Metsäniityn pienten lasten yksikön tarveselvitys, Drno TRE: 7306 / 10.03.07/2013 ote pöytäkirjasta lanula 24.10.2013/ 131

TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 11.11.2013 Jarmo Viljakka HANKE METSÄNIITYN PIENTEN LASTEN YKSIKKÖ Juvankatu 64 / Pitkäniitynkatu 1, 33710 Tampere ASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO Tarveselvitys Metsäniityn pienten lasten yksikön tarveselvitys, Drno TRE: 7306 / 10.03.07/2013 ote pöytäkirjasta lanula 24.10.2013/ 131 Hankekortti Talotekniikkaselvitykset LVIA -tekniikka Sähkötekniikka Energiaselvitys Tilaohjelma Hankeaikataulu Tavoitehinta-arvio Metsäniityn pienten lasten yksikkö, alustava kustannusarvio 8.11.2013 Perustamiskustannukset, uudis Perustamiskustannukset, korjaus Luonnokset Asemapiirros 1. kerros 2. kerros Leikkaukset Julkisivut Ulkonäkymät LIITE 1: Investointisopimus - 1 -

TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 24.10.2013 Dnro TRE: 7306 /10.03.07/2013 131 Metsäniityn pienten lasten yksikön tarveselvitys Valmistelijat: vs. suunnittelupäällikkö Marjatta Silvennoinen ja suunnittelupäällikkö Aila Salmelin Lanula 24.10.2013 Vs. suunnittelupäällikkö Marjatta Silvennoinen: Osana varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittämistyötä on laadittu eteläisen ja kaakkoisen palvelualueiden päivähoitoselvitys vuonna 2012. Selvitys käsiteltiin lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 11.10.2012, 132. Eteläisen ja kaakkoisen palvelualueiden päivähoitoselvityksessä todettiin, että alueelle tarvitaan lisää päivähoitopaikkoja sekä esi- ja alkuopetuksen tiloja. Kaukajärven tilanteen helpottamiseksi esitettiin Metsäniityn päiväkodin lisärakentamista ja sen muuttamista pienten lasten yksiköksi. Päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkotyössä toteutetaan tilaajan ja tuottajan yhteisesti hyväksymää linjausta, jonka mukaisesti uusien päiväkotien rakentamisen yhteydessä otetaan tarvittaessa huomioon myös esi- ja alkuopetuksen sekä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tilatarpeet. Tällaista kokonaisuutta kutsutaan pienten lasten yksiköksi. Kaukajärven alueen asukkaita palvelee Annalan päiväkoti (132 lasta), Iso-Heikkilän päiväkoti (40 lasta), Kaukajärven päiväkoti (52 lasta), Metsäniityn päiväkoti (103 lasta) ja Juvan päiväkoti (107 lasta). Esiopetusta järjestetään Annalan, Metsäniityn, Kaukajärven ja Juvan päiväkotien lisäksi Annalan ja Karosen kouluilla. Annalan koulussa on tänä lukuvuonna 469 oppilasta, joista 294 Annalan koulun Karosen toimipisteessä. Perusopetusryhmiä on yhteensä 22. Metsäniityn päiväkodissa on tällä hetkellä viisi ryhmää, rakenteellisia paikkoja on yhteensä 105. Lisäksi yksikön alaisuudessa on Isoniityn ryhmä. Metsäniityn päiväkodin tontille (Pitkäniitynkatu 1) esitetään laajennusta niin, että siihen tulee lisätilat kolmelle päiväkotiryhmälle (3x21 lasta), kahdelle esiopetusryhmälle (2x22 lasta) sekä neljälle alkuopetuksen luokalle (4x24 lasta). Lisäksi rakennukseen esitetään tilat koululaisten aamu- ja iltapäiväkerholle. Tältä mitoituspohjalta on jo tehty tilasuunnittelua ja uudisrakennuksen kerrosala on 2130 m2 ja koko rakennuksen 3103 m2. Hankkeen suunnitelmat tulevat tarkemmin esiin lautakunnan käsittelyyn lähiaikoina tulevassa hankesuunnitelmassa. Tampereen Tilakeskus Liikelaitos vastaa tilojen rakennuttamisesta. Palvelu yksikköön tilataan omalta tuotannolta. Metsäniityn pienten lasten yksikkö otetaan käyttöön elokuussa 2015. Hankkeen toteuttamiseen on talonrakennushankkeiden investointiohjelmassa varattu vuosille 2014-2015 noin viisi (5) miljoonaa euroa. Pääomavuokra tulee olemaan vanhan rakennuksen osalta 75 000 euroa vuodessa ja uuden osalta noin 362 000 euroa vuodessa. Tämän li- -2-

TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 24.10.2013 säksi tulee ylläpitovuokra, jonka suuruus määräytyy hankesuunnitelman yhteydessä. Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Kuosmanen: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päättää, että Metsäniityn pienten lasten yksikön tarveselvitys hyväksytään hankesuunnittelun pohjaksi edellä selostetussa muodossa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Järvelä Kristiina/vape, Kailanto Markku/tike, Viljakka Jarmo/tike, Männikkö Jukka/talli Lisätietoja päätöksestä hallintokoordinaattori Arja Kekäläinen, puh. 050 555 9467, etunimi.sukunimi@tampere.fi Asia liitteineen on katsottavissa kaupungin Internet-sivun http://ktweb.tampere.fi/ktweb/ kautta. -3-

TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 11.11.2013 Jarmo Viljakka HANKE METSÄNIITYN PIENTEN LASTEN YKSIKKÖ Juvankatu 64 / Pitkäniitynkatu 1, 33710 Tampere ASIAKIRJA HANKEKORTTI Hankkeen lähtötiedot Metsäniityn pienten lasten yksikölle varattu tontti sijaitsee Annalan asuntoalueella Juvankadun, Pitkäniitynkadun ja Ruskontien rajaamalla tontilla. Asemakaavassa se on määritelty julkisten lähipalvelurakennusten, YL, korttelialueeksi. Rakennusoikeutta tontille on määritelty yhteensä 3 500 kem 2, joista 150 kem 2 on osoitettu iv-konehuoneelle ja 50 kem 2 varastotiloille. Sallittu suurin kerrosluku on kaksi. Kaava edellyttää, että rakennukset on sijoiteltava siten että ne suojaavat ulko-oleskelualueita liikenteen aiheuttamilta häiriöiltä. Lisäksi kohteeseen tehdään meluntorjuntasuunnitelma. Tarveselvityksen mukaan Metsäniityn pienten lasten yksikkö koostuu päiväkodista, esi- ja alkuopetuksen tiloista ja avoimen varhaiskasvatuksen kerhotiloista. Pienten lasten yksikön uudisosa on mitoitettu kolmelle lapsiryhmälle eli noin 63 lapselle. Esiopetus ja alku-/perusopetuksen 1-2 luokat toteutuvat ns. kaksisarjaisena. Esiopetusryhmän lapsimäärä yhteensä 44 lasta ja neljän alkuopetuksen luokkien 96 lasta. Nykyisen päiväkodin rakenteellinen paikkamäärä on 105 lasta. Uudisosan rakentamisen jälkeen lapsimäärä on yhteensä 308. Avoimen varhaiskasvatuksen tilat on mitoitettu yhteensä 20 lapselle. Osa rakennuksen tiloista on tarkoitettu myös ympäristön asukkaiden käyttöön ns. asukastalona talon oman toiminta-ajan ulkopuolella. Tampereen kaupungin energiasäästötavoitteen mukaisesti Metsäniityn pienten lasten yksikkö rakennetaan vastaamaan energialuokaltaan luokkaa A (vuoden 2012 määräykset). Hankkeen kuvaus Metsäniityn pienten lasten yksikkö on päätetty toteuttaa nykyisen Metsäniityn päiväkodin laajennuksena, vanha ja uusi osa muodostavat yhden kokonaisuuden. Tätä varten tehtiin kaavamuutos jossa viereinen liikerakennusten korttelialue ja osa puistoa yhdistettiin nykyisen päiväkodin tonttiin. - 4 -

Rakennuspaikka Alueen lähiympäristö on pääosin 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella rakentunutta asuinaluetta. Alueen eteläpuolella on pienkerrostaloja ja puistoalue. Juvankadun varrella sijaitsevat alueen muut lähipalvelut (kauppa, koulut, seurakuntakoti). Karosen koulu sijaitsee Juvankadun toisella puolella noin 150 metrin ja Annalan koulu noin 500m etäisyydellä Metsäniityn pienten lasten yksiköstä. Metsäniityn pienten lasten yksikön tontti sijaitsee Juvankadun, Pitkäniitynkadun, Ruskontien ja Metsäniitynpolun rajaamalla tontilla. Uusi tontti (YL) on muodostettu yhdistämällä nykyinen päiväkodin tontti (YS-2), viereinen tontti (KL-1) ja puisto (VL). Laajennusosa sijoittuu pääosin entiselle korttelialueelle (KL-1). Asemakaava vahvistuu joulukuussa 2013, mikäli siitä ei tehdä valituksia. Laajennusosan tontilla nyt oleva puusto kaadetaan kokonaisuudessaan rakennuksen tieltä. Osa tontin eteläsivun puustosta pyritään säilyttämään. Päiväkoti/koulutontin koko on 8 413 m 2 ja sen tehokkuusluku on e=0,4 Tontti on pienehkö, joten tontille ei voida rakentaa koulu-urheiluun tarvittavia kenttiä. Sitä varten joudutaan turvautumaan viereisen Karosen koulun ja Annalan koulun kenttään. Hankkeen edetessä tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää tontin eteläpuolella sijaitsevaa Ryypönpuistoa pienten lasten yksikön pihana. Rakennuksen uudisosan toiminnat ja tilat Päiväkodin lapsiryhmien tilat on jaettu yhteen kahden ryhmän yksikköön ns. tuplaryhmään ja yhteen yksittäisryhmään. Kullakin ryhmällä on omat lepo-, leikki- ja askartelu-/ruokailutilansa. Pienryhmä- ja eteistilat ovat tuplaryhmässä yhteiset. Henkilökunta- ja hallintotilat ovat yhteisiä kaikille käyttäjille. Muita koko rakennuksen yhteisiä tiloja ovat sali näyttämöineen ja pukuhuoneineen, pienkeittiö- ja verstastilat sekä kirjasto/pienryhmätila. Koko rakennuksen kokoavana tilana toimii uudisosan keskellä sijaitseva kahden kerroksen korkuinen ruokailusali, joka toimii isompien lasten yhteisenä ruokailutilana ja tarvittaessa henkilökunnan kokoustilana. Ruokasalia, salia ja pienkeittiötä voi tarvittaessa varata ympäristön asukkaiden käyttöön talon ollessa muutoin suljettuna. Uudisosa on osittain kaksikerroksinen. Ruskontien ja Juvankadun kulmassa ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat avoimen varhaiskasvatuksen kerhotilat. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat myös päiväkodin lasten; yhden tuplaryhmän ja yksittäisryhmän tilat, keittiö ja ruokasali, sali aputiloineen ja koko henkilökunnan yhteiset tauko- ja kokoustilat. Toisessa kerroksessa on esi- ja alkuopetuksen tilat, kirjasto, verstas/ateljee sekä pieni henkilökunnan työtila. Ruokasalista on näköyhteys toisen kerroksen tiloihin sekä leikkipihalle. Rakennuksen toiseen kerrokseen on katettu ulkoporrasyhteys pihalta. Kerrosten väliä voi kulkea myös sisäportaassa tai esteettömästi hissillä. Avoimen varhaiskasvatuksen tiloihin on suora yhteys Ruskontien puolelta. Rakennuksen paloluokka on P2. Vanhan ja uuden osan väliin rakennetaan palomuuri. - 5 -

Nyt suunniteltu rakennus seuraa pääosin tontin rajoja Juvankadun ja Ruskontien kohdalla muodostaen yhdessä vanhan rakennuksen kanssa suojaisan etelään avautuvan piha-alueen. Rakennuksen julkisivumateriaalivalinnat sovitetaan vanhan rakennuksen materiaalimaailmaan, jolloin kokonaisuudesta muodostuu yhtenäinen. Vanhan rakennuksen julkisivun puuverhoilu on ajan kuluessa tummunut ja likaantunut. Julkisivu huolto maalataan uudisosan rakentamisen yhteydessä. Piha-alue aidataan. Vanhat aidat kunnostetaan ja uusitaan tarvittavilta osin. Olemassa olevat pihan leikkivälineet säilytetään ja kunnostetaan tarvittaessa. Uudelle pihalle sijoitetaan leikkivälineet suunnitteluohjetta soveltaen. Vanhan osan muutokset Vanhan päiväkodin keittiö siirtyy uudisosan puolelle ja tila muutetaan henkilökunnan sosiaalitiloiksi. Päiväkodinjohtajan toimisto muutetaan pienneuvottelutilaksi ja vanhaa pienoiskeittiötilaa tullaan käyttämään neuvottelutilan lisäksi myös terveydenhoitajan ja kuraattorin työtilana. Henkilökunnan taukotila muutetaan työtilaksi. Uudisrakennus hyödyntää vanhan päiväkodin teknisiä tiloja, lukuun ottamatta uutta iv-konehuonetta joka sijaitsee salin yläpuolella. Uudishankkeen yhteydessä vanhan iv-konehuoneen käyttö- ja huoltoturvallisuus tarkistetaan ja parannetaan tarvittaessa. Pysäköinti ja liikenneyhteydet Metsäniityn pientenlasten yksikön edessä Juvankadulla on kaupunkiliikenteen bussipysäkki. Kevyen liikenteen väylät kiertävät rakennusta. Asemakaavan auto- ja polkupyöräpaikkamääräys on 1 ap / pp per 150kem2. Polkupyöräpaikoista vähintään puolet tulee olla katettuja. Suunnitelmissa on nyt autopaikkoja yhteensä 22 kpl, polkupyöräpaikkoja yhteensä 38 kpl, joista noin puolet katoksissa. Autopaikat ja saattoliikenne on keskitetty Pitkäniitynkadun puolelle. Huoltoliikenne ja kolme henkilökunnan autopaikkaa sijaitsee Ruskontien puolella. Tälle puolelle on keskitetty myös kevyen liikenteen saattoliikenne, joka on selkeästi eriytetty huoltopihasta. Hankkeen arkkitehtiluonnoksen on tehnyt arkkitehti Pekka Koli Tilatakomo Oy:sta. Laajuustiedot KOKO RAKENNUS UUDISOSA hyötyala 2 572 hym 2 1 599 hym 2 + kylmät ulkovarastot huoneistoala 2 888 htm 2 2 039 htm 2 + kylmät ulkovarastot kerrosala 3 114 kem 2 2 141 kem 2 + kylmät ulkovarastot bruttoala 3 371 brm 2 2 253 brm 2 + kylmät ulkovarastot tilavuus 16 773 m 3 12 300 m 3 + kylmät ulkovarastot Vanhan osan muutokset 88 hym 2-6 -

Rakennustöiden toteutus ja aikataulu Metsäniityn pienten lasten yksikön rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi syksyllä 2014. Rakennustöiden on määrä valmistua joulukuussa 2015. Päiväkoti on toiminnassa laajennusosan rakentamisen ajan, sen valmistuttua toteutetaan vanhan osan muutokset. Katso tarkemmin kohta aikataulu. Hankkeen tavoitekustannusarvio (alv 0 %) Hankkeen kustannusarvio on laskettu rakennussuunnitelmiin perustuvana tilapohjaisena tavoitekustannusarviona. Kustannuksiksi on arvioitu 4 958 000. Ks. tarkemmin kohta tavoitehinta-arvio. Hankkeelle on osoitettu määrärahat Talousarvio Taloussuunnitelma 2014 1 000 000 2015 3 900 000 2015 3 900 000 yhteensä 4 900 000 Jatkosuunnittelun yhteydessä rakennuskustannuksia pyritään alentamaan määrärahan mukaisiksi. - 7 -

ASIAKIRJA TALOTEKNIIKKASELVITYS LVIA-tekniikka Jukka Kauppinen Yleistä Uudisrakennusosan LVI- suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Ratkaisuissa huomioidaan rakennuksen monikäyttöisyys sekä laitoksen helppokäyttöisyys ja turvallisuus. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Liittymät Nykyinen rakennus on liitetty Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon ja Tampereen Veden vesi- ja viemäriverkostoihin. Kaukolämmön energiamittari ja vesimittari jäävät paikoilleen lämmönjakohuoneeseen, liitosjohtojen koko ja riittävyys tarkistetaan. Laajennuksen jäte- ja sadevesiä varten otetaan omat liittymät alueella oleviin verkostoihin. Sadevesiä varten rakennetaan tontille viivytysallas. Lämmitys Rakennus varustetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n vaatimuksien mukaisilla kaukolämpölaitteilla. Nykyinen lämmönjakokeskus uusitaan kokonaan ja lämmitys toteutetaan suljetulla pumppukiertoisella vesikeskuslämmityksellä. Lämmönjakokeskukseen tulee omat lämmönsiirtimet lattialämmitysverkostolle, patteriverkostolle, tulo- ja kiertoilmakoneiden lämmitysverkostolle sekä lämpimälle käyttövesiverkostolle. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäytöllä varustettuja. Lämmitysjärjestelmät varustetaan kalvopaisunta-astioilla ja tarvittavilla varolaitteilla. Laajennusosan alakerta lämmitetään lattialämmitysverkostolla, jota säädetään huonekohtaisilla säätimillä ja lämpötila-antureilla. Yläkerta lämmitetään pääosin ikkunoiden alle sijoitettavilla lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisilla patteriventtiileillä ja sulkuyhdistäjillä. Märkäeteiset ja tuulikaapit varustetaan termostaattiohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään IVlämmitysverkostoon. Nykyinen rakennus lämmitetään lattialämmityksellä, johon tehdään tilamuutosten aiheuttamat muutokset. Laajennusosan lämpöjohdot tuodaan vanhan osan läpi omina runkolinjoina, jotka tehdään teräksisistä lämpöjohdoista ja kulkevat pääosin alakatoissa. Putkistot eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVClevyllä. Lattialämmitysputkina käytetään happidiffuusiosuojattuja muoviputkia. Lattialämmityksen jakotukit sijoitetaan seinärakenteisiin asennettaviin jakokaappeihin. Vesi- ja viemärilaitteet Uudisrakennusosa varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Vesijohdot tehdään pääosin seinäpintaan asennettavista kupariputkista. Kosteiden pesutilojen osalla käytetään kytkentäjohdoissa korroosion kestävää materiaalia esim. kromattua kupariputkea tai uppoasennusta. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Päiväkodin ja koulun eri- - 8 -

tyispiirteet huomioidaan kalusteiden korkeuksissa ja malleissa. Keittiössä käytetään tarpeen mukaan elektronisia, kosketusvapaita sekoittajia. Pikapaloposteja ja jauhesammuttimia asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Laajennusosa varustetaan tarvittavin kastelupostein sekä kuivauspatterein. Nykyisessä rakennuksessa tehdään tilamuutosten aiheuttamat muutokset. Laajennuksen jäte- ja sadevedet viemäröimään viettoviemäreillä. Keittiötilat viemäröidään lujitemuovisen rasvanerottimen kautta jätevesiviemäriin. Keittiössä käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettuja lattiakaivoja ja -altaita ritiläkansin. Muualla lattiakaivot ovat muovia. Rakennusosan kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien ja syöksytorvien sekä rännikaivojen kautta sadevesiviemäriverkostoon. Perustukset salaojitetaan ja liitetään perusvesikaivon kautta sadevesiviemäriin. Jäte- ja sadevesiviemärit sekä salaojat tehdään pääosin muoviputkista. Tarkastus- ja sadevesikaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja. Ilmastointi Uudisrakennusosa varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmastointilaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustasoa noudatetaan hoito-, opetus- ja työtiloissa. Ilmastointilaitos toteutetaan keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen erilaisten käyttöaikojen ja laatuvaatimusten perusteella. IV-kojeiden alustavat vaikutusalueet ovat seuraavat: päiväkoti, ruokailu ja sali (iltakäyttö), keittiö, koulutilat sekä wc- ja hygieniatilat. Ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu suodatuksella, lämmityksellä ja tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti ja puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. Kojeiden käyntiä ohjataan aikaohjelmalla ja huoneilman CO 2- pitoisuuden mukaan. Lisäksi varataan käsikäyttömahdollisuus normaalin käyntiajan ulkopuolista käyttöä varten. Kaikki koteloidut IV-kojeet sijoitetaan salin yläpuolelle rakennettavaan IVkonehuoneeseen. Jakelukeittiö varustetaan UV-huuvalla ja poistoilmakojeena käytetään vesikatolle asennettavaa huippuimuria. Väestösuoja varustetaan määräysten mukaisin ilmanvaihtolaittein. Tuloilmalaitteina käytetään kattohajottimia ja reikäkanavia. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja yhteiskanavaventtiileitä. Kanavat tehdään pääosin sinkitystä teräslevystä. Laajennus varustetaan radonpoistojärjestelmällä, joka koostuu alapohjaan asennettavasta radonputkituksesta, nousukanavista ja vesikatolla asennettavista poistoilmapuhaltimista. Nykyisessä rakennuksessa tehdään tilamuutosten aiheuttamat muutokset. Keittiötä palvelevat ja käytöstä poistuvat laitteet puretaan. IV-konehuoneen huoltokäynti ja käyttöön jäävien laitteiden huollettavuutta parannetaan. Jäähdytys- ja kylmälaitteet Rakennuksen työtiloista vain keittiö jäähdytetään. Keittiön tuloilmakojeeseen asennetaan suorajäähdytyspatteri, joka viilentää keittiöön puhallettavan tuloilman. Pakaste- ja kylmähuone jäähdytetään omilla kylmälaitteilla. Kaikki kylmäkojeikot sijoitetaan keittiötilan ulkopuolelle esim. laatikkovarastoon. - 9 -

Rakennusautomaatio Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvontaalakeskuksista, jotka liitetään keskusvalvomoon kaupungin ATK-verkon välityksellä. Järjestelmä on käytettävissä WEB- liittymän avulla. - 10 -

Sähkötekniikka Olli Uotinen Yleistä Rakennus ja siihen kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Rakennuksen kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja tehdään standardisarjan SFS 6000 mukaisiksi. Liittymät Kiinteistöön asennetaan seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: sähköverkkoon (Tampereen Sähköverkko Oy) kaapeli-tv -verkkoon (Tampereen Tietoverkko) tietoliikenneverkkoon (Tampereen kaupungin tietohallinto) Kiinteistöön tuodaan uusi sähkönsyöttö Ruskonkadun jakelumuuntajalta. Samaan kaapeliojaan asennetaan myös valokuitukaapeli, jolla liitytään muuntamossa Tampereen tietoverkon tietoliikenneverkkoon. Kaapeli-TV verkoon liitytään vanhan päiväkodin sähköpääkeskustilassa olevaan kaapeli-tv verkkoon. Sähkönjakelu ja johtotiet Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Pääsähkönjakelu pääkeskukselta ryhmäkeskuksille toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Vanhan osan pääkeskuksesta tehdään nousukeskus, jota syötetään rakennettavan pientenlasten yksikön uudelta pääkeskukselta. Rakennusautomaatiojärjestelmän ja Alerta-hälytyksensiirtolaitteen sähkösyöttö varmistetaan UPS-laitteella. Autolämmityspistorasioita ei rakenneta. Sähköautojen latauspisteille huomioidaan varaus pääkeskuksella. Kaapeleina ja asennusputkina käytetään halogeenittomia HF-kaapeleita vähintään käytävillä ja alakattojen yläpuolella. Valaistus Valaistusjärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämä valaistus ylläpidetään tehokkaalla tavalla. Valaisimet ryhmitellään siten, että tilan yleisvalaistusta voidaan ohjata valaistustarpeen mukaan. Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huomioon ottaen siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen ja jäähdytyksen tarve mahdollisuuksien mukaan vältetään. - 11 -

Valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja loistelamppuvalaisimia käyttäen. Valonlähteiksi asennetaan pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Huonetilojen valaistusta ohjataan pääsääntöisesti läsnäolotunnistimilla ja valokytkimillä tai läsnäolotunnistimilla varustetuilla valaisimilla. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi, kuitenkin siten, ettei riippuvia valaisimia käytetä. Olemassa olevan leikkipihan valaistusta parannetaan lisäämällä pihavalaisimia ja uusimalla vanhat valaisimet tehokkaammiksi. Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Kiinteistöön asennetaan mm. seuraavat järjestelmät turva- ja merkkivalaistusjärjestelmä kaapeli-tv -järjestelmä WLAN-verkon valmius salin äänentoistojärjestelmä ovikellojärjestelmä kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä rikosilmoitinjärjestelmä video/kameravalvontajärjestelmä paloilmoitinjärjestelmä yleiskaapelointijärjestelmä inva-wc-hälytysjärjestelmä sulanapitojärjestelmä rakennusautomaatiojärjestelmä Yleiskaapelointi toteutetaan järjestelmäasennuksena suojaamattomilla parikaapelilla luokan E (cat6) vaatimukset täyttäväksi. - 12 -

Energiaselvitys Jukka Kauppinen Yleistä Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Uudisrakennusosan tulee olla mahdollisimman energiatehokas ottaen kuitenkin huomioon nykyisen rakennuksen liitosrakenteet, tekniikka ja tilat. Toteutusvaihtoehtoja Uudisrakennusosan vaipan rakenteet valitaan siten, että saavutetaan vähintään määräysten mukaiset lämmönläpäisykertoimet (u-arvot). Ikkunat valitaan siten, että niiden lämmönläpäisykerroin on mahdollisimman pieni, luokkaa 0,8-1,0 W/m 2 K ja että lasirakenne estää aurinkoenergian läpäisyn mahdollisimman tehokkaasti. Uudisrakennusosa tehdään ilmatiiviiksi - ilmavuotoluvun tulee olla luokkaa 1-2. Kaukolämpölaitteet, lämpöjohtopumput ja säätöautomatiikka uusitaan siten, että jokaisella lämmitysverkostolla on oma siirrin ja säätöpiiri. Päiväkodin tiloissa lämpö tuodaan lattialämmityksellä suoraan lasten oleskeluvyöhykkeelle. Koulun tilat lämmitetään ikkunoiden alla olevilla termostaattiohjatuilla lämpöpattereilla, joilla saadaan huonetilan lämpötila säädettyä tehokkaasti ja huomioitua sisäiset lämpökuormat. Lämmitysjärjestelmien säädössä huomioidaan mahdollisuus laskea tilojen lämpötilaa muutamalla asteella käyttöajan ulkopuoliseksi ajaksi. Vesikalusteina käytetään vettä säästäviä wc-istuimia, sekoittimia ja automaattihanoja. Keittiön kylmäkoneet sijoitetaan ulos, jolla estetään tiloihin tulevaa ylilämpö ja vähennetään jäähdytyksen tarvetta. Uudisrakennusosaan asennetaan ilmanvaihtokoneet, jotka varustetaan tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla, joiden vuosihyötysuhde tulee olla vähintään 75 %. Ilmastointikoneiden palvelualuejaolla ja automaattisella ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Samalla varmistetaan myös hyvä sisäilman laatu ja mahdollisuus pitää ilmastointia päällä osateholla varsinaisen käyttöajan ulkopuolella. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Hygieniatiloille tulee oma lämmöntalteenotolla varustettu tulo- ja poistoilmakone, jota voidaan käyttää tehokkaasti vuorokauden ympäri. Keittiön ilmanvaihto toteutetaan kahdella huippuimurilla, joista toinen palvelee ruuan valmistuslaitteita ja toinen astianpesua. Näin saadaan ilmastoinnin tehostus ohjattua todellisen tarpeen mukaan. - 13 -

Käytettävät puhaltimet ovat mahdollisimman energiatehokkaita ja sähkötehokkuusluvun tulee olla tulo- ja poistoilmakoneiden osalta alle 1,9 kw/m 3 /s ja erillispuhaltimien osalta alle 1,0 kw/m 3 /s. Rakennukseen toteutetaan mahdollisimman energiatehokas valaistus. Uutta teknologiaa pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan. Valaistuksen ohjauksella varmistetaan valojen käyttö tiloissa vain todellisen tarpeen mukaan. Tulokset ja yhteenveto Tarkempi energiatehokkuustarkastelu tehdään toteutussuunnitteluvaiheessa ja laskelmien perusteella varmistetaan, että uudisrakennusosa on mahdollisimman energiatehokas. - 14 -

TAMPEREEN KAUPUNKI TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS HANKESUUNNITELMA KIINTEISTÖKEHITYS 11.11.2013 HANKE METSÄNIITYN PIENTEN LASTEN YKSIKKÖ ASIAKIRJA TILAOHJELMA / LAAJENNUSOSA tilantarve hankesuunn. huonetilat kpl noin m2 yht. kpl yht. Huom! PÄIVÄKOTI maantasossa 3 päiväkotiryhmää á noin 20 lasta, yhteensä 60 lasta 3 päiväkotiryhmää á 24 lasta, yhteensä 72h jaettuna kahteen (2) tuplaryhmään( = 2 x 2 ryhmää) ja yhteen ( 1)yksittäisryhmään TUPLARYHMÄ 1 lepo- ja leikkihuone 2 35 70 2 74 yhdistettävissä toisiinsa ruokailu- ja askartelu 2 35 70 2 66,5 wc-pesuhuone 2 10 20 2 20 varasto 2 6 12 2 12 tuplaryhmän yhteistilat tuulikaappi / märkäeteinen 1 25 25 1 25 wc 0 1 1,5 märkäeteisessä eteinen 1 50 50 1 51,5 pienryhmähuone 1 15 15 1 15 varasto 1 6 6 1 6 Tuplaryhmä 1 yhteensä 268 271,5 2 ryhmää YKSITTÄISRYHMÄN TILAT mahd. pienten lasten ryhmä lepo- ja leikkihuone 1 35 35 1 35 ruokailu- ja askartelu 1 35 35 1 35 wc-pesuhuone 1 10 10 1 10 varasto 1 6 6 1 6 tuulikaappi / märkäeteinen 1 15 15 1 15 eteinen 1 25 25 1 25 pienryhmähuone 1 15 15 1 15 varasto 1 6 6 1 6 Yksittäisryhmä yhteensä 147 147 MUUT TILAT toimisto 1 16 16 1 16 henkilökunnan työtila (atk-työtila) 1 7 7 1 7 pienneuvottelutila max. 6 henk. 1 10 10 1 10 neuvottelut vanhempien kanssa inva WC 1 5,5 5,5 1 5,5 henk. WC 1 4 4 2 5 liinavaatevarasto 1 5 5 1 5,5 siivous-/ kodinhoitotilat 1 10 10 1 10 Muut tilat yhteensä 57,5 59 Päiväkodin omat tilat yhteensä 472,5 477,5 KERHOTOIMINTA n. 20 lasta tukikohtatilat ryhmähuone 1 35 35 1 35 yhdistettävissä pienryhmähuone 1 15 15 1 15 aula 0 0 1 25,5 sosiaalitilat n.5 henk. á 1,5m2 2 2 sos.tiloissa / yhteensä 4 henkilöä WC 2 4 8 3 7,5 toimisto 1 12 12 1 8 henk. WC 1 4 4 1 3,5 kerhotiloissa Kerhotoiminta yhteensä 74 94,5 1 /2

tilantarve hankesuunn. huonetilat kpl noin m2 yht. kpl yht. Huom! ESI- JA ALKUOPETUS 6 x 20 lasta esiopetus 2x22, alkuopetus 4x24=140 lasta ryhmähuone / esiopetus 4 30 120 4 120 yhdistettävissä toisiinsa luokkatilat OT3 4 55 220 4 221 yhdistettävissä toisiinsa pienryhmähuone / eriyttämistila 3 15 45 3 45 wc 6 2 12 6 9 tuulikaappi / märkäeteinen 1 20 20 1 25 eteinen/aula 2 50 100 1 101,5 varasto 3 6 18 2 17,5 Esi- ja alkuopetus yhteensä 535 539 YHTEISTILAT päiväkoti+koulu+kerhotoiminta sali 1 100 1 100 näyttämöverho tilassa puku- ja pesutilat 2 40 2 40 välinevarasto / näyttämö 1 25 1 24 pienkeittiö/ ryhmätila 1 17 17 1 17 verstas / ateljee 1 20 20 1 21 mukana varasto pienryhmähuone / kirjasto 1 19 19 1 19 ruokasali 1 90 90 1 98 sis. jakelulinjaston tilan "opettajainhuone" / taukotila 1 40 40 1 54 1. krs tauko- ja neuvotteluh. jaettavissa tauko/neuvotteluhuone 1 30 30 1 15 2. kerroksessa inva WC 1 5,5 5,5 1 5,5 henk. WC 2 4 8 4 7 sosiaalitilat n.40 henk. á 1,5m2 2 60 (26 henkeä). Tilat tehdään vanhan osan keittiöön. Ks. kohta tilaohjelma, vanha osa keittiötilat / JAKELUKEITTIÖ 60 1 60 sis. kylmiö,pakastin,varasto,tsto,siivous,wc,tk keskusvarasto 1 20 20 1 10 talovarasto siivouskeskus 1 15 15 1 15 siivouskomero 1 2,5 Yhteistilat yhteensä 549,5 488 Hyötypinta-ala yhteensä ilman ulkovarastoja 1631 1599 hym2 ULKOVARASTOT ulkoiluvälinevarastot 3 10 30 3 31 kylmää tilaa paperi / laatikkovarasto 1 5 Ulkovarastot yhteensä 30 36 Bruttoala-arvio, tehokkuusluku e = 1,4-1,5 Hankesuunnitelman bruttoala 2 283 2 447 brm2+ulkovarastot 2 253 brm2, mukana ulkovarastot ASIAKIRJA TILAOHJELMA / VANHA OSA nykyinen tila hankesuunn. huonetilat kpl noin m2 yht. kpl yht. tilamuutos YHTEISTILAT 131 kuiva-ainevarasto 1 5 1 5 1 5 liinavaatevarastoksi 1 17,5 puku/n 1 3,5 wc/n 132 keittiö 1 30 1 30 1 2 suihku 134 kylmiö 1 5,5 1 5,5 1 3 et 1 4,5 puku/m 1 2 wc/m 135 tk 1 3,5 1 3,5 1 3,5 pakastin poistetaan 136 taukotila 1 13,5 1 13,5 1 neuvottelutilaksi. 13,5 Huom. myös terveydenhoitaja ja kuraattori 141 pienoiskeittiö 1 19 1 19 1 18 työtilaksi/varastoksi. Keittiökaluste puretaan 143 toimisto 1 15,5 1 15,5 1 15,5 neuvottelutilaksi Muutokset yhteistiloissa yhteensä 88 PÄIVÄKOTI 143 pienryhmähuone 1 10,5 1 10,5 osa kalusteista puretaan, oviaukko avataan Kylmä jätevarasto pihalla puretaan 2 /2

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos METSÄNIITYN PIENTEN LASTEN YKSIKKÖ Kiinteistökehitys 11.11.2013 HANKEAIKATAULU / Hankesuunnitelma 2013 2014 2015 Tontinkäyttötarkastelu / hankesuunnittelu Toteutussuunnittelu Rakentamisen valmistelu Rakennuslupa Rakennustyöt Varustelu ja koekäyttö Käyttöönotto

TAVOITEHINTA-ARVIO Hanke: Metsäniityn pienten lasten yksikkö 8.11.2013 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Kiinteistökehitys Hankearkkitehti Jarmo Viljakka KUSTANNUSARVION YHTEENVETO Hankekuvaus Laskennan kohteena on Metsäniityn pienten lasten yksikkö, Juvankatu 64 / Pitkäniitynkatu 1, 33710 Tampere. Kyseessä on nykyisen Metsäniityn päiväkodin laajennus, vanha ja uusi osa muodostavat yhden kokonaisuuden. Laajennukseen sijoittuu päiväkoti, esi- ja alkuopetuksen tilat sekä kerhotilat. Kustannusarvion perusteet Kustannusarvio on laadittu Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen kiinteistökehitysyksikön laatiman tilaohjelman sekä Arkkitehtitoimisto Tilatakomo Oy:n laatimien hankesuunnitelmavaiheen luonnosten (asemakuva, pohjat, leikkaus- ja julkisivukaaviot) 29.10.2013 perusteella. Lisäksi käytettävissä on ollut kohteesta laaditut talotekniikkaselvitykset sekä nykytilanteen pohjakartta ja asemakaava. Kustannusarvio on laadittu talonrakennuksen kustannustieto-ohjelmaa apuna käyttäen, tavoitehinta-arviomenettelynä. Hintataso on Haahtela-indeksin Tampereen pisteluku 78.7, joka kuvaa Tampereen hintatasoa 11/2013. Hankekohtaiset lisäkustannukset on hinnoiteltu erikseen ja ne sisältyvät tavoitehinta-arvioon. Laajuus Kustannusarvio käsittää laajennuksen ja nykyisen rakennuksen yksittäiset tilamuutokset. Kustannukset Bruttoala laajennus noin 2.253 brm 2 + kylmät ulkovarastot. Vanhan osan muutostyöt 88 hym 2. Kustannusarvio on - Laajennus 4.840.000 - Vanhan osan muutostyöt 118.000 yhteensä 4.958.000 alv 0 % Kustannusarvioon sisältyvät: - Rakennuttajan kulut - Rakennustekniset työt - LVIAS- työt - Uusi hissi 1 kpl. - Kiintokalusteet ja varusteet - Jakelukeittiön keittiölaitteet - Ruokasalin jakelulinjasto. Sweco PM Oy 1/2

TAVOITEHINTA-ARVIO Hanke: Metsäniityn pienten lasten yksikkö 8.11.2013 Kustannusarvioon eivät sisälly: - Rahoitus- ja korkokulut - Sprinklerityöt - Toimintavarustus, irtaimisto. Laskentaolettamukset / - huomiot - Rakennuttajan kulut on arvioitu ohjelman oletusarvojen perusteella. Nykyiset liittymät säilyvät pääosin ennallaan. - Tontin koko 8 413 m 2, josta käsiteltävän alueen laajuudeksi on arvioitu 75 %. - Osa pihan pintarakenteista säilyy ennallaan. Nykyistä pysäköintialuetta muokataan muutaman autopaikan lisäyksellä. Uusi huoltopiha rakentuu Ruskontien puolelle. - Vanhat aidat kunnostetaan ja uusitaan tarvittavilta osin. - Erilliset mahdolliset meluaidat eivät sisälly arvioon. - Olemassa olevat pihan leikkivälineet säilytetään ja kunnostetaan tarvittaessa. Uudelle pihalle sijoitetaan uudet leikkivälineet. - Pihalle rakennetaan kylmä ulkoiluvälinevarasto sekä polkupyöräkatos. - Sadevesiä varten tontille rakennetaan viivytysallas. - Perustamisolosuhteiksi on oletettu normaali maanvarainen perustus. - Rakennuksen päärakennusaineeksi on oletettu betoni, ulkovuoraus esim. puu- /levyverhous. - Rakennuksen toiseen kerrokseen on katettu ulkoporrasyhteys pihalta. - Vanhan rakennuksen puuverhoiltu julkisivu huolto maalataan. Muilta osin julkisivuun ei ole huomioitu toimenpiteitä lukuun ottamatta uuden ja vanhan osan liitostöitä. - Uudisrakennus hyödyntää vanhan päiväkodin teknisiä tiloja, lukuun ottamatta ivkonehuonetta, joka rakennetaan laajennusosaan. - Ruokailusali on kahden kerroksen korkuinen. Salista on näköyhteys toisen kerroksen tiloihin, toisen kerroksen käytävän kaide on lasirakenteinen. - Osa väliseinistä tehdään levyrakenteisina, osa kivirakenteisina. Väliseiniin tehdään vähäisissä määrin sisäikkunoita. - Osa luokka- ja pienryhmätiloista varustetaan taitto- sekä siirtoseinillä. - Pintarakenteet ovat rakennustyypille ominaisia huomioiden kulutuksen kestovaatimukset. - Hankevarauksena on käytetty laajennuksen osalla 4 % ja muutostöiden osalla 8,5 % kokonaiskustannuksista. - Kustannusarvio on luonteeltaan alustava ja sitä on syytä tarkentaa lähtötietojen tarkentuessa. SWECO PM Oy Sari Loponen kustannusasiantuntija, projektipäällikkö, RAPS Liitteet Tavoitehinta-arvio 8.11.2013, laajennus ja vanhan osan muutokset Sweco PM Oy 2/2

TAVOITEHINTA 8.11.2013 Sivu 1/2 Sari Loponen Sweco PM Oy Hanke: R20174 1 Metsäniityn pienten lasten yksikkö, laajennus Juvankatu 64 / Pitkäniitynkatu 1 33710 Tampere Vaihe: Hankesuunnitelma Paikkakunta: Tampere Haahtela-ind.: 78,0 / 1.2013 Hintataso: 78,7 / 11.2013 Laajuus: 1 985 m2, 2 262 brm2, 9 836 rm3 Hankekoko: 2 253 brm2 Jakaja: 2 253 brm2 PERUSTAMISKUSTANNUKSET, UUDIS - PÄÄRYHMITTÄIN Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B1 Rakennuttajan kustannukset Suunnittelu ja tutkimukset 347 000 154 7,2 Rakennuttaminen ja valvonta 193 000 86 4,0 Liittymismaksut 17 000 8 0,4 Muut rakennuttajan kustannukset Yhteensä 557 000 247 11,5 B2 Rakennustekniset työt 1 Aluetyöt 291 000 129 6,0 1 Rakennuksen maatyöt 48 000 21 1,0 2 Perustukset ja kellarin erityisrakenteet 119 000 53 2,5 3 Runko- ja vesikattorakenteet 824 000 366 17,0 4 Täydentävät rakenteet 612 000 272 12,7 5 Sisäpuoliset pintarakenteet 337 000 150 7,0 6 Kalusteet, varusteet, laitteet 163 000 72 3,4 7 Konetekniset työt 56 000 25 1,2 8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskust. 362 000 161 7,5 Kate 389 000 173 8,0 Yhteensä 3 203 000 1 422 66,2 TAKU 2013 Haahtela-kehitys Oy B3 LVI-työt 71 Lämmityslaitteet 59 000 26 1,2 71 Vesi- ja viemärityöt 123 000 55 2,5 71 Muut putkityöt 23 000 10 0,5 72 Ilmanvaihtotyöt 218 000 97 4,5 72 Säätölaitteet 21 000 9 0,4 72 Muut iv-työt 28 000 12 0,6 Yhteensä 472 000 209 9,8

TAVOITEHINTA Sivu 2/2 Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B4 Sähkötyöt Valaistus 101 000 45 2,1 Sähkön jakelu 12 000 5 0,3 Sähkökeskukset 19 000 8 0,4 Muu sähkö 222 000 99 4,6 Yhteensä 354 000 157 7,3 B5 Erillishankinnat 58 000 26 1,2 B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä 4 644 000 2 061 96,0 Muut kustannukset Tontti Toimintavarustus Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukset 196 000 87 4,0 Muut kustannukset 196 000 87 4,0 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 4 840 000 2 148 100,0 Arvonlisävero 24% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) 1 162 000 516 PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 6 002 000 2 664 TAKU 2013 Haahtela-kehitys Oy

TAVOITEHINTA 8.11.2013 Sivu 1/2 Sari Loponen Sweco PM Oy Hanke: R20174 2 Metsäniityn pienten lasten yksikkö, vanhan osan muutokset Juvankatu 64 / Pitkäniitynkatu 1 33710 Tampere Vaihe: Paikkakunta: Hankesuunnitelma Tampere Haahtela-ind.: 78,0 / 1.2013 Hintataso: 78,7 / 11.2013 Laajuus: Hankekoko: 88 m2, 102 brm2, 396 rm3 115 brm2 Jakaja: 115 brm2 Korjausaste: 50,9% PERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - PÄÄRYHMITTÄIN Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B1 Rakennuttajan kustannukset Suunnittelu ja tutkimukset 11 000 96 9,4 Rakennuttaminen ja valvonta 6 000 52 5,5 Liittymismaksut Muut rakennuttajan kustannukset Yhteensä 17 000 148 14,8 B2 Rakennustekniset työt 1 Aluetyöt 1 Rakennuksen maatyöt 2 Perustukset ja kellarin erityisrakenteet 3 Runko- ja vesikattorakenteet 14 000 122 11,7 4 Täydentävät rakenteet 12 000 104 10,3 5 Sisäpuoliset pintarakenteet 14 000 122 11,6 6 Kalusteet, varusteet, laitteet 8 000 70 6,8 7 Konetekniset työt 22 8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskust. 11 000 96 9,2 Kate 9 000 78 7,7 Yhteensä 68 000 591 57,4 TAKU 2013 Haahtela-kehitys Oy B3 LVI-työt 71 Lämmityslaitteet 927 8 0,8 71 Vesi- ja viemärityöt 5 000 43 4,1 71 Muut putkityöt 1 000 9 1,2 72 Ilmanvaihtotyöt 7 000 61 5,5 72 Säätölaitteet 508 4 0,4 72 Muut iv-työt 75 1 0,1 Yhteensä 14 000 122 12,1

TAVOITEHINTA Sivu 2/2 Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B4 Sähkötyöt Valaistus 3 000 26 2,7 Sähkön jakelu 622 5 0,5 Sähkökeskukset 311 3 0,3 Muu sähkö 4 000 35 3,7 Yhteensä 9 000 78 7,2 B5 Erillishankinnat B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä 108 000 939 91,5 Muut kustannukset Tontti Toimintavarustus Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukset 10 000 87 8,5 Muut kustannukset 10 000 87 8,5 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 118 000 1 026 100,0 Arvonlisävero 24% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) 28 000 243 PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 146 000 1 270 TAKU 2013 Haahtela-kehitys Oy

INVESTOINTISOPIMUS HANKESUUNNITELMAN LIITE 11.11.2013 Toteuttaja TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS PL487 33101 TAMPERE HANKE METSÄNIITYN PIENTEN LASTEN YKSIKKÖ UUDISRAKENNUS / LAAJENNUS Tilaaja / käyttäjät Tampereen kaupunki, Lasten ja nuorten palvelut Tarveselvitys Lanula 24.10.2013/ 131 Dnro TRE: 7306 /10.03.07/2013 Hankesuunnitelma METSÄNIITYN PIENTEN LASTEN YKSIKKÖ UUDISRAKENNUS, HANKESUUNNITELMA 11.11.2013 Sopimuksen sitovuus Tilakeskus toteuttaa hankkeen tilaajalle tässä sopimuksessa sekä hankesuunnitelmassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Tilaaja sitoutuu vuokraamaan tämän sopimuksen ja hankesuunnitelman mukaisesti toteutetut tilat Tilakeskukselta. Vuokrasopimuksen pituus määritellään erikseen vuokrasopimusneuvotteluissa. Tilaaja maksaa investoinnin pääomavuokrana. Mikäli vuokrasopimus katkeaa tilaajasta johtuvista syistä ennen vuokrasopimuksen mukaista määräaikaa, on tilaaja velvollinen suorittamaan jäljellä olevan investointia vastaavan pääomavuokran Tilakeskukselle. Investointisopimus kattaa investoinnin pääomavuokran sekä ylläpitovuokran. Rakennuskohde Metsäniityn pienten lasten yksikkö Pitkäniitynkatu 1, 33710 Tampere Asemakaavatilanne Hankkeen ajallinen tavoite Tontin asemakaavaa valmistellaan, luonnoksen mukaan tontti on YL-tontti, jonka rakennusoikeus on 3 300 m 2. Tontin pinta-ala on n. 8 413 m 2. Sallituksi kerrosluvuksi esitetään kahta kerrosta. Auto- ja polkupyöräpaikkoja on rakennettava yhteensä 21 kpl, polkupyöräpaikoista puolet katoksissa. Rakennustyöt alkavat lokakuussa 2014 ja niiden on määrä valmistua joulukuussa 2015. Toiminta alkaa 1.1.2016. Kustannukset Hankkeelle on laskettu tilapohjainen hinta-arvio tilaohjelman ja luonnossuunnitelmien perusteella. Investointikustannukset ovat yhteensä 4 958 000 (alv 0%), josta Laajuus Rakennuksen koko huoneistoala on 2888 htm2, josta laajennuksen osuus on 2039 htm2 ja vanhan päiväkodin muutostöiden osuus on 88 htm2. Nyt tehtävien töiden osuus kokonaishuoneistoalasta on 2127 htm2. Rakennushankkeen laajuus huoneistoneliöinä yhteensä 2 127 htm 2 josta vanhan osan muutostöiden osuus 88 htm 2 Koko huoneistoala 2 888 htm 2 1

Laskelma pääoma- ja ylläpitovuokrista Vuokra-arvio perustuu vuoden 2013 hintatasoon Vuokraveloitus alkaa, kun kohde on luovutettu käyttäjälle Vuokrattava ala Investointi Huoneistoala yhteensä 2 888 htm 2 4 958 000 (alv 0%) PÄÄOMAVUOKRA m 2 /m 2 /kk / vuosi Pääomavuokra, laajennus 7% inv. 2 127 13,60 347 060 Nykyinen pääomavuokra 761 8,70 79 438 2 888 12,31 426 498 YLLÄPITOVUOKRA (Päivähoidon palvelukuvauksen mukaisesti) /m 2 /kk kk / vuosi Lämpö 2 888 x 1,00 x 12 = 34 656 Sähkö 2 888 x 0,55 x 12 = 19 061 Vesi 2 888 x 0,2 x 12 = 6 931 Jätehuolto 2 888 x 0,10 x 12 = 3 466 Ulkoalueiden hoito 2 888 x 0,5 x 12 = 17 328 Sisäpuolinen huolto 2 888 x 0,5 x 12 = 17 328 Muut huoltopalvelut 2 888 x 0,10 x 12 = 3 466 Kunnossapito 2 888 x 0,80 x 12 = 27 725 Yhteensä 3,75 129 960 /m 2 /kk kk / vuosi TONTIN VUOKRA 2 888 x 0,20 x 12 = 6 966 SIIVOUS 2 888 x 2,20 x 12 = 76 243 KALUSTEVUOKRA Hankesuunnitelmavaiheessa kalustevuokraa ei ole määritelty. Mikäli kalusteita hankitaan vuokranantajan kustannuksella, lisätään niiden kustannus vuokraan sovitun mallin mukaisesti. m 2 /m 2 /kk / vuosi VUOSIVUOKRA YHTEENSÄ 2 888 18,46 639 667 VUOSIVUOKRA KÄYTTÄJITTÄIN (Vuokran jyvitys tarkistetaan käyttäjän ilmoituksesta) htm 2 / vuosi varhaiskasvatus (päiväkoti,kerhot,esiopetus) 2 260 500 515 perusopetus 563 124 755 Tampereen Ateria 65 14 397 yhteensä 2 888 639 667 Lopullinen vuokra määräytyy käyttöönottoajan ylläpitokustannustason, hankkeen toteutuneiden investointikustannusten sekä pinta-alan mukaisesti. LIITE PALVELUKUVAUS KIINTEISTÖKEHITYS 2

PALVELUKUVAUS KIINTEISTÖKEHITYS LIITE INVESTOINTISOPIMUKSEEN TILAKESKUKSEN HANKEKEHITYS JA RAKENNUTTAMISPALVELUT HANKEKEHITYS Tarveselvitys ja tilatarvekonsultointi Toimiala Tilakeskus Toimiala vastaa tarveselvityksen laadinnasta ja sen hyväksyttämisestä asianomaisessa lautakunnassa Tilakeskus avustaa ja konsultoi toimialoja pitkän aikavälin tilantarveselvitysten laadinnassa Tilakeskus avustaa ja konsultoi toimialoja hankkeiden tilaohjelmien ja niitä täydentävien erityisvaatimusten määrittelyssä Selvittää eri tilajärjestelyvaihtoehdot Vastaa vanhojen kiinteistöjen kuntoselvityksen laatimisesta Hankesuunnittelu Toimiala Tilakeskus Toimiala vastaa hankesuunnitelman hyväksyttämisestä asianomaisessa lautakunnassa ja hankkeen investointisopimuksen allekirjoittamisesta Tilakeskus konsultoi toimialoja toiminnallisten ja laadullisten tavoitteiden laadinnassa Määrittelee hankkeen elinkaaritalouden sekä kestävän kehityksen periaatteiden ja ylläpidon asettamat yleiset tavoitteet yhdessä käyttäjien kanssa Selvittää vaihtoehtoiset toteutusmallit Kokoaa hankesuunnitelman investointipäätöskäsittelyä varten RAKENNUTTAMINEN JA VALVONTA Suunnittelu ja rakentamisen valmistelu Toimiala Tilakeskus Osallistuu rakennushankkeen suunnittelukokouksiin Johtaa suunnittelua ja valitsee suunnittelijat Määrittelee suunnittelutavoitteet sekä koordinoi ja ohjaa suunnittelua Selvittää ja valitsee hankkeen toteuttamistavan Vastaa hankkeen kustannussuunnittelusta ja ohjauksesta Koordinoi ja ohjaa hankkeen eri osapuolien yhteistyötä Sivu 1/2

Laatii rakentamiseen liittyvät tarjouspyyntöasiakirjat sekä valmistelee urakoitsijavalinnat, tarjouspyyntövertailut ja sopimukset Rakentamisvaihe Toimiala Tilakeskus Osallistuu rakennushankkeen työmaakokouksiin Toimii rakennushankkeen johtajana ja koordinoinoijana Valvoo suunnittelua Organisoi ja toteuttaa työmaavalvonnan Hoitaa rakennuttajan velvoitteet Koordinoi viranomaisten ja hankkeen eri osapuolten välisen yhteistyön Valvoo rakentamisen teknistä laatua, toteutuksen aikataulua, kustannuksia sekä lisä ja muutostöitä Valvoo ja hoitaa rahaliikennettä Vastaa hankeraportoinnista Rakennustöiden vastaanotto, rakennuksen käyttöönotto ja takuuajan toimenpiteet Toimiala Osallistuu rakennushankkeen käyttöönottoon ja käyttöönoton opastukseen Kerää käyttäjän havainnot virheistä ja puutteista takuutarkastusta varten Osallistuu takuutarkastukseen Tilakeskus Ohjaa ja koordinoi rakennushankkeen vastaanottomenettelyn Vastaa rakennuksen käyttöönoton opastuksesta Luovuttaa rakennuksen käyttäjille sekä kokoaa luovutusmateriaalin Valvoo takuuaikaisten töiden suoritusta sekä valmistelee ja toteuttaa takuukatselmukset Sivu 2/2