UUTTA MUOTOILUA VARSIJOUSEEN
Ajatuksesta kokeiluun ja puuhasteluun Kai pitää olla jokin syy rakentaa uusi varsijousi ja sehän oli selvä, että siitä piti saada parempi kuin edelliset olivat olleet. Ajatus lähti liikkeelle siitä että jos kahvan ja käsituen saisi mahdollisimman lähelle samaan linjaan nuoliuran kanssa, ja myös lisäpainot jos niitä joutuu käyttämään. Totesin heti, että kahva tulisi nuoliuran ja lukon taakse. Myös Nion Lasselta saamani varsijousen lukko, toki nopeutti uuden projektin aloittamisen. Niinhän se menee paperia esille ja piirtämään muodoltaan hieman uudenlaista varsijousta. Muutamien hahmotelmieni jälkeen sain aikaan jonkinlaisen konepiirustuksen rungosta, jonka kehtasin viedä Proto Shoppiin Espooseen. Ja niinhän siitä 32mm paksusta ja 100mm korkeasta ja noin 1m pituisesta alumiini tangosta syntyi aivan uudenlainen varsijousen runko. Nuoliura Koska minä en omista tarkkaa jyrsintä, eikä penkkiporakone soveltunut oikein nuoliuran tekoon, jouduin teettämään sen Etolassa. Noin 45 eurolla niitä sainkin kaksi kappaletta. Valitsin uran aineeksi nylonin deltriinin. Aine on suhteellisen sitkeänkestävä ja liukas. Itselle jäi kiinnitysreikien poraus sekä tietenkin kierteiden teko. Urakapulan korkeudeksi 19 mm ja leveydeksi 20 mm ja kun aseen rungossa oleva ura on 20 mm syvä ja 20 mm leveä johon nailon ura kiinnitetään jää se 1 mm alemmaksi kuin alumiini rungon reunan laahauspinnat, eli itse jänne ei osu nailonuraan. Ja se mahdollistaa pienen säätömahdollisuuden korkeussuunnassa tarvittaessa. Itse nuolen ura on 5 mm leveä ja 11 mm syvä. Jouduin vielä hiomaan uran sisäreunan viistoksi sillä 5mm on hieman liian kapea. Oli tarkka homma, sillä tällähän ammutaan ;) Myös lukon puolelta, eli uran takapäästä piti muotoilla pieni pala pois, jotta lukon haitat (jänteen pidin) pääsee liikkumaan vapaasti.
3
Talla Lukon päälle tulevan tallan alapinnan niin kuin rungon laahauspinnan sekä lukon jänteen haitta-ankkurin tulee olla hyvin tasaiseksi, mieluummin lasimaiseksi hiottu, ettei jänteen keskipunos kulu liian nopeasti ja periaatteessa kaikkien niiden osien jotka joutuvat kosketukseen jänteen kanssa. Tämän tallan sahailin rautasahalla, sekä jyrsinterällä työstin penkkiporakoneessa samasta 32 mm paksusta alumiini kangesta josta teetin rungon, sitä kun jäi pala ylimääräistä. 4
Lukko Aina toki voi yrittää tehdä tulevaan aseeseen itse lukon, mutta sekin vaatii tarkkoja työstökoneita ja niiden hallintaa puhumattakaan osien vaatimista materiaaleista (esim. työkaluteräs jonka voi karkaista). Jos ensimmäistä varsijousta alkaa tekemään, ehdotan, että hankkii sellaisen valmiina ja alkaa siihen ympärille rakentamaan runkoa. Itselle jää kuitenkin lukon asennus työ. Kiinnitys hoituu yleensä joko tapeilla tai ruuveilla. Minun projektissani jouduin rakentamaan lukon liipasimista vetotangot, jotta laukaisuliipasimen ja viritysliipasimen sekä kahvan asentaminen lähelle nuoliura linjan taakse onnistuisi ja olisi mahdollista. 5
Nuolen pidike Nuolenpidikkeen tehtävä on vain pitää se viritetyn aseen nuoliurassa ja varmistaa, että nuolen perä pysyy jänteessä kiinni ja ettei esim. tuuli tai aseen tärähdys/ heilahdus tiputa nuolta. pidikeen voi valmistaa vaikka jostai akryllistä tai ohuesta jousiteräksestä. Rungon puuosat Kahvan, poskipakan, käsipakan, että muut puuosat voi tehdä melkein mistä puusta vain. Mitä kovempi puu sen paremmin kulutusta kestää. Muotoilultaan voi käyttää mielikuvitusta tai ottaa osittain tai kokonaan mallia joistain jo valmiista aseen puuosista. Pääasia tietenkin on, että ne tuntuvat hyviltä ammuttaessa ja toiseksi voivathan ne näyttääkin hyvältä makuasia ;) Pinnotteena voi käyttää jotain maaleja tai öljyjä jotka suojaavat puuosat kastumiselta ja turpoamiselta, ulkona kun kesäisin ammutaan.
Kaaren kiinnitys pala Kaaren kiinnitys palat kannattaa myös teetättää esim. Proto Shopissa tai kaverilla jolla on konesaha tai kunnollinen jyrsin. Loppuhionnan joutuu kumminkin itse suorittamaan. Tärkeää huomioitavaa on palikkaan tulevat lavankiinnitys reiät ja niiden kierteet ja niiden koordinaatit palassa. Kiinnitetyn kaaren lapojen kärkien tulee olla noin 6 mm alempana laahauspintaa, jotta jänne pysyy paremmin laahauspinnassa ja jänne ei hyppää laukaistaessa nuolen päälle. Pinta, joka tulee lapaa vasten tulee olla suora. Kiristettäessä lapaa kiinnitys palaan esim. kuusiokolopulteilla kannattaa käyttää maalaisjärkeä voiman käytön suhteen, sillä lapa on vain puuta ja lasikuitua (yleensä) ;)
Kaari eli Lapa Kaaren valmistaminen on niin työlästä ja monimutkaista, että kannatan ensimmäisen kaaren ostamista. Mutta muutamia asioita kaaresta. Perinteinen vastakaari-lapa (on myös suoria) koostuu kahdesta lasikuitu- ja noin neljästä koivuviilusta, sekä keskelle tulevasta kumpaankin suuntaan kiilautuvasta puukalikasta. Nämä liimataan erityisessä muotissa, jossa tasaisen puristuksen takaa esim. paloletku johon pumpataan kova ilman paine ( 3-10 ilmakehää) riippuen liimasta (epoksihartsi). Liima kovetetaan yleensä saunassa tai erityisessä lämpölaatikossa jossa lämpöä alkuvaiheessa noin 80 astetta. Muotoon hionnan jälkeen liimataan osittain muotoillut pakeliitti palat lapojen kärkiin jonka jälkeen suoritetaan loppu hionta lopulliseen muotoon. Porataan kiinnitysreiät sekä keskelle nuolen menoreikä (noin 30 mm halk.). Vielä loppu koeponnistukset ja mittaukset, jotta sääntöjen mukainen maksimi 95 lp (43 kg) tarvittavassa vetopituudessa ei ylittyisi. Jos kaari on liian jäykkä on lasikuituviiluja hiottava kummaltakin (ylä- ja alapuolelta) niin kauan kunnes oikea haluttu jäykkyys saadaan aikaiseksi. Lisäksi lavan kummatkin puolen on oltava yhtä jäykät. Ja sitten pintaan jokin hyvä lakka joka kestää vettä.
Tähtäimet ja tähtäimen kiinnityspalat Tässä projektissa oli jo alkuvaiheessa selvää, että tulen kiinnittämään tähtäinlinjan keskelle asetta (normaalisti oikeakätisellä hieman vasemmalla), jotta pääsen paremmin aseen alle ja näin saan paremman ampuma asennon eikä tule tarvetta kallistaa asetta. Tärkeitä huomioita tähtäimien kiinnityksissä on niiden tukevuus / kestävyys, sekä säädettävyys. Diopterin ja etutunnelitähtäimen ostin kaupasta. 9
Jänne Jänne rakennetaan / punotaan jänteentekolaitteen avulla. Jänteessä on yleensä 8-10 kieppiä eli yhteensä 16-20 Dackron säiettä. Punonta langalla vahvistetaan ja tehdään kumpaankin päähän lenkit ja keskelle keskipunos. Ennen jänteen paikoilleen asettamista kierretään siihen noin kymmenen kierrosta. Peräkoukku ja jalkarauta Jalkarauta tehdään yleisimmin alumiinista pituuden ja muodon vaihdellessa ampujan mieltymyksien mukaan samoin, kuin peräkoukun materiaali sekä muoto ovat melko vapaasti rakennettavissa. On huomioitava kuitenkin sivusuunnassa tarkkailtaessa peräkoukkua, että olkapään yläosassa oleva osa ei saa ylittää 3 cm eikä myöskään alaosa koukusta saa ylittää 3 cm koukun sisäpuolen alakohdasta ylöspäin mitattuna ;) Ja koukkuosan pituus ei saa ylittää 150mm. Koko peräkoukku pitää mahtua leveyssuunnassa 100 mm olevaan tilaan. Nämä tarkastetaan ennen kilpailuja yleensä. 10
Alumiiniosien anodisointi eli eloksointi Toimenpide kannattaa tehdä, kun alumiini tuppaa olemaan hieman pehmeä ja haavoittuva pienille kolhuille. Eihän se mitään täydellistä suojaa anna, mutta hieman paremmin kestää. Eri vahvuisia hiomapapereita menee kyllä osien viimeistelyssä muutama metri. Minulla alumiini osia tuli aseeseen kaikkiaan 19 mustaa ja 8 punaista. Uskomatonta, mutta osiin yhteensä kaiken kaikkiaan tuli porausreikiä (kiinnitys reikiä) sekä niihin kierteet yli 50kpl. Kokeilua ja testaamista 11
12