Esteetön työpaikka ja työolosuhteiden mukauttaminen vammaisille ja pitkäaikaissairaille Vammaiset henkilöt avoimille työmarkkinoille arvokeskustelusta konkretiaan 28.4.2011 Nina Nevala, dosentti, tiimipäällikkö Työterveyslaitos
Esteetön työpaikka mahdollistaa osallistumista mahdollistaa vammaisten ihmisten osallisuutta ja osallistumista vahvistaa yhteiskunnan tasa-arvoa liian monet työntekijät jäävät pois työelämästä vamman tai sairauden takia ja liian harvat vammaiset ja sairaat osallistuvat työelämään (OECD 2010)
Esteettömyys asenteellinen esteettömyys työnantajan asenteet rekrytoinnissa vammaisen omat asenteet fyysinen esteettömyys liikkuminen, tilat kommunikaation esteettömyys tietotekniikka tasa-arvoistaa sivustot apuvälineet sosiaalinen esteettömyys työyhteisön suhtautuminen henkilön oma suhtautuminen ammattitaito lähtökohtana
Työolosuhteiden mukauttaminen tarkoittaa monimuotoisuuden johtamista työn joustavaa organisointia: työnjako, työtehtävät, työaika, etätyö esteettömiä tilaratkaisuja, helposti säädettäviä työpisteitä, helppokäyttöisiä työvälineitä tarpeellisia apuvälineitä saavutettavia palveluja (ml. työterveyshuolto) avunsaantia työmatkaliikkumisen ratkaisuja
Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010-2015 (STM, Julkaisuja 2010:4) työpaikan löydyttyä tulee selvittää vammaisen työntekijän työpaikalla tarvitsemien yksilöllisten mukautustoimien ja palvelujen tarve ja toteuttaa ne tietopohjan monipuolistaminen ja hyvät kokemukset vammaisista henkilöistä työntekijöinä tukevat vammaisten ihmisten työuran aloittamista, jatkuvuutta ja nousujohteista kehityskulkua erityisesti työolosuhteiden järjestelytuen laajemman hyödyntämisen arvioidaan tukevan työelämään pääsemistä ja työelämässä jatkamista
Yhdenvertaisuuslaki 21/2004 5 Vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantaminen... yhdenvertaisuuden edistämiseksi työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Kohtuullisuus on tapauskohtaisesti arvioitava.
Kohtuullinen mukauttaminen voi tarkoittaa fyysiseen työympäristöön tehtäviä muutoksia työn uudelleen organisointia osa-aikatyötä joustavia työaikoja yleisiin käytäntöihin tehtäviä muutoksia (Kreisman ja Palmer 2001, Lee 1996)
Työturvallisuuslaki 738/2002 12 Työympäristön suunnittelu Työympäristön rakenteita, työtiloja, työ- tai tuotantomenetelmiä taikka työssä käytettävien koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden sekä terveydelle vaarallisten aineiden käyttöä suunnitellessa on tarvittaessa otettava huomioon vammaiset ja muut työntekijät, joiden työn tekeminen sekä terveyden ja turvallisuuden varmistaminen työssä muutoin edellyttää erityisiä toimenpiteitä.
Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12 Työterveyshuollon sisältö 1) työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi toistuvin työpaikkakäynnein ja muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen ottaen huomioon työpaikan altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara samoin kuin näiden tekijöiden huomioon ottaminen työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa sekä työolosuhteiden muutostilanteissa. 5) vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen.
Tutkimuksen tavoite selvittää avoimilla työmarkkinoilla työskentelevien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työn sisältöä ja työolosuhteissa toteutettuja mukauttavia toimenpiteitä sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä
Tutkimusjoukon muodostuminen TUTKIMUSOTOS Satunnaisotos (n = 2000) KELA:n rekisteri, 16 vuotta täyttäneet vammaistukea saavat Kirjeeseen ei saatu vastausta (n=1447) Palautetut suostumuslomakkeet (n = 553) Eivät olleet työelämässä tai eivät suostuneet tutkimukseen (n=319) Sähköinen kysely (n = 240) Ei vastausta (n=35) Kyselyyn vastanneet (n=205) Tapauskuvaukset (n=8)
Menetelmät sähköinen kysely (Digium Enterprise) kyselyyn vastasi 205 henkilöä naisia 74 %, miehiä 26 % saivat Kelan 16 vuotta täyttäneen vammaistukea olivat työssä avoimilla työmarkkinoilla heillä oli käytössään sähköposti halusivat osallistua tutkimukseen 8 tapauskuvausta
Osallistujien taustatietoja yliopisto tai korkeakoulu 23 % puolet työskenteli julkisella sektorilla, kolmannes yksityissektorilla, muut järjestöissä tai yrittäjinä nykyisessä työpaikassa keskimäärin 17 v esimiehenä joka viides
Osallistujien taustatietoja liikuntakyky heikentynyt 64 % näkökyky heikentynyt 28 % kuulo heikentynyt 20 % puhe/kommunikointi heikentynyt 12 % oppimisvaikeus 10 %
Työntekijöillä oli liikkumisen apuvälineitä Erityisjalkine Pyörätuoli Kyynär- tai kainalosauvat Kävelykeppi Erityisvarustettu auto Alaraajan tukisidos Tukiliivi Kävelyteline Alaraajaproteesi Sähköpyörätuoli Muu liikkumisapuväline
Työntekijöillä oli näkemisen apuvälineitä Silmälasit/päätelasit Suurennuslasit Kiikari Häikäisyä estävät absorbtiolasit Lukutelevisio/taulukamera Kannettava suurennuslaite Ruudunlukuohjelma Suurennusohjelma Puhesyntetisaattori Skanneri ja tekstintunnistusohjelma Matkapuhelimen ruudunlukuohjelma ja/tai puheohjelma DAISY-kuuntelulaite ja sanelin (yhdistelmälaite) Lisävalaistus, valkoinen keppi
Työntekijöillä oli kuulemisen apuvälineitä Kuulokoje toisessa korvassa Kuulokoje molemmissa korvissa Vahvistinpuhelin/puhelinvah vistin Tekstipuhelin Matkapuhelimen induktiosilmukka FM-laite Induktiosilmukka (esim. kannettava) Muu kuulemisen apuväline
Työntekijöillä oli kommunikoinnin ja oppimisen apuvälineitä Puhetta vahvistavat laitteet Tietokoneen asetusten muokkaaminen Äänikirjat Tekstin asettelu Tietokoneohjelma/sanaennustus
Tuloksia vammaiset ja pitkäaikaissairaat työntekijät olivat innostuneempia työstään kuin suomalaiset palkansaajat keskimäärin
Työtilat ja työpisteet puolet (51 %) vastaajista sanoi, että heidän työtilansa eivät ole työn sujuvuuden kannalta toimivat ja käytännölliset työ paikalla olevaa istumatyötä (52 %) sähköisesti säädettävä työpiste oli käytössä 9 %:lla (n=18), vaikka aineistossa oli 128 liikuntavammaista ja 40 näkövammaista henkilöä
Tietokoneen käyttö tietotekniikka tasa-arvoistaa tutkimukseen osallistuneet työntekijät käyttivät työssään tietokonetta enemmän kuin suomalaiset työntekijät keskimäärin vastanneista 59 % käytti tietokonetta yli 4 h/pv (suomalaiset palkansaajat 33 %) alle kolmannes (27 %) tunsi erittäin hyvin tai hyvin tietokoneen käyttöä helpottavat apuvälineet ja tietokoneohjelmat
Tietokoneen käyttöä helpottavien apuvälineiden ja ohjelmien tunteminen vammaryhmittäin Liikuntavammaiset n=106 14 29 38 16 3 Näkövammaiset n=20 5 18 12 47 18 Erittäin huonosti Huonosti Kuulovammaiset n=27 9 5 45 36 5 Ei hyvin eikä huonosti Hyvin Erittäin hyvin Kommunikaatiohäiriö n=24 23 24 29 19 5 Muu toimintarajoite n=23 12 55 31 13 9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Mukauttamisratkaisuja oli tehty riittävästi: työn sisältöön 46 % työvälineisiin 44 % työn organisointiin 43 % työpisteeseen 42 % rakennuksen saavutettavuuteen 21 % yhteisiin tiloihin 20 % työmatkan kulkemiseen 20 %
Jos työpaikalla oli tehty riittävästi mukauttamisratkaisuja: työntekijöillä oli vähemmän stressiä ja rasitusta työssä he palautuivat työkuormituksesta paremmin he työskentelivät harvemmin jaksamisensa äärirajoilla he arvioivat työkykynsä paremmaksi
Osa-aikainen työ ratkaisuna osa-aikaisesti työskenteli vajaa puolet (44 %) joka neljäs (26 %) oli osatyökyvyttömyyseläkkeellä osa-aikaisesti työskentelevät kokivat useammin, että heidän työssään oli tehty riittävästi mukauttamisratkaisuja osa-aikaisesti työskentelevistä joka kuudes (17 %) koki voivansa kehittää itseään ammatillisesti (kokopäivätyötä tekevistä 49 %)
Työterveyshuollon tuki työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan vastaanotolla oli käynyt 75 %, työfysioterapeutin vastaanotolla 23 % ja työpsykologin vastaanotolla 8 % 40 % vammaisista ja pitkäaikaissairaista työntekijöistä sanoi, että työterveyshuolto ei ollut työpaikkaselvityksen yhteydessä tutustunut heidän työhönsä ja työpisteeseensä vastaajien arvion mukaan työterveyshuolto tuntee heidän erityisvaatimuksensa hyvin 20 % kohtalaisesti 43 % huonosti 23 % ei osaa sanoa 14 % yli puolet (54 %) sanoi, että työterveyshuolto ei ollut antanut mitään suosituksia heidän työhönsä ja työoloihinsa
Työterveyshuollon palvelujen esteettömyys toteutuu vammaisten ja pitkäaikaissairaiden (n=202) kannalta n % erittäin hyvin tai hyvin 116 57 kohtalaisesti 47 23 huonosti 22 12 ei osaa sanoa 17 8 Ovatko vammaiset ja pitkäaikaissairaat tasa-arvoisia työterveyshuollon asiakkaita?
Työterveyshuollon antamien suositusten kohde (n=201) työpiste 28 % työ- ja apuvälineet 12 % työaikajärjestelyt 7 % työn sisältö 6 % työpaikalla liikkuminen 3 % muu suositus 9 % työterveyshuolto ei ole antanut suosituksia 54 %
Työpisteeseen tehtyjen mukautusten riittävyys Liikuntavammaiset n=106 30 26 44 Näkövammaiset n=20 19 19 62 Ei tarvetta/ei osaa sanoa Liian vähän Kuulovammaiset n=27 27 42 31 Riittävästi Kommunikaatiohäiriö n=24 23 27 50 Muu toimintarajoite n=23 68 9 23 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Mukauttamisratkaisujen kustannukset mukauttamisratkaisut voivat olla työnantajan itse kustantamia tai työnantaja voi saada niihin tukea palkkatukea oli saanut 5 % työantajista (n=10) TE-toimisto myöntää, 550 880 /kk, vaikeasti työllistyvän henkilön osalta: enintään 1050 /kk rekrytointituki: työsuhteen alussa, pitkäkestoinen tuki: enintään 24 kk työolosuhteiden järjestelytukea oli saanut 6 % (n=11) työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtävät muutokset tai työntekijän henkilökohtainen opastus TE-toimisto, tapaturma- ja liikennevakuuttajat kertakorvauksena enintään 2500 tai 3500 / työllistyjä, enintään 250 tai 350 /kk, enintään 12 tai 24 kk työnantajan kustantamat mukautukset 43 % (n=88) < 1000 34 % 1000 5000 19 % 5000 10 000 2 % >10 000 2 % ei osaa sanoa 43 %
Näkövammainen erikoislääkäri - esimerkki työolosuhteiden järjestelytuen käytöstä Työolosuhteiden järjestelytuen hakuprosessi toisen henkilön antama apu työpaikalla Keskustelu esimiehen kanssa avun tarve todetaan Työterveyslääkärin vastaanotto näkö ja työn vaatimukset Sairaalan näkökeskus - selvitys näöstä Työterveysneuvottelu tt, ta, tth päätös työolosuhteiden järjestelytuen hakemisesta Työolosuhteiden järjestelytuki - hakemus Myönteinen päätös - palkataan osastosihteeri, joka auttaa lääkäriä 4 h/pv, tuki 350 e/kk, 2 v
Liikuntavammainen palkanlaskija - esimerkki työolosuhteiden järjestelytuen hausta Työolosuhteiden järjestelytuen hakuprosessi sähköisesti avattava ovi Työntekijä havaitsee tarpeen työpaikan ovet liian raskaat Työterveyslääkärin vastaanotto "Onko esteettömyys huomioitu?" Työntekijä selvittää oviratkaisua vammaisjärjestöstä Työntekijä tekee aloitteen oven sähköisestä lukosta Työnantaja tekee hakemuksen työolosuhteiden järjestelytuesta, tth:n lausunto Myönteinen päätös sähkölukon hankinta
Työpaikan omat käytännöt tärkeitä yksilöön liittyvät tekijät ja työpaikkaa yleisesti luonnehtivat tekijät eivät selittäneet sitä, miksi toisilla työpaikoilla tehtiin mukauttamisratkaisuja ja toisilla ei tärkeäksi nousivat työpaikkojen omat valmiit käytännöt, joissa huomioitiin muidenkin kuin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden tarpeita esim: avoin ja hyvä yhteistyö työntekijän ja esimiehen välillä, säännöllinen vuosittainen tilanteen arviointi yhteisissä keskusteluissa, joissa työterveyshuolto on mukana, mukautuksia tehdään aina tarpeen mukaisesti, työterveyshuolto hallitsee rahoitusinstrumentit ja koordinoi mukauttamisprosesseja.
Tie tavalliseen työhön Työntekijä hyvä ammattitaito, vammaistaidot ja rohkeus tietotekniset taidot sosiaaliset taidot yksilölliset tukitoimet apuvälineet Työyhteisö työpaikkojen omat hyvät käytännöt valmiudet tehdä mukautuksia työnantajan asenteet ja tieto uskallus palkata työyhteisön asenteet työterveyshuollon tuki
Tie tavalliseen työhön Yhteiskunta yleiset asenteet hyvät esimerkit yhteiskunnan esteettömyys: asenteet, liikkuminen, kommunikaatio, sosiaalinen työllistymisen tuki, apuvälinepalvelut ja rahoitusinstrumentit > yhden luukun periaate (?) työterveyshuollon tuki
Tutkimuksen toteuttajat Tutkimusraportti Nevala N, Kalliomäki-Levanto T, Jääskeläinen K, Hirvonen M, Karojärvi H, Pekkarinen A, Elo J: Työn sisältö ja työolosuhteiden mukauttaminen avoimilla työmarkkinoilla toimivilla vammaisilla ja pitkäaikaissairailla. Loppuraportti, 2010. raportti löytyy osoitteesta: www.ttl.fi > Ergonomia > Esteetön työelämä tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto Marjatta Varanka, toimitusjohtaja, VATES Erkki Kemppainen, lakimies, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taru Tammi, työllisyyspäällikkö, Näkövammaisten keskusliitto Anniina Lavikainen, tutkija, Kuuloliitto Marja Nevalainen, projektipäällikkö, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Terttu Manelius, vammaispoliittinen suunnittelija, Invalidiliitto