vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu
vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5 4 KAPASITEETIT...6 4.1 Mitoitusperiaatteet...6 4.2 Teräsosien mitat ja kapasiteetit...7 4.2.1 RTR15...7 4.2.2 RTR16...8 4.2.3 RTR23...9 4.2.4 RTR24...10 4.2.5 RTR25...11 4.2.6 RTR26...12 4.2.7 RTR36...13 4.2.8 RTR37...14 4.2.9 RTR38...15 4.2.10 RTR39...16 4.2.11 RTR39E...17 4.2.12 RTR43...18 4.2.13 RTR44...19 4.2.14 RTR45...20 4.3 Yhdistetyt rasitukset...21 5 VAKIOTERÄSOSIEN KÄYTTÖ...21 5.1 Käytön rajoitukset...21 5.1.1 Pienimmät reuna- ja keskiöetäisyydet...21 5.2 Kiinnitysalustan raudoitus...21 6 VAKIOTERÄSOSIEN ASENNUS...22 6.1 Muottiin kiinnitys...22 6.2 Liittyvien rakenneosien hitsaus...22 6.3 Tartuntojen hitsaus ja taivutus...22 7 ASENNUSTÖIDEN VALVONTA...23 7.1 Vakioteräsosien asennus...23 7.2 Liittyvien rakenneosien asennus...23 www.rsteel.fi 25.10.2011 2
1 TOIMINTATAPA R-Group Finland Oy:n valmistamat RTR-vakioteräsosat ovat betoniin ennen sen kovettumista asennettavia, tartunnoilla varustettuja teräslevyjä tai kulmateräksiä. Vakioteräsosien pääasiallisia käyttökohteita ovat betonielementtien kiinnitykset. Teräsosa RTR15, RTR16 RTR23, RTR24 RTR25, RTR26 RTR36, RTR37 RTR38 RTR39 RTR39E RTR43 RTR44 RTR45 Pääasiallinen käyttökohde Ruutuelementin kannatin Reunatartunta Ruutuelementin vastakannatin Kulmatartunta Tartunta TT-laatan reunatartunta TT-laatan reunatartunta Reunatartunta TT-laatan tartunta Reunatartunta 3
2 materiaalit RTR-terÄsosAt: Osa Materiaali Standardi Levy S235JR+AR SFS-EN 10025 Levy S355J2+N SFS-EN 10025 Kulmatanko S235J2+N SFS-EN 10025 Tartunta A500HW / SFS 1215 / B500B SFS 1268 RuostumAttomAt RTRR-terÄsosAt: Osa Materiaali Standardi Levy 1.4301 SFS-EN 10088 Kulmatanko 1.4301 SFS-EN 10088 Tartunta A500HW / SFS 1215 / B500B SFS 1268 (Tartunta B600KX SFS 1259) Ruostumattomat vakioteräsosat RTRR valmistetaan A500HW tartuntateräksillä. Tilaustunnuksella RTRRr voidaan tilata kokonaan ruostumaton teräsosa, jonka tartunnat ovat ruostumatonta B600KX-terästä. HAponkestÄvÄt RTRH-terÄsosAt: Osa Materiaali Standardi Levy 1.4401 SFS-EN 10088 Kulmatanko 1.4401 SFS-EN 10088 Tartunta A500HW / SFS 1215 / B500B SFS 1268 4
3 VALMISTUS 3.1 VAlmistustApA Levyt ja kulmatangot Harjatangot Hitsaus Polttoleikkaus tai mekaaninen leikkaus Mekaaninen katkaisu MAG käsin tai robotilla Hitsausluokka C (SFS-EN 5817) 3.2 VAlmistustolerAnssit Levyn tai kulmatangon sivumitat ± 2 mm L 120 mm Teräsosan korkeus Tartuntojen sijainti Tartuntojen keskinäinen sijainti ± 4 mm 120 mm < L 2000 mm ± 10 mm ± 5 mm ± 5 mm Tartuntojen kaltevuus ± 5 3.3 VAlmistusmerkinnÄt Vakioteräsosiin merkitään Inspecta Sertifiointi Oy:n tarkkailumerkki, R-Group Finland Oy:n tunnus, teräsosan tyyppi ja valmistuspäivämäärä. 3.4 LAAdunvAlvontA Laadunvalvonnassa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman vaatimuksia. R-Group Finland Oy:llä on laadunvalvontasopimus Inspecta Sertifiointi Oy:n kanssa. 5
4 KAPASITEETIT 4.1 MitoitusperiAAtteet Teräsosien kapasiteetit on laskettu staattisille kuormille rajatilamitoitusmenettelyn mukaan. Teräsosien kapasiteetit on laskettu raudoitetulle teräsbetonirakenteelle K30-2. Mitoituslaskelmat on tehty seuraavien määräysten ja ohjeiden mukaan: RakMK B1 Rakenteiden varmuus ja kuormitukset, määräykset 1998 RakMK B4 Betonirakenteet, ohjeet 2005 RakMK B7 Teräsrakenteet, ohjeet 1996 SFS 2373 Staattisesti kuormitettujen teräsrakenteiden hitsausliitosten mitoitus ja lujuuslaskenta, standardi 1980 Kapasiteettitaulukoissa esitetyissä kapasiteeteissa on huomioitu valmistustoleranssien lisäksi asennustoleranssi 20 mm. Taulukoissa esitetyt kapasiteetit ovat murtorajatilan kapasiteetteja. Sallitut kuormat saadaan jakamalla taulukoiden kapasiteetit varmuuskertoimella 1,6. 6
4.2 TerÄsosien mitat ja kapasiteetit 4.2.1 RTR15 KUVA 1 RTR15 Taulukko 1 RTR15 Teräsosa V ud [kn] RTR16 34,4 RTRR16 22,9 RTRRr16 RTRH16 7
4.2.2 RTR16 KUVA 2 RTR16 Taulukko 2 RTR16 Teräsosa V Rd [kn] RTR16 52,0 RTRR16 34,6 RTRRr16 RTRH16 8
4.2.3 RTR23 KUVA 3 RTR23 Taulukko 3 RTR23 Teräsosa N 1ud [kn] N 2ud [kn] V ud [kn] M ud [knm] RTR23 13,2 3,7 6,6 0,61 RTRR23 RTRRr23 RTRH23 13,2 3,7 6,6 0,61 9
4.2.4 RTR24 KUVA 4 RTR24 Taulukko 4 RTR24 Teräsosa N 1ud [kn] N 2ud [kn] V ud [kn] M ud [knm] RTR24 23,5 6,6 11,7 1,40 RTRR24 RTRRr24 RTRH24 23,5 6,6 11,7 1,40 10
4.2.5 RTR25 KUVA 5 RTR25 Taulukko 5 RTR25 Teräsosa N ud [kn] V 1ud [kn] V 2ud [kn] RRTR25 91,3 15,7 7,4 RTRR25 RTRRr25 RTRH25 11
4.2.6 RTR26 KUVA 6 RTR26 Taulukko 6 RTR26 Teräsosa N ud [kn] V 1ud [kn] V 2ud [kn] RTR26 121,2 24,5 12,4 RTRR26 RTRRr26 RTRH26 12
4.2.7 RTR36 KUVA 7 RTR36 Taulukko 7 RTR36 Teräsosa N ud [kn] V ud [kn] M ud [knm] RTR36 8,6 4,9 0,65 RTRR36 RTRRr36 RTRH36 13
4.2.8 RTR37 KUVA 8 RTR37 Taulukko 8 RTR37 Teräsosa N ud [kn] V ud [kn] M ud [knm] RTR37 18,0 9,8 1,81 RTRR37 RTRRr37 RTRH37
4.2.9 RTR38 KUVA 9 RTR38 Taulukko 9 RTR38 Teräsosa N ud [kn] V ud [kn] M ud [knm] RTR38 14,8 19,6 0,99 RTRR38 RTRRr38 RTRH38 Teräsosan minimikiinnityspinta-ala: 40 mm x 40 mm.
4.2.10 RTR39 KUVA 10 RTR39 Taulukko 10 RTR39 Teräsosa N ud [kn] V ud [kn] RTR39 16,2 11,4 RTRR39 RTRRr39 RTRH39 16
4.2.11 RTR39E KUVA 11 RTR39E Taulukko 11 RTR39E Teräsosa N ud [kn] V ud [kn] RTR39E 12,0 11,4 RTRR39E RTRRr39E RTRH39E 17
4.2.12 RTR43 KUVA 12 RTR43 Taulukko 12 RTR43 Teräsosa N ud [kn] V 1ud [kn] V 2ud [kn] M 1ud [knm] M 2ud [knm] RTR43 5,5 30,0 8,4 0,18 0,52 RTRR43 RTRRr43 RTRH43 Teräsosan minimikiinnityspinta-ala: 44 mm x 64 mm. 18
4.2.13 RTR44 KUVA 13 RTR44 Taulukko 13 RTR44 Teräsosa N ud [kn] V ud [kn] RTR44 43,3 18,6 RTRR44 RTRRr44 RTRH44 19
4.2.14 RTR45 KUVA 14 RTR45 Taulukko 14 RTR45 Teräsosa N ud [kn] V 1ud [kn] V 2ud [kn] M 1ud [knm] M 2ud [knm] RTR45 4,3 23,5 6,6 0,14 0,41 RTRR45 RTRRr45 RTRH45 Teräsosan minimikiinnityspinta-ala: 12mm x 12mm. 20
4.3 Yhdistetyt rasitukset Mikäli vakioteräosaa rasittaa samanaikaisesti vähintään kaksi voimasuuretta, tulee voimien yhteisvaikutus tarkistaa. Vakioteräsosien kapasiteetit on määritetty rasituskohtaisesti eli yhteisvaikutusta tarkistettaessa tulee huomioida kaikki samanaikaisesti vaikuttavat rasitukset kaavalla: N 1d + N 2d + V 1d + V 2d + M 1 + M 2d 1,0 N 1ud N 2ud V 1ud V 2ud M 1ud M 2ud N id = normaalivoiman laskenta-arvo N iud = normaalivoiman laskentakapasiteetti V id = leikkausvoiman laskenta-arvo V iud = leikkausvoiman laskentakapasiteetti M id = momentin laskenta-arvo L-suunnassa M iud = momenttikapasiteetti L-suunnassa 5 VAKIOTERÄSOSIEN KÄYTTÖ 5.1 KÄytön rajoitukset Vakioteräsosien kapasiteetit on laskettu staattisille kuormille. Dynaamisille ja väsyttäville kuormille on käytettävä suurempia kuorman osavarmuuskertoimia ja liitoksen osat tarkistettava tapauskohtaisesti. Vakioteräsosille RTR38, RTR43 ja RTR45 on annettu minimikiinnityspinta-ala, jolla teräsosalle annetut kapasiteettiarvot ovat voimassa. 5.1.1 Pienimmät reuna- ja keskiöetäisyydet Vakioteräsosien pienimmät reuna- ja keskiöetäisyydet tulee suunnitella rakenteen rasitusluokan ja harjaterästen tartunnasta annettujen suunnitteluohjeiden mukaan. 5.2 KiinnitysAlustAn raudoitus Vakioteräsosien kapasiteetit on laskettu raudoitetulle teräsbetonille K30-2. Teräsosien kiinnitysalustassa tulee olla vähintään RakMK B4 mukainen minimiraudoitus. Teräsosien tartunnat tulee sijoittaa betonirakenteen pieli- tai reunaterästen sisäpuolelle. Teräsosien tartuntojen taivutusten sisäpintaan asennetaan teräs. 21
6 VAKIOTERÄSOSIEN ASENNUS 6.1 Muottiin kiinnitys Vakioteräsosa voidaan kiinnittää muottiin tai raudoitukseen naulaamalla, liimaamalla, kaksipuolisella teipillä tai puristinkiinnityksellä. Vakioteräsosa tulee kiinnittää siten, ettei se valutyön aikana pääse liikkumaan. Valun aikana betonimassan vapaa putoamiskorkeus vakioteräsosan kohdalla tulee pitää mahdollisimman pienenä, jotta betonimassan erottumista ei tapahtuisi eikä kiinnityslevyyn kohdistuisi suuria sysäyskuormia. Vakioteräsosan kohdalla betonimassa tulee tiivistää huolellisesti ja erityisesti on varmistuttava siitä, ettei teräsosan alle jää koloja tai tyhjää tilaa. Teräsosaa ei saa täryttää. 6.2 Liittyvien rakenneosien hitsaus Liittyvien rakenneosien hitsaus on tehtävä rakennesuunnitelmien mukaan. Vaativissa hitsauksissa suositellaan, että suunnittelija laatii hitsaussuunnitelman, josta käy ilmi mm. hitsausjärjestys ja käytettävät lisäaineet. Ennen hitsausta on vakioteräsosa ja hitsiliitoksen alue puhdistettava aineista, jotka voivat vaikuttaa hitsiin haitallisesti. Hitsauksen jälkeen hitsiliitos ja teräsosat suojataan suunnitelmien mukaisesti. Mikäli lämpötila on alle -5 C, suositellaan hitsattavien kappaleiden esilämmitystä. 6.3 TArtuntojen hitsaus ja taivutus Vakioteräsosien tartuntoja voidaan hitsata kaikilla yleisesti käytetyillä sulahitsausmenetelmillä. Kiinnityslevyjen tartuntoja ei saa taivuttaa ilman rakennesuunnittelijan lupaa. Jos kiinnityslevyjen tartuntoja taivutetaan, tulee kiinnityslevyjen kapasiteetit laskea tapauskohtaisesti uudelleen, taulukoiden kapasiteetteja ei saa käyttää. 22
7 ASENNUSTÖIDEN VALVONTA 7.1 vakioteräsosien Asennus Ennen valua on tarkistettava, että: teräsosa ei ole viallinen teräsosa on suunnitelmien mukainen ja sijoitettu suunnitelmien mukaan teräsosa on kiinnitetty riittävän lujasti teräsosan mahdollisesti edellyttämä lisäraudoitus on asennettu Valun aikana on huolehdittava, että: teräsosa ei pääse siirtymään betoni tiivistetään huolellisesti teräsosan ympäriltä Valun jälkeen: tarkistetaan, että teräsosan sijainti on suunnitelmien mukainen 7.2 Liittyvien rakenneosien Asennus Liittyvien rakenneosien asennuksessa tulee tarkistaa, että: teräsosa on suunnitelmien mukainen hitsaustyöt tehdään suunnitelmien mukaisesti ammattitaitoisia työntekijöitä käyttäen tarkastetaan hitsien koko ja virheettömyys suunnitelmien mukaisesti tehdään teräsosien ruoste- ja palosuojaus sekä muut mahdolliset pintakäsittelyt suunnitelmien mukaisesti 23
R-Group Finland Oy PL 37 FIN-57101 Savonlinna FINLAND Tel. +358 20 722 9420 Fax. +358 20 722 9421 www.rsteel.fi www.repo.fi