BF NEWZ 1 2006 Businessforumin asiakaslehti ISO P. HP:N PAUL PAUKKU MUISTUTTAA MOBILITEETIN MUSTISTA PUOLISTA SIVU 10 JULKISHALLINNON TIETOTEKNIIKAN OHJAUSTA TEHOSTETAAN SIVU 30 NITROSSA VIIHDYTÄÄN SIVU 36 FBBUS I NESSFORUM businessforum.fi
Tähän mennessä kaikki on sujunut hyvin Businessforumin kanssa, tietohallintopäällikkö Sami Kallioinen Tehystä sanoo. 34 40 22 Sähköinen tiedonvälitys parantaa potilasturvallisuutta. Sisältö 1/2006 5 Pääkirjoitus 6 Näyttöruutu 10 HP:n Paul Paukku uskoo tietotekniikan personoitumiseen 18 Palvelimet kortittuvat 22 Mehiläinen hoitaa potilaita, Businessforum sen koneita 26 PRH luotti kilpailijoita pienempään toimittajaan 30 Julkishallinnon tietotekniikan koordinointi muutostilassa 34 Tekesin osaava väki ajaa työhevosilla 36 Anne Eloheimo on yksi nitrolaisista 40 Tehyn osastot tehokkaaseen tiedonvälitykseen 46 Vempaimet 50 Kolumni Tuote-ilmoitukset 2 LG / 4 Fujitsu-Siemens / 8 Adobe / 9 Adobe / 13 CA / 15 Epson / 16 Microsoft / 17 Microsoft / 21 Symantec / 21 Cisco / 23 HP / 25 HP / 27 HP / 29 HP / 31 HP / 33 IBM / 39 Citrix / 41 Fujitsu-Siemens / 42 NEC / 43 NEC / 44 Konica Minolta / 44 ADC / 45 Lenovo / 48 Samsung / 48 Targus / 49 D-Link / 51 APC / 52 Lenovo BUSINESSFORUM.FI 3
Tämäkin on vikasietoinen. Ovathan myös teidän yrityksenne palvelimet? 1-suorittiminen PRIMERGY TX150 S4 SCSI -palvelin on! Uusimmalla Intel Pentium D -suorittimella varustettu PRIMERGY TX150 S4 SCSI -palvelin on suorituskykyinen ja vikasietoinen ratkaisu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Vakiona RAID-tuki, joka mahdollistaa levyjen peilaustoiminnnon sekä käytön aikana vaihdettavat kiintolevyt. Valitse 1-suorittiminen PRIMERGY TX150 S4 SCSI -palvelin ja käytössäsi on tehokas palvelinympäristö vähemmällä rahalla. Lisätietoja osoitteesta: www.fujitsu-siemens.fi PRIMERGY TX150 S4 SCSI Intel Pentium D -suoritin 820 (EM64T) 800 MHz väylätaajuus 1 Gt keskusmuisti 4 hot-plug U320 SCSI kiintolevypaikkaa DVD-asema, levykeasema 1,44 Mt 1-kanavainen U320 SCSI-ohjain IME RAID 1-teknologialla Kiinteä virtalähde (optiona vikasietoinen virtalähde) 10/100/1000 LAN Suomenkielinen näppäimistö 1 vuoden OnSite-takuu vasteaika seuraava työpäivä Puhelintuki 1 vuosi Tuotekoodi: VFY:TX150S4-002FI Hinta: 1.204 (alv. 0 %) Fujitsu Siemens Computers Service Pack -palvelulaajennuksella voit lisätä tuotteen vakiotakuuta. Ota 3 vuoden OnSite-takuu seuraavan päivän vasteajalla hintaan 174 (alv. 0 %) (FSP:GA3S20000FIPA1) We make sure Celeron, Celeron Inside, Centrino, Centrino logo, Core Inside, Intel, Intel logo, Intel Core, Intel Inside, Intel Inside logo, Intel SpeedStep, Intel Viiv, Intel Xeon, Itanium, Itanium Inside, Pentium ja Pentium Inside ovat Intel Corporationin tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä Yhdysvalloissa. Fujitsu Siemens Computers pidättää itsellään oikeuden muuttaa kokoonpanoja ja hintoja. Hinnat ovat valmistajan suositusmyyntihintoja, ja ne saattavat muuttua ilmestymisajankohdan jälkeen. Käytetyt laitekuvat saattavat poiketa tarjotuista laitekokoonpanoista.
PÄÄKIRJOITUS APUA OSTAMISEEN Kuka nyt ei ostaa osaisi, saattaa olla ensimmäinen reaktio otsikkoon. Mutta jos asiaa purkaa pienemmiksi osiksi, paljastuukin monta karikkoa. Mistä tiedän, kuka on halvin? Onko halvin riittävän hyvä? Onko se kokonaisedullisin vai joudunko pelkäämään, että käyttöajan kulut yllättävät? Kaikki organisaatiot joutuvat painimaan näiden kysymysten kanssa. Julkishallinnolla on lisäksi oma kysymyspatterinsa: pitääkö tämä kilpailuttaa? Onko olemassa vaara, että hankinnastamme valitetaan markkinaoikeuteen? Useissa organisaatioissa luodaan periaatteet ostamiseen: käytetään tiettyä merkkiä tai tiettyä toimittajaa määrätty aika, jolloin saavutetaan paitsi linnarauha myös työrauha. Päätöstä edeltävät tarkat vertailut ja määrittelyt, mutta niiden vaatima työmäärä kannattaa uhrata saavutettujen etujen vuoksi. Valtionhallinnon apu tietotekniikkahankinnoissakin on Hansel. Hanselhan on valtion täysin omistama yhtiö, joka toimii valtiovarainministeriön alaisuudessa. Yhtiön tavoite ei ole tuottaa omistajalleen taloudellista tulosta voitonjaon muodossa. Puitesopimukset ovat Hanselin ja tuotteiden- tai palvelutarjoajien välisiä sopimuksia, joissa määriteltyjä tuotteita tai palveluja valtion viranomaiset ministeriöt, niiden alaiset virastot ja laitokset, valtion liikelaitokset sekä valtion rahastot ja muut valtion hankintayksiköt voivat hankkia ilman omaa erillistä kilpailutusta. Hansel kilpailuttaa asiakkaittensa puolesta palvelut ja tuotteet, laatii puitesopimukset valtionhallinnon käyttöön ja huolehtii, että kilpailutukset ovat juridisesti päteviä. Businessforum taas on yksi Hanselin puitesopimustoimittajista. Businessforumin kautta voi hankkia ict-tuotteita valmiiksi kilpailutettuun hintaan. Hankkiessaan tuotteita puitesopimuksen avulla voi olla varma, että lain kirjain täyttyy vastuu sopimusten oikeudellisista seuraamuksista on nimittäin Hanselilla. Kuntapuolelta tällainen hankintayksikkö puuttuu, mutta asiaan on luvassa korjaus, mikäli kunta-alan tietotekniikka-asioita pohtineen KuntaTime-työryhmän suositukset toteutuvat. Useat kunnat ja seutuhankkeet ovatkin kehittäneet hankintatointaan odottamatta työryhmän päätöksiä. Businessforumin asiakkaat saavat tietysti aina apua ostamiseen myös osaavilta myyjiltämme sekä asiakkaidemme kiittämiltä verkkosivuiltamme. Kanssamme kauppaa tekevä voi olla varma siitä, että pyrimme pitkäjänteiseen kumppanuuteen emmekä pikavoittoihin. PATRICK LINDSTRÖM MARKKINOINTIJOHTAJA BUSINESSFORUM BF NEWZ BUSINESSFORUMIN ASIAKASLEHTI // PÄÄTOIMITTAJA PATRICK LINDSTRÖM // TOIMITUS BUSINESSFORUM OY // ULKOASU JA TAITTO OONA KAVASTO / HANK // TAITTO SANNA KANNINEN / BUSINESSFORUM // OSOITTEENMUUTOKSET asiakaspalvelu@businessforum.fi // OSOITE BUSINESSFORUM, KUTOJANTIE 7, 02630 ESPOO // PUHELIN (09) 58 44 22 // SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@businessforum.fi // www.businessforum.fi // BUSINESSFORUM.FI 5
NÄYTTÖRUUTU Oikeaa otetta BF Newz kelpasi lukijoille Marraskuussa ilmestyneen historian ensimmäisen BF Newzin lukijapalautteen perusteella lehti oli kohderyhmänsä mieleen. Näin lukijat kirjoittivat: Oli oikeasti asiallinen lehti tämä ensimmäinen bf newz. Lehti on yllättävän hyvä asiakaslehdeksi, siinä on paljon muuta kuin omakehua. Moni juttu innosti lukemaan, oikeastaan kaipaan lisää vain mitä erilaisimpien tuotteiden esittelyjä ei sitä aina itsekään tiedä, mitä tarvitsee! Myös lehden ulkoasu oli hyvin luettava, ei turhia kikkailuja. Yllätyksekseni huomasin lukevani tarkkaan koko lehden eli siinä on sopivassa mittakaavassa asiaa. Pitkästä aikaa osui käteen asiakaslehti, jonka tekemisessä on oikeaa otetta. Sisältö on monipuolista ja asiantuntevaa, normaalin mainos- /mediatoimistohehkutuksen sijaan. Myös ilmoitukset, lehden luonteeseen sopien, tuote-esittelytyyppisinä hyvin informatiivisia. Kokonaisuus kilpailee alan ammattilehtien kintereillä. BF NEWZ 1 2005 Businessforumin asiakaslehti BF NEWZ 1/2005 MARRASKUU HANSEL-SOPIMUS HELPOTTAA OSTAMISTA SIVU 6 MONIYDIN- PROSESSOREISTA TUPLASTI TEHOA SIVU 14 *TYÖVOITTO H A NTEIK A CHI!* IT-BISNES JA KARATE YHDISTÄVÄT OTAVAN JOUKO TAMMEA JA BF:N KAI DAHLMANIA SIVU 40 Ensimmäisen BF Newzin kansi erottui edukseen monista asiakaslehdistä. FBBUS I NESSFORUM businessforum.fi Lehden ulkoasua kehuttiin vuolaasti, samoin Vempaimet-palstaa, johon kuitenkin toivottiin hintoja. Sekä risuja että ruusuja annettiin juttujen pituudesta - juttuja kehuttiin sopivan pitkiksi ja tarpeeksi lyhyiksi sekä liian pitkiksi. Tekniikan esittelyä kaivattiin lisää. Joku halusi vähemmän mainoksia, joku enemmän. Mainosten informatiivisuutta ja selkeyttä kiitettiin. BF Newzin toimitus kiittää palautteesta ja muistaa sen uusia lehtiä tehdessään. Palkintona olleen Nokian 6170 -kamerapuhelimen sai omakseen Markku Jussila VR Osakeyhtiöstä. Onnittelemme! Toimitus ottaa jatkuvasti vastaan palautetta osoitteessa bfnewz@businessforum.fi Businessforumista Microsoftin kultakumppani Businessforum on saavuttanut Gold Certified Partner -tason Microsoftin kumppanuusohjelmassa. Tälle korkeimmalle kumppanuustasolle pääseminen edellyttää korkeaa osaamista. Businessforumissa haluttiin entisestään vahvistaa Microsoft-tuoteosaamista sekä tiivistää yhteistyötä Microsoftin kanssa. Tiivis yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, jopa edellytys sille, että asiakkaita voidaan palvella riittävällä ammattitaidolla. Tekniset asiantuntijamme suorittivat kaikki Gold Partner -tasoon vaadittavat sertifikaatit. Taso saavutettiin kumppanuusohjelman Advanced Infrastructure Solutions -osaamistasolla, markkinointijohtaja Patrick Lindström selvittää. Korkeimman tason saavuttaminen edellytti myös riittäviä asiakasreferenssejä sekä luonnollisesti korkeaa asiakastyytyväisyyttä. BF It vei bioinsinöörin BUSINESS- FACE Tiina Pehkonen Tiina Pehkosen tarina on tuttu monelle italan työntekijälle: hän on alun perin kouluttautunut aivan eri alalle biotekniikan insinööriksi mutta tietotekniikan maailma houkutti ja vei mukanaan. Olin töissä Alkossa, mutta sen prosessien valvonta ei ollut järin mielenkiintoista. Jo tehtaalla sain it-hommia, ja ne tuntuivat koko ajan mielenkiintoisemmilta, Pehkonen kertoo. Tie veikin Tielaitokseen it-töihin, sieltä taas MCSE-koulutukseen, josta Businessforum viisi vuotta sitten Tiinan löysi. Nyt titteli on tekninen asiantuntija ja työ ollut tähän saakka myynnin auttamista, asiakkaiden ympäristön ylläpitoa ja asennusta sekä konsultointia, mutta nyt Pehkonen keskittyy yhä enemmän Businessforumin oman ympäristön kehittämiseen. Asiakastyötäkin teen vielä onneksi, sillä se on mukavaa. Pehkonen arvostaa työssään monipuolisuutta ja työnantajassaan kehittymismahdollisuuksia. Tässä työssä pysyy kärryillä uusimmista tekniikoista ja työvälineistä. Lisäksi meillä on mahdollisuus kouluttautua tarpeemme ja halumme mukaan. Arvostan tätä. Eläväinen Tiina pitää vaihtelevasta työstä mutta malttaa viettää vapaa-aikaakin. Nyt sen vie lähes kokonaan Hyvinkäällä nykyisen kodin pihapiiriin rakenteilla oleva talo. Tärkein harrastuskin, ratsastus, onnistuu kotona Pehkosilla on kolme hevosta. Pihalla vilisee myös koiria ja kissoja. Tärkeintä elämässä on, että on mielenkiintoisia asioita vireillä koko ajan. Että mitäkö minusta tulee isona? Minähän olen jo iso! Suurta alanvaihdosta en harkitse, mutta onneksi alalla riittää opittavaa, esimerkiksi web- ja kuvankäsittelypuolella. 6 BUSINESSFORUM.FI
Jälleen kasvuvuosi BFnetin uusi ilme on kevyt ja raikas. Businessforumin kasvun vuodet jatkuvat. Verrattuna vuoteen 2004 viime vuoden liikevaihto kasvoi yhdeksän prosenttia ja oli 28,4 miljoonaa euroa. Tulos kasvoi 30 prosenttia. Omavaraisuusaste on nyt 56 prosenttia. Älä hämmästy, webiämme uudistetaan! Businessforumin web-sivuston graafinen ilme uudistuu. Uudistusprojektia vetänyt markkinointisuunnittelija Sanna Kanninen kertoo, ettei hyväksi koettuihin toiminnallisuuksiin koskettu. Siirsimme vain graafisen ilmeen uudelle vuosituhannelle. Kevensimme ja modernisoimme värejä ja ulkoasua kaiken kaikkiaan. Uudistuneesta sivustostamme tulee entistä toiminnallisempi ja selkeämpi, mikä helpottaa asiakkaitamme löytämään tarvitsemansa tuotteet ja tiedot nopeasti. Asiakkaalle tärkeimpiä osa-alueita sivustossamme on edelleen tuotteet, tuotetiedot, tilaustiedot ja ostohistoria. Lisäämme myös yleistä tiedottamista sivuillamme, Kanninen jatkaa. Uudistunut sivusto valmistuu helmikuun loppuun mennessä. VALIKOIMISTAMME Konica Minoltaa nyt Hansel-sopimuksella Vuoden alusta lähtien Konica Minolta -monitoimilaitteet ja -kopiokoneet sekä näihin liittyvät palvelut on saanut kätevästi Businessforumista Hansel-puitesopimuksella. Laitteet myydään asiakkaan tiloihin asennettuna, ja niihin annetaan tarvittava käyttökoulutus. Businessforumin kautta laitteisiin saa myös kattavat ylläpitosopimukset. Tuotteet ja hinnat ovat näkyvillä osoitteessa www.businessforum.fi/hansel HP:tä ja IBM:ää valtiokonsernille Businessforum on HP- ja IBM-palvelimien jälleenmyyjä valtiokonsernille. Esimerkiksi HP:n palvelimista valikoimaan kuuluvat seuraavat tuotealueet: räkkipalvelimet, bladet (korttipalvelimet), tornipalvelimet sekä niihin yhteensopivat lisätarvikkeet. Businessforumin kautta saa myös laitteille huollon, takuun sekä toimituksiin liittyvät asennuspalvelut. Businessforumista IBM:n vuoden 2005 SystemSeller IBM on valinnut Businessforumin vuoden 2005 SystemSeller-jälleenmyyjäksi. Vuoden kumppani -palkinnon perusteisiin kuuluvat hyvä yhteistyö ja myynnin kehittyminen. Palkintojen perusteluissa painottuivat tänä vuonna ratkaisut sekä lisäarvon tuottaminen loppuasiakkaille, erityisesti pienille ja keskisuurille asiakkaille, joka on ollut IBM:n kasvualue vuonna 2005, Suomen IBM:n markkinointijohtaja Tero Rauhala kertoo. SystemSeller-konsepti on IBM palvelin- ja tallennusratkaisuyksikön 2005 lanseeraama tuote- ja kanavaohjelma, joka on suunniteltu tukemaan myyntiä pk-yrityksille. Palkinnon perusteluissa Rauhala totesi, että Businessforum on panostanut SystemSellermyyntiin tehokkailla kampanjoilla ja erittäin aktiivisella myyntityöllä sekä kasvattanut myyntiään merkittävästi. Palkinnon otti vastaan Businessforumin markkinointijohtaja Patrick Lindström. BUSINESSFORUM.FI 7
BFTEEMA TIETOTEKNIIKKA VIRTUALISOITUU, PERSONOITUU, MOBIILISTUU pääjohtajavaihdoksen uudet tuulet heijastuvat myös Suomeen. Tulevaisuuden visioita HP:n loihtineen Carly Fiorinan tilalle astunut Mark Hurd on tiukan linjan operatiivinen johtaja, joka vaatii konkreettisia tuloksia maayksiköiltä tässä ja nyt. Meillä se on merkinnyt organisaation trimmaamista. Olemme tehostaneet sisäisiä prosessejamme. Tehosta puristetut säästöt voidaan nyt siirtää vahvempaan ulkoiseen toimintaan eli asiakkaisiin, HP:n toimitusjohtaja Paul Paukku sanoo. Käytännössä työnjako merkitsee entistä vahvempaa fokusta kuluttajiin, pk-asiakkaisiin ja suuryrityksiin. Suuryritykset on puolestaan jaettu toimialoittain julkishallintoon, teollisuuteen, kauppaan, palveluihin ja telecomiin. Nokia-asiakkuutta varten on lisäksi oma tiiminsä. Paperilla kaikki näyttää hyvältä, mutta nyt koneisto pitää saada myös toimimaan kentällä, Paukku huomauttaa. Toimintojen uudistaminen tuo lisää potkua erilaisten asiakkuuksien hallintaan. Palveluliiketoiminta kasvaa, kun yritysten ulkoistusbuumi jatkuu yhä. Mobiilius yleistyy, mutta pöytäkoneetkin pitävät puolensa. HP:n toimitusjohtaja Paul Paukku muistuttaa, että mobiliteetilla on mustatkin puolensa. OLLI MANNINEN // KUVAT JAAKKO VUORENMAA Asiakkuus avaintekijä HP:n järjestelmäliiketoiminnasta puolet syntyy konsultoinnista, koulutuksesta ja ylläpitopalveluista. Kriittisten palveluiden eli tietojärjestelmien ja alustojen osuus on noin kolmannes koko HP:sta. Kuluttajabisneksen osuus on viidennes, Paukku sanoo. Paukun mukaan tänä vuonna eniten kasvua on luvassa palveluliiketoimintaan. Palveluliiketoiminta on kasvava markkina, sillä siellä neuvotellaan muun muassa suuryritysten kanssa ulkoistuspäätöksistä, Paukku sanoo. Suomen HP:ssä työskentelee nyt noin 1 100 ihmistä, joista 850 on keskittynyt juuri palveluliiketoimintaan. Paukku uskoo, että asiakashallinta on HP:n kilpailuetu. Markkinaa ei hallita markkinaosuuksilla vaan haluttujen asiakkuuksien kautta. Haluttu asiakkuus pitää sisällään myös jakelutien. Pitää ymmärtää erilaisten käyttäjäsegmenttien tarpeet. Kirjo kuluttajasta kansainväliseen suurorganisaatioon on laaja, Paukku sanoo. 10 BUSINESSFORUM.FI
HP:ta on uudistettu. Paperilla kaikki näyttää hyvältä, nyt koneisto pitää saada toimimaan kentällä. Mobiilistuminen näkyy päätelaitteiden kirjona. Paul Paukku suosii oman yrityksen ipaqia. BUSINESSFORUM.FI 11
BFTEEMA Tulevaisuuden kulmakysymyksiä firmoissa onkin, minkä periaatteiden mukaan mobiililaitteita käytetään. Jos puhutaan kuluttajista, pitää olla siellä missä kuluttaja viihtyy. Jakelutie ratkaisee menestyksen, Paukku sanoo. Työasemien työnjako Suurasiakkaiden strategioiden tunnistaminen ja bisneksen auttaminen tuomalla asiakkaalle ratkaisuja merkitsee asiakkaiden arvostamaa kilpailukyvyn ja kustannustehokkuuden vahvistamista. Globaali verkostomme on tässä mielessä tärkeä kilpailuetu, samoin avoimiin standardeihin perustuva teknologiamme. Meidän on halvempaa ostaa omalta tuotanto- Mobiliteetti tyhmentää HP:n ja Lontoon yliopiston tekemän selvityksen mukaan mobiliteetti voi heikentää vahvasti yritysten työtehoa. Yli 50 prosenttia haastatelluista ihmisistä pyrkii vastaamaan sähköposteihinsa tunnin sisällä. 20 prosenttia ihmisestä keskeyttää kokouksensa, jos he saavat tekstiviestin tai sähköpostin. Eikä addiktio hellitä edes vapaa-ajalla. Yli 60 prosenttia haastatelluista myöntää tarkistavansa sähköpostit myös työajan ulkopuolella tai lomalla ollessaan. Tutkimuksen lopputulos oli, että koko ajan saatavilla olevan henkilön älykkyysosamäärä laskee kymmenen prosenttia. Hänestä tulee putkinäköinen. Hänen työtehonsa on yhtä alhaalla kuin valvotun yön jälkeen, HP:n Paul Paukku sanoo. Mobiliteetista ja 24/7 saavutettavuudesta kohkaavien yritysten johtajat eivät tajua, että esimerkiksi tuhannen henkilön firmassa voi olla sata työntekijää töissä turhaan vain sen vuoksi, että vastuuntuntoisia ihmisiä kehotetaan olemaan hallitsemattomasti koko ajan saavutettavissa. Niin käteviä kuin erilaiset kannettavat laitteet ovatkin, pöytäkoneita tarvitaan ja käytetään tulevaisuudessakin. linjalta teknologiaa ja palveluita kuin jonkun toisen tarjoamia ratkaisuja, Paukku sanoo. Paukun mukaan it-maailmaa kuvaa juuri nyt parhaiten kolme trendiä. Niin kotien kuin yritystenkin tietotekniikka virtualisoituu, personoituu ja mobiilistuu. Virtualisoituminen näkyy palvelinratkaisuissa, joiden avulla yritysten tietoteknistä kuormitusta voidaan optimoida. Personoitumisella Paukku tarkoittaa sitä täsmätietoa tai palveluita, jota itse kukin tarvitsee kerran tai toistuvasti. Personoituminen toimii henkilökohtaisena suodattimena palvelu- ja informaatioähkyä vastaan. Trendit muokkaavat samalla laitehankintoihin vaikuttavia päätöksiä. Paukku ei usko kuitenkaan pöytäkoneiden kuolevan, vaikka kannettavat yleistyvät niin kodeissa kuin yrityksissä. 12 BUSINESSFORUM.FI
Ohjelmistokokonaisuus pienille ja keskisuurille yrityksille CA Protection Suite -ratkaisut CA Protection Suite sovelluspakettien ohjelmistot torjuvat yritysten koneisiin tulevat virus-, haitta- ja vakoiluohjelmistot sekä varmistavat yritysten kriittisten tietojen säilymisen palvelimilla ja työasemilla. Hallinnointi tapahtuu kätevästi keskitetyn web-pohjaisen hallintakonsolin avulla. Ohjelmistokokonaisuuteen sisältyvillä työkaluilla käyttäjä voi helposti siirtää personoidut tiedot ja asetukset pc:n vaihdon tai käyttöjärjestelmän päivityksen yhteydessä. Sovelluspaketit nyt suomen-, ruotsin- tai englanninkielisenä ja erittäin kilpailukykyiseen hintaan! CA Business Protection Suite - BrightStor ARCserve Backup (palvelinvarmistukset) 1 lisenssi - BrightStor ARCserve Backup for Laptops & Desktops (työas.vamistus) 5 lisenssiä - etrust Antivirus 6 lisenssiä - etrust PestPatrol Anti-Spyware 5 lisenssiä - Unicenter Desktop Migrator 5 lisenssiä - Keskitetty, web-pohjainen hallintakonsoli Hinta: 1 102 Lisälisenssit 5-käyttäjää: 396 10-käyttäjää: 793 20-käyttäjää: 1 585 CA Server Protection Suite - BrightStor ARCserve Backup (palvelinvarmistukset) 1 lisenssi - etrust Antivirus 6 lisenssiä - etrust PestPatrol Anti-Spyware 5 lisenssiä - Unicenter Desktop Migrator 5 lisenssiä - Keskitetty, web-pohjainen hallintakonsoli Hinta: 1 002 Lisälisenssit 5-käyttäjää: 396 10-käyttäjää: 793 20-käyttäjää: 1 585 CA Desktop Protection Suite - BrightStor ARCserve Backup for Laptops & Desktops (työas.varmistus) 5 lisenssiä - etrust Antivirus 6 lisenssiä - etrust PestPatrol Anti-Spyware 5 lisenssiä - Unicenter Desktop Migrator 5 lisenssiä - Keskitetty, web-pohjainen hallintakonsoli Hinta: 325 Lisälisenssit 5-käyttäjää: 326 10-käyttäjää: 652 20-käyttäjää: 1 304 CA Business Protection Suite for MS Small Business Server Standard/Premium Edition - BrightStor ARCserve Backup (myös Exchange tai SQL varmistukset) 1 lisenssi - etrust Antivirus 6 lisenssiä - etrust PestPatrol Anti-Spyware 5 lisenssiä - Unicenter Desktop Migrator 5 lisenssiä - Keskitetty, web-pohjainen hallintakonsoli Hinta: 1 002 (SBS Premium) Lisälisenssit 5-käyttäjää: 396 10-käyttäjää: 793 20-käyttäjää: 1 585 Hinta: 868 (SBS Standard) Lisälisenssit 5-käyttäjää: 396 10-käyttäjää: 793 20-käyttäjää: 1 585 Lisätietoja Protection Suite sovelluksista osoitteesta: ca.com/finland -> Ratkaisut PK-sektorille. Ohjelmistopäivityksen hinta on -30% normaalituotteen hinnasta. Voit hankkia Suiten päivityshintaan jos käytössäsi on mikä tahansa Protection Suites kokonaisuuteen kuuluva yksittäinen (sekä CA:n että muiden valmistajien) ohjelma. Hinnat alv 0%. Hintoihin sisältyy 7*24h ylläpito vuodeksi! Four Leaf on lisäarvoa luova toimittaja, joka keskittyy PK-yritysten, suurten liikeyritysten ja liikelaitosten IT-infrastruktuurihallintaan kuten palvelinten-, varastoinnin- ja tiedon hallintaan. Kysy lähin jälleenmyyjäsi: info.fi@fourleaf.fi tai puhelimitse: 09 584 54 11
VINJETTI Eero Aarnion kuuluisa Pallotuoli on sopiva paikka käyttää pienlaitteita, mutta palaveri ei. Paul Paukku keskeyttää palaverin, jos osallistujat keskittyvät kannettaviin laitteisiinsa eivätkä yhteiseen aiheeseen. Syntyy selkeämpi työnjako. Kannettaviin tietokoneisiin liittyy oma helppoutensa, mutta pöytäkoneet säilyvät tietotekniikan asiantuntijoiden ykköskoneena tai kodin keskusasemina ja tiedonkeruuyksikköinä, Paukku sanoo. Hän ottaa esimerkin omasta yrityksestään. Tietotekniikasta ja järjestelmien ylläpidosta ja kehityksestä vastaavat asiantuntijat viettävät työpäivänsä tiiviimmin tehotyöasemiensa ääressä, kun taas työn luonteen vuoksi paljon liikkuville markkinointija myyntihenkilöille läppäri on luonteva ratkaisu. Saavutettavuuden synkempi puoli Liikkuva työ muuntaa yrityksen toisensa jälkeen läppäreitä ahmivaksi aineettomia pääomia kuljettavien tietotyöläisten heimoksi, joiden yksityisyyden ja työajan profiilit hämärtyvät. Mobiliteetti on hieno asia, mutta sillä on myös pimeät puolensa, Paukku muistuttaa. Koko ajan saatavilla olevan henkilön älykkyysosamäärä laskee kymmenen prosenttia. Yli puolet tietoturvariskeistä liittyy henkilöstön käyttäytymiseen. Mobiililaitteissa tähän ei ole vielä edes kunnolla havahduttu, Paukku sanoo. Paukun mielestä yritysten pitäisi vakavammin miettiä, millaisen mobiliteettikulttuurin sen työntekijät omaksuvat. Kun jokaisessa läppärissä, älypuhelimessa tai muussa kannettavassa päätelaitteessa alkaa olla entistä enemmän kriittistä tietoa ja pääsy yrityksen tietopankkeihin, ei ole yhdentekevää, jos tällaisen työkalun hukkaa, Paukku sanoo. Paukku vertaa mukana kannettavia päätelaitteita hauskasti firman tuoleihin. Eihän kukaan voi viedä firman tuolia ulos sen takia, että henkilöllä on juhlat kotona. Miksi olisi vapaus käyttää firman muitakaan työkaluja niin kuin itse huvittaa? Tulevaisuuden kulmakysymyksiä firmoissa onkin, minkä periaatteiden mukaan mobiililaitteita käytetään, Paukku sanoo. Toinen kysymys on ihan arkinen käytösetiketti. Saavutettavuuskulttuuri kääntyy herkästi häiriökulttuuriksi. Palavereista tulee helposti tehottomia, jos jokainen häärää omien tehtäviensä kanssa työkaluillaan, Paukku sanoo. Paukun palaverit päättyvät samalta istumalta, jos joku avaa läppärin. Palaverin päätöksenteko rapautuu, jos kaikki näpräilevät vain omia laitteitaan eivätkä keskity itse agendaan. Tällainen käyttäytyminen viestii myös asian esittelijän halveksunnasta, Paukku sanoo. 14 BUSINESSFORUM.FI
ILMOITUS 16 BUSINESSFORUM.FI
BUSINESSFORUM.FI 17
TEKNIIKKA Tiheästi pakattu korttipalvelinjärjestelmä säästää laitetilaa, sähköä, jäähdytystehoa sekä asennuskustannuksia. 18 BUSINESSFORUM.FI
KORTILLA KUVAT JAAKKO VUORENMAA PALVELINTEN TULEVAISUUS Korttipalvelimet ovat parissa vuodessa nousseet erikoisuudesta kysytyimmiksi palvelinratkaisuiksi. Mitä korttien suosion takana on ja miksi ne ovat perinteisiä palvelimia edullisempi vaihtoehto? Entä miten hoituu tallennus? Korttipalvelimien valloitusretki yritysten tietojärjestelmiin on ollut nopea ja tehokas. Vain muutama vuosi sitten korttipalvelinten ajateltiin olevan suurten yritysten ja palvelinkeskusten kallis ratkaisu. Tällä hetkellä korteista ovat kiinnostuneet lähes kaikki uusien palvelinten ostajat. Ja kortteja myydään Suomessa suurin piirtein saman verran kuin perinteisiä räkkipalvelimia. Korttipalvelimissa markkinajohtajat ovat IBM ja HP. Suomi on edelläkävijä, HP:n palvelimista vastaava tuotepäällikkö Marko Jääskeläinen sanoo. Korttipalvelin alkaa olla kuin kahden kolmen erillisen palvelimen hankintaa edullisempi vaihtoehto, HP:n Marko Jääskeläinen sanoo. Kortteja myydään suhteessa enemmän kuin missään muualla Euroopassa. Suurin syy on helppo arvata hinta. Korttipalvelimet tulevat nykyään edullisemmaksi kuin räkkipalvelimet jopa kolmen palvelimen kokoonpanoissa. Jos palvelimet liitetään levyjärjestelmään, korttiratkaisu tulee yleensä edullisemmaksi jo kahden palvelimen jälkeen, Jääskeläinen kertoo. Samoilla linjoilla on IBM:n tuotepäällikkö Seppo Kemivirta. Kolmesta neljään palvelinta on hyvä nyrkkisääntö. Sen jälkeen korttipalvelin alkaa olla edullisempi. Miksi edullisempi? Korttipalvelimen perusidea on siinä, että mahdollisimman monet osat keskitetään palvelinkehikkoon, ja itse korttiin jätetään vain olennaiset komponentit. Kehikkoon siirtyvät esimerkiksi tuulettimet, verkko- ja tallennusliitännät ja sähkönsyöttö. Näin palvelinkortista saadaan pienikokoinen, rakenteeltaan yksinkertaisempi ja ennen kaikkea helposti hallittava. Siinä missä tavallisessa räkkipalvelimessa jo fyysiseen asennukseen kuluu paljon aikaa, korttipalvelimen voi yksinkertaisesti työntää kehikon sisälle. Yksittäiset palvelinkortit ovat noin kolmanneksen edullisempia kuin vastaavat räkkipalvelimet. Mutta korteille tarvittava palvelinkehikko on luonnollisesti varsin arvokas. Yhtälö toimii jo muutamalla palvelimella, koska säästöjä syntyy muistakin asioista. Tiheästi pakattu korttipalvelinjärjestelmä säästää laitetilaa, sähköä, jäähdytystehoa sekä asennuskustannuksia. Tällaisten piilokulujen hintalappu on yllättävän suuri. Hyvin merkittäviä säästöjä syntyy silloin, kun palvelimet liitetään ulkoiseen levyjärjestelmään. Näin siksi, että kuitukanavakortit ovat palvelinkortin moduuleina huomattavasti edullisempia kuin tavalliset lisäkortit. Suurimmat edut hallinnassa Tällaiset kulut on helppo laskea ja perustella valintoja niillä. Mutta suurin säästö saattaa piileskellä muualla. Hallintapuoli on korttipalvelimissa kaiken a ja o. Sieltä tulevat suurimmat säästöt pitkällä aikavälillä, Jääskeläinen sanoo. BUSINESSFORUM.FI 19
TEKNIIKKA Koko korttipalvelimen patteristoa voi hallita yhtenä kokonaisuutena, ja esimerkiksi käyttöjärjestelmäasennukset voi parhaimmillaan tehdä napin painalluksella. Jos hallinnan rutiineihin kului ennen sata tuntia kuussa, aika tippuu korttipalvelimissa helposti 50 tuntiin, Jääskeläinen sanoo. Asiakkaille tämä on tärkeää, koska järjestelmien koko ja datamäärät pyrkivät kasvamaan, mutta työt pitäisi saada tehtyä samalla väellä. Kemivirta muistuttaa, että muitakin palvelinvaihtoehtoja on, ja valinta riippuu käyttötarkoituksesta. Mutta hän jatkaa: Jotkut ovat pelänneet, että korttipalvelimet jotenkin monimutkaistaisivat järjestelmiä, mutta todellisuudessa ne helpottavat ylläpitoa. Ne, jotka ovat lähteneet korttitekniikkaan, eivät ole enää halunneet palata takaisin. Korttipalvelimelle tallennuskaveri Ehkäpä suurin komponenttiero korttipalvelimien ja perinteisten koneiden välillä on se, ettei pieneen korttiin mahdu tuttua ja turvallista kiintolevyjen rivistöä. On siis tehtävä valinta. Joko tullaan toimeen palvelinkortin kahden levyn yhdistelmällä, tai keskitetään tiedot ulkoiseen levyjärjestelmään. Valtaosa asiakkaista valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon. Sisäisiäkin levyjä käytetään moniin sovelluksiin. Nykyisillä 300 gigatavun palvelinlevyillä tilaa riittää varsin pitkälle, kunhan suorituskyky ei tule pullonkaulaksi. Tehokkaaseen levyjärjestelmään siirtymällä näistä ongelmista päästään kertaheitolla. Usein on viisainta hankkia korttipalvelimet, tallennusjärjestelmä ja varmistusratkaisu yhtä aikaa, HP:n Marko Jääskeläinen opastaa. Näin voidaan suunnitella kokonaisuus kerralla kuntoon. Korkeampaa kertainvestointia voi pehmentää rahoituksella, joka järjestetään hankinnan yhteyteen. Korttitekniikkaa käyttöön ottaneet eivät enää halua palata entiseen, IBM:n Seppo Kemivirta kertoo. Kortteja ilman kiintolevyjä Kevyimmillään muutamien palvelimien käyttämän levyjärjestelmän saa nelinumeroisella hintalapulla. Suomalaiset yritykset ovat kuitenkin varsin valveutuneita. Varsinkin yli kymmenen palvelimen kokonaisuuksiin hankitaan yleensä hieman arvokkaampi ja järeämpi laite, esimerkiksi HP:n EVA-järjestelmä tai vaikkapa IBM:n DS4300. Näissä järjestelmissä levytilan käsittely on paljon joustavampaa. Levyosioita voi heitellä vapaasti koneilta toiselle ja niiden kokoja voi muutella palvelinten toiminnan mitenkään häiriintymättä. Korttipalvelimet tuovat myös tallennukseen uuden trendin. Kortteihin ei usein laiteta lainkaan kiintolevyjä, IBM:n Seppo Kemivirta kertoo. Käyttöjärjestelmäkin sijaitsee ulkoisessa levyjärjestelmässä, ja palvelimet käynnistyvät suoraan sieltä niin kutsutun sanboot-tekniikan avulla. Tämä yksinkertaistaa järjestelmää, eikä palvelinkorttiin jää IBM:n tapauksessa enää lainkaan liikkuvia osia. Jos korttipalvelin vikaantuisi, sen voisi yksinkertaisesti vaihtaa varalaitteeseen, ja toiminta jatkuisi käynnistyksen jälkeen entiseen tapaan. Jos hallinnan rutiineihin kului ennen sata tuntia kuussa, aika tippuu korttipalvelimissa helposti 50 tuntiin. Korteissa on eroja Millaisia eroja eri korttipalvelimissa on? Perusperiaatteet ovat tietenkin hyvin yhteneväisiä, kuten muissakin peruspalvelimissa. Jääskeläinen mukaan HP:n etu on se, että jokaisesta korttipalvelimesta lähtee suuri määrä liitäntöjä lähiverkkoon ja tallennuslaitteisiin. Tästä on hyötyä varsinkin silloin, kun yhdessä palvelinkortissa ajetaan useampia palveluita virtuaalikonetekniikalla. HP:n koneista löytyvät vakiona lennossa vaihdettavat kiintolevyt. Sisäisillä tuulettimilla rakennettu jäähdytys on tehokas, mikä on tärkeää, jos käyttöasteet ovat korkeat. IBM:n erikoisuus on se, että jopa kaikki palvelinkehikon väylät ovat kahdennettuja, eli ratkaisu on poikkeuksellisen vikasietoinen. IBM:n korttitekniikka on lisäksi avattu muille valmistajille, mistä on seurauksena suuri valikoima kolmansien valmistajien ratkaisuja, esimerkiksi erilaisia palvelinkehikon verkkokytkimiä ja reitittimiä. Molemmat valmistajat toimittavat kortteja niin Intelin kuin AMD:nkin prosessoreilla, tuplaydinmalleilla tietenkin. Intel ja AMD ovat tällä hetkellä parhaimmillaan hieman erilaisissa käyttötarkoituksissa, joten sovellusten tehoa voi vielä lisätä oikealla prosessorivalinnalla. 20 BUSINESSFORUM.FI
BUSINESSFORUM.FI 21
ASIAKKAAMME Sähköiset potilastietojärjestelmät lisäävät tietoturvaa, Mehiläisen tietohallintojohtaja Kari Antila sanoo. SÄHKÖISET ARKISTOT Potilaiden tietosuoja on parantunut huikeasti, kun terveydenhuollossa on siirrytty paperiarkistoista sähköisiin tietojärjestelmiin. Tietoturvaan paneudutaan huolellisesti myös Mehiläinen Oy:ssä, joka on suurin yksityisiä terveyspalveluita tuottava yritys Suomessa. TEHOSTAVAT POTILASTURVAA Mehiläisen tietohallintojohtaja, LKT Kari Antila sanoo, että tietoturvaan kuuluvat tiedon luottamuksellisuuden säilyttäminen, saatavuuden ylläpitäminen ja tiedon eheyden varmistaminen. Antila kertoo, että Mehiläinen toimii valtakunnallisesti keskitetyssä tietojenkäsittely-ympäristössä, mikä takaa tehokkaan tietosuojan. SAMPSA HAKALA // KUVAT JAAKKO VUORENMAA 22 BUSINESSFORUM.FI
ASIAKKAAMME Lääketieteen ja kirurgian tohtori Kari Antila on myös pitkän linjan it-mies. Herkkä terveystieto säilytetään ja käsitellään keskuslaitteistossa Helsingissä. Tieto kulkee Mehiläisen palveluyksiköiden ja päätepalvelimien välillä vahvasti salattuna, ja konesaliin on kulkuoikeus vain harvoilla, Antila selvittää. Hän toteaa, että keskitetty tietojärjestelmä helpottaa ylläpitoa huomattavasti. Ohjelmien uudet versiot asennetaan palvelinfarmiin, minkä jälkeen niitä voidaan alkaa käyttää kaikissa Mehiläisen yksiköissä ympäri Suomen. Antilan mukaan keskitetty järjestelmä nostaa myös hoidon tasoa. Potilaan ajanmukaiset tiedot ovat välittömästi käytettävissä, asioipa hän missä tahansa yksiköistämme. Hoitopäätösten tekeminen helpottuu, kun aiemmat tutkimustulokset, lääkitykset ja hoidot ovat heti tiedossa. Laki velvoittaa sähköistämään Kansallinen terveyshanke velvoittaa siirtymään julkisessa terveydenhuollossa sähköiseen sairauskertomukseen vuoden 2007 aikana. Sairaanhoitopiireissä tehdäänkin kiivasta kehitystyötä, jotta haastavassa aikataulussa pysyttäisiin. Samalla lisääntyy tarve nivoa myös yksityisen terveydenhoidon tietoja julkisen puolen tietoihin. Mehiläinen onkin ollut aktiivinen ollakseen kehityksessä mukana. Sen ja HUS:n välillä avattu yhteys on ensimmäinen HUS:sta yksityiseen terveydenhoitoon avattu. MI Pitkän linjan it-mies Businessforum on tehnyt Mehiläisen kanssa yhteistyötä vuodesta 1999. Olemme hankkineet Businessforumin kautta lähinnä työasemia ja tarvikkeita. Businessforum on nopea ja joustava toimituksissa. Monivuotisen yhteistyömme ansiosta he tuntevat laiteympäristömme ja tietävät vaatimuksemme hyvin. Mehiläisessä on käytössä noin 1 500 työasemaa. Hieman alle viidennes konekannasta uusitaan vuosittain. Toimimme Citrix-ympäristössä, minkä vuoksi yksittäisen työaseman elinkaari on suhteellisen pitkä, Antila selvittää. Mehiläisessä työskentelee kokopäiväisesti noin 1 200 henkilöä, joista reilut 200 on lääkäreitä. Osa-aikaiset mukaan laskien yrityksen palveluksessa on noin 1 500 vastaanottavaa lääkäriä. Antila nimitettiin Mehiläisen tietohallintojohtajaksi vuonna 2001, jolloin turkulainen Tohtoritalo 41400 Oy yhdistyi Mehiläisen kanssa. Tohtoritalossa toimin johtavana lääkärinä ja toimialueeseeni kuului myös it-puoli. Olen harrastanut tietotekniikkaa vuodesta 1969, jolloin aloitin tietojenkäsittelyopinnot Turun yliopistossa lääketieteen opintojen ohella. Antilan asemapaikka on Turussa. Hänen toimenkuvaansa kuuluu esimerkiksi tietohallintoa koskevien strategioiden laatiminen sekä 15 hengen vahvuisen it-yksikön johtaminen. Tuoreimpia sisäisiä haasteita on helpdesk, joka on parhaillaan sisäänajovaiheessa. Monipuolinen Doctorex Mehiläinen käyttää Doctorex-lääkärikeskusohjelmaa, joka on rakennettu yksityisen terveydenhuollon tarpeisiin. Ohjelma on kehitetty omassa konserniyhtiössämme, jonka myimme TietoEnatorille parisen vuotta sitten. Antilan mukaan ohjelmasta tehtiin vuosi sitten valtakunnallinen versio, mikä oli iso ponnistus. Mehiläinen on kasvanut viime vuosina voimakkaasti myös yritysostojen kautta, ja lähtötilanteessa meillä oli 13 erillistä palvelinkeskusta ympäri maata. Suurimmaksi osaksi käytössä oli Doctorex, mutta laajenemisen myötä ostetuissa yrityksissä oli käytössä myös muita ohjelmia, joihin tallennetut tiedot piti konvertoida Doctorexiin. Antila on tyytyväinen Doctorexiin, joka ei ole pelkkä sairauskertomusjärjestelmä vaan toimii myös tuotannonohjausjärjestelmänä, johon on integroitu ajanvaraus ja kassatoiminnot. Ajanvarauksen pitää toimia tehokkaasti, sillä vuosittain Mehiläisessä on noin miljoona vastaanottokäyntiä. Peruutuksineen ja siirtoineen ajanvarauskontakteja kertyy toista miljoonaa. Doctorexin käyttökelpoisuutta lisää, että se toimii yhteen yliopistosairaaloidenkin käyttämän laboratoriojärjestelmän Multilabin kanssa. Laboratoriotutkimustulokset voidaan näin ollen siirtää suoraan potilaan sairauskertomukseen. Sähköinen lähete-palauteyhteys Mehiläinen on luonut sähköisen lähetepalauteyhteyden esimerkiksi HUS:n, HYKS:n ja TYKS:n kanssa. Sähköisiä yhteyksiä rakennetaan myös aluesairaaloiden kanssa. Sähköisistä yhteyksistä on hyötyä kaikille osapuolille, kun lähetämme potilaita julkisen terveydenhuollon hoidettaviksi, vaikkapa leikkaukseen. Sähköisessä siirrossa tieto kulkee nopeasti ja siirtyy muuttumattomana suoraan potilaan sairauskertomukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus määrää, että sairauskertomukset pitää säilyttää 10 vuotta potilaan kuolemasta. Jos siitä ei ole tietoa, kertomukset pitää säilyttää 100 vuotta potilaan syntymästä ja kymmenen vuotta hoidon päättymisestä. Sairauskertomusten säilyttämisvelvoite vaatii paljon levykapasiteettia, ja tilantarve kasvaa päivittäin. Tietotekniikka kuitenkin kehittyy niin huimaa vauhtia, että kapasiteetin riittävyys tuskin muodostuu meille ongelmaksi, Antila arvelee. Sähköisistä yhteyksistä on hyötyä kaikille osapuolille, kun lähetämme potilaita vaikkapa leikkaukseen. 24 BUSINESSFORUM.FI
ASIAKKAAMME PRH MODERNISOI PALVELIMET JA LEVYVARASTON Patentti- ja rekisterihallitus eli PRH totesi, että oli tullut aika uusia palvelin- ja levyjärjestelmät. Suuri kysymys kuului, oliko nyt ratkaiseva hetki siirtyä korttipalvelimien ja levyvarastojen käyttöön. Näin myös kävi: asennus ja koulutus lienevät tätä luettaessa jo käynnissä. ERKKI MÄKI // KUVAT JAAKKO VUORENMAA Kun toimittaja on oikean kokoinen, saamme hyvää palvelua, PRH:n it-päällikkö Timo Junnonen sanoo. oli selkeä tarkoitus selvittää markkinoilla toimivat eri teknologiat ja tehdä Meillä ratkaisu sen perusteella. Tällä hetkellä meillä on kuusi täyskorkeaa räkkiä ja niissä yli 40 palvelinta. Uuden järjestelmän käyttöönoton jälkeen yhteen räkkiin ja yhteen hallintanäkymään on mahdollista laittaa kaikki PRH:n palvelintarpeet. Tämä kertoo palvelinten tehonkasvusta ja koon pienenemisestä, Patentti- ja rekisterihallituksen itpäällikkö Timo Junnonen kertoo. Laitteiden hintataso on laskenut oleellisesti kahden viime vuoden aikana. Nyt neljän teratavun levyvaraston ja palvelinkokonaisuuden saa hankittua noin 50 000 eurolla, kun pari vuotta sitten ei samalla rahalla saanut edes levyvarastoa. Palvelinten tehon lisääntyminen ja koon pieneneminen näkyy myös ylläpitokuluissa; ne laskevat, kun fyysisiä kohteita on vähemmän. Laitteitten tehon lisääntymisen ja hinnan alenemisen lisäksi kolmas muutos viimeisen kahden vuoden sisällä on ollut palvelinten virtualisoituminen. PRH:n kokemukset palvelinten virtualisoinnista ovat olleet myönteisiä. Yksittäisen palvelun kapasiteettitarpeet ovat usein melko pienet, jolloin virtualisoinnilla voidaan hoitaa useita kriittisiäkin palveluita. Kilpailuttaminen myönteinen yllätys Patentti- ja rekisterihallituksen tarjouspyyntö kattoi kokonaistoimituksen, johon kuuluivat palvelimet, levyvarasto, asennus, koulutus, tuki ja käyttöönotto. Kun tarjouspyyntöjä tehtiin, Businessforumilla ei kisaan lähdettäessä ollut yhtä isoja resursseja kuin esimerkiksi Fujitsulla tai Atealla, mutta myönteistä oli, että IBM oli antanut Businessforumille täyden tukensa tähän kauppaan. Käytännössä se merkitsee luotettavuutta: IBM:n omat asentajat tulevat asentamaan järjestelmät kuntoon. Meidän kannaltamme olennaista oli, että Businessforum pystyi toimittamaan halutun palvelukokonaisuuden edullisemmin kuin kilpailijat. Se on pienen toimijan etu: he pystyvät tarjoamaan toimitukset pienemmällä katteella. Businessforum on viime vuosina toimittanut PRH:lle paljon laitteita. Se on ollut päälaitetoimittaja Hansel-sopimuksensa vuoksi. Vakiintunut toimittajasuhde on aina hyödyllinen, sillä elämä on helpompaa, kun perushankinnat voi tehdä nopeasti ja keskitetysti, Junnonen kertoo. 26 BUSINESSFORUM.FI
ASIAKKAAMME Kilpailijoilla oli isommat resurssit kuin Businessforumilla, mutta sillä on IBM:n täysi tuki. PRH:ssa on käytössä 40 palvelinta ja noin 500 työasemaa Windows 2000- ja XPympäristöissä, tosin muitakin on jonkun verran. PRH:ssa on paljon dokumenttien käsittelyä, mikä merkitsee kysyntää hyville näytöille. Taloon onkin hankittu jo vuosien ajan laadukkaita 21-tuumaisia nestekidenäyttöjä. Isoille näytöille mahtuu kaksi A- nelosta vierekkäin. Aikaisemmin nämä keskeiset työvälineet olivat liian kalliita, mutta niiden hinnat ovat laskeneet. Pitkäaikainen ratkaisu Levyvarasto ja korttipalvelimet ovat tietoteknisessä mielessä pitkäikäinen hankinta. Junnonenkin uskoo, että laitteitten elinkaari on 3 5 vuotta ennen suurempaa uudistustarvetta: Huoltosopimukset on tehty viideksi vuodeksi, ja ne ovat laajennettavissa. Räkkiin menee kaikkiaan kaksitoista palvelinta, kun meille nyt tulee niitä kuusi. Lisäksi meillä on myös resurssinvaraussopimukset. Tulevina vuosina nykyisten kaksiprosessoristen ja kahdeksan gigatavun keskusmuistilla varustettujen yksiköiden tilalle on mahdollista asentaa neliprosessorisia kortteja, joissa Patentit ja rekisterit järjestyksessä vuodesta 1942 Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) perustettiin vuonna 1942. PRH kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan ja on tulosohjattu ja -budjetoitu virasto. PRH kerää toimintansa kustannuksia vastaavat tulot asiakkaitten palvelumaksuina. PRH:ssa työskentelee noin 500 henkilöä. Sen tehtäviin kuuluvat muun muassa Vakiintunut toimittajasuhde on aina hyödyllinen, sillä elämä on helpompaa, kun perushankinnat voi tehdä nopeasti ja keskitetysti, Timo Junnonen kertoo. uusien yritysten rekisteröinti sekä muutokset yritysten tietoihin, niiden perusrekistereihin, kaupparekisteriin ja yritys- ja yhteisötietojärjestelmään. Lisäksi sen tehtäviä ovat patenttihakemuksien kohteina olevien keksintöjen uutuuden ja patentoitavuuden tutkiminen sekä hyödyllisyysmallien ja integroitujen piirien piirimallien rekisteröiminen. PRH vastaa myös kansallisten tavaramerkkien rekisteröinnistä ja yhdistysrekisterin ylläpitämisestä. on 32 gigatavua keskusmuistia. Palvelinten tarpeen kasvu on ollut melkoista Junnosen vuonna 1998 alkaneen PRH-uran aikana. Vuonna 1999 täällä oli vajaat kymmenen palvelinta, vuonna 2005 jo 40. Uusia tuli pahimmillaan jopa 15 vuosittain: webbiin, intraan, uusia sovelluksia varten. Nyt tilanne on rauhoittunut. Businessforum on ollut meille jo ennestään sopivan kokoinen ja joustava toimittaja. Kun organisaatio etsii it- ja tietotekniikkapalveluja varten itselleen toimittajaa, pitäisi pystyä löytämään sellainen palveluntarjoaja, jolle on asiakkaana kiinnostava ja tärkeä. Jos erehtyy ostamaan väärän kokoluokan yritykseltä, vaara on, ettei saa minkäänlaista palvelua. Ostajan pitää tuntea se markkina, millä kannattaa liikkua. Sillä on iso merkitys palvelujen onnistumiselle. Yhteistyöllä pitää siis olla puolin ja toisin merkitystä. Olemme kokeneet, että Businessforumille olemme sellainen asiakas: meillä on heille merkitystä ja olemme saaneet erittäin hyvää palvelua, Junnonen pohtii. 28 BUSINESSFORUM.FI
JULKISHALLINTO UUSI KUMPPANI KuntaIT Helmikuussa perustettu KuntaIT vahvistaa kuntien tietohallintoyhteistyötä. Uusi ratkaisu selkiinnyttää yhteistyötä myös tietotekniikkatoimittajien suuntaan. OLLI MANNINEN // KUVAT JAAKKO VUORENMAA Alkuvaiheessa KuntaIT toimii sisäasiainministeriön hankkeena. Varsinainen KuntaIT-yksikkö perustetaan syyskuussa sisäasiainministeriön alaisuuteen. Ensi vuonna tavoite on muodostaa puoleksi sisäasiainministeriön ja puoleksi Suomen Kuntaliiton ehdottamista henkilöistä neuvottelukunta, jonka rooli ja tehtävät tarkentuvat tämän vuoden aikana. KuntaIT toimii kevyenä ja joustavana verkostomaisena yksikkönä, joka tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi valtion tietohallinnon it-strategioista vastaavan ValtIT:n ja kuntasektorin toimijoiden kanssa, sanoo KuntaIT-työryhmän puheenjohtajana toimiva Katrina Harjuhahto-Madetoja. Hän luettelee KuntaIT:n tavoitteiksi neljä keihäänkärkeä, jotka ovat asiakaslähtöisempien palvelujen tuottaminen, hallinnon ja kehittämistyön muutoskyky, tietohallinnon kustannustehokkuus ja osaamisen varmistaminen ja kohdentaminen. Tietotekniikkatoimittajien näkökulmasta uusi toimintamalli mahdollistaa myös monipuolisemman yhteistyön, Harjuhahto- Madetoja arvioi. Hän perustelee tätä näkemystä sillä, että vahvasti verkostoituneena yksikkönä KuntaIT tulee hyödyntämään jo olemassa olevien resursseja tehokkaammin. Tietotekniikkatoimittajien näkökulmasta tämä voisi merkitä esimerkiksi yhteistyötä myös erilaisten selvitysten laadinnassa. Valtiokonsernin tietohallintojohtaja Leena Honka esikuntineen osallistuu myös koko julkishallinnon tietotekniikan järkeistämiseen. Valtion tietoyhteiskuntajohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja johtaa KuntaIT-työryhmää. 30 BUSINESSFORUM.FI
JULKISHALLINTO Yhteentoimivat tietojärjestelmät, tietojen tehokas yhteiskäyttö ja moninkertaisen tietojen tallentamisen vähentäminen luovat puitteet hallinnon palvelutason ja tuottavuuden nostamiselle. Tietotekniikkatoimittajien näkökulmasta tämä voisi merkitä esimerkiksi yhteistyötä myös erilaisten selvitysten laadinnassa, hän sanoo. Jotta tietotekniikkatoimittajat voisivat olla laitehankintojen lisäksi mukana myös kuntien tietohallinnon kehittämisprojekteissa, pitää Harjuhahto-Madetoja KuntaIT:n ensisijaisena kehittämistehtävänä kuntien erilaisten tietohallinnollisten prosessien, tietohallinnon rajapintakuvausten tai hankesuunnitelmien täsmentämistä. Näin syntyy työkalu, joka tukee niin KuntaIT:tä, kuntasektoria kuin myös kilpailutuksiin osallistuvia tietotekniikkahankkijoita. Suunnitelmista voi tehokkaasti seurata, mitä hankkeita on luvassa, mitä ohjelmistoja tai suosituksia liittyy kuhunkin kilpailutukseen. Se helpottaa tarjouskierrosta, hän sanoo. KuntaIT-hankkeen toiminta rahoitetaan Julkiset palvelut verkkoon -hankkeesta säästyneistä varoista sekä sisäasiainministeriön ja tietoyhteiskuntaohjelman KuntaIT-hankkeelle osoittamista määrärahoista. Yhteisen onnistumisen haaste On tärkeää, että meillä on halua yhdessä kehittää valtion tietohallintoa, valtion tietohallintostrategiasta vastaavan ValtIT:n johtaja Leena Honka sanoo. Kun Honka puhuu meistä, hän viittaa niin julkishallinnon omiin asiantuntijoihin kuin myös tietotekniikkatoimittajiin. Hän odottaa tietotekniikkatoimittajalta halua sitoutua laajoihin ja haasteellisiin projekteihin, mutta myös ammattitaitoa ostamisessa. Odotan, että oma organisaationi onnistuu hyvin eli valtionhallinto saa sen hyödyn, mitä hankkeilla ollaan hakemassa, mutta samalla tässä avautuu mahtava näytön paikka kumppaneillemme. Koska näitä hankkeita puidaan näkyvästi julkisuudessa, on tärkeää, että varmistamme molemmin puolin onnistumisen, Honka sanoo. Hän kuvailee valtion tietohallinnon haasteita historialliseksi hetkeksi tietotekniikan näkökulmasta. ICT:n avulla voidaan tehostaa nykyisiä toimintoja ja kehittää monipuolisia, asiakaslähtöisiä uusia sähköisiä palveluita, Honka sanoo. Valtionhallinnosta on siirtymässä eläkkeelle peräti 35 000 ihmistä seuraavien 5 10 vuoden aikana, mutta tilalle pestataan vain puolet. Tehot haetaan tietoteknisten ratkaisujen avulla. Hongan mukaan ValtIT:n keskeisiä tavoitteita ovat tyytyväiset asiakkaat ja joustavat palvelut sekä tehokas, turvallinen ja verkottunut hallinto. Näihin tavoitteisiin tähdätään kehittämisohjelmilla, jotka ovat asiakaslähtöiset, sähköiset palvelut, yhteentoimivuus ja yhteiset tietojärjestelmät. Yhteentoimivat tietojärjestelmät, tietojen tehokas yhteiskäyttö ja moninkertaisen tietojen tallentamisen vähentäminen luovat puitteet hallinnon palvelutason ja tuottavuuden nostamiselle, Honka sanoo. IT-toiminnan tuottavuutta voidaan nostaa käyttämällä yhteisiä perustietotekniikkapalveluita ja tietojärjestelmiä. Tietoteknisiä ratkaisuja yhtenäistämällä varmistetaan myös, etteivät tietotekniset ratkaisut muodostu hallinnon kehittämisen esteeksi. Hallinnon toimintavarmuutta nostetaan yhteisillä tietoturvallisilla ratkaisuilla ja määrittämällä tietoturvallisuuden perustason vaatimukset, Honka sanoo. Etenemispolku KuntaIT:n ja ValtIT:n kautta kohti JulkIT:tä. 32 BUSINESSFORUM.FI
ASIAKKAAMME Tekes: tietotekniikkapalveluiden asiakkaat TEKNISESTI KORKEAKOULUTETTUA VÄKEÄ Tekniikan edistämiskeskuksen Tekesin työntekijät ovat juuri sitä mitä laitoksen nimikin antaa ymmärtää: teknisesti osaavia. Tarkemmin ottaen tietotekniikkapalveluiden asiakkaana on 250 matkustavaa insinööriä. MAIJA-LIISA IHANUS // KUVAT JAAKKO VUORENMAA Järjestelmäasiantuntija Mikko Määtän työ tietotekniikkapalveluiden tuottajana Tekesissä on sikäli helppoa, että työntekijät ovat varsin osaavia ja teknisesti taitavia. Tällaiselle porukalle on myös helppo perustella, miksi asiat tehdään tietyllä, keskitetysti sovitulla tavalla. Omin päin koneille ei asennella mitään, vaan valveutuneet käyttäjät muistavat aina kysyä, voivatko asentaa jotain tarvitsemaansa. Uusia koneita ei viedä kylmiltään käyttäjien pöydälle vaan niihin annetaan myös käyttöopastus. Kokeneimmille riittää hyvin lyhytkin, Määttä kertoo. Liisattuja työasemia Tekesissä vaihdetaan jatkuvasti niin, että käyttöikä pysyy noin kolmessa vuodessa. Käytössä ovat Businessforumin toimittamat Lenovon kannettavat, joita Businessforum pitää jonkun verran myös puskurivarastossa. Rikkoutumisen varalta meillä on täällä itselläkin muutama varakone, Määttä huomauttaa. Samoin Tekesillä on matkustavaisille työntekijöilleen erityisiä matkakoneita, 12- tuumaisia ThinkPadeja. Näin matkalle on mahdollista saada omaa kannettavaansa kevyempi versio. Tekes haluaa kannettavilleen ja muillekin laitteille pitkät elinkaaret. Haluamme bisneskannettavia, oikeita työhevosia, ei mitään hypemalleja tai alennusversioita, joissa on mukana nopeasti vanhenevia ratkaisuja. Olemme olleet tyytyväisiä Lenovon huoltosopimukseen ja IBM:n hallintaohjelmistoihin ja toivomme niille jatkoa Lenovo-merkilläkin. Puitesopimus helpottaa elämää Tekesin tietojärjestelmäympäristö rakentuu pääosin Intel x86 -arkkitehtuuriin. Käytössä olleesta Sun Solariksesta ollaan luopumassa. Red Hatin Linux sen sijaan on käytössä, mutta käyttöjärjestelmistä suurin osa on kuitenkin Windowsia. Tietotekniikkapalvelut-yksikkö, jossa Mikko Määttä työskentelee, vastaa Tekesin it-hankinnoista, ylläpidossa auttaa Enfo. Joitakin palvelimia on myös muun muassa IBM:n ja TietoEnatorin valvonnassa. Määttä ostaa projekteihin liittyen palvelimia eri sopimusten perusteella; merkittävin näistä on Hansel-puitesopimus. Businessforum on tullut kumppaniksemme Hansel-sopimuksensa kautta. Se sattui edustamaan niitä merkkejä, joita meillä on käytössä ja palvelee parhaiten meidän tarpeitamme, ja lisäksi se on meille sopivan kokoinen kumppani. Sillä on selkeät toimintatavat ja hyvää kokemusta omalta alaltaan. Hansel-sopimus helpottaa Määtänkin työtä. Voimme olla varmoja, että puitesopimukset on tehty lain kirjaimen mukaan. Muuten hankinnat työllistäisivät meitä huomattavasti enemmän, hän sanoo. Määttä on tyytyväinen Businessforumin nettisivuihin, joihin on hänen mukaansa panostettu paljon. Tutkimme nettiä paljon varsinkin miettiessämme, mitä hankimme. Äskettäin Tekes uusi konesalinsa. Sitä varten hankittiin Businessforumin kautta HP:n kytkimiä ja uusittiin serverikaapit. Meillä on oikea HP:n näyttelytila alakerrassa, Määttä nauraa. Jo aiemminkin Tekesillä on ollut korttipalvelimia, ja nyt tarkoitus on laajentaa ympäristöä siihen suuntaan ja ylipäätään jatkaa virtualisointia. Myös tiedon keskittämistä ja varmennusta kehitetään; sitä varten on vastikään hankittu HP EVA 4000 -laiteratkaisu ja laajennettu varmistuskirjastoa. Nyt varmistamme tiedot nauhakirjastoon. Kun sen elinkaari on lopuillaan, mietimme uusia ratkaisuja. Tulevaisuudessa otamme todennäköisesti käyttöön uusia ratkaisuja, kuten levylaitteiden käyttö välivarastona tiedon varmistuksessa ja tiedon ohjelmallinen läpikäynti. Myös HP:n virtual library system kiinnostaa. Dokumentit ja se, minkä verran niitä käytetään, käytäisiin läpi ohjelmallisesti, ja tietojen siivoaminen, arkistoiminen ja varmentaminen sujuisi sovittujen sääntöjen mukaan automaattisesti, Määttä selvittää. Muutenkin elinkaariajattelua edistetään. Sovellamme sitä niin softaan, rautaan kuin hallintasovelluksiimmekin ja piirrämme selvät janat siitä, mihin ollaan menossa. Samoin kehitämme tietojärjestelmien jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmia. Elinkaariajatteluun kuuluu myös se, ettei hankintapäätöksiä tehdä pelkän hinnan perusteella. Perusperiaate on, että tiettyä mallia käytetään tietty aika. Mitä pidempään sama malli on käytössä, sitä helpompi se on ylläpitää ja sitä halvemmaksi se tulee, Määttä huomauttaa. Tekesin ostajat eivät roiku netissä vahtimassa hintoja ja vaihda ostopaikkoja sen mukaan, mistä halvimmalla saa. Olemme kokeilleet varmasti esimerkiksi työasemissa kaikkia merkkejä ja tiedämme, että kaikilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Ostopäätösten ja kumppanien valinnassa painavat hinta, toimituskanava, toimitusten nopeus, elinkaaren hallinta ja huollon luotettavuus. 34 BUSINESSFORUM.FI