SUOMEN UIMALIITTO ry. Finska Simförbundet rf.



Samankaltaiset tiedostot
Teema / Ikävuodet Iso tavoite

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu

Valmennuslinja. Salon Uimarit

Lajinomaista harjoittelua 365

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Tervetuloa aloittamaan kilpaurheilu Cetuksessa. Kausi

VALMENTAMINEN LTV

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan

KILPA- JA HUIPPUTENNIS SEUROISSA SEURAFOORUMI

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Ominaisuuksien kehittäminen

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

RASKA:N LASTEN JA NUORTEN TOIMINTA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

UIMARIN POLKU AURAJOEN UINTI. Vesitaituriksi Turussa

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

PELAAJAPOLKU E1 - D2

Tervetuloa Kisakallioon!

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit Kaustinen

Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti

VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo

Urheilijan polku. Joukkuekaavio cheer: Joukkuekaavio tanssi:

TAVOITTEENA terve ja menestyvä urheilija. Mikko Manner

Harjoittelun suunnittelu

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

K3 ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset

EVU Ikävuodet / Teema Luistelu koulu 3-6v G-Juniori F-Juniori E-Juniori

VALMENNUKSEN LINJAUS. -6 vuotiaat: 7-11 vuotiaat: Toiminta: o täysin onnistumisen tunnetta tuottava. o ryhmätaitojen oppiminen liikunnan avulla

MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET

NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

Liiketaitoharjoittelu. Jussi Räikkä , Salo

Suunnistajan maalis-huhtikuun harjoittelu

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus Tomi Konttinen 2008

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2

Rangers Ahmat pojat -04

LP Kangasala. Seuran valmennuslinjaukset F-B-ikäisille

Harjoittelu

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

3. TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT FORSSAN SALAMAN LAPSI- JA NUORISOVAIHEEN YLEISURHEILUSSA (= mitä on hyvä harjoittelu/valmennus?)

Voimaharjoittelun rytmitys nuorella kiekonheittäjällä

INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua

2. luokan ja 1. luokan koulutukset- ilmaisia UiTalaisille - järjestää Tampereen Uinnin Tuki noin kerran kaudessarohkeasti

PELAAJAPOLKU FORTUNA RY. Fortuna ry

Smash-Espoon valmennuskokonaisuus JUNIORIT

Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv.

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen

Kasva Urheilijaksi yleisvalmennuksen sisällöt Lappeenranta

AC Kajaani valmennuslinja 2017

Suomen Suunnistusliitto

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki Jarkko Finni, Valo ry

Suomen Suunnistusliitto

Teema / Ikävuodet ja yli Toiminta-ajatus

GT TEAMIT RED ORANGE GREEN YELLOW GT TEAM ja GT TOP TEAM

K1A ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

Juoksukoulun vuosisuunnitelma

Harjoittelun yleiset perusteet ja taitoharjoittelu

Kuvaa ei voi näyttää. Aikidoliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutus, tasot 1-3

Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti

URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ!

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

Mitkä asiat ovat tärkeitä vuotiaiden urheilussa?

Vihdin Taitoluistelijat ry

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

K1E ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

Kasva monipuolisuuteen. Kotka Sami Kalaja Kasva urheilijaksi Jyväskylässä

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

GT TEAMIT RED ORANGE GREEN GT KILPATEAM

IF-ryhmän tavoitteena on harrastemainen taitoluisteluharrastus, luistelun ilo ja onnistumisien kokeminen.

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Tervetuloa Kisakallioon!

Taito. Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot

LAPPEENRANNAN UIMARIT VALMENNUSRYHMÄT SYKSY 2019

LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa

POLKUJUOKSUHARJOITTELU & VALMISTAUTUMINEN ENSIMMÄISEEN POLKU- ULTRAAN. Juuso Simpanen & Miikka-Pekka Rautiainen Jalanjälki juoksuvalmennus

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Transkriptio:

SUOMEN UIMALIITTO ry. Finska Simförbundet rf.

Uimarin Polku OK:n kehityslajiliittoprojektin yksi huippu-uinnin keskeinen hanke Ohjenuora ja laaja viitekehys uintivalmennuksen suunnittelulle, toteuttamiselle ja arvioinnille Takaa sen, että uimaria ohjaa osaava ja laadukas valmennus koko hänen uinti-uransa ajan ja että hänellä on käytössään parhaat mahdolliset harjoitusolosuhteet Oleellinen osa Uimaliiton koulutusohjelmaa Vaikuttaa myönteisesti uintiharjoitusten ja -toiminnan yhteisöllisyyteen Uimarin polkua tullaan jalkauttamaan myös seuratasolle tänä vuonna alkavan huippuseura-yhteistyöprojektin yhteydessä. Uimarin polun kautta suuntaamme yhdessä tekemisen kulttuuriin, jossa osaaminen kehittyy ja jakautuu Huippu-uinnissa mukana olevien toimijoiden tavoitteena tulee olla kaiken tekemisen laadun parantaminen ja keskenäisen vuorovaikutuksen kehittäminen

Uinnin aloittaminen alle 8-vuotiaat

Uinnin aloittaminen alle 8-vuotiaat Avainasiat - Ilo ja innostus - Perusliikuntataitojen opettelu Valmentajan rooli - Lajitaitoja kehittävää leikinomaista toimintaa Uimarina kasvu - Ryhmässä toimiminen ja liikunnasta nauttiminen Lajitaidot - Monipuolista liikkumista vedessä, sukellus, kelluminen, liuku

Uinnin aloittaminen alle 8-vuotiaat Fyysiset ominaisuudet - Liikunnan määrä ja monipuolisuus luo valmiuksia taitojen oppimiselle myöhemmässä ikävaiheessa Harjoitusmäärät - 1-2 tuntia ohjattua allasharjoittelua / vk (Uintia 2 krt/vk) - 2-3 tuntia ohjattua taitopanotteista kuivaharjoittelua / vk Kilpaileminen - Harjoitusten sisällä leikkimielisiä kilpailuja

7-9-vuotiaat

7-9-vuotiaat Avainasiat - Lajitaitojen opettelu - Perusliikuntataitojen opettelu Valmentajan rooli - Monipuolisuus, vesielementin omaksuminen - Tasovalmennusjärjestelmän osa - Turvallinen ja rohkaiseva toimintaympäristö Uimarina kasvu - Harrastaminen säännöllistä, ystävät

7-9-vuotiaat Lajitaidot - Uintiasento, hengitys uinnissa - Vetojen ja potkujen liikeradat ja rytmit - Erilaiset hypyt veteen Fyysiset ominaisuudet - Liikunnallisten perustaitojen ja urheilullisuuden kehittäminen - Liikkuvuus - Koordinaation, rytmitajun ja tasapainon kehittäminen Harjoitusmäärät - 2-3 tuntia viikossa ohjattua allasharjoittelua (Uintia 3 krt/vk) - 3-4 tuntia viikossa ohjattua taitopainotteista kuivaharjoittelua - Ensimmäiset kilpailut

9-11-vuotiaat tytöt ja 9-12-vuotiaat pojat

9-11-vuotiaat tytöt ja 9-12-vuotiaat pojat Avainasiat - Keskeisten laji- ja perusliikuntataitojen hallinta Valmentajan rooli - Tasovalmennusjärjestelmän osa - Tavoitteellinen ja pitkäjänteinen harjoittelu alkaa - Valmentajan pitkäntähtäimen ajattelu avainasemassa Uimarina kasvu - Harjoittelemaan oppiminen - Tavoitteellinen oppiminen ja harjoittelun merkityksen ymmärtäminen

9-11-vuotiaat tytöt ja 9-12-vuotiaat pojat Lajitaidot - Lajien kokonaissuoritusten opettelu - Vetojen ja potkujen liikeradat - Kokonaissuorituksen rytmi, varatalon kierto ja aaltoliike - Startit ja käännökset Fyysiset ominaisuudet - Nopeus, monipuolinen nopeusharjoittelu altaassa ja kuivalla - Nopeusvoima, oman kehon paino, hyppelyt, kuntopallo - Koordinaation, rytmitajun ja tasapainon kehittäminen jatkuu - Paljon monipuolista harjoittelua altaassa ja kuivalla

9-11-vuotiaat tytöt ja 9-12-vuotiaat pojat Testit ja seuranta - 30 min testi - 6*50 testi - 25 m nopeus - Testit kuivalla - Osaamistavoitteet Harjoitusmäärät - 6-8 tuntia viikossa ohjattua allasharjoittelua (Uintia 5-6 krt/vk) - 3-5 tuntia viikossa ohjattua taitopainotteista kuivaharjoittelua

9-11-vuotiaat tytöt ja 9-12-vuotiaat pojat Kilpaileminen - 5-7 kansallista kilpailua vuodessa - Pääkisoina valtakunnalliset ikäkauden pääkilpailut - Kilpailutapahtuman hallinta, halu kilpailla - Uidaan kaikkia lajeja ja matkoja

12-14-vuotiaat tytöt ja 13-15-vuotiaat pojat

12-14-vuotiaat tytöt ja 13-15-vuotiaat pojat Avainasiat - Harjoittelemaan oppiminen - Lajiharjoittelun määrän lisääminen Valmentajan rooli - Henkilökohtainen urasuunnittelu, yksilöllinen valmennus - Ominaisuuksien kartoittaminen - Harjoittelun kuormitusta muokattava yksilöllisesti kehitysvaiheen mukaan - Koulun ja harjoittelun yhteensovittaminen Uimarina kasvu - Omien vahvuuksien tunnistaminen ja kehon muutosten ymmärtäminen - Halu menestyä, kehittyä ja onnistua

12-14-vuotiaat tytöt ja 13-15-vuotiaat pojat Uimarina kasvu - Harjoittelemaan oppiminen, harjoituspäiväkirja - Palautteen vastaanotto - Ravinto Lajitaidot - Siirtymävaiheiden tekniikat (käännöksestä uintiin, uinnista käännökseen ) - Vartalon liike johtaa raajojen toimintaa - Tekniikan ylläpito kehon mittasuhteiden muuttuessa

12-14-vuotiaat tytöt ja 13-15-vuotiaat pojat Fyysiset ominaisuudet - Kasvupyrähdys vaikeuttaa kehon hallintaa - Liikkuvuus, liikeratojen ylläpito - Monipuolinen nopeusharjoittelu jatkuu - Kestävyys, aerobisen suorituskyvyn merkittävä kehittäminen kasvupyrähdyksen aikana - Voimaharjoittelun opetteleminen, yksilöllisen kehityksen mukaan aloitetaan perusvoima harjoittelua Testit ja seuranta - Samat kuin edellä - Taloudellisuus

12-14-vuotiaat tytöt ja 13-15-vuotiaat pojat Harjoitusmäärät - 11-14 tuntia uintiharjoittelua viikossa harjoittelukaudesta riippuen (Uintia 6-8 krt/vk) - 3-5 tuntia oheisharjoittelua viikossa - Suunnitelmallista harjoittelua 44-46 viikkoa vuodessa Kilpaileminen - 6-8 kansallista kilpailua vuodessa - Kauden pääkilpailuna valtakunnalliset ikäsarjan pääkisat - 1-2 liittojohtoista kv kisaa - Oman seuran kv kisamatka - Kauden kisoissa uidaan kaikkia lajeja mutta pääkisoissa keskitytään päälajeihin, kilpailutaktiikat ja kilpailuun valmistautuminen

15-17-vuotiaat tytöt ja 16-18-vuotiaat pojat

AIKA 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 100 vu Naiset Ikä 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 54,2 54,95 56,3 56,1 55,9 55,7 57,4 58,8 61,2 64,3 68,6 16rp 15rp 18 rp 14 rp 13 rp

15-17-vuotiaat tytöt ja 16-18-vuotiaat pojat Avainsanat - Kilpailemaan oppiminen - Erikoistuminen ja yksilöllisyys Valmentajan rooli - Yksilöllisyyden ja kehittymisen huomioiminen harjoitusohjelmassa - Asiantuntijapalvelut - Opiskelun ja harjoittelun yhteensovittaminen - Kansainvälinen osaaminen

15-17-vuotiaat tytöt ja 16-18-vuotiaat pojat Uimarina kasvu - Ympärivuotisen harjoittelun yhdistäminen muuhun elämään - Johdonmukainen toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi - Oman kehon tuntemusten seuranta - Vastuunottaminen omasta harjoittelusta ja hyvinvoinnista Lajitaidot - Voimantuoton kasvun mahdollistamat muutokset lajitekniikoihin Fyysiset ominaisuudet - Perusvoiman hankinta - Aerobisen suorituskyvyn kasvattaminen ja anaerobisen harjoittelun aloittaminen

15-17-vuotiaat tytöt ja 16-18-vuotiaat pojat Testi ja seuranta - Taloudellisuus, lihastasapaino, voima Harjoitusmäärät - 12-22 tuntia viikossa uintiharjoittelua kauden etenemisen mukaan - Uintia 8-11 krt/vko - 3-12 tuntia viikossa oheisharjoittelua - Suunnitelmallista harjoittelua 46-48 viikkoa vuodessa Kilpaileminen - 7-10 kansallista kisaa, kauden päätapahtumana ikäkauden valtakunnalliset pääkilpailut - 3-4 kv kisaa, osa liittojohtoisia - Oman kilpailuun valmistautumisen löytäminen, kilpailuanalyysi, oma taktiikka

Yli 17-vuotiaat tytöt ja yli18-vuotiaat pojat

Yli 17-vuotiaat tytöt ja yli18-vuotiaat pojat Avainsanat - Voittamaan oppiminen - Ammattimainen toiminta kaikilla osa-auleilla Valmentajan rooli - Kilpailusuorituksesta johdetut tavoitteet ohjaavat valmennustoimintaa - Asiantuntijapalvelut osa tiimiä Uimarina kasvu - Huippu-urheilu elämäntapana - Sitoutuminen pitkäjänteisiin tavoitteisiin - Vuorovaikutus valmentajan ja sidosryhmien kanssa

Yli 17-vuotiaat tytöt ja yli18-vuotiaat pojat Lajitaidot - Oman päälajin kaikkien osioiden kehittäminen ja hallinta Fyysiset ominaisuudet - Nopeus, uintinopeuden lisääminen taidon ja voiman kehittymisen kautta - Lajinomaisen kesto ja nopeusvoiman hankinta - Aerobisen ja anaerobisen suorituskyvyn parantaminen - Taloudellisuus Testit ja seuranta - Parhaat mahdolliset testi- ja seurantamenetelmät - Kuormittumisen seuranta

Yli 17-vuotiaat tytöt ja yli18-vuotiaat pojat Harjoitusmäärät - 10-20 tuntia uintiharjoittelua viikossa - Harjoitusmäärä riippuvainen yksilöstä ja päälajista - 5-12 tuntia oheisharjoittelua viikossa - Uintia 6-12 krt/vko - Suunnitelmallista harjoittelua 48-49 viikkoa vuodessa Kilpaileminen - Tarpeellinen määrä kansallisia ja kansainvälisiä kisoja - Tavoitteena kansainväliset arvokilpailut - Oman kilpailusuorituksen arviointi kilpailuanalyysin avulla

Kansainvälisen menestyksen ikä? Peking 2008 finaalien ikäkeskiarvot: Naiset 22 vuotta Miehet 24 vuotta

Jani Sievisen uimarin uraä?

Kann Ikä Treenit vkossa (allas) Treeni tunnit vkossa (allas) 7-13 vuotta menestyksen ikä? Kuivatre enit Muu urheilu vkossa Koulu 7 7 7 1 2-3 x 8 7 10 2 2-3 x 9 7 10 2 2-3 x 10 7 10 2 2-3 x 11 7 12 2 2-3 x 12 7 12 2 2-3 x 13 7 12 2 2 x

14-20-vuottaä? Ikä Treeni kerrat viikossa (allas) Treenitunn it vkossa (allas) Kuivatreen it Muu urheilu vkossa Koulu 14 8 14 4 1 x 15 8 14 4 1 x 16 12 22 5 2 x 17 12 22 5 2 ei 18 12 24 5 2 Ei + lukio 19 12 27 5 2 ei 20 12 27 5 2 ei

Ikä Kilometrit Harjoituskilometritä? 7 2000m 8 2300m 9 2600m 10 2900m 11 3400m 12 3800m 13 4000m 14 4200m 15 5000m 16 6500m x 2 17 7300m x 2 18 8000m x 2 19 8000m x 2

Urapolulla on monia eri reittejä, innostus ja ammattimainen tekeminen tukevat askelia yksittäisillä poluilla. Uimarin urapolkumalli antaa suuntaviivat ja ohjaa oikeaan suuntaan. Katse siis teräväksi ja omia polkuja kulkemaan

FYSIOTERAPEUTIN ROOLI UIMARIN ARJESSA Fysioterapeutti Kalle Tuori DBC klinikka Tampere (Koskiklinikka)

Fysioterapeutti auttaa uimaria onnistumaan ja menestymään Uimarin polulla On osa innostavaa ja osaavaa asiantuntijatiimiä uimari- ja valmentajaparille uimarin polulla Auttaa uimaria ymmärtämään kehon muutoksia uimarin polun eri ikävaiheissa kohti aikuisuutta Mahdollistaa uimarille terveet arkiharjoittelu- ja kilpailupäivät Luo huipulle tähtäävälle uimarille parhaan mahdollisen toimintakyvyn yhdessä valmentajan kanssa uimarin polulla Tukee uimarin onnistumista arvokilpailuissa Oheisharjoittelun merkittävä asiantuntija ja tukee uimaria palautumisen merkityksen ymmärtämisessä Jokaisen uimarin polku on yksilöllinen laadukas ja vastuullinen yhteistyö valmentajan ja tiimin kanssa keskeistä

Fysioterapeutti uimarin polulla - harjoittelun painotuskaudet 1/3 Motoristen perustaitojen kehittäminen ja ylläpitäminen aina kasvupyrähdyksen loppuun saakka Yleinen liikehallinta, liiketaidot (tasapaino, ketteryys, koordinaatio, rytmitaju) ja monipuolisuus harjoittelussa. Liikkuvuusharjoittelu Liikkuvuutta helpoin kehittää 11-14 vuotiaana. Ennen kasvupyrähdystä tulisi saavuttaa maksimaalinen liikkuvuustaso ja kasvuiän aikana ylläpitää liikkuvuutta

Fysioterapeutti uimarin polulla - harjoittelun painotuskaudet 2/3 Voimaharjoittelu Ennen murrosikää: Lihaskuntoa, lihashallintaa ja nopeusvoimaa kehittävää harjoittelua (oman kehon painolla). Painotus keskivartalon lihasten vahvistamisessa ja painoharjoittelun suoritustekniikoiden opettelemisessa. Kasvupyrähdyksen jälkeen: Lihasmassaa kehittävää harjoittelua (erityisesti kesto- ja nopeusvoimaa). Luuston liiallisen kuormittumisen estäminen (ei liian iskevää ja kuormittavaa) Voimaharjoittelua aloitettaessa varmistuttava nivelten riittävästä liikkuvuudesta

Fysioterapeutti uimarin polulla 3/3 Kasvupyrähdyksen (14-17 ikävuodet) aikana aerobisen harjoittelun määrä kasvaa merkittävästi Oheisharjoittelun oltava huoltavaa ja palauttavaa Levon ja palautumisen tärkeys Tukilihasharjoitteet (vartalon ja lapaluiden stabiloivat lihakset) vasta kun yksilölliset valmiudet riittävät Uimarin yksilöllinen kehitys on (taitojen kehittyminen ja biologinen kehitys) huomioitava osana uimarin polun henkilökohtaista valmennussuunnitelmaa Yksilön ominaisuuksien kartoittaminen ja harjoittelun kuormituksen arviointi yhdessä valmentajan kanssa uimarin polun eri ikävaiheissa

Kehittyvä, innostava ja osaava asiantuntijatiimi - yhteistyö Fysioterapeutti auttaa uimaria ymmärtämään vahvuuksiaan ja tuntemaan kehoaan eri ikävaiheissa Kehon tuntemusten seuranta, palautuminen yms. Kuntoutussuunnitelma yhdessä uimarin, valmentajan ja lääkärin kanssa uimarin vammautuessa tai kehon kuormittuessa Nopea hoidon ja kuntoutuksen aloitus Aktiivinen kuntoutussuunnitelma ja oheisharjoittelu Harjoittelun keventäminen tilanteen mukaan Vastuun kantaminen kuntoutuksen loppuunsaattamisessa uimarin parhaaksi

Maajoukkuetoiminta 2011