SUUNNITTELUOHJE EKO-350 MATALAENERGIAHARKKO

SUUNNITTELUOHJE EKO-350 MATALAENERGIAHARKKO

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. MITTAJÄRJESTELMÄ 3 3. HARKKOPERUSTUKSET 4 Matalaperustus 4 Kellariperustus 4 Maanpaineseinän mitoitus 4 Anturaharkko 6 4. SEINÄRAKENTEET 6 Lämpöharkkoseinän muuraus 6 Raudoitukset ja muuraussiteet 7 Liikuntasaumat 8 Seinärakenteen lämpötilakäyrät ja kastepiste 9 Seinän mitoitus pystykuormalle 11 sekä taivuttavalle kuormalle 5. AUKOT 15 Aukkojen ylitykset 15 Palkin mitoitus 16 Aukkojen vaikutus seinän kantavuuteen 19 Ikkunoiden ja ovien liittyminen harkkoon 20 6. VÄLISEINÄT 21 Kevyet väliseinät 21 Kantavat väliseinät 22 7. PINNOITTEET 22 Ulkoseinän pinnoitteet 22 Sisäseinien pinnoitteet 22 Sokkelit 23 8. LISÄTIETOJA 23 1

1. JOHDANTO Tämä suunnitteluohje on tarkoitettu ainoastaan Lakan Betoni Oy:n matalaenergiaharkko EKO-350 ja Lakka-perustusharkkorakenteiden suunnitteluun. Suunnittelussa noudatetaan Suomen RakMk:n osia B1 (Rakenteiden varmuus ja kuormitukset), B2 (Kantavat rakenteet) sekä soveltaen osia B5 (Kevytbetoniharkkorakenteet) ja B9 (Betoniharkkorakenteet). Tuotteiden valmistuksessa noudatetaan laadunhallintajärjestelmää SFS-EN ISO 9001:2008 ja tuotteiden laatua valvoo Inspecta Oy. Lakka kevytsoraharkot ovat CE-merkittyjä ja suoritustasoilmoitukset (DOP) löytyvät nettisivuilta www.lakka.fi. EKO-350 GRAFIT harkkojen tekniset ominaisuudet Kuivatiheys (kevytbetoni) EKO-350 750 kg/m 3 EKO-350 P 1200 kg/m 3 Paino EKO-350 EKO-350 K EKO-350 P 20 kg 20 kg 29 kg U-arvo EKO-350 EKO-350 P 0,16 W/m 2 K 0,25 W/m 2 K Nimellispuristuslujuus K n (kevytsorabetoni, ominaislujuus) EKO-350 4 MN/ m 2 EKO-350 P 6 MN/ m 2 Taivutusvetolujuus kohtisuoraan harkon lapetta vastaan f ctk 0,26 MN/ m 2 Taivutusvetolujuus kohtisuoraan harkon päätä vastaan f ctk 0,4 MN/ m 2 Leikkauslujuus f vk 0,24 MN/ m 2 Kuivumiskutistuma Lämpölaajenemiskerroin 0,6 mm/m 6*10-6 I/K Menekki 8,33 kpl/m 2 Kuivalaastin määrä/harkko EKO-350, EKO-350 K EKO-350 P 7,2 kg/kpl 27 kg/kpl betonia ~ 13l/kpl Palonkestävyys Kuori Eriste palamaton (A1) Paloluokka F 2

EKO-350 matalaenergiaharkkoja käytetään asuintalojen seinärakenteissa. EKO-350 matalaenergiaharkot ovat lujaa kivirakennetta, joka kestää hyvin pakkasta ja imee heikosti vettä sekä kuivuu nopeasti. Eristeenä toimii 170 mm:n polystyreeni (EPS 150 grafit). Harkot ovat kevyitä ja helposti työstettäviä. EKO- 350 harkolla saadaan kestävä ja taloudellinen seinärakenne. 2. MITTAJÄRJESTELMÄ Harkkorakenteet mitoitetaan yleensä vaakasuunnassa 3M-moduulin ja korkeussuunnassa 2M- moduulin mukaisesti (1M = 100 mm). Sisänurkkiin päättyvät seinät poikkeavat ulkolinjaan suunnitellusta 3M- moduulista, joka tulisi huomioida suunniteltaessa sivujen pituuksia sekä aukotuksia. Ikkunoiden leveyksien liittymismitat ovat tavallisesti 3M- kerrannaisia, jolloin ikkunakarmin leveys on nx300-30 mm. Tällöin karmien ympärille jää 15 millimetrin asennusvara. 3

3. HARKKOPERUSTUKSET Valittavaan perustamistapaan vaikuttavat mm. perusmaan kantavuus, perustusten korkeusasema, maa-ainesten valinta, routasuojaus ja salaojien sijoitus. Matalaperustus Matalaperustuksessa käytetään anturana perusmaan kantavuuden mukaan määriteltyä teräsbetonianturaa tai vaihtoehtoisesti Lakka-anturaharkkoja. EKO- 350 harkoista voi muurata koko ulkoseinän anturasta alkaen tai vaihtoehtoisesti sokkelissa voidaan käyttää 340 perusharkkoa. Minimiraudoituksena käytetään 2 ø 8 mm k 600. Kellariperustus Kellariperustuksessa maanpaineseinät tehdään 340 kevytsoraharkosta. Seinärakenteen ulkopuolelle asennetaan suunnitelmien mukaiset kosteus- ja lämpöeristeet. Seinärakenteen raudoitus mitoitetaan tapauskohtaisesti. Maanpaineseinän mitoitus Kellarillisen seinän vierusta tulee täyttää soralla, joka ei roudi ja joka läpäisee hyvin vettä. Tällöin mitoituksessa voidaan käyttää tavallisesti kitkamaalle annettuja maanpaineen arvoja. Maanpaineen oletetaan jakautuvan tasaisesti vaakaraudoitetuissa seinissä. Ohessa olevan kuvan murtorajatilamitoituslaskelmassa on käytetty eri seinämän korkeuksia. 4

Seinässä on käytetty 400 mm sokkelinhalkaisua maanpinnan alapuolella, sekä maan pintakuormaksi on oletettu 2,5 kn/m 2. Maanpaineseinät voidaan mitoittaa alla olevan kuvan mukaisesti silloin, kun pystysaumoissa käytetään laastia. Kellarin seinän ja maanpaineen mitoitus murtorajatilalaskelmalla. (Lähde: Kevytsoraharkot: Suunnittelu ja rakentaminen 2001) Alla olevassa kuvassa esitetään kellarin seinien enimmäistukiväli 340 harkolla. Täytön korkeutena on käytetty 1-3 metriä ja kuormituksena yllä olevan kuvan mukaista kuormitusta. (Lähde: Kevytsoraharkot: Suunnittelu ja rakentaminen 2001) 5

Anturaharkko Anturaharkko ANT-600 antaa yleensä riittävän kantavuuden karkearakeisella ja tasaisesti jakautuneella perusmaalla. Perustamistapa valitaan pohjatutkimustulosten perusteella. Anturaharkko on leveydeltään 600 mm ja korkeudeltaan 190 mm. Perusmaan päälle tiivistetään 200 mm:n täytesora- tai murskekerros. Anturaharkot ladotaan tiivistetyn täytesorakerroksen päällä olevan tasaushiekkakerroksen varaan. Harkot hierretään tai koputetaan kumivasaralla tiiviisti alustaa vasten. Anturaharkon kouruun asennetaan suunnitelmien mukaiset harjateräkset ja kouru täytetään betonimassalla, jonka ominaisuudet määritellään rakennesuunnitelmissa. Betonimassan menekki anturaharkolle on noin 40 litraa/kpl. Anturaharkkoja käyttämällä säästetään muottimateriaali, laudoitus- ja purkutyöt. Myös työmaa pysyy siistinä, kun sinne ei kerry valussa käytettyjä betonilautoja. Lakka-anturaharkko ANT-600 J (600*500*200). 4. SEINÄRAKENTEET Lämpöharkkoseinän muuraus Harkot muurataan käyttäen M 100/500 harkkolaastia. Lakka EKO-350 harkot muurataan käyttäen 10 mm:n pysty- ja vaakasaumaa. Harkkojen eriste on viisi millimetriä ulompana molemmista päistä, joten pystysauma tulee kätevästi, kun eristeen päät painetaan vastakkain. Pystysaumalaasti parantaa seinän ilmatiiveyttä ja rakenteen lujuutta. Pystysaumat tiivistetään harkkokerroksen muurauksen jälkeen annostelemalla uretaanisaumavaahtoa eristeen päässä olevaan 6

koloon. Kuitenkin on varottava vaahtopaineen työntövoimaa erityisesti kulmissa. Vaakasaumoissa eristeen kohdalla käytetään vähän paisuvaa uretaanivaahtoa kahtena palkona eristeen ulkolaidoissa. Lakka lämpöharkkojen saumoissa eristeen kohdalla käytettävää pistoolisaumavaahtoa saa tilattua tehtaalta. Ohessa on kuva vaahdon levittämisestä lämpöharkon vaakasaumoihin. Raudoitukset ja muuraussiteet Harkkokerroksen muurauksen yhteydessä asennetaan raudoitusuriin suunnitelmien mukaiset teräkset. Ulkoseinissä minimiraudoitus on 2 ø 8 mm k 600. Seinäkuoret sidotaan toisiinsa tarvittaessa 4 mm ruostumattomin terässitein (RST 250). Terässiteitä käytetään aina kaikissa ovi- ja ikkuna-aukkojen pielissä joka saumassa sekä ylä-, ala- ja välipohjissa palkkiharkon kanssa. Yli 3,5 metriä korkeissa seinissä suositellaan muuraussiteitä käytettäväksi 4 kpl/m 2. Harkoissa käytettävät terässiteet. 7

Liikuntasaumat Ulkoseinärakenteissa liikuntasaumat tehdään 10 m -15 m välein, sekä maanalaisissa rakenteissa (-perustuksissa) enintään 20 m välein odotettavissa olevista kutistumislämpöliikkeistä riippuen. Pientalot voidaan yleensä tehdä ilman liikuntasaumoja. Liikuntasaumojen tarpeellisuuteen vaikuttavat mm. seinän pituus, leveys, muoto, korkeus ja ilmansuunnat. Liikuntasaumat suunnitellaan aina tapauskohtaisesti. Liikuntasaumat tulee sijoittaa sellaisiin kohtiin, jossa seinän erisuuntaiset liikkeet saadaan estettyä. Liikuntasaumat suositellaan tehtäväksi: - vähintään joka toiseen nurkkaan - kun seinä on tuettu eri korkeudelta - erkkereiden ja julkisivujen syvennysten kohdalla. Liikuntasaumoissa ei saa olla läpi menevää raudoitusta. Sauma tulee tiivistää sisäpuolelta ilmavuotoja ja ulkopuolelta kosteutta vastaan ohessa olevan kuvan mukaisesti. Liikuntasauman tiivistäminen elastisella saumamassalla (Lähde: Kevytsoraharkot: Suunnittelu ja rakentaminen 2001) 8

Seinärakenteen lämpötilakäyrät ja kastepiste EKO-350 matalaenergiaharkkoseinän lämpötilakäyrä on määritelty prosentuaalisesti harkkoseinän ainekerrosten lämmönvastusten avulla, kun lämpötila sisällä on +21 ºC ja ulkona -18 ºC. Laskennassa oletettiin seuraavat lähtöarvot: - lämpötila sisällä on +21 ºC - lämpötila ulkona on -18 ºC. - ulkoilman suhteellinen kosteus 90 % - sisäilman suhteellinen kosteus 50 % - paine sisällä 1242 Pa - paine ulkona 109,8 Pa Laskelmat osoittavat, että seinärakenteeseen ei muodostu ns. kastepistettä käytettäessä edellä olevia oletusarvoja. Ohessa laadittu havainnekuva ja detalji laskelmista saatujen arvojen perusteella. 9

10

Seinän mitoitus pystykuormalle sekä taivuttavalle kuormalle EKO-350 harkkoseinän kantavuus pystykuormille voidaan laskea kaavalla: ed 1 2x = h xac xf cd (1) 1+ 0,001x h N u 2 Lc jossa N u = harkkoseinän tai pilarin puristuskestävyys e d = kuorman epäkeskisyyden laskenta-arvo L c = nurjahduspituus h = rakenteen paksuus A c = muurin nettopoikkileikkausala f cd = harkkomuurin puristuslujuus Kuorman epäkeskisyyden laskenta-arvo e d lasketaan kaavalla e d = 0,05h + e (2) 0 jossa e 0 = normaalivoiman alkuperäinen epäkeskisyys h = rakenteen paksuus Mikäli rakenteen sivusiirtymä on estetty, voidaan nurjahduspituutena L c käyttää rakenteen vapaata korkeutta L. Seinän nurjahduspituutena voidaan käyttää arvoa: L = k L (3) c c,kun seinä on tuettu riittävän jäykällä rakenteella sekä ylhäältä ja alhaalta että myös toiselta tai molemmilta pystysivuilta. Kaavassa L= seinän vapaa korkeus pystysuunnassa k c = taulukkoarvo, joka saadaan alla olevasta taulukosta 11

Mitta b on joko vapaan reunan etäisyys jäykistävän rakenteen reunasta tai jäykistävien rakenteiden vapaa väli. Mitta L on seinän vapaa korkeus. Kertoimen k c arvot ( Lähde: Suomen RakMk osa B5) Kun mitoitettava seinä on sidottu toiseen seinään siten, että niiden taipumat murtotilassa ovat samat, saadaan kaavassa L c /h laskettaessa h kaavalla: 3 3 ( h ) 1/ 3 1 h h = + (4) 2 jossa h 1 ja h 2 ovat seinien paksuudet. Vaihtoehtoisesti seinät voidaan mitoittaa myös taulukoiden 1-3 avulla, jossa on käytetty epäkeskisyyksiä 0,05h ja 0,3h. Mikäli rakennetta rasittaa myös normaalivoiman epäkeskisyyttä lisäävä taivutusmomentti, tulee tällöin tarkistaa ehto u d ( Ac / h) ( M d N d ) f cd N N + 2 / (5) jossa A c = harkkomuurin nettopoikkileikkausala h = poikkileikkauksen korkeus N u = rakenteen puristuskestävyys kaavan nro 1 mukaisesti 12

N d = normaalivoiman laskenta-arvo M d = normaalivoiman epäkeskisyyttä lisäävä taivutusmomentti f cd = harkkomuurin puristuslujuus Mikäli tuulikuormasta aiheutuvan taivutusmomentin lisäksi rakennetta rasittaa normaalivoima, joka on maksimissaan 50 % puristuskestävyydestä N u, tulee tällöin tarkistaa myös ehto u d ( ed h ) N d M M + / 6 (6) jossa M u = rakenteen taivutuskestävyys M d = taivutusmomentti N d = normaalivoiman laskenta-arvo ( 0,5N u ) N u = rakenteen puristuskestävyys kaavan nro 1 mukaisesti e d = normaalivoiman epäkeskisyyden laskenta-arvo h = poikkileikkauksen korkeus 13

Taulukko 1. Harkkoseinien puristuskestävyys N u (kn/m) perusharkoilla kun e d =0,05h Lc (m) UH- 100 125 150 200 240 290 340 380 2,40 59 68 89 132 164 204 244 276 2,60 56 65 87 128 161 202 242 274 2,80 52 62 84 126 159 200 240 272 3,00 49 59 80 123 156 197 238 270 3,20 46 56 77 120 153 195 236 268 3,40 43 53 74 116 150 192 233 265 3,60 41 51 71 113 148 189 230 263 3,80 38 48 68 110 144 186 228 260 4,00 36 46 65 108 141 184 225 258 4,20 34 44 63 104 138 180 222 256 4,40 32 41 60 101 135 177 220 252 4,60 30 40 58 98 132 174 216 250 4,80 28 37 56 95 129 172 213 247 Taulukko 2. Harkkoseinien puristuskestävyys N u (kn/m) perusharkoilla kun e d =0,3h Lc (m) UH- 100 125 150 200 240 290 340 380 2,40 26 30 40 58 72 90 108 122 2,60 25 28 38 56 72 89 107 121 2,80 23 27 36 56 70 88 106 120 3,00 22 26 36 54 69 88 105 120 3,20 20 24 34 52 68 86 104 119 3,40 19 24 32 52 66 85 103 117 3,60 18 22 31 50 65 84 102 116 3,80 17 21 30 48 64 82 100 116 4,00 16 20 28 48 62 81 100 114 4,20 15 19 28 46 61 80 98 113 4,40 14 18 26 44 60 79 97 112 4,60 13 17 25 43 58 77 96 111 4,80 12 16 24 42 57 76 95 109 Taulukko 3. Harkkoseinän puristuskestävyys N u (kn/m) EKO-350 harkolla kun e d =0,05h ja kun e d =0,3h. Kuormitusarvot on laskettu yhdelle harkkopuoliskolle. Lc (m) EKO-350 2,40 66 2,60 61 2,80 57 3,00 53 3,20 50 3,40 46 3,60 43 3,80 40 4,00 38 4,20 35 4,40 33 4,60 31 4,80 29 Lc (m) EKO-350 2,40 29 2,60 27 2,80 25 3,00 23 3,20 22 3,40 20 3,60 19 3,80 18 4,00 16 4,20 15 4,40 14 4,60 13 4,80 13 e d =0,05h e d =0,3h 14

5. AUKOT Aukkojen ylitykset Palkkiharkkoa EKO-350 käytetään ovi- ja ikkuna-aukkojen ylityksissä. Palkin tukipinta (tk) määritetään kuormitusten mukaan. Puristuskestävyys tuella voidaan tarkistaa kaavalla 7. Ylä- ja välipohjarakenteissa palkkiharkkokerros kiertää koko rakennuksen. Valu-uraan laitetaan vähintään 2 kpl ø 10 mm harjaterästä koko rakennuksen ympäri. EKO-350 palkkiharkon avulla ovi- ja ikkunaaukkojen ylityspalkeissa säästetään puisten asennustelineiden teossa kun palkkiharkon alla käytetään kahta T- teräsprofiilia. Vaihtoehtoisesti voidaan myös käyttää harjaterästankoja. T-teräkset toimitetaan työmaalle kuuden metrin salkoina, jotka ovat rei itetty k 150 ja reiät ovat halkaisijaltaan 15 mm. Rei itetty teräs toimii samalla betoniraudoituksena. Pitkissä aukoissa taipumien välttämiseksi teräksien alle laitetaan pystyyn tukipuut valun ajaksi. EKO-350- palkkiharkkoja voidaan laittaa päällekkäin useampi kerros kuormituksen mukaan. Harkkojen jälkivalu suoritetaan JB K-40 massalla ja valuun upotetaan suunnitelman mukaiset raudoitukset ja tartunnat. 15

Palkin mitoitus Ohessa on esitetty taulukoituna yhden, kahden ja kolmen palkkiharkkokerroksen kuormituskapasiteetin laskenta-arvot kn/m yhdelle harkkopuolelle. Palkki voidaan tehdä leikkausraudoittamattomana tai leikkausraudoitettuna. Jos kuorma jakautuu tasan molemmille harkkopuolille, voidaan taulukoiden arvot kertoa kahdella. Leikkausraudoittamaton palkki Kuormituskapasiteetin laskenta-arvo p d (kn/m) yhdelle harkkopuoliskolle. Pääteräkset 2 ø 10 A500HW. Puristuskestävyys tuella tulee tarkistaa aina tapauskohtaisesti. Puristuskestävyys tuella tarkistetaan kaavalla 7. Taulukko 5. Leikkausraudoittamattoman palkin kuormituskapasiteetit. Harkkokerrokset 1 2 3 M u (knm) 5,68 16,60 30,90 V u (kn) 2,13 4,17 5,10 Aukon leveys L (m) p d (kn/m) 0,6 15,0 30,0 36,5 0,8 8,5 30,0 36,5 1,0 5,5 30,0 36,5 1,2 4,0 16,5 36,5 1,5 2,5 9,5 26,0 1,8 2,0 6,5 13,0 2,1 1,5 4,5 8,5 2,4 1,0 3,5 6,0 2,7 1,0 2,5 4,5 3,0 0,5 2,0 3,0 16

Leikkausraudoitettu palkki Kuormituskapasiteetin laskenta-arvo p d (kn/m) yhdelle harkkopuoliskolle. Pääteräkset 2 ø 10 A500HW. Haat 2 ø 6 k150. Puristuskestävyys tuella tulee tarkistaa aina tapauskohtaisesti. Puristuskestävyys tuella tarkistetaan kaavalla 7. Taulukko 6. Leikkausraudoitetun palkin kuormituskapasiteetit. Harkkokerrokset 1 2 3 Pääteräkset 2 T 10 2 T 10 2 T 10 Haat 2 T 6 k150 2 T k150 2 T 6 k150 M u (knm) 5,68 16,60 30,90 V u (kn) 5,80 12,70 19,60 Aukon leveys L (m) p d (kn/m) 0,6 43,0 53,0 57,0 0,8 24,0 53,0 57,0 1,0 16,5 53,0 57,0 1,2 12,5 53,0 57,0 1,5 9,0 31,5 57,0 1,8 7,0 22,5 57,0 2,1 5,5 17,0 38,5 2,4 4,5 13,5 29,0 2,7 4,0 11,5 23,0 3,0 3,5 9,5 19,0 17

Palkki T-teräksellä Kuormituskapasiteetin laskenta-arvo pd (kn/m) yhdelle harkkopuoliskolle. T- teräs S235 JR G2 (60x60). Puristuskestävyys tuella tulee tarkistaa aina tapauskohtaisesti. Puristuskestävyys tuella tarkistetaan kaavalla 7. Taulukko 7. T-teräs palkin kuormituskapasiteetit. Harkkokerrokset 1 2 3 M u (knm) 5,68 16,60 30,90 V u (kn) 48,22 48,22 48,22 Aukon leveys L (m) p d (kn/m) 0,6 125,5 159,0 158,5 0,8 70,0 119,0 118,5 1,0 44,5 95,0 94,0 1,2 30,5 79,0 78,0 1,5 19,5 57,5 62,0 1,8 13,0 39,5 51,5 2,1 9,5 28,5 43,5 2,4 7,0 21,5 38,0 2,7 5,5 16,5 31,5 3,0 4,0 13,0 25,0 18

Aukkojen vaikutus seinän kantavuuteen Kun tarkastellaan seinän kantokykyä, muodostuu yleensä aukkojen vaikutus määrääväksi. Mitoituksessa tarkastetaan paikallinen puristuskestävyys palkin tukipinnalle sekä seinän puristuskestävyys keskialueelle kertyvälle laskentakuormalle. Poikittaisten jäykistävien seinien vaikutus voidaan huomioida rakenteen nurjahduspituuden pienennyksenä. Seinän korkeutta käytetään tavallisesti nurjahduspituutena. Paikallinen puristuskestävyys aukkopalkin tuella (1) lasketaan kaavalla: p (, a + d ) f d h d 5 cd 0 (7) jossa h= mitoitettavan seinän paksuus f cd = harkkomuurin puristuslujuus 19

Ikkunoiden ja ovien liittyminen harkkoon Ikkunoiden ja ovien kiinnittämiseen suositellaan käytettäväksi Lakka karmikulmia. Lakka karmikulma asennetaan harkkojen ladonta ja muurausvaiheessa ikkuna- ja ovivalmistajan ohjeissa esitettyihin kiinnityspisteiden paikkoihin. Kiinnityspisteiden lukumäärä aukossa on riippuvainen ikkuna- tai ovirakenteesta ja tyypistä. Asennuksessa ei tarvita erikoistyökaluja vaan asennus tehdään kuten muuraussiteiden asennus. Karmikulma asennetaan runkoon niin, että säätöruuvi on keskellä eristetilaa. Lisäohjeet karmikulman käytöstä löytyvät käyttö- ja suunnitteluohjeesta www.lakka.fi. Lakka karmikulman asennus EKO-350 harkkoon 20

6. VÄLISEINÄT Ohutsaumamuurattavat väliseinäharkot Väliseinäharkot VSH-88, VSH-88/300 ja VSH-150 ovat ohutsaumalaastilla muurattavia tuotteita. Harkoissa on pystyontelot, joita voidaan hyödyntää putkitusten asennuksissa. Pystyontelot voidaan tarvittaessa valaa myös betonimassalla. Onteloiden valaminen parantaa rakenteen palonkestoa, ääneneristävyyttä ja kantavuutta. tuote koko paino (kg) kpl/m2 laastia (kg/harkko) Ilmaääneneristävyys Paloluokka Rw VSH-88 88x598x198 11 8,33 0,3 40 EI60 VSH-88 1/2 88x298x198 5,5 16,66 0,2 VSH-88/300 88x298x298 8,3 11,11 0,2 40 EI60 VSH-150 150x598x198 13,5 8,33 0,3 / 14* REI90 Nimellispuristuslujuus Kuivatiheys (kevytbetoni) Materiaalitiedot VSH-harkot. 6 MN/m2 1200 kg/m3 VSH-88, VSH-88/300, VSH-150 Lisätietoja VSH-harkkojen asennukseen ja suunnitteluun löytyy väliseinäharkkojen suunnitteluohjeesta www.lakka.fi. 21

Kantavat väliseinät Tyypillisimmät kantavien ja jäykistävien väliseinien harkkopaksuudet kevytsoraharkkoja käytettäessä ovat 150 200 mm. Seinien kantavuus pystykuormille voidaan tarkistaa taulukoiden 1-2 mukaisesti, kun epäkeskisyys on 0,05h tai 0,3h. 7. PINNOITTEET EKO -kiviseinät pinnoitetaan ulkopuolelta kaksi- tai kolmikerrosrappauksella. Julkisivurappaukset on tehtävä yhteensopivilla laastiyhdistelmillä. Kaikissa kevytbetoni- ja kevytsoraharkkoseinien pinnoitteissa suositellaan käytettäväksi vahvikeverkkoja. Harkkoseiniä suositellaan myös kuivatettavan yhden lämmityskauden ajan ennen rappausta. a. Julkisivu- ja rappauslaastit Kolmikerrosrappauksessa harkkopinta pohjustetaan Lakka KS 10/90 tartuntalaastilla. Täyttökerros tehdään Lakka KS 35/65 tai KS 50/50 täyttörappauslaastilla. Julkisivun pinnoitukseen kolmikerrosrappauksessa käytetään Lakka-jalolaasteja, joista löytyy 36 eri värivaihtoehtoa. Kaksikerrosrappauksessa harkkopinta pohjustetaan Lakka Kuitulaastilla. Ennen ensimmäisen kuitulaastikerroksen levittämistä kolojen täytöt ja ikkunasmyygien kasvatukset tehdään Lakka Täyttölaastilla. Ensimmäiseen kuitulaastikerrokseen suositellaan käytettäväksi vahvikeverkkoa. Rappausverkko painetaan märkään laastiin siten, että verkko jää noin ulkopinnasta 2/3 syvyydelle rappauksen kokonaispaksuudesta. Verkotusten jälkeen ruiskutetaan toinen kuitulaastikerros ennen varsinaista pintarappausta. Pintarappauksena käytetään Lakka Kestopinnoitetta tai Lakka Silikonihartsipinnoitetta työohjeiden mukaisesti. Pinnoitteet vaativat kaksi käsittelykertaa ja lisäksi tulee muistaa myös jälkihoito (suojaus ja kastelu) parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. b. Sokkelit Tarvittaessa harkko- ja betonisokkelit tasoitetaan Lakka Sokkeli- ja oikaisulaastilla ennen varsinaista pinnoitusta. Lakka Rouhepinnoituslaastit soveltuvat harkko- ja betonisokkeleiden ja seinien kivirouheiden kiinnitykseen. Rouhepinnoituslaasteja löytyy harmaan ja vaalean sävyisinä. Pinnoitustöitä tehtäessä laastin lämpötilan on oltava vähintään +10 C ja alustan sekä ilman lämpötilan on oltava vähintään +5 C läpivuorokauden. Sokkelirouheita on viittä eri väriä: luonnonsora, musta, vaaleanharmaa kalkkikivi, punainen ja harmaa. Sokkelirouheiden raekoko on 2-5mm. SISÄSEINIEN TASOITTAMINEN Sisäseinissä voidaan käyttää mm. seuraavia seinätasoitteita: - Levysiloite LS, joka on siloite kuivien sisätilojen rakennuslevyjen saumaukseen sekä seinä- ja kattopintojen viimeistelyyn. 22

- pohjatasoite LK, joka on betonipintojen, rakennuslevyjen tai tiilitasoitteella tasoitettujen pintojen pohjatasoite kuivissa sisätiloissa. - pintatasoite LH, joka on rakennuslevyjen tai pohjatasoitteilla tasoitettujen pintojen pintatasoite kuivissa sisätiloissa. Se voidaan jättää joko ruiskupintaiseksi tai levittää slammaamalla. - tiilitasoite TT, jota käytetään betoni-, harkko- ja tiilipintojen korjaus-, oikaisu- ja pohjatasoitukseen kuivissa, kosteissa ja märissä sisätiloissa. - pohjatasoite S, joka on tiilitasoitteella tasoitettujen pintojen sekä rakennuslevyjen vedenkestävä pohjatasoite kuivissa, kosteissa ja märissä sisätiloissa. - pintatasoite SH, joka on pohjatasoitteella tasoitettujen pintojen sekä rakennuslevyjen vedenkestävä pintatasoite kuivissa, kosteissa ja märissä sisätiloissa. Sisäseinät voidaan pinnoittaa, kun ollaan luotettavin menetelmin varmistuttu, että seinien pinnoituskuivuudelle asetetut vaatimukset täyttyvät. Kevytbetoni- ja betonirakenteisissa seinäpinnoissa suositellaan käytettäväksi vahvistuksena lasikuituverkkoa. 8. LISÄTIETOJA Lisätietoja Lakka tuotteista ja harkkorakentamiseen liittyvistä kysymyksistä saa yrityksen kotisivuilta osoitteista www.lakka.fi ja www.lakkakivitalot.fi tai numerosta 020 7481 286. 23