Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen
Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon jatkuvuus selvillä vs. ratkaisematta
Tuotantoketjun tarkastelu kasvintuotannosta lopputuotteiksi Rehuviljatuotanto Kylvö ja muokkaus Suorakylvö vai perinteinen tai näiden yhdistelmä Suorakylvö on haasteellinen: kylvön ajoitus, rikkakasvit ja puinti Sadon määrä vaihtelee 0,5 5,5 tn/ha Suorakylvöllä energian säästö 300 kwh/ha Esimerkki tilalla rehuviljan tuotantoala 200 ha/a = energian säästö 60 000 kwh/a, joka tarkoittaa n. 6000 l polttoöljyn säästöä.
Sadon korjuu ja käsittely Leikkuupuinti tai korjuu kokovilja säilörehuksi Puinti, säilöntä ja varastointi Energian kulutus eri säilöntä menetelmillä kwh/tn (esimerkkitila) kwh/a kwh/a Jyväsäil öntä Murskes äilöntä Ilmatiivi ssäilöntä Lämmini lmakuiv kwh/a 24 390 20 880 25 020 207 810
Nurmirehujen tuotanto Nurmen perustaminen Suojaviljan kanssa Suojakasvuston kanssa: vilja, herne lisäksi nurmi- ja nurmipalkokasveja Nurmien ylläpito perinteinen tapa, nurmen ikä 3-4 vuotta täydennyskylvöin 2 vuodesta alkaen, nurmen ikä 5-7 vuotta esimerkki 80 ha/a vähemmän uudistettavia hehtaareita tarkoittaa 21 700 kwh/a = 2100 l polttoöljyä
Nurmisäilörehun sadonkorjuu, säilöntä ja rehustus Sadonkorjuu ajosilppuri silppuava neoukinvaunu paalaus Esimerkki: korjuu 1 kerran vs. 2 kertaa kesässä (puna-apila) Rehuyksikköä/ha ja sen laskennallinen vaikutus energian kulutukseen: Esimerkki tila 180 ha 4300 ry/ha 580 kwh/ha = 10 200 l/a 130 ha 6000 ry/ha 580 kwh/ha = 7 300 l/a Rehustus seosruokinta erillisruokinta Esimerkki: tarkkuussilppurilla korjattu rehu vs. paalirehu
Energian kulutus tuotantorakennuksissa Valaistus Navetta (valaistusohjelma) Emakkosikala (valaistusohjelma) Broilerihallit (valaistusohjelma) Lihanautakasvattamo (loppukasvatus) Valaistusaika vaihtelee 2 tunnista 10 tuntiin/vrk Lihasikala Valaistusaika vaihtelee 3 tunnista 10 tuntiin/vrk
Esimerkki: 700 eläimen emakkosikala Valaistustarve 15,4 kw (22 W/eläinpaikka) Esimerkki sikalan valaistuksen energian kulutus vuodessa kwh/a 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000-56 210 34 889 28 105 58 W 36 w LED Valaisin tyyppi
Ilmanvaihto ja lämmitys Navetta ja lihanautakasvattamot Painovoimaan perustuva ilmanvaihto mahdollinen Emakko- ja lihasikala Koneellinen ilmanvaihto tarvitaan Ilmanvaihdolla suuri merkitys lisälämmityksen tarpeeseen, keskimääräinen lisälämmön tarve 36 kwh/m 3 (TTS), esimerkkitilalla lisälämmön tarve 81,5 kwh/m 3 J1
Slide 9 J1 Jenny; 27.2.2011
Ruokinnan laitteet Emakkosikalat Lihasikalat -> ruokintalaitteiden energian kulutus ei merkitsevä kokonaisenergian kulutukseen nähden Navetta Lihanautakasvattamo -> ruokintalaitteiden energian kulutus jopa yhtä suuri kuin rehun korjuun energian kulutus (tarkkuussilputtu rehu vs. paalirehu)
Lannan käsittely tuotantorakennuksissa Navetta, sikala ja lihanautakasvattamo Painovoimaan perustuva ei vaadi energiaa ulkopuolista energiaa ja on toimintavarma Koneellinen lannan siirto kokoojakouruun (pumppaus lietesäiliöön) Esimerkki: Tilalla 4000 m 3 lietettä/a, lannankäsittelymenetelmästä riippuen energiankulutuksen vaihtelu 15760 kwh- 36800 kwh (Hörndahl 2007)
Lietteen pumppaus, siirto ja levitys Lietteen fraktiointi ja tuotteistaminen on kotieläintuotantoketjun keskeinen kehittämisen (tutkimuksen) kohde Lietteen tuotteistaminen on väline kasvintuotanto- ja kotieläintilojen yhteistyön perusteeksi (positiivinen riippuvuussuhde) Luo kestävän perustan ravinteiden kierrätykseen ja mahdollisesti bioenergian tuottamiseen maatila kokoluokassa Suurimpien tilojen metaanin (CH 4 ) tuotantopotentiaali on täydennettynä säilörehusyötteillä TS 10% polttoöljyksi muunnettuna 50 000-200 000 l/a