Aseen vetäminen tukikädellä...62 Lippaanvaihto yhdellä kädellä...64 Häiriön poistaminen yhdellä kädellä...65 Suojan käyttö...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aseen vetäminen tukikädellä...62 Lippaanvaihto yhdellä kädellä...64 Häiriön poistaminen yhdellä kädellä...65 Suojan käyttö..."

Transkriptio

1 Sisällysluettelo Esipuhe Kari Kilpeläinen...7 Johdanto taktiseen aseenkäsittelyyn...15 Taktinen aseenkäsittely...17 Turvallisuus radalla...19 Kurssi ja harjoittelu...20 Aseet ja varusteet...21 Kurssi 1 Aseenkäsittelyn perusteet...25 Ote aseesta...27 Tähtäinkuva...29 Laukaiseminen...31 Putkinäön rikkominen...32 Aseen vetäminen...34 Aseen koteloiminen...35 Aseen lataaminen...36 Ampuma-asento seisten...39 Ampuma-asento polvelta...40 Ampuma-asento maaten...41 Ampuma-asento kyykystä...41 Ampuma-asento istuen...42 Ampuma-asento selinmaakuulla...42 Matala valmiusasento...42 Ampuma-asennot yhdellä kädellä...43 Kääntyminen aseen kanssa...44 Pikalippaanvaihto...46 Taktinen lippaanvaihto...47 Kaksoislaukaus...48 Häiriön poistaminen...50 Kurssi 2 Aseenkäsittelyn jatkokurssi...53 Taisteluvarustuksen käyttö...55 Ampuminen suojanaamarin (M95) kanssa...60 Ampuminen molemmilta puolilta...61 Aseen puolen vaihto...61

2 Aseen vetäminen tukikädellä...62 Lippaanvaihto yhdellä kädellä...64 Häiriön poistaminen yhdellä kädellä...65 Suojan käyttö...67 Sovelletut ampuma-asennot...69 Maalin vaihto...72 Position "Sul"...72 Käännökset asennoista...74 Polviasennosta...74 Makuuasennosta...75 Liikkuminen aseenkäyttötilanteessa...77 Liikkuminen ase ampumavalmiina...78 "Duck walk" eteen ja taakse...78 Liikkuminen sivuttain...79 Ampuminen pimeässä...80 Yleistä valaisun käytöstä...80 Käsivalaisimen perustekniikat...81 Lippaanvaihdot ym. valaisimen kanssa...84 Ampuminen valonvahvistinta käyttäen...84 Kurssi 3 Ase taistelutilanteessa...87 Lähitaistelu...89 Lähitaistelun periaatteet...89 Torjunnat aseettomina...91 Vastahyökkäys aseettomana...92 Pistooli lyömä-aseena...93 Etäisyystekniikka...94 Pistoolilla ampuminen lähitilanteissa...94 Aseen riistäminen lähitilanteessa...95 Osumapisteen valinta...97 Maalin valinta...98 Toiminta joukon osana...99 Eteneminen ja irtautuminen...99 Lippaanvaihdot ja häiriönpoistot Nurkkatekniikat...102

3 Siivuttaminen Nurkan haltuun ottaminen Valaisutekniikat tst-parin kanssa Toiminta ryhmässä "Vahva seinä" neljällä miehellä Liitteet Aikataulu - Kurssi 1, Aseenkäsittelyn peruskurssi Aikataulu - Kurssi 2, Aseenkäsittelyn jatkokurssi Aikataulu - Kurssi 3, Ase taistelutilanteessa Käsimerkit Luettavaa Katseltavaa...120

4 Kurssi 1 Aseenkäsittelyn perusteet 25

5 26

6 Ote aseesta Ote aseesta muodostetaan aina samalla lailla. Asekäden peukalonhanka asetetaan mahdollisimman ylös keskelle pistoolin kahvaa, jonka jälkeen sormet puristetaan tasaisesti kahvan ympärille. Ammuttaessa liipaisinta painetaan sormen päällä, joka on sormen tuntoherkin osa, eikä siis esimerkiksi sormen ensimmäisellä nivelellä. Kahden käden otteessa tukikäsi liitetään otteeseen siten, että peukalo ja kämmenessä olevat lihakset painuvat vasten pistoolin kahvaa asekäden peukalon ja muiden sormien väliin jättämään tilaan. Peukalot asettuvat peräkkäin/päällekkäin päät piipunsuuta kohti. 27

7 Kahden käden otteessa tukikäden peukalonhanka painetaan asekäden peukalohangan ja sormien välille jäävään rakoon. Tukikäden sormet puristavat asekäden sormia, ja sitä kautta asetta, voimakkaammin asekäden sormien ollessa rennompina. Liipaisinsormi ei mene missään otteessa liipaisinkaaren sisälle ennen kuin ase osoittaa kohti maalia ja laukaisupäätös on tehty. 28

8 Tähtäinkuva Taktiselle aseenkäytölle ovat ominaisia lyhyet ampumamatkat ja nopeat tilanteet. Vaikka tällaisessa toiminnassa usein nopeus ratkaisee, niin ainoa tapa ratkaista taistelu omaksi eduksi on saada nopea vaikutus maaliin. Eli maaliin on myös saatava hyviä osumia mahdollisimman nopeasti. Tällaisessa tilanteessa vaaditaan että osumat ammutaan maalin haavoittuviin osiin, ja vielä mieluummin sellaisiin osiin joihin osumalla haluttu vaikutus saavutetaan maalissa mahdollisimman nopeasti. Välitön vaikutus maalissa tarkoittaa maalin toimintakyvyn välitöntä menettämistä: käytännössä tämä tarkoittaa osumista keskushermoston suojaamattomiin osiin. Nopea vaikutus maalissa saavutetaan myös vaurioittamalla pahoin maalin verenkiertoa. Tässä on kuitenkin huomattava että motivoitunut ihminen pysyy toimintakuntoisena useita sekunteja jopa sydämen tuhoutumisen jälkeen. Laukausten tarkkuus korostuu taistelukentällä, missä taistelijat on usein puettu luotienkin vaikutuksilta suojaaviin varusteisiin ja maalin haavoittuvien osien pinta-ala on vielä tavallistakin pienempi. Tämän vuoksi kunnollinen tähtäinkuva pyritään muodostamaan aina ennen aseen laukaisemista. Ainoastaan muodostamalla hyvä tähtäinkuva voidaan olla täysin varmoja osumisesta. Joissain tilanteissa voidaan ensimmäiset laukaukset joutua ampumaan vaistoammuntana, mutta siirtyminen hyvin vaikuttavaan, tähdättyyn tuleen on tehtävä heti, kun se on mahdollista. Palveluskäytössä käsiase on yleensä varustettu perinteisillä rautatähtäimillä, joissa etutähtäimenä toimii jyvä ja takatähtäimenä hahlo. Tähtäimissä voi tämän lisäksi olla niiden havaitsemista parantavia merkintöjä tai esimerkiksi tritium-ampullit hämäräkäyttöä varten. Palveluskäytössä ase kohdistetaan niin, että ammuttaessa tasajyvällä osumat tulevat keskelle jyvän yläreunaa 25 metrin matkalta. Ns. "kiinteillä" tähtäimillä varustetut aseet kohdistetaan sivusuunnassa siirtämällä jompaakumpaa tähtäintä kiinnitysurassaan, ja korkeussuunnassa joko muuttamalla tähtäimien korkeutta tai vaihtamalla tilalle erikorkuinen tähtäin. Joka tapauksessa kaikki aseet voi ja pitää kohdistaa osumaan oikein. 29

9 Tähtäinkuva muodostetaan kuten avotähtäimillä normaalisti muodostetaan. Jyvä keskitetään hahlon keskelle ja jyvän ja hahlon yläreunat samalle korkeudelle. Katse tarkennetaan etujyvään, sillä etujyvän sijainti tähtäinkuvassa määrittää osumien laadun ja sijainnin. Tällöin maali ja takatähtäin näkyvät hivenen sumeina kuvan osoittamalla tavalla. Tähtääminen suoritetaan molemmat silmät auki tilannetajun säilyttämiseksi. 30

10 Laukaiseminen Tähdättäessä etujyvä siirretään halutun osumapisteen kohdalle ja tarkastetaan nopeasti tähtäinkuva. Tähtäinkuvan muodostamisessa otetaan huomioon tilanteen vaatima nopeus ja maalin koko: puutteellinenkin tähtäinkuva on kyllin hyvä, jos voidaan todeta, että sillä osuu haluttuun maaliin. Nopeissa tilanteissa täydellisen laukauksen tavoitteleminen saa jäädä toiseksi, sillä tärkeintä on saada ammuttua tarpeeksi hyvä laukaus mahdollisimman nopeasti. Etujyvä on nopeissa tilanteissa tähtäinten tärkein osa: lyhyiltä matkoilta voidaan ampua vaikka pelkällä karkealla jyvällä. Jos maali halutaan tuhota ja todetaan, että se voidaan ilman kohtuutonta riskiä tehdä, tehdään laukaisupäätös ja viedään sormi liipaisimelle. Kun sormi viedään liipaisimelle, se aloittaa välittömästi laukaisemisen. Itse laukaisu pitää olla harkittu ja rauhallinen, puristava liike. Aivojen varmistaessa tähtäinkuvan riittävyyttä sormi vetää omatoimisesti laukaisusta etuvedon pois ja kun varmistus laukaisun onnistumisesta syntyy, puristaa sormi hieman kovempaa kunnes ase jossain vaiheessa laukeaa pitoalueelle. Liipaisimen tempominen kostautuu välittömästi huonona osumana tai jopa ohilaukauksena. Hyvän laukauksen tunnusmerkki on se, että se lähtee hieman yllätyksenä ampujalleen. Kun laukaus on lähtenyt palautetaan liipaisin virekynnelle, eli liipaisinta ei päästetä eteen vaan ainoastaan siihen pisteeseen, jossa ase uudelleen laukeaa liipaisimesta vedettäessä (ns. ensimmäiseen naksaukseen asti). Laukauksen jälkeen tähtäinkuvaa ei pureta vaan suoritetaan jälkipito ja aloitetaan välittömästi arviointi laukauksen vaikutuksesta maalissa: 1. Osuinko? 2. Mihin osuin? 3. Reagoiko maali osumaan? 4. Onko maali yhä uhka? Jos maali laukauksesta huolimatta säilyy uhkana, niin tulitusta jatketaan niin kauan kuin haluttu vaikutus maalissa on saavutettu. Tulituksen aikana voidaan myös haluttua osumapistettä maalissa muuttaa, jos esimerkiksi tuli on avattu vartaloon ja huomataan, että 31

11 vartaloon ammutuilla laukauksilla ei ole haluttua vaikutusta, voidaan tuli siirtää päähän uhan torjumiseksi. Tällaista ajatusprosessia kutsutaan ns. OODA-silmukaksi (Observe, Orient, Decide, Act). Nimitys kuvaa niitä toimenpiteitä, joita esimerkiksi taistelutilanteessa joudutaan jatkuvasti tekemään: havainnoi, mieti, päätä ja tee se, mitä päätit. Silmukka alkaa aina uudelleen alusta ja taistelun voiton ratkaisee edukseen se, joka pystyy käymään läpi tämän prosessin nopeammin ja paremmin. Putkinäön rikkominen Aina ennen ampuma-asennon purkamista tehdään putkinäön rikkominen. Tämä aloitetaan laskemalla asetta sen verran alaspäin että koko maalialuetta voidaan havainnoida. Tämän jälkeen maalialue tarkastetaan liikuttamalla asetta ja katsetta samanaikaisesti niin, että erikseen katsotaan maalialueen reunasta reunaan. 32

12 Kun tämä on tehty ja on todettu, että maalialueella ei ole uhkia, irrotetaan katse aseen suunnasta. Ase pidetään suunnattuna yhä todennäköisimpään uhkan suuntaan, mutta päätä kääntäen katsotaan molemmille sivuille ja varmistutaan, että sinne ei ole syntynyt uusia uhkia sinä aikana, kun ampuja on ollut ampumaasennossa ja keskittyneenä maalialueen tapahtumiin. Tehdyistä havainnoista riippuen voidaan palata jälleen ampumaasentoon, tai ruveta harkitsemaan valmiuden laskemista tai jopa aseen kotelointia. Jos uhkia ei havaita, on tärkeintä säilyttää jatkuva havainnointi ympäristön tilasta, jotta toiminnan jatkosta voidaan tehdä oikeat päätökset. 33