiopäivien väliaikana sihteeri toimii Toimitusvaliokunnan sihteerinä, hoitaa sattuvia kanslia- ja painatustehtäviä sekä valvoo kirjaston- ja taloudenhoitajan toimintaa. 5 - Heti valtiopäivien avaamisen jälkeen eduskunta täysi-istunnossa puhemiehistön ehdotuksesta päättää, kuinka monta valitsijamiestä (poist.) on valittava toimittamaan eduskunnan valiokuntain jäsenten vaalia. Puhemiehistön ehdotuksesta eduskunta niinikään määrää, kuinka monta jäsentä on valittava kuhunkin Valtiopäiväjärjestyksen 35 :n 1 momentissa mainituista valiokunnista. Puhemiehistö tehköön sitäpaitsi eduskunnalle ehdotuksen sellaisten erityisten valiokuntien asettamisesta, jotka heti valtiopäivien alussa katsotaan tarpeellisiksi. 6. Valitsijamiesten ja suuren valiokunnan sekä Valtiopäiväjärjestyksen 36 :ssä mainitussa tapauksessa myös muiden valiokuntain jäsenten vaali toimitetaan erityisten tähän työjärjestykseen liitettyjen määräysten mukaan. Valitsijamiesten ensimäisen kokouksen kutsuu kokoon vanhin valitsijamies, joka myös siinä johtaa puhetta hunnes «puheenjohtaja on valittu.

4 Työjärjestys. 7. (1 mom. poistettu). Sillä, joka jo ennen on valittu jäseneksi kahteen valiokuntaan, olkoon oikeus kieltäytyä useamman valiokunnan jäsenyydestä, suurta valiokuntaa lukuunottamatta. Eduskunnan asia on harkita, voipiko (poist) valiokunnan jäsen ilmoittamansa muun esteen nojalla tällaisesta toimesta saada vapautusta. O Q. Kukin valiokunta valitsee ensimäisessä kokouksessaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sillä tavoin kuin puhemiehen vaalista on 2 :ssä määrätty. Muut vaalit valiokunnassa toimitetaan umpilipuin, jolleivät kaikki valiokunnan jäsenet suostu toisesta vaalitavasta. Muissa asioissa käytettäköön huutoäänestystä tai muuta tapaa, jonka valiokunta parhaaksi näkee; kuitenkin on {poist) avoin äänestys nimenhuudon mukaan toimitettava, milloin puheenjohtaja sen katsoo tarpeelliseksi tai joku valiokunnan jäsenistä sitä vaatii. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalin tuloksesta on ilmoitus tehtävä eduskunnan täysi-istuntoon. 10. Jos valiokunnan jäsen (poist.) on kolme kertaa ilman hyväksyttävää estettä tai erityistä lupaa jäänyt valiokunnan kokouksista pois, on se ilmoitettava eduskunnalle, joka tämän johdosta ryhtyy asianhaarain aiheuttamaan toimenpiteeseen. Jos valitsijamies jää pois valitsijamiesten kokouksesta ilman hyväksyttävää estettä tai erityistä lupaa, meneteltäköön tällaisessakin tapauksessa kuten edellä on sanottu.

5 1908. Työjärjestys..» Jos eduskunta määrää, että jokin asia on kokonaan tai, osittain kahden valiokunnan valmisteltava ja valiokunnat haluavat asiasta antaa yhteisen lausunnon, kokoontukoot valiokunnat tätä tarkoitusta varten yhteisiin istuntoihin tai antakoot lausunnon laatimisen valiokuntain valitsemien valtuutettujen tehtäväksi. 13. Valiokunta laatikoon mietintönsä sen käsiteltävänä olevista asioista (poist.) lyhyesti, (poist.). Mietinnön tulee päättyä ponsilauseisiin, jotka sisältävät valiokunnan ehdotuksen. Suuren valiokunnan kokouksista tehdään sitä paitsi lyhyt pöytäkirja, joka sisältää valiokunnassa tehdyt ehdotukset, äänestysesitykset ja päätökset. 15. Kutsumus suuren valiokunnan kokoukseen on julkaistava sanomalehdissä ja valiokunnan päiväjärjestys hyvissä ajoin ennen kutakin kokousta tiedoksipantava valiokunnan kokoussalin eteisessä. Asioita käsiteltäessä suuressa valiokunnassa noudatettakoon, sen ohessa mitä valiokunnista yleensä on määrätty, soveltuvissa kohdin sitä asiain käsittelytapaa, mikä on eduskunnan täysi-istunnoista säädetty. Suuren valiokunnan kokouksissa kukin puhuu seisoaltansa ja paikaltansa, saatuansa puheenvuoron puheenjohtajalta. Jos suuren valiokunnan puheenjohtaja tahtoo ottaa osaa keskusteluun, jättäköön paikkansa varapuheenjohtajalle.

6 Työjärjestys. Puhemiesneuvostosta. 16. Puhcmiesneuvoston asiana on tehdä ehdotuksia erityisten valiokuntien asettamisesta niiden lisäksi, jotka mainitaan 5 :ssä, ehdottaa muutoksia eduskunnan työjärjestykseen, antaa lausunto edustajan tekemästä alotteesta työjärjestyksen muuttamiseen sekä esittää muuta, mikä eduskunnan työjärjestystä ja työsuunnitelmaa varten on tarpeen. 17. Valtiopäiväjärjestyksen 73 :ssä säädetyn työsuunnitelman ehdotus on puhemiesneuvoston (poist.) esitettävä eduskunnalle lähinnä seuraavaa aikaa varten. Työsuunnitelman ehdotus jaellaan painettuna eduskunnan jäsenille. Jos puhemiesneuvosto myöhemmin ilmaantuneiden asianhaarain johdosta katsoo lisäyksiä ja muutoksia työsuunnitelmaan tarpeelliseksi, tehköön niistä ehdotuksen eduskunnalle. Täysi-istunnoista. 18. Kutsumus eduskunnan täysi-istuntoon on tiedoksipantava eduskunnan istuntosalin eteisessä sekä ilmoitettava pääkaupungin suurimmissa jokapäiväisissä sanomalehdissä. Tiedoksipanon tulee, mikäli mahdollista, tapahtua viimeistään kello 6 illalla ennen sitä päivää, joksi täysiistunto on ilmoitettu. Jos ennen tehdyn päätöksen mukaan on vaali toimitettava tai sellainen lopullinen päätös tehtävä, joka mai-

7 1908. Työjärjestys. 7 nitaan Valtiopäiväjärjestyksen asia kutsumuksessa mainittava. 57 :n 5 momentissa, on 20. Eduskurdaesitykset ja anomuttehdotujcset ovat kirjallisesti laadittuina annettavat sihteerille. Jos edustaja tahtoo jonkun muun asian esille otettavaksi täysi-istunnossa, tulee hänen siitä hyvissä ajoin ennen istuntoa tehdä puhemiehelle kirjallinen esitys, jossa lyhyesti mainitaan asia ja mitä edustaja vaatii. Ainoastaan poikkeustapauksissa sallittakoon asian esilleottamista ilman edellä mainitulla tavalla tehtyä ilmoitusta. 24. Kunkin tulee puheenvuoron saatuansa puhua seisoaltaan, istuntosaliin sitä varten asetetulta puhujalavalta. Ainoastaan lyhyen lausunnon, joka kestää enintään kaksi minuuttia, saa esittää paikaltaan; jos puhuja haluaa pitemmältä jatkaa puhettaan kehottakoon puhemies häntä astumaan puhujalavalle. 28. Jos keskustelun aljettua jostakin asiasta ehdotus on tehty asian pöydällepanosta tahi jos tehdään joku muu sellainen ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asiallisen käsittelyn, on kysymys siitä ratkaistava, ennenkuin enempää keskustelua itse asiasta sallitaan. 30. Täysi-istunto ei saa jatkua jälkeen kello 1.1 illalla, (poist.) ellei puhemies katso siihen erityistä syytä olevan tai eduskunta niin päätä.

8 Työjärjestys. 32. Kun lippuäänestys tai vaali on toimitettava pitää neljän edustajan, joita puhemies siihen kehottaa, asettua puhemiespöydän ääreen ja näistä kahden avustaa puhemiestä äänestyslippujen avaamisessa ja tarkastamisessa ja kahden yhdessä sihteerin kanssa merldtä annetut äänet. Kun nimenhuuto tapahtuu, tulee kunkin edustajan äänestää siinä järjestyksessä kuin hänen nimensä on huudettu. Muussa järjestyksessä ei äänestyslippuja saa esiintuoda. Nimenhuudon voi eduskunta määrätä tapahtuvaksi yhtaikaa kahdessa paikassa istuntosalia. 34. Kunkin puhujan lausunnot lähetetään pikakirjoituskansliasta koneella kirjoitettuna hänen tarkastettavikseen. Jos hän siinä jotakin korjaa, on korjaus tähän koneella kirjoitettuun kappaleeseen merkittävä ja lausunto lähetettävä 12 tunnin kuluessa takaisin pikakirjoituskansliaan. Merkitköön myös nimensä lausuntoon osotteeksi, että hän on sen hyväksynyt. Jos edustaja ei määräajan kuluessa lähetä takaisin lausuntoa, katsotaan se hyväksytyksi. Jos puhuja on tehnyt puheeseensa asiallisia muutoksia, ja erittäinkin jos muutokset koskevat kohtia, joita vastaan on vastaväitteitä tehty, tulee tarkistajien tästä tehdä huomautus puhujalle sekä, jollei asiasta voida muuten sopia, eduskunnalle. 35. Lyhyt päätöspöytäkirja täysi-istunnosta on viipymättä esitettävä 33 :ssä mainittujen edustajain tarkistettavaksi. {2 moni. poistettu).

9 1908. Työjärjestys. 9 Erinäisiä määräyksiä. 38. Jos edustaja haluaa saada vapautta valtiopäivätoimista, pyytäköön sitä eduskunnalta ja esittäköön pätevät syyt pyyntöönsä. Älköön tämmöistä lomaa myönnettäkö yhtä viikkoa pitemmäksi ajaksi, ellei välttämätöntä syytä ole perusteena. 41. Tämä työjärjestys olkoon noudatettavana, kunnes eduskunta (poist.) on päättänyt muutoksen tai lisäyksen siihen. Sellainen päätös astuu heti voimaan. Jos edustaja tahtoo tehdä alotteen työjärjestyksen muuttamiseen, tehköön siitä eduskunnalle kirjallisen esityksen, joka on, ellei eduskunta sitä hylkää, lähetettävä puhemiesneuvostoon lausunnon antamista varten.

10 Mftfträykset vaaleista. Puhemiesneuvoston ehdotus muutoksiksi Määräyksiin valtiopäivillä suhteellisen vaalitavan mukaan toimitettavista vaaleista. Valitsijan on viivalla merkittävä se ehdokaslista, jota hän tahtoo äänestää. Hänellä on oikeus tästä listasta pyyhkiä pois nimiä sekä muuttaa nimien järjestystä, jolloin hänen on, kirjoittamalla numero nimen eteen, osotettava se järjestyssija, jonka hän tahtoo sille antaa. Jos järjestysnumero on pantu vain muutamien nimien eteen, otaksutaan muiden nimien seuraavan painetun listan osottamassa järjestyksessä. 13. Jos jäsenpaihlca suuressa valiokunnassa joutuu avoimeksi, astuu poistuneen tilalle siitä ehdokaslistasta, jolla poistunut jäsen on valittu, se valitsematta jäänyt ehdokas, jonka osalle tulee suurin äänimäärä tätä vaalia varten jatkettavassa, 11 :n määräysten mukaan toimitettavassa nimien lukemisessa ja äänten laskemisessa.

11 11 Vastalause. Edustaja Wäinö Wuolijoen ehdotus lisäykseksi työjärjestyksen 24 :lään. 24. {2 mom.) Kirjallisesti laadittujen puheiden lukeminen on edustajalta kielletty.