VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA Tiina ja Jyrki Heinonen Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 10.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY -keskukset (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013)
JOHDANTO Jotta vasikasta voi kasvaa ja kehittyä tuottava lypsylehmä, kasvatus alkaa jo ensimmäisestä elinpäivästä lähtien. Ensimmäisten elinkuukausien aikana on varmistettava vasikan riittävä ravinnonsaanti, sillä edelleen osalla tiloista esiintyy vasikoiden aliruokintaa (Vasikoiden hoito-opas 2005, 20). Vasikoiden vastustuskyky on heikko ja ternimaito sisältää emon verestä tulleet vasta-aineet. Vasta 2 kk iässä vasikan omalla puolustuskyvyllä alkaa olla merkitystä. Vasikalle ternimaidon paras mahdollinen imeytyminen varmistetaan, kun ensimmäisen vuorokauden aikana annetaan hyvälaatuista ternimaitoa 4 6 litraa jaettuna vähintään 4 annokseen, ensimmäinen juoma-annos mahdollisimman pian syntymän jälkeen, viimeistään 4 tunnin kuluessa poikimisesta. Vasikan kasvaminen ja kehittyminen varmistetaan, kun ternijuoton jälkeen vasikalle annetaan täysmaitoa 3 4 krt/päivä ja noin 2 l/kerta (Hartikainen 2006). Juottomäärä on siten vähintään 6 8 litraa päivässä. Hyvällä rehuhygienialla ja puhtailla olosuhteilla voidaan osaltaan ennaltaehkäistä vasikan sairastumista ja sitä kautta kasvun heikkenemistä. Vasikoiden yleisin sairaus on ripuli, ja yhtenä syynä siihen ovat ruokinnalliset ongelmat kuten likaiset astiat/välineet ja huono hygienia (Pyörälä 2005, 1). Töiden sujumista ja hygieenisyyttä voidaan parantaa tekemällä rutiinit mahdollisimman yksinkertaisiksi ja selkeiksi, mutta myös järjestämällä työskentelypaikat siten, että niissä on helppo tehdä työtä sekä pitää etäisyydet lyhyenä. Tämä vähentää askelia ja säästää työaikaa. Lyhyet etäisyydet myös keventävät työtä, koska kantomatkat lyhenevät. Vierailimme tilalla, missä navetassa on erillinen vasikkahuoltotila yksilökarsinoiden lähellä. Selvityksen ovat tehneet Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen Kilpailukykyä Maidontuotantoon - hankkeessa. TILA Luhangassa Keski-Suomessa on Tiina ja Jyrki Heinosen maitotila. Tilalla rakennettiin parsinavetta lietelantajärjestelmällä vuonna 1983. Navettaa on peruskorjattu ja remontoitu 1990 -luvun puoli- 2
välissä ja samalla saatiin 5 lehmäpaikkaa lisää navetan seinien sisäpuolelle. 2000 -luvun alussa vaihdettiin lypsykone ja lypsy-yksiköt. Tällä hetkellä tilalla on 29 lypsylehmää + nuorkarja. - Keskituotos: 10 400 kg/lehmä/vuosi - Lypsy-yksiköt: 4 kpl, MilkMaster, irrottajat - Lypsyaika: 1,5 h/kerta/1 hlö - Väkirehurobotti: 6 krt/päivä TAVOITTEET - Vasikoiden juottaminen sujuvasti ja tähän liittyvien asioiden sijoittaminen yhteen paikkaan. - Hyödyntää navettaan rakennettu tila päivittäisissä rutiineissa ja helpottaa työtä. TOIMINTAPERIAATE Parsinavetassa maitohuoneen, toimiston ja sosiaalitilan yhteyteen on rakennusvaiheessa tehty oma tila navetan puolelle. Nykyään tilaa käytetään pääasiassa vasikkahuoltotilana yksilökarsinoissa oleville juottovasikoille. (Kuvio 1.) Vasikoiden yksilökarsinat on sijoitettu toisen parsirivistön päätyyn, lähelle vasikkahuoltotilaa. Matka huoltotilasta vasikoiden yksilökarsinoille on noin 6 m. KUVIO 1. Parsinavetassa yksilökarsinoissa oleville juottovasikoiden huoltotila on sijoitettu parsinavetan yhteyteen, lähelle vasikoiden yksilökarsinoita. Etäisyys näiden välillä on 6 m. 3
Huoltotilan mitat ovat 2 m x 2 m eli pinta-ala on 4 m 2. Tilassa on mm. pyykinpesukone, lämminvesivaraaja, vasikoiden juottoon liittyvät tarvikkeet sekä maidon lämmitin. Pyykinpesukoneessa pestään lypsyssä käytettävät liinat. Lämminvesivaraa lämmittää lypsylehmille juomavettä. Oikean puoleisella seinustalla on iso ikkuna, mikä tuo luonnonvaloa tilaan, eikä kesällä tarvitse välttämättä käyttää tilassa lisävalaistusta. (Kuvio 2.) KUVIO 2. Huoltotilan pinta-ala on 4 m 2. Tilassa on myös pyykinpesukone lypsyssä käytettäville liinoille ja lämminvesivaraaja. Vasikoiden huoltotilassa on teräksinen tiskiallas, joka on hankittu käytettynä muutamalla kymmenellä eurolla. (Kuvio 3.) Tiskialtaasta jätevesi ohjataan navetan lietesäiliöön. Välillä tila ohjaa käytetyn veden ämpäriin, joka kaadetaan lantakouruun parsirivistön päähän lannan juoksevuuden parantamiseksi. KUVIO 3. Teräksinen tiskiallas on kestävää materiaalia ja helppo pitää puhtaana. Vähän käytetty tiskiallas maksoi muutaman kymmenen euroa. 4
Vasikat ovat yksilökarsinoissa noin 2 viikkoa, jonka jälkeen ne totutetaan hapanjuottoon ja siirretään suurin piirtein saman ikäisten vasikoiden kanssa ryhmäkarsinaan. Jos vasikoita on vain muutama, niin silloin vasikat saavat olla juoton loppuun asti karsinoissa eli 2 kk ikään. TYÖMENEKKI Tilalla juottovasikat juotetaan 4 krt/päivä aamulla ennen lypsyä, aamupäivän tarkistuksen yhteydessä, iltapäivällä ennen lypsyä ja iltalypsyn jälkeen. Vasikat saavat maitoa 2 l/kerta eli yhteensä 8 litraa päivässä. Muutamalla ensimmäisellä kerralla vasikat juotetaan tuttipullosta, mutta heti kun ne ovat oppineet juomaan tutista, siirrytään tuttisankoon. Juoton jälkeen tuttisankoja ei oteta pois, vaan jätetään paikalleen, jotta vasikat saavat imeä tarvittaessa tuttia. Vasikoiden juottamiseen tuttisangolla kuluu kerralla karkeasti noin 5 7 min/kerta/2 vasikkaa. Päivässä työaika on noin 20 28 min/2 vasikkaa. Tosin samassa ajassa juottaa myös neljä vasikkaa. Useamman kerran päivässä juotettavat vasikat lisäävät juottoon käytettävää työaikaa. Työaika koostuu lähinnä maidon lämmittämisestä ja astioiden/laitteiden pesemisestä. Matka huoltotilan ja vasikkakarsinoiden on niin lyhyt, että siirtymiseen menee aikaa vain muutama sekunti per suunta. HAVAINNOT TOIMINNASTA Pienestä pinta-alasta huolimatta vasikkahuoltotila on ison tuntuinen ja yksi ihminen mahtuu työskentelemään ilman ongelmia. Erillisessä huoltotilassa astiat ja koneet pysyvät puhtaampana verrattuna siihen, että ne olisi sijoitettu johonkin navetan nurkkaan. Huoltotilassa navetassa käytettävien ämpäreiden ja lypsyliinojen pesu muualla kuin maitohuoneessa edistää maidon varastointitilan hygieniaa ja puhtaana pysymistä. Iso tiskiallas helpottaa astioiden pesemistä ja puhtaana pitoa, kun pöytätilaa on riittävästi ja tilaa tehdä työtä. Tiskialtaan teräspinta on kestävä sekä helppo pitää puhtaana ja hygieenisenä. Myös 5
työergonomia on parempi, sillä ennen tiskiallasta juomat tehtiin siten, että sangot olivat lattialla ja työasento oli kumarassa. Tilalla vasikat juotetaan 4 krt päivässä. Vasikoille jätetään tuttisangot paikoilleen juoton jälkeen noin 5 10 minuutiksi, jotta ne saavat halutessaan imeä/natuuttaa tuttia ja kolistella sankoa. Vasikat eivät huutele tai ime tuttia juottojen välillä. Useamman juottokerran on havaittu rauhoittavan vasikoita, eivätkä ne hötkyile, kun maitoa tuodaan. Useampi juottokerta päivässä antaa vasikoille myös mahdollisuuden tyydyttää imemistarvetta, eivätkä vasikat ime karsinarakenteita tai viereisessä karsinassa olevaa toista vasikkaa väliaidan raosta. Vasikkahuoltotilaa voidaan hyödyntää myös mm. eläinlääkärin ja seminologin käynnin yhteydessä. Laskutilaa sopivalla korkeudella on välineille ja laukuille. Teräspinta on helppo desinfioida käynnin jälkeen. Tulevaisuudessa tila on suunnitellut huoltotilaan kaappia, mihin astiat ja ämpärit saadaan paremmin suojaan ilmankosteudelta ja navettailmassa olevasta pölystä. POHDINTA 30 lypsylehmän navetoissa syntyy noin 2 3 vasikkaa kuukaudessa, jos lehmät poikivat tasaisesti ympäri vuoden. Kerralla juotettavia vasikoita ei ole kovin montaa, joten juoton automatisointi ei aina ole taloudellisesti järkevää. Ternijuotossa vasikat juotetaan joka tapauksessa käsin, ilman työtä helpottavaa automatiikkaa. Useamman kerran päivässä juotettavat vasikat lisäävät juottoon käytettävää työaikaa. Useimmilla tiloilla vasikoille annetaan maitoa 2 x 3 l/päivä. Tällä tilalla vasikat juotetaan 4 krt päivässä, mikä lähes kaksinkertaistaa juottoon kuluvan työajan. Vasikkakarsinoiden ja huoltotilan lyhyt etäisyys vähentää työaikaa ja fyysistä rasitusta, kun maitoa ei tarvitse kantaa pitkiä matkoja, vaikka kaikissa neljässä karsinassa olisi vasikka. Huoltotilassa on tilaa tehdä työtä ja riittävästi pöytäpinta-alaa. Työn tekemisen vaivattomuus ja hyvä ergonomia lisäävät työmotivaatiota ja parantaa työn jälkeä. Toimivat ja työtä helpottavat huoltotilat eivät tarvitse olla pinta-alaltaan isoja tai rakennettu kalliisti. 6
LÄHTEET Hartikainen, K. 2006. Näin kasvatat hyvän ternivasikan. Maatilan Pellervo 12/2006. Viitattu 20.3.2012. http://www.pellervo.fi/maatila/mp12_06/ternivasikka.htm Pyörälä, S. 2005. Nautojen sairaudet Vasikkaripulit. Viitattu 20.3.2012. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/ela/sarjat/oppimateriaalia/6/13_vasikkaripulit.pdf Vasikoiden hoito-opas. 2005. Valio Oy. Viitattu 3.5.2012. http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/katsevasikkaan/aineistot/vasikkaopas_2005.pdf 7