Ilmastonmuutos ja terveys Johtava tutkija Timo Lanki Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuopio
Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen hyvin monella tavoin: suoraan, välillisesti, torjuntatoimien kautta Usein vaikutukset vaikeasti ennakoitavissa, sillä toisistaan riippuvia muuttujia paljon ja vaikutusketjut usein monimutkaisia Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia tutkittu huomattavasti vähemmän kuin esim. vaikutuksia ekosysteemeihin Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen myös Suomessa Ei näy julkisessa keskustelussa Kaikki vaikutukset eivät haitallisia (esim. pakkasten väheneminen) Torjuntatoimien hyödyt ja haitat korostuvat ainakin lyhyelläkeskipitkällä välillä Suorempia haittavaikutuksia havaittavissa silti jo nyt esim. helleaaltojen, rankkasateiden ja punkkien yleistymisen myötä
A Human Health Perspective on Climate Change, 2010, NIEHS
Uusi SOTERKO-ohjelma, 2015- SOTERKO= sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Ilmastonmuutos ja terveys ohjelma: THL, TTL, SYKE, IL, VATT, Evira Ohjelman tavoitteita: Lisätä yhteistyötä tutkimuslaitosten välillä Lisätä tutkimusta ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista Muodostaa kokonaiskuva vaikutuksista Tiedottaa, vaikuttaa -terveysnäkökohdat huomioon päätöksenteossa Ohjelman teemoja Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat ja niihin liittyvät terveyshaitat Ilmastonmuutoksen muut vaikutukset (esim. infektiotaudit) Ilmastonmuutoksen torjuntatoimien vaikutukset (Ilmastonmuutoksen globaalit vaikutukset)
Helleaaltojen terveyshaitat Helleaallot todennäköisesti yleistyvät ja pahenevat tulevaisuudessa Myös lyhyempiaikaiset korkeat lämpötilat yhteydessä terveyteen Pakkanen aiheuttaa haittoja jatkossakin Michelozzi ym. Epidemiol 2008 Vaikutuksia lisää kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen Suomessa varauduttu huonosti helleaaltoihin, myös terveydenhuollon yksiköissä Asumisterveysasetukseen tulossa toimenpideraja sisälämpötilalle Jäähdyttävä ilmastointi herkkiin kohteisiin Mahdollisuudet yhdyskuntasuunnittelun keinoin vähentää rakennusten lämpökuormaa?
Kuolleisuus helleaaltojen aikana Kuolinsyy 2003 2010 Kokonais, ei-tapaturmainen 220 (169-268) 309 (237-375) Verenkiertoelinsairaudet 107 (74-137) 163 (113-210) Iskeemiset sydänsairaudet 51 (24-75) 73 (35-108) Aivoverisuonisairaudet 19 (2-33) 21 (2-37) Hengityselinten sairaudet 21 (2-37) 12 (1-21) Pitkäaikainen keuhkosairaus 11 (3-17) 14 (4-21) Mielenterveyden häiriöt 51 (35-64) 47 (33-59) Hermoston sairaudet 30 (16-40) 94 (56-125) Terveydenhuollon toimintayksikkö 193 269 Muu paikka 27 39 Koko Suomi, ei Lappi/Ahvenanmaa Kollanus & Lanki, Duodecim 2014
Ilmastonmuutos ja juomavesi Mikrobien lähteet: ihmisasutus (jätevedet, maatalous, teollisuus), eläinkunta, kasvusto verkostoissa, leväkasvustot Sateisuuden lisääntyminen àravinne- ja mikrobihuuhtoutumien lisääntyminen Lisäksi rankkasateet ongelma jätevesilaitoksille Tulvien yleistyminen àedistää vesien imeytymistä pohjeveteen Pintavesien lämpeneminenàedistää levien kasvua, nopeuttaa mikrobien tuhotumista Sinilevät vaikuttavat luonnollisesti myös uimiseen Ilmaston lämpeneminenà mikrobien kasvun tehostuminen vesijärjestelmissä Leudot talvetà pohjavesien likaantumista myös talvella
Eläinten välittämät taudit I Ilmastonmuutos vaikuttaa niin suoraan eläimistä kuin hyönteisten välitykselläkin leviävien tautien esiintymiseen Hyönteisvälitteisissä taudeista ilmasto vaikuttaa niin isäntäeläimiin, hyönteisiin kuin itse mikrobeihinkin (usein monimutkainen kierto) Ilmastonmuutoksen ohella tautien esiintymiseen vaikuttaa paljon kansainvälinen kauppa ja matkailu Eurooppaan tulee leviämään uusia tauteja esim. Dengue-kuume, joka tuskin kuitenkaan leviää Suomeen Hyttysvälitteinen Pogostan-tauti (virus) levinnyt Suomeen (ensimmäisen kerran 1974), ainakin osasyynä ilmastotekijät Ilmastonmuutoksen vaikutusta jänisruttoon (bakteeri) vaikea ennustaa, myyräkantojen vaihtelulla suuri merkitys
Eläinten välittämät taudit II Ilmastonmuutoksen herkimpiä indikaattoreita ovat puutiaisvälitteiset taudit Erityisesti talven ankaruus/pituus rajoittaa esiintymistä Puutiainen levinnyt yhä pohjoisempaan, myös muut tekijät kuin ilmastonmuutos vaikuttavat leviämiseen Puutiaisaivokuumetta tavattu Suomessa yhä enemmän ja yhä pohjoisempana Myös borrelioosi yleistynyt Tulevaisuudessa Suomessa todennäköisesti myös uusia puutiaisvälitteisiä tauteja Jotkin suoraan eläimistä leviävät taudit voivat yleistyä esim. petojen yleistyessä Myyräekinokokki (loinen) saattaa levitä Suomeen Myös Rabies saattaa levitä Myyräkuume saattaa jopa vähentyä myyräsyklien heikentyessä
Muita ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia Sateisuuden lisääntyminen, rankkasateet, viistosateet, lämpötilan kohoaminen à kosteusvaurioiden yleistyminen/paheneminen rakennuksissa! Matalaenergiatalot muodostavat oman haasteensa Vähäisempi ilmanvaihto, paksummat eristeet Pilvisyyden lisääntyminen, lumipeitteen väheneminen à kaamosoireiden ja suoranaisen masennuksen lisääntyminen Muutokset siitepölyn pitoisuuksissa ja koostumuksessa à allergiaoireiden lisääntyminen Nollakelien yleistyminen, liukkaus à tapaturmat Muutokset ilmansaastepitoisuuksissa Muutokset alailmakehän otsonipitoisuudessa Muutokset katupölykauden pituudessa? Nastarenkaiden tarve? Metsäpalojen yleistyminen à kaukokulkeuma
Metsäpalot Metsäpalosavut ja tulehdus Calgary 2010, Jim Hainstock Pienhiukkaspitoisuudet metsäpaloista Huttunen ym. Environmental Research 2013 Kollanus ym., käsikirjoitus
Muutokset energiantuotannossa Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen Ilmansaasteista n. 2000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain Mahdollisuus vähentää selvästi ilmansaasteiden terveyshaittoja Tuulivoiman voimakas rakentaminen Melukysymykset usein ratkaisevia sijoittamisessa Tieteellistä tutkimustietoa tuulivoimamelusta hyvin vähän Häiriintymistä ja unihäiriöitä eittämättä esiintyy, jos tuulivoimala sijoitetaan liian lähelle asutusta asetus tuulivoimamelun ohjearvoista tekeillä Puun pienpolton lisääntyminen Ei ole syytä pitää biomassa palamishiukkasia vähemmän haitallisina kuin kaupunki-ilman hiukkasia (WHO, REVIHAAP-projekti, 2013) Ilmansaasteet luokiteltiin syöpää aiheuttaviksi 2013 Puunsavu sisältää hyvin runsaasti karsinogeenisiä yhdisteitä
Puunpoltto Residential Heating with Wood and Coal: Health Impacts and Policy Options in Europe and North America, WHO 2015
Puunpoltto on yhteydessä tulehdukseen Kaukokulkeuma Liikenne Biomassan poltto Suola Teollisuus Pienhiukkasten 5-pv keskiarvopitoisuus vs. tulehduksen indikaattorit, Tulos ilmoitettu 1 ug/m 3 hiukkaspitoisuuden lisäystä kohti Siponen ym. Occupational and Environmental Medicine 2015
Yhdyskuntasuunnittelu ja terveys Yhdyskuntien tiivistäminen tehtävä terveyshaitat minimoiden ja hyödyt maksimoiden Tieto lisääntynyt liikenteen ilmansaasteiden haitoista Pitkäaikainen altistuminen erityisen haitallista Pakokaasut ja katupöly Tiivistäminen uhkaa lisätä altistumista paikoitellen Yhdyskuntasuunnittelu vaikuttaa monin tavoin terveyteen Liikennemelu: valtioneuvoston periaatepäätöksen (2004) tavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta Noin miljoona suomalaista asuu melualueella, ei vain viihtyisyyshaitta Liikunta: fyysisen aktiivisuuden mahdollistavalla ympäristöllä suuri merkitys terveydelle à esimerkki mahdollisuudesta saavuttaa terveyshyötyjä ilmastonmuutoksen torjunnan kautta Viheralueet: ei vain viihtyisyystekijä, yhteys myös terveyteen?
Yöajan melu ja unihäiriöiden esiintyminen 2.4 2.2 2 Noise-sensitive Not noise-sensitive Odds ratio (95% CI) 1.8 1.6 1.4 1.2 1 0.8 0.6 0.4 <40dB 40-45dB 45-50dB 50-55dB >55dB Helsinki/Vantaa; meluherkkyyden indikaattorina taipumus ahdistuneisuuteen Halonen ym., Environmental Health Perspectives 2012 THL
Kasvillisuus lieventää hellettä kaupungeissa
Pitkäaikaisen ilmansaastealtistumisen haitat Vilkkaan tien (> 10000 autoa/vrk) läheisyydessä asumisen haitoista enenevästi näyttöä Lisää hengitystieoireita ja astmakohtauksen riskiä Kalkkeuttaa verisuonia ja lisää sepelvaltimotaudin riskiä? Lisää astman kehittymisen riskiä? Hidastaa lasten keuhkojen kehitystä? Lyhentää elinikää vaan kuinka vähän/paljon? Äidin altistuminen riskinä ennenaikaiselle synnytykselle ja pienipainoisuudelle? Liikennemelun merkitys? Uusia mahdollisia sairausryhmiä Nivelreuma? Diabetes? Leukemia? Alzheimerin tauti? Autismi? Lasten korvatulehdukset?
Lähimmän tien liikennetiheys ja tulehdus 40 C-reaktiivinen proteiini 20 %-change 0-20 -40 Reference: <1,000 vec/day 1,000-5,000 vec/day 5,000-10,000 vec/day >10,000 vec/day KORA SAPALDIA FINRISK TWINGENE pooled Lanki ym. Environmental Health Perspectives 2015
Ilmanlaatuvyöhykkeet Pääkaupunkiseutu / Helsingin seudun ympäristöpalvelut Suositusetäisyys uudisrakentamisessa ja herkissä kohteissa (koulut, päiväkodit ja leikkikentät, asukaspuistot, vanhusten palvelutalot, sairaalat)
Kuinka lähelle vilkasta tietä voi rakentaa? Mallinnetut hiukkaspitoisuudet liikenneväylän (kehä 3) varrella
Suojaetäisyyden merkitys (LILA-projekti, HSY) Asuinrakennukset, avoin tieympäristö, pienhiukkaset Riskin lisäys taustariskiin suhteutettuna Tapaukset: kuolemat / 1000 asukasta (perusväestö) / 10 v. Ei suojaetäisyyttä Minimietäisyys Suositusetäisyys Ajoneuvoa/vrk Etäisyys (m) Riskilisä Tapaukset Etäisyys (m) Riskilisä Tapaukset Etäisyys (m) Riskilisä Tapaukset 5000 0 0.4% 0.3 10 0.21% 0.16 10000 0 0.8% 0.6 7 0.50% 0.4 20 0.28% 0.21 20000 0 1.1% 0.9 14 0.59% 0.4 40 0.31% 0.23 30000 0 1.7% 1.3 21 0.71% 0.5 60 0.34% 0.26 40000 0 2.3% 1.7 28 0.79% 0.6 80 0.36% 0.27 50000 0 2.8% 2.1 35 0.85% 0.6 100 0.38% 0.28 60000 0 3.4% 2.6 42 0.90% 0.7 120 0.38% 0.29 70000 0 4.0% 3.0 49 0.94% 0.7 140 0.39% 0.29 80000 0 4.5% 3.4 56 0.97% 0.7 150 0.42% 0.32 90000 0 5.1% 3.8 63 0.99% 0.7 150 0.47% 0.36 100000 0 5.7% 4.3 70 1.01% 0.8 150 0.53% 0.40 Vertaa: Liikennekuolemat: 0.4 / 1000 hlö / 10 v. Passiivinen tupakointi ja kuolleisuus (isk. sydäntauti + keuhkosyöpä): 4 / 1000 alt. / 10 v. UV-säteily ja ihosyöpäkuolleisuus: 0.3 / 1000 hlö / 10 v
Kaupunkien vetovoima? YRTTI-tutkimus Onko liikennemelulla ollut merkittävää vaikutusta asuinpaikkanne valintaan? N=1112 Onko liikenteen ilmansaasteilla (pakokaasut/katupöly) ollut merkittävää vaikutusta asuinpaikkanne valintaan? 24.4.2015 Esityksen nimi / Tekijä 23
Altistuminen liikenteessä TRANSPHORM-tutkimus Huomioitava kevyen liikenteen väyliä suunniteltaessa Terveyshyödyt (liikunta) silti haittoja suuremmat Huom. Pitoisuudet suhteellisia