Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 Espoo Suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä perhe- ja sosiaalipalvelujen johtoryhmien kokous 28.8.2012 Esityksen kuvat: Espoon kuvataidekoulu, 6-vuotiaiden ryhmä, Olari Kuva: Saana Nykänen 6 v., Espoon kuvataidekoulu
1. Mikä on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma? 2. Miten suunnitelma tehdään? 3. Mitä suunnitelmalla voidaan saada aikaan? Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 / Päivi Petrelius 2
Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma. (Lsl 417/2007 12 ). Suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelmassa määritellyt kehittämistoimet ja resurssiehdotukset on otettava huomioon laadittaessa kuntalain (365/1995) mukaista kunnan talousarviota ja - suunnitelmaa. Suunnitelma varmistaa, että lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on kunnassa tavoitteellista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ja että se perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen. 3
Suunnitelman pitäisi sisältää: Tiedot lasten ja nuorten hyvinvoinnista Kuvaus palveluista (esim. ikäryhmittäin) Kuvaus hyvinvointityöhön osallistuvien tahojen yhteistyöstä Kuvaus suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta 4
PROSESSI 2012 Kehittämisen suunta, painopisteet, konkreettiset toimenpiteet / OHJAUSRYHMÄ Tiedon kokoaminen/päivittäminen hyvinvoinnin tila, palvelut, kärkiteemoja taustoittava tieto/ ASIANTUNTIJAVERKOSTO (+RUKKASET): Osallistaminen, käsittely sovitusti kunkin omissa rakenteissa, muu osallistava toiminta, foorumit 20.11.2012 Lapsen oikeuksien päivän seminaari SYYS LOKA MARRAS 5
TEKIJÄT Suunnitelman tekijät Lapset, nuoret, perheet Koulu Varhaiskasvatus Terveyspalvelut Järjestöt, seurakunta Nuorisotoimi, kulttuuri, liikunta Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut OHJAUSRYHMÄ ohjaa suunnitelman valmistelua seuraa toteutumista RUKKASRYHMÄT ASIANTUNTIJA- VERKOSTO kokoaa ja tuottaa tietoa osallistuu kirjoittamiseen FOORUMIT tuottavat tietoa evästävät suunnitelman valmistelua osallistavat työntekijöitä ja kuntalaisia valmisteluun 6 Kuva: Tommi Taivalkoski, 6 v.
Ohjausryhmä Jäsenet Marja-Leena Remes pj., Kaisu Toivonen, Kaisa Alaviiri, Barbro Högström, Helena Uitto, Titta Tossavainen, Virpi Mattila, Liisa Ollikainen, Tuula Heinänen, Päivi Petrelius, Mervi Wallin Kokoontumiset syksyllä 28.8.2012 klo 8.30-11.00: Suomenkielisen perusopetuksen, varhaiskasvatuksen sekä perhe- ja sosiaalipalvelujen johtoryhmien yhteinen kokous / KÄRKITEEMAT 19.9. 2012 klo 13-14.30 ohjausryhmän kokous / 14.11.2012 klo 13-14.30 ohjausryhmän kokous / YHTEENVETOA SYKSYN TYÖSKENTELYSTÄ 20.11.2012 Lapsen oikeuksien päivän seminaari / 7
Asiantuntijaverkosto Jäsenet Helena Uitto, Kaisa Alaviiri, Virpi Mattila, Liisa Ollikainen, Mervi Wallin pj., Päivi Petrelius, Marjatta Jaakkola, Katja Louhio, Merja Nordling, Riikka Puusniekka Kokoontumiset syksyllä 2012 28.8.2012 klo 12-13.30 / Suunnitelman valmisteluprosessi, alustava sisältö&runko, alustava aikataulutus, työskentelytapa ja työnjako 7.9. 2012 klo12-15 / Kokous lokakuussa Kokous marraskuussa 20.11.2012 Lapsen oikeuksien päivän seminaari 8
SUUNNITELMAN RAKENNE ELINKAARIMALLILLA? Kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Nykyiset palvelut Kehittämisen suunta Toimenpiteet Toteutus, arviointi, seuranta 0-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat 13-17-vuotiaat 18-21-vuotiaat 9
Lapsen oikeuksien päivän seminaari 20.11.2012 Suunnitelman valmistelun päätapahtuma, osallistaa työntekijöitä ja kuntalaisia suunnitelmatyöhön. Kokoaa noin 400 lasta, nuorta, työntekijää, esimiestä, järjestön edustajaa jne. yhteiseen dialogiin hyvinvointityön tulevaisuudesta. Ohjelma valmistumassa, webropol-ilmoittautuminen alkaa syyskuussa. Seminaarin valmistelun yhdyshenkilöt sovittava, tavoitteena mahdollisimman monipuolinen osallistujajoukko. 10
Mitä suunnitelmalla voidaan saada aikaan Espoossa? 11
SELKEÄ, YHTEINEN TAHTOTILA SOVITUT PELISÄÄNNÖT Miten suunnitelma tehdään? JAETTU TIETOPERUSTA NÄKEMYS SIITÄ, MIHIN VOIMAVAROJA ON SUUNNNATTAVA SITOUTUMINEN YHTEISIIN TAVOITTEISIIN YHTEINEN JOHTAMINEN JA RAKENTEET 12 Kuva: Utu Ansaranta
Lapsella on Hoivattu Saa hoivaa ja huolenpitoa omassa perheessä tai muussa lapselle sopivassa hoivaavassa Onnistuva ympäristössä. Saa tukea oppimiseen, taitojensa, itseluottamuksensa sekä itsearvostuksensa vahvistamiseen kasvuympäristöissään. Terve Voi hyvin sekä fyysisesti että psyykkisesti. Pääsee tarvitsemansa tuen ja palvelujen Turvassa asiakkaaksi. hyväksikäytöltä, laiminlyönniltä ja vahingoittamiselta kotona, koulussa ja yhteisöissään. Aktiivinen Mahdollisuus hyvää kasvua ja kehitystä tukevaan leikkiin, virkistymiseen ja liikkumiseen. Arvostettu Tulee yhdessä vanhempiensa kanssa kuulluksi ja pääsee osallistumaan itseään koskeviin päätöksiin. Osallinen voimavaroista Saa apua tilanteissa, joissa uhkana on sosiaalinen, taloudellinen tai muu eriarvoisuus. oikeus olla Vastuullinen On aktiivinen vaikuttaja omassa elinympäristössään. saa tarvittavaa ohjausta ja valvontaa. Osallistuu yhteisöissään myös päätöksentekoon. Ympyrän kuva: Heidi Martikainen Päivi Petrelius, mukaillen Getting it right for every child, www.scotland.gov.uk
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kärkiteemat LUONNOS 19.9.2012
Päämäärä Tavoitteet (2016) Toimenpidekokonaisuudet Kärkiteema 1: LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS VAHVISTUVAT Lasten, nuorten ja perheiden arkielämä, toimintakyky, kyky myönteisiin lähisuhteisiin vahvistuvat. Lapset, nuoret ja perheet saavat tukea varhaisemmin omassa kasvuympäristössään. Lapset ja perheet hyötyvät saamastaan avusta ja tuesta. Lapsuuden kasvuolojen riskitekijät tunnistetaan ja niitä vähennetään mahdollisimman varhain. (täydennystä, korjaava, pysäyttävä) KUNTALAISILLE TARJOTAAN AKTIIVISESTI TIETOA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN PALVELUISTA JA TUESTA. KASVATUSKUMPPANUUS (VANHEMPIEN TOIMIJUUDEN JA ASIANTUNTIJUUDEN ARVOSTAMINEN) OHJAA KAIKKIEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISTÄ JA YHTEISTYÖTÄ VANHEMPIEN KANSSA. LASTEN JA PERHEIDEN LÄHIYMPÄRISTÖISSÄ VAHVISTETAAN YHTEISÖLLISIÄ TOIMINTOJA JA TARJOTAAN VERTAISTUKEA KAUPUNGIN LAPSIPERHEPALVELUISSA TUNNISTETAAN JA PURETAAN TUEN PIIRIIN HAKEUTUMISEN ESTEET. TUNNISTETAAN PIKKULAPSIVAIHEESTA ALKAEN LAPSUUDEN KASVUOLOIHIN LIITTYVÄT RISKITEKIJÄT JA VÄHENNETÄÄN NIITÄ. LAPSIKÖYHYYDEN JA PERHEIDEN YLISUKUPOLVISEN HUONO-OSAISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI TYÖSKENNELLÄÄN MONIALAISESTI. Aikataulu: elokuu syyskuu lokakuu marraskuu tammikuu 15
Päämäärä Tavoitteet (2016) Toimenpidekokonaisuudet Nuorten hyvinvointi ja terveys, kyky selviytyä koulunkäynnistä ja kyky ylläpitää myönteisiä lähisuhteita vahvistuvat. Nuorten hyvinvointia vahvistetaan nuorten omissa ympäristöissä, kuten kouluissa, kotona ja harrastuksissa. Kärkiteema 2: NUORTEN HYVINVOINTI VAHVISTUU JA AKTIIVINEN OSALLISUUS VAHVISTUU Maahanmuuttajanuorten (täydennystä) hyvinvointi, terveys, kyky selviytyä koulunkäynnistä sekä kyky ylläpitää myönteisiä lähisuhteita vahvistuvat. Nuoruuden kasvuolojen riskitekijät tunnistetaan ja niitä vähennetään mahdollisimman varhain. (täydennystä, korjaava, pysäyttävä) Aikataulu: elokuu syyskuu lokakuu marraskuu tammikuu 16
Päämäärä Tavoitteet (2016) Toimenpidekokonaisuudet Kärkiteema 3: LASTEN JA NUORTEN PALVELUT TOIMIVAT ASIAKAS- LÄHTÖISESTI Lasten ja aikuisten peruspalvelut toimivat tasalaatuisesti. Peruspalvelujen rooli hyvinvointityössä on selkeä ja mahdollisuudet siihen vahvistuvat. Lapset ja perheet saavat tarvitsemansa tuen oikeaan aikaan omiinlähiympäristöihinsä. Tuki on hyvin koordinoitua ja perustuu eri toimijoiden verkostomaiselle yhteistyölle. Hyvinvointityön johtaminen, rakenteet ja toimintakulttuuri mahdollistavat asiakaslähtöisen yhteistyön lasten ja perheiden hyväksi. VAHVISTETAAN HYVINVOINTITYÖN TOIMINTAKULTTUURIA, JOSSA LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KANSSA TEHTÄVÄN HYVINVOINTITYÖN VASTUU ON PERUSPALVELUISSA. ERITYISPALVELUT TUKEVAT PERUSPALVELUITA TÄSSÄ TEHTÄVÄSSÄ. KONSULTOIMALLA, JALKAUTUMALLA JA TUKEMALLA VERKOSTOMAISTA TYÖSKENTELYÄ VARMISTETAAN PERUSPALVELUJEN MAHDOLLISUUDET RIITTÄVÄÄN JA TASALAATUISEEN HYVINVOINTITYÖHÖN SUUNTAAMALLA VOIMAVAROJA ERITYISESTI ALUEILLE JA YKSIKÖIHIN, JOISSA TARVE ON SUURIN. LUODAAN PERUS- JA ERITYISPALVELUILLE SEKÄ AIKUISTEN PALVELUILLE YHTEISET HYVINVOINTITYÖN PELISÄÄNNÖT, JOIDEN AVULLA VARMISTETAAN, ETTÄ VIRANOMAISYHTEISTYÖ LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KANSSA TEHTÄVÄSSÄ TYÖSSÄON HYVIN KOORDINOITUA JA SUJUVAA. MÄÄRITELLÄÄN HYVINVOINTITYÖN KESKEISET OSAAMISTARPEET. VAHVISTETAAN TYÖNTEKIJÖIDEN OSAAMISTA LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUIDEN KOHTAAMIS-, MUUTOS- JA VERKOSTOTYÖSSÄ SEKÄ PALVELUJÄRJESTELMÄN HALLINTAAN LIITTYVÄSSÄ OSAAMISESSA. Aikataulu: elokuu syyskuu lokakuu marraskuu tammikuu 17