VAMMAISOHJELMA 2009 2011
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... 2 1. LÄHTÖKOHDAT... 3 2. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA... 4 3. ESTEETTÖMYYS... 5 4. VIESTINTÄ... 6 5. SIELUNHOITO JA VERTAISTUKI... 7 6. KOULUTUS... 8 7. YHTEISTYÖ... 8 8. VAMMAISNEUVOSTO... 9 9. SEURANTA... 9 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma 2009 2011 hyväksytty yhteisessä kirkkoneuvostossa 18.9.2008
2 TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄN VAMMAISOHJELMA JOHDANTO Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu seurakuntayhtymässä tehtyyn vammaistyöhön sekä siinä kohdattuihin haasteisiin. Vammaistyön tarkoituksena on tuoda kristillinen usko kaikkien ulottuville. Ohjelman taustana on myös Suomen ev.lut. kirkon vammaisohjelma Kirkko kaikille, sekä Turun ja Kaarinan kaupunkien vammaisohjelmat. Ohjelman tarkoituksena on edistää vammaisten ihmisten tasaarvoisen osallistumisen mahdollisuuksia seurakunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon. Kirkko kaikille ohjelman mukaisesti tavoitteena on seurakunta, joka ottaa huomioon tasavertaisesti kaikkien jäsentensä tarpeet. Päämääränä on esteetön seurakunta. Kirkon jäseneksi ja seurakunnan yhteyteen tullaan kasteessa. Yhteys ei perustu mihinkään ihmisen ominaisuuteen, syntyperään, sukupuoleen, kykyihin tai saavutuksiin. Kirkon uskon mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi eikä vammaisuus himmennä tätä kuvaa. Jumalan luomina seurakunnan jäsenet ovat erilaisia ja tasa arvoisia. Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin. Vammaisohjelman tavoitteiden toteutumiseksi ohjelmassa esitetään toimenpiteitä seurakuntien ja seurakuntayhtymän eri toimijoille. Samalla ohjelma toimii seurakuntien työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten oppaana vammaisuuden kohtaamisessa. Tavoitteena on myös, että esteettömyys huomioidaan seurakuntayhtymän toimintasuunnitelmassa.
3 1. LÄHTÖKOHDAT Seurakuntayhtymässä tehtävän vammaistyön sisältöön ja linjauksiin vaikuttaa Kirkko Kaikille ohjelma. Kirkon vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on saada vammaisten ihmisten ääni kuuluville kirkon toiminnassa ja päätöksenteossa. Ohjelman avulla halutaan taata edellytykset vammaisten ihmisten täysivaltaistumiselle kirkon piirissä. Täysivaltaistuminen tarkoittaa mahdollisuutta käyttää kaikkia ihmisoikeuksiaan. Käytännössä tämä toteutuu parhaiten siten, että perustetaan yhdessä paikkakunnan vammaisyhdistysten kanssa seurakunnallisia vammaisneuvostoja, jotka toimivat esteiden poistamiseksi osallisuuden tieltä (Kirkko kaikille. Suomen evankelis luterilaisen kirkon vammaisohjelma 2003, 8). Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkkoneuvosto päätti perustaa seurakuntayhtymään vammaisneuvoston keväällä 2006. Vammaisneuvoston tehtävänä on mm. seurata tasaarvoisen osallistumisen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista vammaisten ihmisten elämässä ja yhteisöjen rakenteissa Turussa ja Kaarinassa. Muiden tehtäviensä ohella vammaisneuvoston tulee laatia Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma ja seurata sen toteutumista. Seurakuntayhtymässä on jo pitkään toiminut vammaisjärjestöjen edustajista koottu vammaistyöryhmä, jonka tehtävänä on ollut vammaistyön käytännön suunnittelu ja toteutus. Lisäksi on toiminut lasten ja nuorten vammaistyöryhmä sekä tiloja tutkiva työryhmä. Kuurojen työssä on toiminut kuurojen seurakuntaneuvosto. Tarkoitus on vahvistaa näiden ryhmien työskentelyä, koska nämä ryhmät ovat se kanava, jota käyttämällä vammaiset voivat itse olla mukana työn suunnittelussa ja toteutuksessa. Vammaisneuvoston ja vammaistyöryhmän lisäksi seurakuntayhtymässä on kolme vammaistyön diakoniatyöntekijää.
4 2. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA Saavutettavuus on yksi tärkeimmistä osallistumisen edellytyksistä. Se sisältää psyykkisen ja fyysisen ulottuvuuden. Osallistumisen esteinä voivat olla fyysiset rakenteet, ympäristön monimuotoisuus, asiayhteyksien epäselvyys, omat ja muiden asenteet, arkuus tai avuntarve. Saavutettavuus tarkoittaa, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua seurakunnalliseen toimintaan. Parhaiten saavutettavuus toteutuu asenteiden avoimuuden kautta. Seurakunnallisessa toiminnassa tulee edistää toimintaa, jolla poistetaan syrjintää ja eriarvoisuutta. Seurakunnallisessa toiminnassa tulee tiedostaa ja tunnustaa vammaisten yhdenvertaiset oikeudet. Toiminnan suunnittelussa tulee varmistaa, että jokaisella yksilöllä on samat mahdollisuudet osallistumiseen. Seurakunnallinen toiminta tulee järjestää niin, että se on kaikkien ulottuvilla. Tarjolla on oltava myös täydentäviä palveluja, jotka mahdollistavat kaikkien osallistumista ja toimintojen saavutettavuutta. Apuvälineet eivät milloinkaan täysin kata vaikeavammaisen henkilön avun tarvetta. Siksi toisen ihmisen antama apu on välttämätöntä. Seurakunnan henkilökunta auttaa vammaisia seurakuntalaisia seurakunnan toimintaan osallistumisessa. Tämän lisäksi seurakunta pyrkii varmistamaan tilaisuuksiinsa tarvittaessa riittävän määrän tulkkeja ja yleisavustajia. Toimenpide esitykset: 1. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän toiminnan suunnittelussa tulee varmistaa, että jokaisella yksilöllä on samat mahdollisuudet osallistumiseen. 2. Seurakunnallisessa toiminnassa tulee olla asennekasvatusta. Lähtökohtana tulee olla erilaisuuden hyväksyminen niin, että erilaisuus on luonnollinen osa elämää.
5 3. Toiminnasta ja päätöksenteosta tulee informoida seurakuntalaisia kaikin olemassa olevin tiedotuksen keinoin. Palveluista ja toiminnoista tiedottaessa tulee näkyä niiden saavutettavuus. 4. Seurakuntayhtymässä tulee edistää vammaisten mahdollisuuksia tulla mukaan luottamustoimiin. 5. Seurakunnallisissa tilaisuuksissa tulee varmistaa tarvittaessa riittävä määrä yleisavustajia ja tarpeen mukaan tulkkeja. 6. Seurakuntayhtymässä mahdollistetaan myös vammaisten ihmisten työllistyminen. 3. ESTEETTÖMYYS Suomen perustuslain mukaan (1999/731) ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan vammaisuuden perusteella. Esteettömyyden toteuttaminen on saavutettavan seurakunnan perusedellytys. Suomessa on lainsäädäntötasoinen uudisrakentamista koskeva normisto (L132/1999, A895/1999). Sen tavoitteena on vammaisten henkilöiden esteetön pääsy julkisiin rakennuksiin sekä liike ja palvelutiloihin. Kun seurakuntayhtymässä rakennetaan uutta tai korjataan vanhaa, tulee niissä toteuttaa esteettömyyttä jokaisella osa alueella. Parhaiten esteettömään lopputulokseen päästään huolellisella rakentamista ja korjaamista edeltävällä suunnittelulla. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä fyysinen esteettömyys tarkoittaa: esteetöntä kulkua seurakuntien tiloihin seurakuntien piha alueiden esteettömyyttä parkkipaikkoja myös invapysäköintiä varten leirikeskusten esteettömyyttä hautausmaiden ja kulkuväylien esteettömyyttä
6 Toimenpide esitykset: mahdollisuutta käyttää tarvitsemiaan apuvälineitä ja tarvittaessa myös toisen ihmisen apua. 1. Seurakuntayhtymän uudisrakentamisessa tulee varmistaa tilojen esteettömyys. 2. Olemassa olevien tilojen korjaamisessa tulee pyrkiä esteettömyyteen, kuten rakennusmääräys F 1 edellyttää. 3. Seurakuntayhtymän tulee kartoittaa esteettömyys seurakuntayhtymän tiloissa ja tehdä suunnitelma esteettömyyden toteuttamiseksi. 4. Esteettömyyden ja saavutettavuuden toteuttaminen tulee olla osa seurakuntayhtymän ja seurakuntien strategiaa. 5. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa tulee pyytää lausunto vammaisneuvostolta. 6. Vammaisneuvosto tekee kiinteää yhteistyötä seurakuntayhtymän kiinteistöosaston kanssa esteiden poistamiseksi. 7. Seurakunnan toiminnassa tulee varmistaa, että apuvälineiden käyttö on mahdollista. 4. VIESTINTÄ Seurakuntien ja seurakuntayhtymän palveluista ja toiminnoista tiedottaminen tulee tehdä mahdollisimman selkeällä suomenkielellä, mieluiten selkokielellä. Viestinnässä tulee välittyä palvelujen ja toimintojen saavutettavuus.
7 Toimenpide esitys: 1. Seurakuntayhtymän tiedotusyksikön tulee yhdessä vammaisneuvoston kanssa laatia selkokielisen viestinnän periaatteet ja käytännön ohjeet. 5. SIELUNHOITO JA VERTAISTUKI Sielunhoito on yksi kirkon perustehtävistä. Se on toisen kuuntelemista, ymmärtämistä ja auttamista. Jotkut vammat vaikeuttavat tai estävät tavanomaisen vuorovaikutuksen. Kaikilla ihmisillä on kuitenkin oikeus tulla ymmärretyksi ja saada tarvitsemaansa sielunhoitoa. Siksi on tärkeää, että työntekijöillä on kyky ymmärtää eri tavoin itseään ilmaisevia ihmisiä. Sielunhoito tukee vammaisia ihmisiä omasta hyvinvoinnista huolehtimisessa. Vertaistuki on yksi sielunhoidon menetelmistä. Sen merkitys on vammaisille ihmisille suuri. Vertaistuki edistää hyvinvointia ja auttaa arkiselviytymisessä. Vertaistuki perustuu ryhmän sisäiseen itseapuun. Se on toisen auttamista ja ymmärtämistä omista kokemuksista käsin. Vammaisten syrjäytymisen ehkäisemiseksi yhteistyö vammaisjärjestöjen kanssa on olennaista. Seurakunnallinen vammaistyö ja järjestöt voivat ohjata syrjäytymisvaarassa olevia vammaisia toistensa palvelujen piiriin. Joillakin vammaisjärjestöillä ja yhdistyksillä on ollut seurakunnista nimettynä oma pappi, joka on ollut käytettävissä yhdistyksen hengellisessä työssä. Tästä yhteistyöstä on saatu myönteisiä kokemuksia. Seurakuntayhtymässä on valittu vammaisjärjestöjen edustajista muodostuva vammaistyöryhmä. Tämän työryhmän tehtävänä on toimia linkkinä vammaisjärjestöjen suuntaan sekä suunnitella ja koordinoida käytännön työtä. Diakoniakeskuksen vammaistyö osallistuu työryhmän työskentelyyn sekä järjestää vertaisryhmätoimintaa. Leiri ja retkitoiminta on olennainen osa diakoniakeskuksen vammaistyön vertaisryhmätoimintaa.
8 Toimenpide esitykset: 1. Jatketaan olemassa olevaa oma pappi toimintaa ja kehitetään sitä resurssien ja tarpeen mukaan. 2. Vammaistyöryhmä ja diakoniakeskuksen vammaistyö selvittävät yhdessä mahdollisuudet vertaistuen lisäämiseen. 3. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi kehitetään yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa. 4. Seurakuntayhtymän työntekijät ovat käytettävissä sielunhoitoa ja keskustelua varten elämän eri kriisitilanteissa. 6. KOULUTUS Seurakunnan työntekijöille, luottamushenkilöille ja seurakuntalaisille tulee järjestää koulutustilaisuuksia, joissa annetaan mm. tietoa vammaisuudesta, erilaisuuden tunnistamisesta ja kohtaamisesta. Riittävä perustieto vammaisuudesta mahdollistaa tukitoimien järjestämisen. Vapaaehtoistyöntekijöiden ja avustajien rekrytointiin ja koulutukseen tulee panostaa. Toimenpide esitys: 1. Seurakuntien työntekijöille, luottamushenkilöille ja vapaaehtoisille mahdollistetaan tarvittava koulutus. 7. YHTEISTYÖ Seurakuntayhtymän vammaistyötä tehdään yhteistyössä Turun ja Kaarinan kaupunkien, sairaanhoito ja erityishoitopiirien, vammaisneuvostojen sekä eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa.
9 Toimenpide esitys: 1. Seurakuntayhtymän sisäistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa on kehitettävä. 8. VAMMAISNEUVOSTO Seurakuntayhtymään perustetun vammaisneuvoston tehtävänä on edistää seurakunnallisten palvelujen saatavuutta ja soveltuvuutta kaikille. Tavoitteena on myös vammaisten ihmisten osallistumismahdollisuuksien edistäminen ja vaikuttaminen seurakuntayhtymän päätöksentekoon. Vammaisneuvosto toimii osallistumisen esteiden poistamiseksi koulutuksen ja tiedotuksen avulla sekä pitää yhteyttä yhteistyökumppaneihin ja laatii seurakuntayhtymän vammaisohjelman. Tehtävät ovat laajoja ja vaativat monen eri toimijan yhteistyötä. Usean vammaisen ja vammaisten kanssa työtä tekevän mielestä haastavin ja tärkein tehtävä on kuitenkin vaikuttaa asenteisiin. Vammaisneuvosto toimii yhteisen kirkkoneuvoston asettamana yhteisen diakoniajohtokunnan alaisuudessa. Toimikausi on johtokuntien (2 v) toimikausi. Vammaisneuvostossa on edustettuna vammaisyhdistysten edustajia sekä seurakuntayhtymän työntekijöiden ja luottamushenkilöiden edustajia. 9. SEURANTA Seurakuntayhtymän vammaisneuvosto seuraa vammaisohjelman toteutumista. Vammaisneuvosto laatii seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle loppuraportin vuonna 2011 sekä esityksen jatkotoimenpiteistä.