VUOSIKERTOMUS 2012 LUONNOS

VUOSIKERTOMUS 2012 LUONNOS 1

SISÄLLYS Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus 3 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 5 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma 12 Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelma 27 Seksuaaliterveyden kehittämisohjelma 38 Monikulttuurista yhteiskuntaa edistävä kehittämisohjelma 41 Väestöntutkimuslaitos 53 Hallinto 59 Tilinpäätös 31.12.2012 64 Liitetiedot 78 2

TOIMINTAKERTOMUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus Toimintavuonna työmme painopisteitä olivat perheiden ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, seksuaaliterveys ja monikulttuurinen yhteiskunta. Tavoitteitaan liitto toteutti vaikuttamalla päättäjiin ja asiantuntijoihin, edistämällä vertaistukitoimintaa maahanmuuttajien parissa, tuottamalla järjestölähtöisiä palveluja sekä harjoittamalla tutkimustoimintaa. Vuonna 2012 keskeisempiä vaikuttamistyön painopisteitä Väestöliitolle olivat kunnallisvaalit ja presidentinvaalit. Kunnallisvaaliohjelman teemoina olivat mm. kattavat peruspalvelut, ongelmien ennaltaehkäisy, laadukas varhaiskasvatus sekä nuorten hyvinvoinnin tukeminen. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli ihmisten elämään liittyvien asioiden havaitsijana sekä vertaistuen ja yhteisöllisyyden luojina. Järjestöt ovat kunnille tärkeä voimavara ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa ja monet järjestöt ovat myös palvelujen tuottajia. Väestöliitto painotti kunnallisvaaliohjelmassaan, että kuntien ja järjestöjen yhteistyötä kannattaa kehittää entisestään. Samoin Väestöliitto korosti lähipalvelujen merkitystä perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Yhteiskunta on monikulttuuristunut ja myös maahanmuuttajajärjestöt pitää saada paremmin osaksi päätöksentekoa ja kotoutumislain toimeenpanoa. Presidentinvaaleissa Väestöliitto haastoi presidenttiehdokkaat vastaamaan nuorten ja perheiden hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin sekä globaalin kehityksen ja väestönkasvun haasteisiin. Väestöliitto on ollut aktiivisesti mukana harvinaisten sairauksien potilasjärjestöjen Suomen kattojärjestön perustamisessa. Vuoden 1.1.2013 lähtien Väestöliiton Perinnöllisyysklinikka siirtyi Rinnekotisäätiön alaisuuteen ja sen toiminta jatkuu Rinnekotisäätiön Noriokeskuksena. Väestöliiton vaikuttamistyöhön kuuluu myös lainsäädäntöön vaikuttaminen. Viime vuonna Väestöliitto jätti lausunnot asiantuntijaavusteisten huoltajariitojen sovittelusta ja sijaissynnytysjärjestelyistä sekä vetoomuksen sosiaali- ja terveysministeriölle lainsäädännön ja/tai viranomaisohjeiden saamiseksi poikien ympärileikkauksesta. Perheiden hyvinvointia edistettiin tukemalla vanhemmuutta ja parisuhdetta nettivastaanottoja pitämällä, järjestämällä ryhmäkeskusteluja sekä sähköpostineuvonnan kautta. Kuuden kumppanuusjärjestön kanssa jatketusta maksuttomasta verkkopalvelusta vauvaperheiden vanhemmille saatiin hyviä kokemuksia. Väestöliiton asiantuntijuus parisuhdekysymyksissä oli näkyvästi esillä mediassa. Perheystävällisyyttä työ- paikoilla edistettiin. 3

Väestöliitto valmisteli esityksen Vuoden Isä - palkinnon ehdokkaista. Nuorten hyvinvointia edistettiin erityisesti seksuaaliterveyskysymyksissä ja aggression hallinnassa. Poikien ja nuorten m iesten syrjäytymistä ehkäistiin Poikien puhelin - ja Varusmiespuhelin palveluilla. Ne toimivat myös tärkeänä tietolähteenä nuorten miesten ajankohtaisista ongelmista. Seksuaaliterveyttä edistettiin sekä kotimaassa että kansainvälisellä tasolla. Seksuaalineuvojakoulutusta jatkettiin ja koulutettiin terveydenhuollon ammattilaisia. Seksuaaliterveysklinikan asiantuntijat olivat mukana valmistelemassa seksuaaliterveyden standardit Euroopassa -asiakirjaa yhdessä WHO:n Euroopan aluetoimiston kanssa. Väestöliiton edustaja oli myös mukana Suomen virallisessa delegaatiossa YK:n väestö- ja kehityskomission kokouksessa. Väestöliiton asiantuntijat edistivät globaaleja seksuaaliterveysoikeuksia toimimalla Eduskunnan Väestöja kehitysryhmän sihteeristönä ja asiantuntijana. Seksuaaliterveyteen ja naisten ja tyttöjen asemaan keskittyneitä yhteistyöprojekteja jatkettiin Malawissa, Nepalissa sekä Keski- Aasiassa. Monikulttuurista yhteiskuntaa edistettiin tukemalla maahanmuuttajalapsia, nuoria ja perheitä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Parannettiin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutoimen työntekijöiden valmiuksia kohdata työssään maahanmuuttajia antamalla koulutusta ja konsultointia sekä tuottamalla materiaaleja. Maahanmuuttajanaisten työllistymistä tuettiin kehittämällä ja juurruttamalla vapaaehtoisuuteen perustuvaa mentorointimallia. Väestöntutkimuslaitos tuotti väestöön, perheiden ja parisuhteiden hyvinvointiin sekä maahanmuuttajien tilanteeseen liittyvää tutkimustietoa ja asiantuntijapalveluja ja tuki näin olennaisesti myös Väestöliiton vaikuttamistyötä. Väestöntutkimuslaitoksen kirjasto ja tietopalvelu olivat liiton henkilöstön lisäksi myös ulkopuolisten tahojen käytettävissä. Väestöliiton toiminta suomalaisena kansalaisjärjestönä on poikkeuksellisen laajaa ja monipuolista. Sen vaikutukset ulottuvat maamme rajojen ulkopuolellekin. Väestöliitto on pystynyt voimistamaan asemaansa yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijana. Tavoitteenamme on ollut oikeudenmukainen ja suvaitseva yhteiskunta, jossa on tilaa kaikille ja jossa kaikkien on mahdollista osallistua ja saada arvostusta osakseen. Ongelmia ehkäisevä työote on ollut toimintamme keskiössä. Olemme myös pystyneet auttamaan monia vaikeissa elämäntilanteissa eläviä lapsia, nuoria ja vanhempia. Suuri kiitos työn onnistumisesta kuuluu työhönsä sitoutuneelle henkilökunnallemme. Luottamushenkilömme ovat osoittaneet myönteistä kiinnostusta ja antaneet oman asiantuntemuksensa Väestöliiton hyväksi ohjatessaan ja valvoessaan liiton työtä. Väestöliiton kokonaan omistamat yhtiöt Väestöliiton klinikat Oy, Väestöliiton Kotisisar Oy, VL-Medi Oy sekä VL-Markkinointi Oy täydensivät Väestöliiton toimintaa sen arvojen ja perustehtävän mukaisella tavalla. Väestöliiton Kotisisar Oy:tä lukuun ottamatta kaikkien tulos oli negatiivinen. Liiton toiminnan keskeisimpiä rahoittajia ovat Raha-automaattiyhdistys, opetus- ja kulttuuriministeriö, ulkoministeriö ja puolustusvoi- 4

mat. Väestöliitto sai tukea Alli Paasikiven säätiöltä, Suomen Kulttuurirahastolta, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä, Suomen Kotien Kukkasrahastolta, Kotisisaropiston kannatusyhdistykseltä, Bill ja Melinda Gates säätiöltä ja Hewlett-säätiöltä. Myös yksityishenkilöt tukivat liiton toimintaa. Sydämellinen kiitos saamastamme luottamuksesta ja tuesta. Helena Hiila-O Brien toimitusjohtaja Väestöliitto Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Toimintavuoden yksi keskeisempiä vaikuttamistyön painopisteitä olivat kunnallisvaalit ja presidentinvaalit. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli ihmisten elämään liittyvien asioiden havaitsijana sekä vertaistuen ja yhteisöllisyyden luojina. Monet järjestöt ovat myös palvelujen tuottajia. Kunnallisvaaliohjelman teemoina olivat mm. kattavat peruspalvelut, ongelmien ennaltaehkäisy, laadukas varhaiskasvatus sekä nuorten hyvinvoinnin tukeminen. Väestöliitto painotti kunnallisvaaliohjelmassaan, että kuntien ja järjestöjen yhteistyötä kannattaa kehittää entisestään. Järjestöt ovat kunnille tärkeä voimavara ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa. Yhteiskunta on monikulttuuristunut ja myös maahanmuuttajajärjestöt tulee saada paremmin osaksi päätöksentekoa ja kotoutumislain toimeenpanoa. Presidentinvaaleissa Väestöliitto haastoi presidenttiehdokkaat vastaamaan nuorten ja perheiden hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin sekä globaalin kehityksen ja väestönkasvun haasteisiin. PERHEIDEN HYVINVOINTI Toimintavuoden aikana Väestöliitto oli mukana edistämässä EU:n tasolla Perheen ja työn vuotta 2014 (Reconciling Work and Family Life). Confederation of Family Organisation in the European Union COFACE:n esittämä aloite keräsi yli puolen europarlamentaarikkojen tuen. Päätös teemavuoden sisällöstä tehdään maaliskuussa 2013. Väestöliitolla on erittäin laajat kansainväliset verkostot, joista laajinta yhteistyötä tehdään COFACE:n lisäksi mm. IPPF:n kanssa. Väestöliitto kokosi Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta valmistelutyöryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella Väestöliiton hallitukselle esitys Vuoden isä palkinnon ehdokkaista. Valmistelutyöryhmään kutsuttiin 8 järjestötahoa ja Suomen ev.lut. kirkon edustus. Isänpäivä-viikolla palkittiin kolme ansioitunutta isää. Toimintavuoden aikana Väestöliitolla on edustus valtionhallinnon työryhmissä, valiokunnissa ja komiteoissa, joista tällä hetkellä aktiivisimpia ovat olleet mm. vanhempainvapaajärjestelmän uudistamistyöryhma, THL:n KASTE-hankkeiden asiantuntijaryhmä, Lasten ja nuorten hyvinvoinnin neuvottelukunta, STM:n Jaos 25, Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaosto, Lapsiasianvaltuutetun neuvottelukunta ja Lasten terveysfoorumi. 5

Väestöliitto on edistänyt lapsiperheiden hyvintointia valtakunnallisella hankeyhteistyöllä meneillään olevien KASTEkehittämishankkeiden kanssa, joissa ovat mukana mm. Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen sekä, Etelä-Kymenlaakson, Etelä- Pohjanmaan ja Kainuun maakuntayhtymän KASTE-hankkeet. Yhteistyöhankkeet muodostavat tällä hetkellä tiiviin valtakunnallisen verkoston, joiden välityksellä on mahdollistaa edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Perhe ja työ teema oli vuoden aikana esillä monissa seminaareissa Suomessa ja ulkomailla. Keskeisimmät puheenvuorot ja alustukset olivat: Brysselissä pidetty COFACE:n workshop Family-friendly regions (lokakuussa 2012), Työterveyspäivät, Tasa-arvon pyöreän pöydän kokous, Työterveyspäivät, Sosiaalipsykologian symposium, Henkilöstöjohdon päivät (HENRY Foorumi) sekä henkilöstöjohdon aamiaistilaisuus ja VR:n aamiaisseminaari. Vuoden 2012 aikana Väestöliitto saattoi loppuun harvinaisten sairauksien potilasjärjestöjen Suomen kattojärjestön perustamiseen tähtäävät toimet. Vuoden 1.1.2013 lähtien Väestöliiton Perinnöllisyysklinikka siirtyi Rinnekotisäätiön alaisuuteen ja sen toiminta jatkuu Rinnekotisäätiön Norio-keskuksena. Toimintavuoden aikana Väestöliitto jätti lausunnos asiantuntija-avusteisten huoltajariitojen sovittelusta ja sijaissynnytysjärjestelyistä sekä jätti vetoomuksen sosiaali- ja terveysministeriölle lainsäädännön ja/tai viranomaisohjeiden saamiseksi poikien ympärileikkaukkausta. NUORTEN HYVINVOINTI Vuonna 2012 Väestöliiton asiantuntijat jatkoivat kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten seksuaaliterveystilanteessa olevien epäkohtien esiintuomista. Helmikuussa 2012 OK:n asiantuntijat tapasivat peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonin ja toivat esiin huolensa nykytilanteesta. OK:n asiantuntijaa pyydettiin syksyllä 2012 eduskuntaan seuraamaan ajankohtaiskeskustelua lastensuojelun nykytilasta. Osaamiskeskuksen näkemykset saivat hyvin medianäkyvyyttä useissa lehdissä. Keväällä 2012 Väestöliiton asiantuntijat osallistuvat eduskunnassa Kristillisdemokraattien koollekutsumaan keskustelutilaisuuteen, jonka aiheena oli raskaudenkeskeytyslainsäädännön tarkentaminen Katainen II hallitusohjelman mukaisesti. Keskustelun pohjalta eduskunnassa järjestettiin lokakuussa 2012 kaikille kansanedustajille ja heidän avustajilleen suunnattu tiedonantotilaisuus, jossa Osaamiskeskus toi esiin näkökulmia ja mahdollisuuksia aborttien määrän vähentämiseen palveluita ja seksuaaliopetusta tehostamalla. Tilaisuudessa kävi muutama kymmenen kansanedustajaa. Keskustelua on tarkoitus jatkaa keväällä 2013. Väestöliitto otti kantaa nuorten ilmaisen raskaudenehkäisyn puolesta toukokuussa 2012 Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa ja siitä nousseessa mediakeskustelussa. Väestöliiton asiantuntijat laativat lausunnon Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö viestintäteknologiaa hyödyntäen ja vahingollisuuden arviointi lapsen kehitykselle Keskusrikospoliisin tutkintajaoksen pyynnöstä. 6

Poikien ja nuorten miesten syrjäytyminen on suurempaa kuin tyttöjen. Tutkimusten mukaan osan pojista tiedot seksuaaliterveydestä ovat huomattavasti huonommat kuin tyttöjen. Pojille sopivia, heidän itsensä hyväksymiä seksuaaliterveyteen ja aggressiokasvuun liittyviä palveluita on saatavilla vähän. Useilla pojilla ei ole elämässään juuri ketään aikuista miestä, jonka tuella voisi kasvaa ehjäksi yhteiskuntaan. Edellä mainittujen asioiden vuoksi pojat ja nuoret miehet tarvitsevat heille suunniteltuja palveluita. Väestöliiton Miehen Aika on pyrkinyt tuomaan näitä asioita esille yhteiskunnassa. Poikien Puhelimen raportti vuodesta 2011 julkaistiin kesäkuussa 2012. Julkaisutilaisuus pidettiin samaan aikaan kun haluttiin nostaa esille nuorten seksuaalista riskikäyttäytymistä kesäkauden alettua. Raportin pääviesti kertoi poikien pääasiallisista aiheista puhelimessa eli seksuaalisuudesta ja ihmissuhteista sekä pettymysten hallinnan pohdinnoista. Samalla nostettiin esille puheluiden keskusteluiden syvenemistä ja tämän johdosta syntynyttä tarvetta lisäresursseille Poikien Puhelimessa. SEKSUAALITERVEYS Seksuaaliterveyden edistäminen Väestöliiton asiantuntijat toimivat toimintavuoden aikana lukuisissa WHO:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen asiantuntijatehtävissä. Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimiston ja Saksan terveyskasvatuskeskuksen (BZgA) johtamassa asiantuntijatyöryhmässä työ jatkui vuonna 2012. Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa - julkaisulle valmisteltiin jatko-osaa seksuaalikasvatuksen toteuttamiseksi. Seksuaaliterveysklinikan asiantuntija on ollut mukana THL:n työryhmässä kehittämässä HPV rokotuksen ja seulonnan kansallista strategiaa, sekä kansallisessa HIV-työryhmässä. Seksuaaliterveysklinikan asiantuntija on osallistunut seksuaaliterveyden toimintaohjelman arvioimiseen. YK:n ihmisoikeusneuvosto oli vuorossa arvioida Suomen tilannetta kokouksessaan toukokuussa 2012. Väestöliitto oli tehnyt aloitteen huostaanotettujen nuorten seksuaalioikeustilanteesta. Suomen vastauksissa 7.9.2012 sitouduttiin tilanteen korjaamiseen. Ulkoministeriön pyynnöstä Väestöliitto koordinoi UNFPA:n Global Survey ICPD Beyond 2014 -arvioinnin kansalaisjärjestöjen keskuudessa. Lokakuussa järjestettiin Pohjoismaiden IPPF:n jäsenjärjestöjen tapaaminen Väestöliitossa. Vuonna 2012 merkittäviä prosesseja kansallisesti ja kansainvälisesti olivat YK:n kestävän kehityksen RIO+20 konferenssin asiakirjan valmistelu, keskustelu uusista YK:n vuosituhattavoitteista vuoden 2015 jälkeen sekä Kairon väestö- ja kehityskonferenssin (ICPD) toimintaohjelman 20-vuotisseurantaan valmistautuminen vuonna 2014. Nämä ovat olleet kaikki sillä tavalla merkittäviä kehityspoliittisia keskusteluja myös Väestöliitolle, että ne luovat viitekehyksen myös globaalin seksuaaliterveyden ja -oikeuksien edistämiselle tulevina vuosina. Myös Suomen kehityspoliittista ohjelmaa valmisteltiin vielä alkuvuodesta 2012 ja kansalaisjärjestöt pystyivät merkittävästi vaikuttamaan sen sisältöön. Kehityspoliittinen vaikuttaminen Väestöliiton kehityspoliittista vaikuttamistoimintaa globaalien seksuaaliterveyden ja 7

oikeuksien edistämiseksi tehdään kahdessa hankkeessa, joista toista rahoittaa William and Flora Hewlett Säätiö ja toista Bill ja Melinda Gates Säätiö. Kehityspoliittisen vaikuttamistyön kohderyhmiä ovat kansanedustajat ja europarlamentaarikot, ministeriöiden virkamiehet, muut päätöksentekijät, kehitysjärjestöt ja tiedotusvälineet. Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä pyrkii edistämään globaaleita seksuaaliterveys ja oikeusasioita eduskunnassa. Ryhmässä on 28 kansanedustajaa, jotka edustavat kaikkia eduskuntapuolueita. Kansanedustaja Jani Toivola (Vihr.) toimii ryhmän puheenjohtajana. Kansainvälisen kehityksen osaamiskeskus toimii ryhmän asiantuntijana ja sihteeristönä Ryhmän puheenjohtaja vetää myös Perjantairyhmää. Ryhmä koostuu kansanedustajista, ministeriöiden edustajista sekä kehitysjärjestöistä. Ryhmä pyrkii yhteisellä panostuksella vaikuttamaan sosiaali-, terveys- ja inhimillisen kehityksen vahvistamiseen Suomen kehityspolitiikassa ja yhteistyössä mutta myös Euroopan tasolla ja globaalisti. Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä osallistui yhdessä Perjantai-ryhmän sekä eduskunnan ihmisoikeus- ja globaaliryhmän kanssa kehityspoliittisen ohjelman, Rio+20 prosessin ja post-2015 prosessien sisältövaikuttamiseen. Kehitysministeri Hautala oli Väestö- ja kehitys- sekä Perjantai-ryhmässä keskustelemassa kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistamisesta ja Rio+20 -prosessista. Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä osallistui aktiivisesti keväällä järjestettyyn eduskunnan ajankohtaiskeskusteluun, joka käytiin aiheesta kestävä kehitys. Perjantai-ryhmä valmisteli kansanedustajille valmiiksi keskeisiä kysymyksiä esitettäväksi keskustelun aikana. Väestö- ja kehitysryhmä teki kirjallisen kysymyksen Suomen painopistealueista Rio+20 huippukokouksessa. Sukupuolten välinen tasa-arvo nousi yhdeksi Suomen prioriteeteista. Syksyllä Väestö- ja kehitysryhmä järjesti eduskunnassa seminaarin Afganistanin naisten asemasta ja seksuaaliterveydestä ja oikeuksista. Afganistanilaisen kansanedustajan aloitteesta eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä päätti aloittaa yhteistyön Afganistanin parlamentin lisääntymisterveysryhmän kanssa. Pohjoismaiden yhteistyönä 33 kansanedustajaa Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan väestö- ja kehitysryhmistä allekirjoitti kirjeen Turkin keskeisille ministereille ja parlamentin puhemiehelle koskien Turkin aikomusta heikentää naisten aborttioikeutta. Väestöliiton järjestämänä kansanedustajat tapasivat kansainvälisiä seksuaaliterveysalan asiantuntijoita ja osallistuivat konferensseihin ja opintomatkalle. Kansanedustaja Jani Toivola osallistui YK:n väestö- ja kehityskomission Suomen viralliseen delegaatioon. Kansanedustaja Toivola valittiin eurooppalaisten parlamenttien väestö- ja kehitysryhmien kattojärjestön European Parliamentary Forum on Population and Development, EPF:n hallituksen jäseneksi. Ryhmä isännöi EPF:n hallituksen kokouksen Suomessa ja hallituksen jäsenet vierailivat myös Väestöliitossa. Pohjoinen-etelä yhteistyössä järjestettiin Hewlett Foundationin rahoituksella Malawin 8

seksuaaliterveys ja oikeus verkoston jäsenille koulutus poliittisesta analyysistä ja valtion budjettiseurannasta. Koulutuksen jälkeen verkoston jäsenet ovat seuranneet mm. hivpolitiikan heijastumista budjetissa. YK:n Väestö- ja kehityskomitea Väestöliiton edustaja oli jäsenenä Suomen virallisessa delegaatiossa YK:n väestö- ja kehityskomission kokouksessa. Komissio edistää YK:n väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelman toteutumista. Vuoden 2011 teemana oli Hedelmällisyys, lisääntymisterveys ja kehitys. Komission laatima resoluutio keskittyi nuorten seksuaaliterveysasioihin. YK:n väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelman (ICPD) 20-vuotisseuranta ICPD-prosessia on toteutettu 20 vuotta vuonna 2014. YK:n väestörahasto toteutti vuonna 2012 toimintaohjelman toteutumisen arviointi. Tarkastelulla pyritään selvittämään myös, miten ohjelmaa tulisi uudistaa ja mitä toimintamuotoja tulisi painottaa vuoden 2014 jälkeen sekä miten ICPD saadaan sisällytettyä tulevaan kehitysraamiin. Väestöliiton seksuaaliterveysklinikka ja kansainvälisen kehityksen osaamiskeskus toteuttivat ulkoasiainministeriön pyynnöstä kansalaisyhteiskuntakonsultaation Suomessa. Kansainvälisen kehityksen osaamiskeskus osallistui myös aktiivisesti Presidentti Halosen yhdessä Mosambikin entisen presidentin kanssa vetämän High-Level Taskforce for ICPD (HLTF) toimintaan. Korkean tason ICPDtoimikunnan tavoitteena on saada maailmanlaajuista poliittista sitoutumista ICPD toimintaohjelman toteuttamiselle sekä seksuaaliterveys ja oikeudet vahvasti mukaan uusiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kansainvälisessä toimikunnassa on 25 jäsentä, jotka edustavat politiikkaa, tutkimusta, kansalaisyhteiskuntaa ja seksuaaliterveyden ja oikeuksien asiantuntijuutta. Halonen on asettanut neuvonantaja verkoston tukemaan hänen työtään. Kansainvälisen kehityksen osaamiskeskuksen edustajat on kutsuttu verkoston jäseniksi. Kansainvälinen perhesuunnittelukokous Bill & Melinda Gates Foundation yhdessä Britannian kehitysyhteistyöviraston DFIDin kanssa järjestivät korkeantason perhesuunnittelukokouksen Lontoossa. Kokouksen tavoitteena oli saada poliittista sitoutumista ja lisärahoitusta perhesuunnitteluun erityisesti kehitysmaihin. Väestöliiton edustajat kävivät keskusteluja ulkoministeriön edustajien kanssa ennen Lontoon kokousta, jossa Suomi lupasi jatkaa perhesuunnittelutyön rahoitusta. Vaikuttamistyö Euroopan tasolla Väestöliitto on jäsenenä Bill ja Melinda Gates Säätiön rahoittamassa konsortiossa, jossa on jäsenenä kuusitoista eurooppalaista järjestöä. Countdown 2015 Europe -hankkeen tavoitteena on lisätä rahoitusta ja poliittista sitoutumista lisääntymisterveyteen ja perhesuunnitteluun Euroopassa. Hankkeessa tehdään vaikuttamistyötä sekä kansallisella että Euroopan tasolla. Väestöliitto tekee yhteistyötä suomalaisten europarlamentaarikoiden ja Suomen Brysselin pysyvän edustuston kanssa. Vuonna 2012 on pääasiallisesti keskitytty viestintään ja tiedonjakoon edellä mainituille kohderyhmille. Väestöliitto järjesti keskustelutilaisuuden suomalaisten europarlamentaarikkojen kanssa. Konsortion puitteissa pyrittiin vaikuttamaan EU:n pitkän aikavälin budjettiin vuosille 2014-2020, niin 9

että EU:n kehitysyhteistyötä koskevaa budjettilinjaa ei leikattaisi suhteessa enempää kuin muita linjoja ja että 20 prosenttia tästä rahoituksesta kohdennettaisiin terveyteen ja koulutukseen. Konsortio on myös osallistunut post-2015 prosessiin antamalla kommentteja ja lausuntoja globaaleihin konsultaatioihin, joilla vaikutetaan YK:n asettaman korkeantason paneelin raporttiin. MONIKULTTUURISUUDEN EDISTÄMINEN Väestöliiton Monikulttuurisen osaamiskeskus on toimintansa alusta alkaen nostanut esiin vaikuttamistoiminnassa peruspalvelujen kehittämisen merkitystä moninaistuvan väestön tarpeita vastaavaksi. Valtion kotouttamisohjelmassa vuosille 2012 2015 on määritelty kaksi painopistealuetta: (1) maahanmuuttajalasten, -nuorten sekä perheiden että naisten tuki ja (2) työllistymisen edistäminen. Väestöliiton Monikulttuurinen osaamiskeskuksessa Kotipuu toimii ensiksi mainitulla alueella ja Womento-hanke jälkimmäisellä. Laki kotoutumisen edistämisestä astui voimaan syksyllä 2011. Väestöliitto vaikutti lain valmisteluun ja nyt laissa korostuukin lasten, nuorten ja perheiden tarpeiden huomioiminen. Lain pykälässä 16 kehotetaan perheen kotoutumissuunnitelmaa tehtäessä kiinnittämään huomiota lapsen tai nuoren kehitystä tukevan ja ohjaavan vanhemmuuden edellytyksiin ja vanhempien tuen ja koulutuksen tarpeisiin. Jotta lain tavoite toteutuisi, tarvitaan uutta osaamista muun muassa neuvolan, varhaiskasvatuksen ja peruskoulun toiminnassa. Laissa myös kehotetaan tekemään kotoutumissuunnitelma tarpeen mukaan perheen kaikille jäsenille. Kuluneen vuoden aikana Monikulttuurinen osaamiskeskus tuotti Kotoutujan kompassi -materiaalin viranomaisten tueksi huomioimaan koko perheen tarpeet kotoutumisvaiheessa. Kuten edellisenäkin vuonna, myös 2012 Osaamiskeskus osallistui kotoutumislakiin liittyvän Osallisena Suomessa hankkeen edistämiseen tarjoamalla koulutusta hankerahoitusta saaneille kunnille. Koulutuksissa nostettiin esiin kotoutuvan perheen tarpeita ja juurrutettiin uusia toimintamalleja julkisen sektorin toimijoille Uuden Womento-hankkeen toiminta perustuu Väestöliiton teesiin Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää maahanmuuttajien kotouttamista ja pitkäjänteistä perhepolitiikkaa. Hankkeen toiminnoilla edistetään eri väestöryhmien välistä naisten solidaarisuutta ja edistetään riittävän työvoiman turvaamista Suomessa. Hankkeessa kehitetään kokonaisvaltaista mallia naisten vapaaehtoiseen ammatilliseen mentorointiin ja pyritään juurruttamaan malli osaksi maahanmuuttajien kotouttavaa toimintaa. Vaikuttamistoiminnan painopisteenä vuonna 2013 oli julkisen tietoisuuden lisääminen koulutettujen maahanmuuttajanaisten asemasta ja tilanteesta Suomessa. Keskeisin vaikuttamisen toimenpide on ollut julkaistut artikkelit ja haastattelut. Lausuntoja ja kannanottoja tehtiin seuraavista asioista: Lausunto sisäasiainministeriön selvityksestä ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi 10

Lausunto sisäasiainministeriölle ulkomaalaislain muuttamisesta liittyen lasten säilöönottoon Lausunto Aluehallintovirastoille kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä ja viranomaisten välisestä tiedonsiirrosta monikulttuuristen lasten koulusta katoamistapauksissa. Lausunto tehtiin ja annettiin yhteistyössä Monikulttuurinen lapsen etu -verkoston kanssa. Osallistuttiin Confederation of Family Organizations in the European Union (COFACE) kannanoton muotoiluun Euroopan komission vihreään paperiin perheiden yhdistämisestä. Kommentti hallituksen esitysluonnoksesta naisten ja miesten välisen tasaarvosta annetun lain muuttamisesta (LSKL:n koordinoima lausunto) Kotipuun asiantuntijat osallistuivat pyöreän pöydän keskusteluihin perheenyhdistämisestä (Migri), kansainvälisestä suojelusta (Migri), kotouttamisesta (TEM) sekä kuulemistilaisuuteen kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämisen edellytyksistä (SM). Lisäksi osallistuttiin Helsingin kaupungin lastensuojeluohjelman suunnitteluun ja annettiin asiantuntijamielipide Venäjän ja Itä-Euroopan Instituutin kehittämistavoitteista. Vuoden aikana kirjoitettiin neljä asiantuntijaartikkelia ja yksi Mielipide-kirjoitus Helsingin Sanomiin. Lisäksi on kirjoitettu viisi blogitekstiä Monikulttuurisen osaamiskeskuksen nettisivuille. Kunnallisvaaleissa vaikutettiin nostamalla esiin kotoutumiseen liittyviä vaaliteemoja kunnallisvaaliehdokkaille osana Väestöliiton kunnallisvaaleihin liittyvää vaikuttamistoimintaa. 11

Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma Ohjelma yhdistää perheiden, vanhemmuuden ja parisuhteiden tueksi toimivat palvelut, tutkimusja kehittämistyön sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa tärkeimpiä painopisteitä ovat vanhemmuus, parisuhde, tutkimus ja kansainvälinen toiminta. VANHEMMUUS Lasta odottavien ja alle kouluikäisten lasten vanhemmuus Perheverkko-hanke Perheverkon päätavoite on lisätä hyvää, vastuullista vanhemmuutta valtakunnallisesti. Perheverkko kartoittaa ajassa tapahtuvia ilmiöitä ja uusia tarpeita ja reagoi niihin. Perheverkko tarjoaa tasavertaista palvelua isille ja äideille ja tukee vanhempia lasten kasvatuksessa kohti tervettä seksuaalisuutta, itsetuntoa, aggrerssionhallintaa ja tahtokasvua. 12

Perheverkko kannustaa perheitä tyytyväiseen ja tasapainoiseen elämään sekä tukee perheitä kriiseissä. Perheverkko auttaa vanhempia löytämään toimivia ratkaisuja pikkulapsiperheen arjen ongelmiin sekä auttaa perheitä myös aktivoimaan tukiverkkojaan. Päivähoidon merkitys lapsen kasvatuksessa Vuonna 2012 olivat varhaislapsuuteen liittyvät teemat esillä julkisessa keskustelussa. Erityisesti pienten lasten sosiaalisten taitojen oppiminen puhututti. Tarvitseeko alle 3- vuotias lapsi välttämättä lapsiryhmän oppiakseen näitä taitoja? Aikuisiän sosiaalisten taitojen pohja luodaan lapsen kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Tähän teemaan liittyen ilmestyi vuonna 2012 Liisa Keltikangas- Järvisen kirja Pienen lapsen sosiaalisuus. Samaan aikaan oli käynnissä Perheverkon Webropol -pohjainen kysely varhaiskasvatustyötä tekeville ammattilaisille sekä esikoulussa että ensimmäisellä luokalla työskenteleville työntekijöille. Yhteensä 222 ammattikasvattajaa täytti kyselyn kertoen oman työnsä herättämistä vaikeista tunteista ja työssä jaksamisen haasteista, kun henkilökuntaa on liian vähän ja lapsiryhmät ovat liian suuria. Vanhempien parisuhdeongelmat ja lasten psyykkinen oireilu Vuonna 2011 tutkija Sirpa Salo toi väitöskirjassaan Parisuhdeongelmat ja lasten psyykkinen hyvinvointi hyvin käytännönläheisesti esiin sitä, mitä temperamentiltaan erilaisissa lapsissa tapahtuu vanhempien riidellessä. Parisuhdeväkivalta, mutta myös vanhempien riitely lasten läsnä ollessa on erityisen haitallista lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille. Monet vanhemmat ajattelevat, ettei lapsi huomaa riitoja tai kuormitu niistä. Lapset aistivat kuitenkin tarkasti perheen ilmapiirin. On tärkeää, että lapsen kanssa puhutaan ja käsitellään perheen tilannetta. Tämä teema oli esillä myös mediassa ja se puhututti runsaasti parisuhdekriiseissä kamppailevia vanhempia. Perheverkko julkaisi kirjan Kallistuva talo vanhempien ja ammattilaisten käyttöön, 4-10-vuotiaille lapsille luettavaksi, kun vanhemmilla on parisuhderiitoja. Satukirjan avulla vanhempi voi ottaa lapsen kanssa puheeksi vanhempien riidat. Kirjan lukeminen voi auttaa lasta käsittelemään Kertun kokemusten avulla omia kokemuksiaan ja tunteitaan. Se voi myös motivoida vanhempia hakemaan apua parisuhteensa ongelmiin. Parisuhderiitelystä on vaikea keskustella järkevästi. Kun keskustelukumppanina on oma lapsi, tuntuu ylipääsemättömän vaikealta yrittää selittää, mitä isin ja äidin välillä oikeastaan tapahtuu. Anna Salmen teos Kallistuva talo on oiva apuväline kipeän asian käsittelyyn lasten kanssa, mutta kirja sopii hyvin keskustelun avaajaksi myös aikuisten käyttöön. (Äiti, kaksi alle kouluikäistä lasta) Eroavuxi vastaanottotyö Eroavuxi-työn tarkoituksena on auttaa vanhempia kuulemaan paremmin lapsen tarpeita ja tukea vanhempia mahdollisimman hyvään vuorovaikutukseen erotilanteessa erityisesti lapsen edun kannalta. Työn tavoitteena on antaa vanhemmille lisää voimavaroja haastavaan erotilanteeseen. Kokemuksen ja tutkimustiedon mukaan lapset selviävät vanhem- 13

pien erosta sitä paremmin, mitä enemmän vanhemmat työskentelevät yhdessä mahdollisimman hyvän eronjälkeisen vanhemmuuden eteen. Eroavuxi-työ mahdollistaa oman tilanteen tutkimisen, ymmärtämisen ja sovun etsimisen vanhemmuuden asioissa ja auttaa ottamaan etäisyyttä omiin kielteisiin tunteisiin tilanteissa, joissa tuetaan lapsia. Eroavuxivastaanottokäyntien avulla vanhemmat ymmärtävät asiallisten suhteiden merkityksen lasten hyvinvoinnille ja asioita myös heidän näkökulmastaan. Käynnit ovat perheille vapaaehtoisia ja maksuttomia. Käynnit eivät ole terapiaa eikä niiden pohjalta kirjoiteta lausuntoja. Vanhemmat ovat antamiensa suullisten sekä kirjallisten palautteiden perusteella olleet hyvin tyytyväisiä Eroavuxi-palveluun. Keskiarvo koko palvelulle on vastausten perusteella ollut 4,36 (1 huonoin, 5 paras). Jo pelkästään tämä eroprosessi on vaikuttanut omaan vanhemmuuteeni, mutta tämä Eroavuxi-palvelu varmasti vahvistaa sitä entisestään. Kaikki tähtää kuitenkin siihen, että pystyisimme jatkossakin toimimaan expuolisoni kanssa vanhempina, lasten hyvinvointia ajatellen. Vielä tunteet kuitenkin hallitsevat myös vanhemmuutta. (isä, kaksi lasta) Yhteistyö jäsenjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa Perheverkon työntekijät järjestivät yhdessä MLL:n kanssa kaksi ryhmää vanhemmille teemalla Lapseniko villipeto? Toinen ryhmä kokoontui kuusi ja toinen viisi kertaa (tilojen saatavuuden vuoksi) ja lastenhoito oli järjestetty ryhmien ajan. Molemmat ryhmät yhteenlaskettuina yhdentoista viikon aikana käyntikertoja puolitoista tuntia kestäviin ryhmiin tuli 82. Kevään ryhmiin osallistui kuudella puolentoista tunnin kestoisella käyntikerralla 6-8 osallistujaa (joista kaksi miestä) ja syksyn viidellä tapaamiskerralla osallistujia oli 6-10, joista kaikki olivat naisia. Perheverkon työntekijä osallistui 14 hengen työryhmään Malawissa, jossa teemana oli lapsen ja nuoren psykososiaalinen kehitys. Perheverkko kertoi työstään pietarilaisen Radomira järjestön edustajille (10 henkilöä). Eroauttaminen Vuonna 2012 Perheverkon työntekijät osallistuivat Espoon perheasioiden yksikön järjestämiin, kahdeksan erotyötä tekevän organisaation edustajien yhteistyötapaamisiin. Heidän kanssaan järjestettiin 260 Espoon kaupungin ammattihenkilölle koko päivän koulutus parisuhteen tukemiseksi ja eroauttamistyön yhtenäistämiseksi. Perheverkon työntekijät kävivät tutustumassa Neuvokeskuksen eroauttamistyöhön, osallistuivat Vanhemmuuden arviointi koulutukseen, konsultoivat Porvoon perheneuvolan eroauttamistyötä, suunnittelivat yhteistyötä Suplin kanssa, osallistuivat Säätytalolla pidettyyn IV valtakunnalliseen Erofoorumiin ja tapasivat yhteistyöpalaverissa Suomen Sovittelufoorumin edustajat. Palvelut Odotus ja vauvamessuilla Perheverkko tarjosi kansalaisille kolme yleisöluentoa aiheista Lapsen itsetunto ja varhainen vuorovaikutus, Äidin kielletyt tunteet ja Raskauden ja synnytyksen jälkeinen haluttomuus. Yhteensä näille kahdelle eri päivälle sijoittuville yleisöluennoille osallistui n. 170 messuvierasta. Perhe- 14

verkko ja Perheaikaa.fi järjestivät vuoden aikana 4 yhteistyössä toteutettua nettiluentoa kansalaisille. Yhteensä näille luennoille osallistui 18 henkilöä. Perheverkko järjesti lapsi - ja perhetyötä tekeville ammattilaisille yhteensä 7 luentoa, jotka koskivat teemoiltaan mm. lapsen psyykkistä kehitystä ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemista, vanhemmuuden tukemista alle kouluikäisten lasten perheissä ja lapsiperheiden vanhempien rakentavaa riitelyä parisuhteessa. Näihin luentoihin osallistui 878 ammattihenkilöä. Lisäksi Valtakunnallisten neuvolapäivien luentoa seurasi reaaliajassa netin kautta 160 ammattihenkilöä. Nettivastaanottoja käytiin Perheverkon työntekijöiden pitäminä 21 kertaa. Puhelinkeskusteluja käytiin 282 ja sähköpostiviestejä 864 kertaa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Perheverkon työntekijät järjestivät yhdessä MLL:n kanssa kaksi ohjattua, suljettua, 5-6 tapaamiskertaa sisältävää vertaistukiryhmää vanhemmuuden tueksi. Ryhmät olivat osallistujille maksuttomia, lastenhoito oli järjestetty ryhmien kokoontumisen ajan sitä tarvitseville. Lastenhoito maksoi ryhmään osallistuvalle vanhemmalle 5 /ryhmäkerta. Perheverkon terapeuteilla kävi yksilövastaanotoilla maksullisilla käynneillä 98 asiakasta ja maksuttomilla 3. Psykologilla kävi 67 asiakasta maksullisilla vastaanotoilla ja lääkärin vastaanotolla toteutui 3 maksullista ja 3 maksutonta käyntiä. Terapeuteilla oli maksullisia pari/perhetapaamisia 58 ja maksuttomia 2. Perheverkon terapeutti tapasi yhdessä Miehen Aika -toiminnossa työskentelevän miesterapeutin kanssa asiakaspareja neljällä parivastaanottokäynnillä. Psykologilla oli 27 parivastaanottokäyntiä. Maksuttomassa Eroavuxi - palvelussa oli mukana neljä perhettä. Perheiden aikuisten yksilö - ja paritapaamisissa oli mukana 1-2 työntekijää eri käyntikerroilla vaihdellen ja käyntejä oli yhteensä kaikkiaan 22. Lasten yksilötapaamisia psykologin kanssa oli 10 käyntikertaa. Perheverkko järjesti kutsutilaisuutena Kallistuva talo kirjan julkistamisen. Tilaisuudessa psykologi Anna Salmi esitteli uunituoreen lastenkirjansa ja luentokutsuvieras tutkija Sirpa Salo Jyväskylästä luennoi Parisuhdeongelmista ja lasten psyykkisestä hyvinvoinnista. Heidän luentonsa toimivat niin hyvin yhteen, että sama kokonaisuus haluttiin toistaa vielä uudelleen Espoon parisuhde - ja eroauttamistyötä tekeville ammattilaisille järjestetyssä koulutuspäivässä. Tutkimushankkeet Ammattikasvattajan kielletyt tunteet - kyselytutkimuksen mukaan kielteiset tunteet ovat tavallisia lasten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla. Yli 60 % vastaajista kertoi vaikeiden tunteiden olevaan vähintään jossain määrin ongelma työpaikalla. Yleisimmät syyt kokea vaikeita tunteita olivat tutkimuksessa työyhteisön ongelmat, resurssipula ja hankala yhteydenpito lapsiin ja perheisiin. Erityisesti kunnallisissa päiväkodeissa resurssipula koettiin tärkeäksi syyksi kokea vaikeita tunteita. Tutkimushankkeeseen osallistui 222 ammattikasvattajaa ja aiheesta koottava aineisto julkaistaan 2/2013 15

Seuranta ja arviointi Perheverkko piti säännöllisiä tiimipalavereja ja perhekeskus ja vanhemmuuskeskus järjestivät koko yksikön kattavia kokouksia. Asiat selvitettiin nopeasti keskustellen tai sähköpostitse ja tiedonkulku oli hyvää. Yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettyjen ryhmien ja koulutusten jälkeen käytiin läpi parannettavia ja kehitettäviä kohtia. Ryhmistä ja Eroavuxi-palveluista kerättiin palaute, jossa asiakkaat arvioivat osallistumisestaan saamaansa hyötyä lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä (puoli vuotta toimintaan osallistumisen jälkeen). Koko Perheverkon työryhmä osallistuu toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja itsearviointiin sekä antaa arvioita ja palautetta myös muiden työryhmän jäsenten työskentelystä. Jokaisella työntekijällä on oma työnohjaus ja kaksi työntekijää oli useamman vuoden kestävissä koulutuksessa. Voimavarat ja talous Perheverkossa työskenteli 100% työajalla perheneuvonnan koordinaattori, 50% pari - ja seksuaaliterapeutti, 30% asiantuntijalääkäri, 60% psykologi, määrä- ja osa-aikainen psykologi Kallistuva talo kirjan kirjoitus - ja kuvitustyössä ja etätyöntekijänä Ammattikasvattajan kielletyt tunteet aineistoa työstänyt osaaikainen lääkäri. Capital Care Oy:n kanssa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää kuntien palvelurakenteeseen sopiva helppokäyttöinen ja verkossa toimiva neuvontapalvelu. Vastaamo-palvelun teemaksi valikoitui pienten lasten vanhempien perhe-, parisuhde- ja seksuaalisuusneuvonta. Väestöliitto ja MCC saivat yhteistyökumppaniksi ja kunnalliset perhepalvelut. Vastaamo-palvelussa kuntien perhepalveluiden asiakkaat voivat käydä suojattua keskustelua Väestöliiton asiantuntijan kanssa. Kuntien toimipisteissä jaetaan Vastaamoneuvontaseteleitä, jotka oikeuttavat viiteenkysymykseen ja viiteen vastaukseen. Näin vanhempi saa asiantuntijan neuvoja ja tukea silloin, kun hän sitä eniten tarvitsee. Asiakas voi tavoittaa palvelun kotoaan, työpaikaltaan tai mistä tahansa paikasta, jossa on toimiva nettiyhteys. Vastaamo on yksilötason neuvontaan keskittyvä verkkopalvelu. Siinä asiakas voi kysyä sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ammattilaisilta mitä vain. Asiakasta ei voi tunnistaa ja jätettyjä kysymyksiä tai saatuja vastauksia ei näytetä muille. Väestöliiton psykologit ja psykoterapeutit vastaavat arkipäivisin 24 tunnin sisällä asiakkaiden kysymyksiin. Vanhempien asiantuntijaneuvonta netissä Väestöliiton Vastaamo-palvelu Asiantuntijavastaukset arkipäivisin vuorokauden kuluessa Vuoden 2012 Väestöliitto jatkoi Vastaamopalvelun kehitystyötä yhteistyössä Mental Toimintavuoden aikana asiakkailla on ollut mahdollisuus jättää kysymyksiä Väestöliiton asiantuntijoille ja palvelu on otettu erittäin myönteisesti vastaan. Kysymykset jakautuvat 16

neljään lohkoon: vanhemmuus, parisuhde ja seksuaalisuus, vanhempana jaksaminen sekä lapsen käyttäytyminen. Työntekijöiden mukaan setelit on toimipisteissä otettu vastaan tyytyväisinä, kiinnostuneina, mielellään, ilahtuneina, positiivisesti tai hämmentyneenä. Vuonna 2012 palvelu laajeni Espoon, Helsingin, Vantaan perhepalveluihin sekä oppilashuoltoon ja toisen asteen oppilaitoksiin. Vastaamo-palveluun tuli toimintavuoden aikana oheisen taulukon mukaisesti käyttäjiä ja kysymyksiä. Keskiarvo on laskettu käyttäjien antamien palautearvioiden mukaisesti asteikolla 1-5. Espoo 2067 353 571 4.2 319 58 97 3.8 Vantaa 144 28 36 4.0 Kaupungit Kirjautumiset Setelit Viestit Keskiarvo Helsinki Yhteensä 2666 458 740 4.2 Palvelun laajentuminen uusien pilottikaupunkeihin mahdollisti Vastaamo-palvelun liittymisen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) hankkeita. Hankkeessa mukana olevien kumppaneiden selkeät tehtävät mahdollistavat kehittämishankkeen nopean levittämisen paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Tämän lisäksi palvelusta oli pienemmät pilotit Etelä-Kymenlaaksossa ja Kauniaisissa. Kuntalaisille parasta on ollut se, että palvelu on heti alusta lähtien ollut vanhempien ja nuorten käytössä. Tällä tavoin kehittämistyö ja asiantuntijaneuvonta ovat kulkeneet koko ajan käsi kädessä. Vuoden 2012 loppuun mennessä neuvontaseteleitä jaettiin toimipisteisiin yli 25 000 kappaletta. Voimavarat Väestöliitossa Vastaamo-palvelun kehittämistyöhön osallistui järjestöpäällikkö sekä kolme osa-aikaista psykologia ja yksi osa-aikainen kätilö. nettivertaisryhmä- Vanhempien toiminta Väestöliiton Perhenetti-hanke Perhenetti-hankkeen päätavoitteena on kehittää ja ylläpitää lasta suunnitteleville, odottaville ja vauvaperheiden vanhemmille suunnattu maksuton verkkopalvelu Perheaikaa.fi, jossa yhdistyvät asiantuntijoiden antama ohjaus, neuvonta ja tiedon jakaminen sekä vertaistuki. Hankkeen osatavoitteina on kehittää viisi vuorovaikutteista nettivertaisryhmämallia, suunnitella koulutusmalli ja kouluttaa hankkeessa mukana olevat asiantuntijat ja kumppanuusjärjestöjen vapaaehtoistoimijat sekä toteuttaa laaja-alaista ja jatkuvaa nettivertaisryhmätoimintaa vuosina 2012-2014. Lisäksi Perhenetti-hanke kytketään muihin, samalle kohderyhmälle suunnattuihin, valtakunnallisiin hankkeisiin sekä tehdään yhteistyötä muiden järjestölähtöisten Internetkehityshankkeiden kanssa. Perheaikaa.fi verkkopalvelu avattiin käyttäjille suunnitelmien mukaisesti 6.3.2012 julkistamistilaisuudella. 17

Tukea perheen muutostilanteisiin Perheaikaa.fi verkkopalvelu vahvistaa vanhemman ja koko perheen toimintakykyä, omaehtoista suoriutumista sekä aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Verkkopalvelu tukee vanhempia yhdessä elämän suurimmista muutostilanteista, lapsen syntymässä, joka vaikuttaa väistämättä mm. parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja seksuaalisuuteen. Vaikuttamistyötä hankkeessa tehdään tuottamalla ja levittämällä tietoa sekä mahdollistamalla niin vertais- kuin asiantuntijoilta saatavan tuen saanti. Hankkeessa mukana olevat kumppanuusjärjestöt tuovat eri perhemuotoja koskevan asiantuntemuksensa hankkeen käyttöön, mikä mahdollistaa erilaisten perheiden tarpeisiin vastaamisen. Hankkeen pohjana on Väestöliiton vankka asiantuntijuus perhe-elämän, monikulttuurisuuden, seksuaalisuuden ja parisuhteen alueilla. Perheaikaa.fi verkkopalveluun oman asiantuntemuksensa antavat nykyisistä hankkeista Perheverkko, Parisuhdekeskus, Perheystävällinen työpaikka- hanke, Väestöliiton väestöntutkimuslaitos, Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliiton Lapsettomuusklinikka sekä Monikulttuurinen osaamiskeskus Kotipuu. Verkkopalvelun suunnittelussa on otettu huomioon erilaiset saavutettavuutta tukevat elementit (mm. näkövammaisten käyttämät apuvälineet, rakenteen ja navigaation selkeys, helppokäyttöisyys). Verkkopalvelu Perheaikaa.fi verkkopalvelu on kolmiosainen. Sivustolla on omat osionsa 1) lasta toivoville/suunnitteleville, 2) lasta odottaville ja 3) vauvaperheiden vanhemmille. Lisäksi verkkopalvelu sisältää ns. oman profiilin, jota asiakas voi muokata omien kiinnostuksen kohteidensa mukaiseksi. Verkkopalvelun ryhmät jakautuvat 1) avoimiin ja suljettuihin sekä 2) reaaliaikaisiin ja ei-reaaliaikaisiin ryhmiin. Avoimet ryhmät ovat nimensä mukaisesti kaikille avoimia, kun taas suljettujen ryhmien sisältöjä pääsevät näkemään ainoastaan ryhmään valitut henkilöt. Reaaliaikaisissa ryhmissä kommentit näkyvät välittömästi, sen sijaan eireaaliaikaisissa ryhmissä viestit tulevat näkyviin vasta sen jälkeen, kun ylläpito on ne moderoinut ja julkaissut. Verkkopalvelu toimii viikon jokaisena päivänä. Ryhmätoimintaa (poislukien jatkuvasti toimivat keskustelupalstat) järjestetään yhdeksänä kuukautena vuodessa, tammikuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin ja elokuun puolivälistä joulukuun puoliväliin. Perheaikaa.fi toimii valtakunnallisesti. Toimintamalli tarjoaa matalan kynnyksen palvelun, jonka asiakas voi tavoittaa kotoaan, työpaikaltaan tai mistä tahansa paikasta, missä on toimiva Internet-yhteys. Asiakas voi toimia palvelujärjestelmässä anonyymisti, eikä palvelun piiriin pääseminen edellytä vastaanotolla käyntiä. Tämä edesauttaa myös kävijäryhmien tavoittamista, jotka haluavat käsitel- 18

lä nimettömänä vanhemmuuteen ja perheelämään liittyviä vaikeampiakin aiheita. Palvelukonsepti mahdollistaa järjestelmän kirjautumisen myös ulkomailta käsin, joten toimintamalli palvelee myös maasta muuttaneita vanhempia. Ensimmäisen toimintakauden aikana 6.3.- 31.12.2012 Perheaikaa.fi verkkopalvelun vierailujen määrä oli 39 586, keskimäärin noin 4400 vierailua kuukaudessa. Vierailujen määrä lähti syksyn aikana selkeään nousuun, jolloin suora Facebook-toiminta aloitettiin. Fbtoiminta aloitettiin lokakuussa ja joulukuun lopussa tykkääjiä oli yhteensä 584. Rekisteröityneitä käyttäjiä Perheaikaa.fi verkkopalvelussa oli 2012 loppuun mennessä 913. Kaikkiin toiminnallisuuksiin osallistui vuoden aikana 1727 henkilöä. Vuoden 2012 aika Perheaikaa.fi verkkopalvelussa toteutettiin yhteensä 186 chattia, joihin osallistui 619 käyttäjää. Osa chateista oli ammattilaisten vetämiä teemachatteja ja osa koulutettujen vapaaehtoisten ohjaamia vertaischatteja. Chatteja tarjottiin sekä lasta toivoville, odottaville että vauvaperheille. Kumppanuusjärjestöt ohjasivat kaikista chateista yhteensä 64 kpl. Keskusteluketjuja verkkopalveluun avattiin ensimmäisen toimintakauden aikana yhteensä 171 kpl, joihin osallistui 925 käyttäjää. Reaaliaikaisia nettiluentoja tarjottiin 29 kpl, joihin osallistui 137 käyttäjää. Keskustelujen, ryhmien ja luentojen teemat liittyivät parisuhteeseen, lapsen odottamiseen, synnytykseen sekä vauvaperhevaiheeseen. Suljettuja ryhmiä tarjottiin 6, josta toteutui 3. Suljetuissa ryhmissä oli yhteensä 56 osallistujaa. Toteutuneet ryhmät käsittelivät lapsen unta, vertaistoimintaa ja verkostoyhteistyötä. Perheaikaa.fi verkkopalvelussa julkaistiin vuoden aikana runsas määrä erilaisia tietosisältöjä. Artikkeleja, vinkkejä, kolumneja tai blogeja julkaistiin yhteensä 70, jonka lisäksi asiantuntijavideoita sivustolle nostettiin yhteensä 135 kpl. Kaikissa sisällöissä huomioitiin tasavertaisesti kumppanuusjärjestöjen sisältöehdotukset. Yhteistyö Perhenetti-hankkeessa on mukana kuusi kumppanuusjärjestöä. Suomen Monikkoperheet ry, Suomen Uusperheellisten Liitto ry, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry, Sateenkaariperheet ry ja Adoptioperheet ry ovat osallistuneet säännöllisesti vuoden aikana hankkeen kehittämiseen ja toiminnan toteuttamiseen. Yhteisiä verkostotapaamisia on ollut 5. Yhteistyöllä varmistetaan, että erilaisten perhemuotojen elämäntilanteet tulevat huomioiduksi verkkopalvelussa. Tämän lisäksi Perheaikaa.fi verkkopalvelu on laajentanut kumppanuusjärjestöjen toimintamuotoja ja lisännyt järjestöjen vertaistukitoimintaa. Hankkeen työntekijät tekivät yhteistyötä 6 kumppanuusjärjestöjen lisäksi myös muiden vertaisryhmiä toteuttavien toimijoiden kanssa, kuten Tukinet ry:n ja Nyyti ry:n kanssa. Tukinetin alustalla järjestettiin viiden chatin avoin chat-ryhmä Raskauden riemua ja ailahtelevaa odotusta. Nyyti ry on osallistunut peruskoulutuksissa I. ja II. nettivertaisohjaajien kouluttamiseen. Perhenetti-hanke valittiin RAYn Emma&Eliasavustusohjelmaan. Tämä avasi hankkeelle uusia mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja 19

yhteistyöhön. Emma&Elias hankkeista yhteistyöpalaverit toteutettiin syksyllä 2012 Miessakit ry:n (Isyyden tueksi), HelsinkiMission (Pelastakaa Sukupolvi), Leijonaemot ry:n (Erityislasten vanhempien vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen), Marttaliiton (Lapsiperheiden arjen tukeminen) ja Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry:n (Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus Voikukkia) kanssa. Näiden järjestöjen kanssa sovittiin vuoden 2013 aikana toteutettavasta yhteistyöstä. Miessakit ry:n Isyyden tueksi- hankkeen työntekijöiden kanssa kuvataan helmikuussa 2013 20-30 isyyttä käsittelevää asiantuntijavideota, jotka julkaistaan Perheaikaa.fi verkkopalvelussa. Väestöliiton Perheverkko ja Perheaikaa.fi tiimi kävi kouluttamassa (15.12.) HelsinkiMission Pelastakaa sukupolvi- hankkeen vapaaehtoisia. Verkkopalvelun tietosisältöjä hyödynnetään HelsinkiMission vapaaehtoisten työskentelyssä. Leijonaemot ry:n kanssa toteutetaan avoin keskusteluketju erityislasten vanhemmille. Perheaikaa.fi verkkopalvelussa julkaistaan Marttaliiton siivoamiseen ja vauvan ruokailuun liittyviä videoita. Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry suunnittelee suljettujen ryhmien hyödyntämistä vuoden 2013 aikana. Perhenetti-hanke on yhteydessä Vastaamohankkeeseen, joka toteutetaan Väestöliiton, Mental Capital Care Oy:n ja pääkaupunkiseudun Kaste -kuntien yhteistyönä (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen). Perhenetti-hankkeen ja Vastaamo-hankkeen työntekijät konsultoivat säännöllisesti toisiaan ammatillisissa kysymyksissä. Perheaikaa.fi verkkopalvelu on linkitetty muihin järjestöjen ja ministeriöiden kehityshankkeisiin Internetissä (mm. Innokylä, ApuaInfo). Perheaikaa.fi verkkopalvelu on saanut erittäin positiivisen vastaanoton Helsingin kaupungin yhteistyötapaamisissa sekä erilaisilla ammattilaispäivillä (mm. COFACE:n E-Healtkonferenssi, Lasten suojelun neuvottelupäivät, H:gin kaupungin SOME-Innopaja, Kätilöpäivät, jne). Koulutus ja mediayhteistyö 1/3 Perheaikaa.fi verkkopalvelun vertaisryhmistä toteutetaan kumppanuusjärjestöjen ammattilaisten ja nettivertaisohjaajien voimin. Nettivertaisohjaaja-koulutuksen päätavoite on kouluttaa Väestöliiton asiantuntijoiden johdolla riittävä määrä vertaisryhmien ohjaajia Perhenetti-hankkeeseen vuosille 2012-2014. Nettivertaisohjaajakoulutus on prosessimuotoinen ohjaajakoulutus, joka koostuu lähiopetuspäivistä, ennakko- ja välitehtävistä sekä nettiryhmän ohjaajaharjoittelusta. Koulutus jakautuu peruskoulutukseen, jatkokoulutukseen ja kouluttajakoulutukseen. Perus - ja jatkokoulutukset ovat laajuudeltaan kolmipäiväisiä, kolmen opintopisteen kokonaisuuksia. Kouluttajakoulutus edellyttää perusja jatkokoulutuksen suorittamista ja on laajuudeltaan kuusipäiväinen, kuuden opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus. Koulutus on tarkoitettu yli 18-vuotiaille. Nettivertaisohjaajakoulutus antaa vapaaehtoisille valmiuksia kohdata nettiryhmissä toimivia ihmisiä, käytännön työvälineitä ryhmien ohjaamiseen sekä tukee heidän jaksamistaan vertaisryhmäohjaajina. Vuoden 2012 aikana toteutettiin 4 nettivertaisohjaajien peruskoulutuspäivää ja ensimmäisestä peruskoulutuksesta valmistui 26 kumppanuusjärjestöjen vapaehtoista ja ammattilaista. Peruskoulutus II. aloitti 21 uutta 20