1. Tiistaina 11 p. helmikuuta 1908 klo 10 a. p.

Transkriptio

1 Ikäpuhemiehen puhe Tiistaina 11 p. helmikuuta 1908 klo 10 a. p. kokoontui Suomen Eduskunta ensimaiseen täysi-istuntoonsa tällä istuntokaudella. Puhemiehen paikalle asettui edustaja Iisakki Hoikka, ii altaan vanhin eduskunnan jäsen, ionka V. J:n 23 :n mukaan tuli johtaa tätä ensimäistä täysi-istuntoa siksi kunnes puhemiesten vaali on toimitettu. Pöytäkirjanpitäjäksi ilmoitti edustaja Hoikka pyytäneensä hra F. V Kadeniuksen. Nimen huuto toimitettiin sen luettelon perusteella jonka senaattori T i m - gren oli eduskunnalle jättänyt niistä edustajista, jotka olivat näyttäneet olevansa oikein valtmrtetut ja käsitti tällä kertaa vaan 187 nimeä. Poissa olonsa ilmoittivat ed. Merivirta joka lääkärintodistuksen nojalla pyysi vapautusta koko istuntokaudeksi sekä ed. Alkio ja Bäck, jotka sairauden nojalla olivat estetyt eduskuntaan toistaiseksi saapumasta. Ed. P. Leppänen esitti nyt puhemiehelle tarkastetun valtakirjansa. Valituista puuttui luettelosta vielä seuraavien edustajain nimet: Antila, Aromaa. V., Castren, Järvinen, Martikainen, Mennen. Pajari, Riihelä, Tichanoff ja Valavaara. Ikäpuhemiehen puhe: Kunnioitetut Suomen kansan edustajat. Valtiopäiväjärjestyksen 23 :n nojalla minulla on velvollisuus ja kunnia avata Suomen kansan eduskunnan toisten valtiopäivien ensimäinen istunto. I/ausun kansanedustajat tervetulleiksi tärkeään työhönsä rak kaan isänmaamme menestymiseksi ja kehoitan eduskuntaa valtiopäiväjärjestyksen 23 :n mukaisesti ryhtymään puhemiehen ja kahden varapuhemiehen vaaliin. Puhemiehen ja varapuhemiesten vaali. Ennen vaaliin ryhtymistä sai puheenvuoron:

2 8 Istunto il p. helmikuuta Ed. Martikainen lausuakseen: Minun valtakirjani saapuu vasta tänään. Se oli kotoa lähtiessä jäänyt matkaan ottamatta. Toivoisin, että tuon pienen muotoseikan takia minut hyväksyttäisiin tänään tapahtuvissa vaaleissa osaa ottamaan. Olen jo kolme kuukautta ollut tämän talon töissä, joka riittänee todistukseksi kelpaavaisuudestani. Ed. Schgbergson: Det kan nog vara så, som hr Martikainen; framhöll, att möjligen denna form är öfverflödig och jäg kan medgifva, att Landtdagsordningen i denna del ställt sig på en alltför formalistisk ståndpunkt, men vi måste dock ställa oss Landtdagsordningen äfven härutinnan till efterrättelse, och vid sådant förhållande kan hr Martikainens anhållan icke bifallas. Ed. Setälä: Minä rohkenisin olla toista mieltä kuin arvoisa edellinen puhuja. V. J:n 22 :n l mom:ssa sanotaan:»jollei edustajan valtakirjaa ole hyväksytty, olkoon eduskunnalla oikeus tutkia, onko hän kuitenkin sen nojalla oleva oikeutettu olemaan edustajana valtiopäivillä.» Se antaa siis siinäkin tapauksessa, että valtakirjaa ei ole hyväksytty siinä järjestyksessä kuin edellisessä :ssä mainitaan, eduskunnalle oikeuden tutkia, onko asianomainen edustaja oikeutettu edustajana olemaan. Näin ollen on minun ymmärtääkseni V. J:n hengen mukaista, että eduskunnalla on sitä suurempi oikeus tämmöisessä tapauksessa, kun asianomaisen valtakirja jo varmasti ja tiettävästi on hyväksytty, oikeuttaa asianomainen edustaja olemaan edustajana näillä valtiopäivillä. (Hyvä! hyvä!) Ed. Schybergson: Jag har ingalunda förbisett den af hr Setälä påpekade bestämningen i lyandtdagsordningen och vet mycket väl att landtdagen i sista hand har att afgöra om landtdagsmans kompetens, men detta bör dock ske efter förberedning af saken, icke så utan vidare som nu föreslås. Saken är i och för sig obetydlig. Denna ena röst kommer att verka hvarken åt den ena eller andra riktningen, men jag tror, att vi taga frågan för lätt om vi följa hr Setäläs anvisningar. Ed. af Ursin: Jos kysymys olisi ensimäisestä istunnosta -nisien vaalien perästä, niin olisi syytä menetellä, niinkuin herra Schybergson täällä on ehdottanut, mutta kun se on toinen keitä, niin minä en voi muuta kuin yhtyä herra Setälään, ja katson hyväksytyn valtakirjan vaatimusta aivan joutavaksi. Ed. Paasikivi: Niin ikävää kuin se onkin, täytyy minun V. J:n tätä kysymystä koskevista määräyksistä olla samaa mieltä kuin herra Schybergson. Myös meidän ryhmässämme ort mamin

3 Puhemiehen ja varapuhemiesten vaali. 9 tietääkseni kolme sellaista edustajaa, jotka ovat hukanneet valtakirjansa tai unohtaneet ne kotiinsa. Minä olen ainakin kysyttäessä ilmoittanut heille käsitykseni olevan sen, että heillä ei ole oikexitta äänestää. Totta on, että V. J:n 22, niinkuin ed. Setälä lausui, antaa eduskunnalle vallan tutkia valtakirjan, jota ei ole hyväksytty sillä tavalla kuin V. J:n 21 pykälässä sanotaan, mutta minun käsittääkseni tässä on kysymyksessä se tapaus, että esiin annettua valtakirjaa ei ole hyväksytty jostain syystä, ja siinä tapauksessa eduskunnalla on valta, hankittuaan selvityksen, sellainen asia ratkaista. V. J:n 2i sanoo nimenomaan, että luettelo niistä edustajista, jotka ovat näyttäneet valtakirjansa, on laadittava, ja 23 säätää, että tämän luettelon pohjalla on äänestys ensimäisessä istunnossa tapahtuva. Olen myös sitä mieltä, että kenties V. J:n määräykset tässä kohden eivät ole onnistuneet, mutta koska näitä säännöksiä on kirjaimen mukaan noudatettava, niinkuin ylipäänsä perustuslakia koskevissa tulkitsemisissa on tapana, niin minun, kuten lausuin, täytyy yhtyä siihen käsitykseen, jonka ed. Schybergson on esiintuonut. Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vastattavaksi seuraava äänestysesitys; Ken hyväksyy ed. Martikaisen tekemän pyynnön, vastaa jaa, jos ei voittaa, on se hylätty. Huutoäänestyksessä olivat jaa äänet voitolla, joten ed. Martikaisen tekemä pyyntö oli hyväksytty. Sen jälkeen puheenvuoroa käyttäen lausui: Ed. Merinen: Minulle samalla tavalla kuin ed. Martikaiselle on valtakirjani saapunut vasta viime yönä, joten minulla ei ole ollut tilaisuutta viedä sitä tarkastajalle, jotta se olisi tähän aamuun tullut tarkastetuksi. Pyytäisin kuitenkin samaten kuin ed. Martikainen olla läsnä puhemiesvaaleissa. Vetoan sitä paitsi V. J:n 21 :n i momenttiin, jonka mukaan valtakirja ensi kerran näytettäessä hyväksytään ja annetaan sen nojalla edustajalle jäsenkortti, joten nyt ei ole enää muuta kuin muodollinen hyväksyminen kysymyksessä. Kd. Aromaa, V.: Minulta niinikään on valtakirja unohtunut matkaan ottamatta, mutta tahtoisin myös ottaa osaa puhemiesäänestykseen. koska se oikeus muillekin on myönnetty. Valtakirkirjani saapuu illalla minulle. Edellä mainitutkin pyynnöt hyväksyttiin. Puhemiesten vaalin toimituksessa avullisena olivat ikäpuhemiehea kutsumuksesta ed. Kares, Mikkola, Ehrnrooth ja Tanner.

4 io Istunto 11 p. helmikuuta 1908 Eduskunnan puhemieheksi valittiin ed. Per Evind Svinhufvud 123 äänellä; Ed Paimen sai 55 ääntä, ed. Setälä yhden äänen. Vaalissa annettiin 7 tyhjää lippua ja 2 lippua hylättiin, koska ne olivat yhteen kiintyneet. Ensimäiseksi varapuhemieheksi valittiin ed. Nils Robert af Ursin 101 äänellä; Ed. Paimen sai 57 ääntä, ed. Cederberg 22, E. Perttilä 2, Sirola yhden ja Listo 3 ääntä, jota paitsi vaalissa annettiin 2 tyhjää lippua. Toisen varapuhemiehen vaalissa saivat ääniä ed. Cederberg 21, Paimen 71, Sirola 72, Listo 7, Soininen ja Maria Laine kumpikin 2, Setälä, Schybergson ja Paasikivi kukin yhden äänen. Vaalissa annettiin 3 tyhjää lippua; yksi lippu hylättiin, koska siinä oli vaan nimi Perttilä. Kun ei kellään ääniä saaneista ollut ehdotonta äänten enemmistöä, toimitettiin eduskunnan viime valtiopäivillä hyväksymän työjärjestyksen 2 :n perusteella uusi äänestys, jolloin ääniä saivat ed. Sirola 77, Paimen 89, Cederberg 16, Soininen, Räsänen ja Listo kukin yhden äänen; sen ohessa annettiin 2 tyhjää lippua. Kun ei kukaan vieläkään saanut ehdotonta äänten enemmistöä, toimitettiin kolmas ratkaiseva äänestys, jolloin toiseksi varapuhemieheksi Paimen 92 äänellä; valittiin ed. Ernst Gustaf ed. Sirola sai 75 ääntä, ed. Cederberg 12, Ala-Kulju, Listo ja Soininen kukin yhden äänen. Ikäpuhemiehen kehotuksesta puhemies ja varapuhemiehet eduskunnan edessä antoivat, kukin vuorostansa, V. J:n 23 :ssä säädetyn juhlallisen vakuutuksen, jota eduskunta seisaaltaan kuunteli. Puhemiehen tervehdyspuhe. Ikäpuhemiehen kehotuksesta paikoilleen asetuttuaan Puhemies lausui eduskunnalle: Arvoisat edustajat! Toisen kerran olette valinneet minut puhemiehen vaikeaan, mutta kunniakkaaseen toimeen. Kiitän teitä tästä luottamuksesta ja koetan parhaani mukaan täyttää arkaluon-

5 Puhemiehen tervehdyspuhe. 11 toista tehtävääni, vaikkakin tiedän, että toimintani ponnistuksistani huolimatta monessa kohdin on oleva vaillinaista. Uudistunein voimin, innokkaasti ja uskallan luottaa siihen hyvässä sovussa ryhdymme nyt käsittelemään niitä tärkeitä asioita, jotka näilläkin valtiopäivillä tulevat esille. Yhteisen isänmaan onnea me kaikki koetamme luoda, yhteisen isänmaan parasta me kaikki tarkoitamme, ja valtiollinen asemamme, joka monesta syystä nykyhetkellä niin elävästi muistuu mieleen, se ennen kaikkea sen me tunnemme velvoittaa meitä hyvään yhteistyöhön. Päiväjärjestys. Bnnen päiväjärjestykseen siirtymistä ilmoitti Puhemies ed. Valavaaran, Antilan ja Pajarin näyttäneen hänelle asianomaisesti tar kastetut valtakirjansa, joten he siis ovat oikeutetut ottamaan osaa eduskunnan istuntoihin. Päiväjärjestyksessä ilmoitti Puhemies olevan vaan juhlamenonohjaajan ilmoituksen valtiopäiväin avajaisista sekä kansliatoimikunnan asettamisen. Valtiopäiväin juhlamenojen yliohjaaja, esittelijäsihteeri H. Kantapää, saapui ilmoittamaan suomeksi, ja ruotsiksi Hänen Ylhäisyytensä Kenraalikuvernöörin puolesta, joka armossa on määrätty avaamaan valtiopäivät, että valtiopäiväin juhlallinen avaaminen tapahtuu keisarillisen linnan valtaistuinsalissa huomenna keskiviikkona sen jälkeen kun valtiopäiväjumalanpalvelus on päättynyt. Puhemies eduskunnan puolesta kiitti annetusta tiedonannosta, jota eduskunta on ottava noudattaakseen. Kansliatoimikunnan jäseniksi Puhemiehen ja varapuhemiesten kerällä hyväksyttiin: edustaja Kairamon ehdotuksesta ed. L. Ingman, ed. V. T. Rosenqvistin ehdotuksesta ed. von Älftban, ed. Ahmavaaran ehdotuksesta ed. Setälä ja ed. Tainion ehdotuksesta ed. S. Vuolijoki. Seuraava istunto on huomenna kello 10 a. p. Istunto päättyi kello 1,50 päivällä., Pöytäkirjan vakuudeksi: F. W. Kadenius.