1992 vp - HE 155. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Transkriptio

1 1992 vp - HE 155 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi siten, että lapsilisä maksettaisiin lapsiluvun mukaan porrastettuna kaikista alle 17- vuotiaista lapsista lokakuun 1 päivästä Lisäksi lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tammikuun 1 päivänä 1993 tai sen jälkeen syntyvistä lapsista ei maksettaisi enää lapsilisää korotettuna alle kolmivuotiaiden lasten osalta. Esitys liittyy valtion vuoden 1993 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta Alle kolmivuotiaiden lapsilisää koskeva lainmuutos tulisi kuitenkin voimaan jo vuoden 1993 alusta. PERUSTELUT 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset 1.1. Nykyinen tilanne Lapsilisäjärjestelmä tuli voimaan lapsilisälailla (541148) 1 päivänä lokakuuta Jatkettua lapsilisää koskevat säännökset lakiin lisättiin 1 päivänä lokakuuta 1986 lapsilisälain muuttamisesta annetulla lailla (1 055/85). Uuden, vuoden 1993 alusta voimaan tulevan lapsilisälain (796/92) 1 :n 1 momentin mukaan lapsilisää maksetaan Suomessa asuvan alle 16-vuotiaan lapsen elatusta varten. Lisäksi lapsilisää maksetaan jatkettuna alle 17-vuotiaasta lapsesta. Lain 7 :n 1 momentin mukaan lapsilisä on 366 markkaa kalenterikuukaudessa. Pykälän 2 momentin mukaan lapsilisän nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta lapsilisä on kuitenkin 413, kolmannesta lapsesta 512, neljännestä lapsesta 645 sekä viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 842 markkaa kalenterikuukaudessa. Pykälän 3 momentin mukaan jatkettu lapsilisä on lapsilisän perusmäärän suuruinen eikä se vaikuta muista lapsista mak- settavien lapsilisien määriin. Pykälän 4 momentin mukaan lapsilisä maksetaan kolmea vuotta nuoremmasta lapsesta korotettuna 107 markalla kalenterikuukaudessa. Lapsilisän määriä on korotettu viimeksi 1 päivästä lokakuuta Tuossa yhteydessä korotettuna maksettavan lapsilisän määrä säilyi ennallaan. Viimeksi korotetun lapsilisän määrää on tarkistettu vuoden 1986 lokakuun alusta. Jatkettua lapsilisää on maksettu vuosittain noin lapsesta. Alle kolmivuotiaasta lapsesta korotettuna maksettavan lapsilisän piirissä on vuosittain ollut vajaa lasta Ehdotetut muutokset Lain 1 :n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös 16 vuotta täyttäneet, mutta alle 17-vuotiaat lapset tulisivat 1 päivänä lokakuuta 1993 porrastettuna maksettavan lapsilisän piiriin. Muutosehdotuksen tarkoituksena on edelleen tehostaa lapsilisän maksukauden pidentä U

2 vp - HE 155 miselle aikanaan asetettua tavoitetta kehittää 16-vuotiaiden nuorten perusturvaa ja samalla tasata perheille nuorten ylläpidosta ja koulutuksesta syntyviä kustannuksia. Yhdenmukaisesti 1 :n 1 momenttiin tehtäväksi ehdotetun muutoksen kanssa ehdotetaan 7 :n 3 momentti tarpeettomana kumottavaksi. Samoin lapsilisän maksamisaikaa koskevat 8 :n 1 ja 3 momentti ehdotetaan muutettaviksi vastaamaan muutettavaksi ehdotettua 1 :n 1 momenttia. Lasten ja nuorten taloudellisen tuen järjestelmistä lapsilisäjärjestelmä on keskeisin. Lain 7 :n 4 momentin perusteella korotettuna maksettava lapsilisä on kuitenkin menettänyt merkitystään osana perhekustannusten tasausjärjestelmää. Tuen reaaliarvo on pienentynyt vuodesta 1986 lähtien. Alle kolmivuotiaiden lasten hoidon tukemista on viime vuosina kehitetty voimakkaasti muulla lainsäädännöllä. Lain 7 :n 4 momentin muutosehdotuksella korotetusta lapsilisästä luovuttaisiin tammikuun 1 päivänä 1993 tai sen jälkeen syntyvien lasten osalta. Ennen sanottua ajankohtaa syntyneitä lapsia muutosehdotus ei koske. Näin ollen lapset, joiden osalta oikeus lapsilisään on syntynyt ennen muutosehdotuksen tarkoitettua voimaantuloa, eivät menettäisi saavuttamaansa etua. Korotettua lapsilisää voitaisiin näistä lapsista hakea muutosehdotuksen voimaantulon jälkeenkin, jos lapsilisän saamisen edellytykset muutoin täyttyvät. 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset Alle kolmivuotiaista lapsista korotettuna maksettavan lapsilisän asteittaisen poistamisen arvioidaan vähentävän lapsilisäkustannuksia vuoden 1993 aikana 38,4 miljoonaa markkaa, vuoden 1994 aikana 122,3 miljoonaa markkaa ja vuoden 1995 aikana 206,2 miljoonaa markkaa. Lopullinen säästövaikutus vuositasolla on noin 252 miljoonaa markkaa, joka toteutuu vuodesta 1996 lukien. Kun lapsilisä maksettaisiin kaikista alle 17- vuotiaista lapsista lapsiluvun mukaan porrastettuna 1 päivästä lokakuuta 1993, arvioidaan lapsilisämenojen lisääntyvän vuonna ,4 miljoonaa markkaa. Vuositasolla uudistuksen kustannusvaikutukset ovat noin 30 miljoonaa markkaa. Esitys liittyy valtion vuoden 1993 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 3. Säätämisjärjestys Valtiopäiväjärjestystä on muutettu 1 päivänä syyskuuta 1992 voimaan tulleella valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta annetulla lailla (818/92). Muutoksella luovuttiin lakiehdotusten lepäämäänjättämismahdollisuudesta. Valtiopäiväjärjestyksen muutettu 66 :n 7 momentti sisältää kuitenkin suojalausekkeen, jonka mukaan ehdotus laiksi, joka heikentää toimeentulon lakisääteistä perusturvaa, voidaan edelleen jättää lepäämään. Valtiopäiväjärjestyksen muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 234/1991 vp) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan toimeentulon perusturvalla tarkoitetaan vain luonnolliselle henkilölle maksettavia rahamääräisiä toistuvaissuorituksia ja vain sitä osaa sosiaaliturvasta, jolla pyritään takaamaan yksilön toimeentulolle välttämätön elintaso. Perustelujen mukaan lakisääteiseen perusturvaan kuuluisi ainakin muun muassa lapsilisälaissa tarkoitettu lapsilisä. Perustelutekstissä todetaan edelleen, että suojalauseke on samanlaajuinen ja siinä käytetään samaa toimeentulon lakisääteisen perusturvan käsitettä kuin valtiopäiväjärjestyksen väliaikaista muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE vp). Kyseisen esityksen pohjalta valtiopäiväjärjestyksen väliaikaisesta muuttamisesta annettu laki (101192) tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992 ja oli tarkoitettu olemaan voimassa vuoden 1995 kesäkuun loppuun. Valtiopäiväjärjestyksen väliaikaista muuttamista koskevan lakiehdotuksen johdosta antamassaan mietinnössä (Pe VM vp) perustuslakivaliokunta edellytti, että toimeentulon lakisääteiseen perusturvaan luetaan vähintään esityksen perusteluissa mainitut etuudet, kuten lapsilisä. Valtiopäiväjärjestyksen pysyvää muuttamista koskevan lakiehdotuksen johdosta antamassaan mietinnössä (PeVM 7/1992 vp) perustuslakivaliokunta toteaa hyväksyvänsä uudistuksen lähtökohdaksi esityksen taustalla olevan ajatuksen institutionaalisen suojan antamisesta tietyille etuuksille. Suojan institutionaalisen luonteen estämättä voitaisiin valiokunnan käsityksen mukaan kuitenkin ilman lepäämään-

3 1992 vp - HE jättämismahdollisuutta esimerkiksi tarkistaa jonkin verran jonkin suojan piiriin sinänsä luettavan etuuden saamisedellytyksiä ja vähäisesti sen suuruuttakin, kunhan etuuden edelleen saisivat riittävän suurena ne, joille se kokonaisuutena arvioiden on välttämätön toimeentulon perusturvan kannalta. Korotettuna maksettavalla lapsilisällä ei enää ole sitä merkitystä pienten lasten perheille kohdistuvana tulonsiirtona, pienestä lapsesta aiheutuvien erityisten kustannusten korvaamiseksi, joka sillä alkuperäisessä tarkoituksessaan oli. Tuki on pitkälti korvautunut pienten lasten vanhemmille kohdennetulla lapsen hoidon tukemisella kuten kunnallisena päivähoitona ja lasten kotihoidon tukena. Tämän takia korotetuna lapsilisällä ei nykytasonaan ole vaikutusta pienten lasten perheiden toimeentulolle väl ttämä ttömään elin tasoon. Lapsilisän korotetusta osuudesta luopuminen ehdotetuna tavalla ei heikentäisi toimeentulon lakisääteistä perusturvaa siten, että kysymyksessä olisi valtiopäiväjärjestyksen 66 :n 7 momentin mukainen lakiehdotus, joka heikentää toimeentulon lakisääteistä perusturvaa ja joka voitaisiin jättää lepäämään. Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi hallitus pitää kuitenkin suotavana, että asiasta pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto. 4. Voimaantulo Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä lokakuuta Lain 7 :n 4 momentti tulisi kuitenkin voimaan jo 1 päivänä tammikuuta Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

4 vp - HE 155 Laki lapsilisälain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 21 päivänä elokuuta 1992 annetun lapsilisälain (796/92) 7 :n 3 momentti sekä muutetaan 1 :n 1 momentti, 7 :n 4 momentti sekä 8 :n 1 ja 3 momentti seuraavasti: 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Suomessa asuvan alle 17-vuotiaan lapsen elatusta varten maksetaan tämän lain mukaisesti valtion varoista lapsilisää. 7 Lapsilisän määrä Kolmea vuotta nuoremmasta ennen tammikuun 1 päivää 1993 syntyneestä lapsesta lapsilisä maksetaan korotettuna 107 markalla kalenterikuukaudessa. 8 M aksamisaika Lapsilisä maksetaan sitä seuraavan kalente- rikuukauden alusta, jonka kuluessa lapsi on syntynyt tai oikeus lapsilisään alkanut, sen kalenterikuukauden loppuun, jonka kuluessa lapsi täyttää 17 vuotta. Lapsilisää ei makseta sen kalenterikuukauden alusta, josta alkaen lapsi alkaa saada kansaneläkelain (347/56) mukaista työkyvyttömyyseläkettä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta Lain 7 :n 4 momentti tulee kuitenkin voimaan jo 1 päivänä tammikuuta Tämän lain voimaan tullessa maksettava lapsilisä muutetaan tämän lain voimaantulohetkestä ilman hakemusta vastaamaan tämän lain säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimeopi teisiin. Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1992 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

5 1992 vp -- IIE Liite Laki Ia psilisälain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 21 päivänä elokuuta 1992 annetun lapsilisälain (796/92) 7 :n 3 momentti sekä muutetaan 1 :n 1 momentti, 7 :n 4 momentti sekä 8 :n 1 ja 3 momentti seuraavasti: Voimassa oleva laki 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Suomessa asuvan alle 16-vuotiaan lapsen elatusta varten maksetaan tämän lain mukaisesti valtion varoista lapsilisää. Lisäksi lapsilisää maksetaan jatkettuna alle 17-vuotiaasta lapsesta. Jollei tässä laissa toisin säädetä, jatketusta lapsi/isästä on voimassa, mitä lapsi/isästä säädetään. Ehdotus 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Suomessa asuvan alle 17-vuotiaan lapsen elatusta varten maksetaan tämän lain mukaisesti valtion varoista lapsilisää. 7 Lapsilisän määrä Jatkettu lapsilisä on 366 markkaa kalenterikuukaudessa eikä se vaikuta muista lapsista maksettavien lapsilisien määriin. Kolmea vuotta nuoremmasta lapsesta lapsilisä maksetaan korotettuna 107 markalla kalenterikuukaudessa. 8 M aksamisaika Lapsilisä maksetaan sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jonka kuluessa lapsi tai oikeus lapsilisään on syntynyt, sen kalenterikuukauden loppuun, jonka kuluessa lapsi täyttää 16 vuotta. Jatkettua lapsilisää maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana lapsi täyttää 17 vuotta. Jatkettua lapsilisää ei makseta sen kalenteri- (3 mom. kumotaan) Kolmea vuotta nuoremmasta ennen tammikuun 1 päivää 1993 syntyneestä lapsesta lapsilisä maksetaan korotettuna 107 markalla kalenterikuukaudessa. 8 M aksamisaika Lapsilisä maksetaan sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jonka kuluessa lapsi on syntynyt tai oikeus lapsilisään alkanut, sen kalenterikuukauden loppuun, jonka kuluessa lapsi täyttää 17 vuotta. Lapsilisää ei makseta sen kalenterikuukau-

6 vp -- lue 155 Voimassa oleva laki kuukauden alusta, josta alkaen lapsi alkaa saada kansaneläkelain (347/56) mukaista työkyvyttömyyseläkettä. Ehdotus den alusta, josta alkaen lapsi alkaa saada kansaneläkelain (347/56) mukaista työkyvyttömyyseläkettä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta Lain 7 :n 4 momentti tulee kuitenkin voimaan jo 1 päivänä tammikuuta Tämän lain voimaan tullessa maksettava lapsilisä muutetaan tämän lain voimaantulohetkestä ilman hakemusta vastaamaan tämän lain säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.