VILMA 9A 8.12.2011 MINUN KOTISEUTUNI Yllä on kuvia minusta ja kavereistani, sillä minun mielestäni kotiseutuun kuuluu kaverit ja harrastukset, sillä ilman niitä Perniö olisi tylsä paikka asua.
Sijainti Perniö on Salon kaupungin osa, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Perniön koordinaatit ovat 60,205 N 23,134 E. Varsinais-Suomi sijaitsee Lounais-Suomessa ja Suomi sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Suomen kehys koordinaatit ovat 60-70 N, 19-30 E. Suomi on yksi Pohjoismaista ja Suomen naapurivaltioita ovat lännessä Ruotsi, luoteessa Norja ja idässä Venäjä. Suomi kuuluu Fennoskandian niemimaahan, jonka se muodostaa yhdessä Skandinavian, Kuolan niemimaan ja Karjalan kanssa. KUVA 1 Perniön sijainti Suomen kartalla. KUVA 2 Suomen sijainti Pohjois-Euroopan kartalla Alueellinen identiteetti Ihmisillä on alueellinen identiteetti eli tunne, että kuulumme kotiseutuumme. Itse koen olevani Suomalainen, mutta ennen kaikkea Perniöläinen. Perniöläisenä koen itseni siksi, että olen syntynyt ja asunut täällä koko elämäni. Olen käynyt päiväkodin ja koulut Perniössä ja tunnen kuuluvani tänne. Perniössä on paljon asioita, jotka ovat tulleet tosi tärkeiksi. Täällä on hyvät mahdollisuudet harrastaa ja harrastuksien kautta tutustua uusiin ihmisiin. Asun ihan Perniön keskustassa ja täällä on hyvä asua, sillä joka paikkaan on lyhyt matka. Vapaa-aikani vietän Perniön kirkonkylässä, jossa on koulu ja muut aktiviteetti paikat. Urheilu paikat ovat tärkeitä ja kesäisin aikaa tulee vietettyä muuallakin kuin keskustassa. Kesäisin aikaa vietän eri uimapaikoissa, jotka kaikki ovat keskustan ulkopuolella ja Hästössä, jossa äitini on kasvanut lapsuutensa.
KUVA 3 KUVA 4 Melassuon urheilukeskus Perniön keskuskenttä Perniössä on hyvät mahdollisuudet harrastaa. Itse olen harrastanut paljon kaikenlaista ja hyvät paikat harrastuksiin vaikuttavat paljon elämiseen. Harrastus paikat ovat lähellä kaikkea, eikä tarvitse lähteä mihinkään pidemmälle. Kesäisin aikaa tulee vietettyä urheilukentällä ja koripallon parissa aika kuluu liikuntahallilla KUVA 5 Naarjärvi KUVA 6 Kirakanjärvi KUVA 7 Hästönjärvi KUVA 8 Kiskonjoki Järviä Perniössä on paljon. Ne ovat tärkeitä paikkoja, joissa kesällä suurin osa ajasta tulee oltua.
KUVA 9 Suomi-Unkari koripallopeli. Erityisesti maaotteluissa tuntuu kuuluvansa Suomeen, sillä kannustaa Suomea ja siellä tuntee olevansa suomalainen. Samaistun myös Suomeen, sillä Suomessa meitä yhdistää yhteinen kieli ja elintavat. Suomalaisuuden tunne tulee ainakin itsessäni parhaimmin esille urheilun muodossa. Kun kannustaa Suomea, jossakin urheilulajissa kokee itsensä erityisesti suomalaiseksi. Suomi on minusta hyvä paikka asua, sillä täällä on ilmainen koulu ja terveydenhuolto. Suomesta tykkään erityisesti vuodenaikojen ja luonnon vuoksi. On kivaa, että talvisin on lunta ja kesällä on lämmin. Ajattelen varsinaiseksi kotiseudukseni Perniönseudun, mutta laajemmin ajateltuna koko Suomen. KUVA 10 KUVA 11 Levi Suomen talvi. Pohjoisessa on paljon lunta ja pakkasta. Varsinais-Suomi Kotipiha Suomen kesä. Kotipihallamme on uima-allas, joka viilentää kuumina kesäpäivinä. Perniö sijaitsee Varsinais-Suomessa, joka on yksi Suomen kahdestakymmenestä maakunnasta. Varsinais-Suomessa on paljon rannikkoa, joten se on tunnettu saaristaan. Maanviljely on olennainen osa Varsinais-Suomea ja täällä sitä harjoitetaan paljon hyvän maaperän vuoksi. Jääkauden aikana jäätikköjoet kasasivat savikkoja, jotka myöhemmin on muokattu pelloiksi. Täällä
viljellään mm. vehnää, kauraa, ruista, hernettä, sokerijuurikasta ja rypsiä. Rannikko seudulla viljeleminen on vähäisempää ja siellä tärkeä elinkeino on matkailu. Siipikarja- ja sikatalous keskittyvät myös Varsinais-Suomeen. Lähes puolet maamme sioista ja kanoista kasvaa täällä. Varsinais-Suomen kaupungeista varmasti tunnetuin on Turku. Se sijaitsee Aurajoen varrella ja on Suomen entinen pääkaupunki. Turku on merkittävä yliopistokaupunki ja Suomen virallinen joulukaupunki. Vuonna 2011 Turku valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Ilmasto Suomi kuuluu kylmän ilmaston alueeseen, jossa tyypillistä on, että talvella on lunta ja pakkasta ja kesäisin on lämmin. Talven ja kesän välissä on kevät ja syksy, eli täällä on selvät neljä vuodenaikaa. Perniössä talven keskilämpötila on n. -4 C ja kesän n. +15 C. Täällä sataa enemmän, keväät ovat viileämpiä ja syksyt ovat lämpimämpiä kuin sisämaassa, koska Perniö sijaitsee rannikkoalueella. Syksyisin Itämeren kesällä keräämä lämpö siirtyy rannikko alueille, jonka vuoksi talvella on lauhkeampaa kuin sisämaassa. Vastaavasti keväällä ja kesällä meri alueet viilentävät rannikkoseudun. Suomen ilmastoon vaikuttaa pohjoinen sijainti, sekä Golf-virta, joka kuljettaa lämmintä vettä Atlantilta Norjan rannikolla. Ilmastoon vaikuttavat myös länsi- ja lounaistuulet, jotka kuljettavat Golf-virran lämpöä Suomeen saakka. Jos Golf-virtaa ei olisi, täällä olisi paljon kylmempää pohjoisen sijainnin vuoksi. Kasvukausi täällä on n. 180 vrk, eli aika jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli +5 C. Tänä aikana kasvit pystyvät kasvamaan ja se vaikuttaa erityisesti maanviljelyyn sekä metsän kasvuun. Itse tykkään Suomen ilmastosta selvien vuodenaikojen takia.
KUVA 12 KUVA 13 Tehtiin Veeran kanssa lumiukko, jonka nimi oli Rusinaseppo. Ensilumi satoi 5.12.2011. Silloin huomasi, kuinka nopeasti sää voi vaihdella. Tuntia aikaisemmin taivaalta satoi vettä ja hetken päästä maa olikin jo valkoinen. Aamulla kun herättiin, Rusinaseposta oli tullut epämääräinen lumikasa Sateet Sademäärä talvisin n. 150mm ja kesäisin 190mm. Suomessa sataa keskimäärin joka toinen päivä, sillä Suomi sijaitsee pollaririntamalla, jossa etelän lämmin ilma ja pohjoisen kylmä ilma kohtaavat. Sade syntyy, kun lämmin ilma työntyy kylmän ilman päälle ja sen sisältämä kosteus tiivistyy sateeksi. Samalla syntyy matalapaine. Länsi- ja lounaistuulet saavat matalapaineet liikkeelle ja tuovat mukanaan sadepilviä, joista johtuu Suomen vaihteleva sää. Sademäärä on suurempi rannikolla, kuin sisämaassa etenkin syksyisin ja talvisin, koska Itämeren varastoima lämpö ja mereltä tuleva kosteus lisäävät sademäärää. Sääennuste (SALO) Sääennuste seuraavalle kahdelle päivälle (torstai ja perjantai). Torstain ja Perjantain lämpötila on lähes samanlainen, perjantaina on muutaman asteen viileämpää kuin torstaina. Sademäärässä on runsaita eroja, kun pelkästään torstaiaamuna on ennustettu satavan n.15mm ja sade tulee vetenä. Perjantaipäiväksi ja illaksi luvatun sateen ennustetaan tulevan lumena, koska lämpötila on lähellä nollaa.
Liikkuvat matalapaineet aiheuttavat suuria sään vaihteluita. Sää voi vaihdella samankin päivän aikana useaan otteeseen. Paikallisilmasto KUVA 14 Eri osissa Suomea on erilainen ilmasto, koska Suomi on pitkä valtio pohjois-etelä suunnassa. Pohjoisessa on pitempi, lumisempi ja kylmempi talvi kuin etelässä. Jos vertaa Perniön ja Rovaniemen ilmastoja, ne ovat ihan erilaiset. Pohjoisessa talven keskilämpötila on n. -13 C astetta. Se on lähes 10 astetta kylmempi kuin Perniössä. Itämerellä on suuri vaikutus paikallisilmastoihin, sillä meren läheisyys vaikuttaa niin lämpötilaan kuin sateisiinkin. Maankamara Maankamara muodostuu Kallioperästä ja Maaperästä. Maaperä muodostuu erilaisista maalajeista, jotka voidaan lajitella kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin. Kivennäismaalajit ovat kallioperästä peräisin ja eloperäiset maalajit ovat peräisin eläinten ja kasvien jäänteistä. Kivennäismaalajit voidaan jakaa vielä lajittuneisiin kivennäismaalajeihin, (sora, hiekka, hieta, hiesu, savi) sekä lajittumattomiin kivennäismaalajeihin (moreeni). Kallioperä muodostuu useista kivilajeista, jotka ovat syntyneet eri tavoin. Kallioperä Suomen kallioperä on ikivanhaa ja se on paikoitellen yli 3miljardia vuotta vanhaa. Suomen kallioperää kutsutaan peruskallioksi, koska se muodostaa perustan koko maamme alle. Peruskalliomme on suuri yhtenäinen kallio alue, jota kutsutaan Fennoskandian kilveksi, joka on yksi maapallon vanhimmista kallioperä alueista. Kallioperä on paikoin jopa 65 kilometrin paksuista. Suomen kallioperän tila oli ennen levottomampi kuin nyt. Ennen maanjäristyksiä oli enemmän, jotka repisivät kallioon suuria jyrkkiä halkeamia, joita kutsutaan murroslaaksoiksi. Fennoskandian
kilven alueella havaitaan nykyään todella harvoin maanjäristyksiä, koska se sijaitsee kaukana mannerlaattojen reuna-alueista. Etelä-Suomen kallioperä on syntynyt n. 2000 miljoona vuotta sitten vuortenpoimuttumisen seurauksena. Kallio on Perniössä pääasiassa graniittia. Graniitti on jähmettynyt kivilaji, joka on syntynyt magman jähmettyessä. Se on kiteytynyt syvällä maankuoressa, josta tulee nimi syväkivilaji. Graniittia syntyy kun pii- ja happiatomeista muodostuu molekyylejä, joista kvartsimineraali muodostuu. Kvartsi, kiille ja maasälpä ovat mineraaleja, jotka yhdessä muodostavat graniittia, joka on Suomen yleisin kivilaji. Jääkausiaika Jääkausiajalla vuorottelevat lämpökaudet ja jääkaudet. Niiden vaihteluihin vaikuttavat maapallon akselin kaltevuus sekä maapallon kiertoradan soikeus. Lämpökaudella ilmasto on lämmin ja suurin osa jäästä ehtii sulamaan. Jääkaudella kesät ovat niin viileitä, ettei talven aikana satanut lumi ehdi sulaa. Lumi kerrostuu useiksi kerroksiksi ja alimmat kerrokset muuttuu pikkuhiljaa jääksi. Viimeisin jääkausi nimeltään Veiksel päättyi n. 11 000 vuotta sitten. Jäätikön edetessä se muokkasi maisemaa. Kun jäätikkö alkoi sulaa, jäätikön sisään syntyi jäätikköjokia, jotka kuljettivat maa-ainesta ja kasasivat sitä jäätikön tunneleihin ja railoihin. Jääkauden jäljet kotiseudulla ja Suomessa Silokallio Silokallio on matala ja sileä kallio, jonka jäätikkö on edetessään hionnut tasaiseksi. Jäätikön pohjassa olevat kivet aiheuttivat silokallioihin uurteita, joista voi päätellä jään liikkeen suunnan. Silokalliot ovat tyypillisiä suomessa.
KUVA 15 Ylempi kuva on otettu Kolilta ja siinä näkyy selvästi silokallion uurteet. Alempi kuva on Särkisalosta KUVA 16
Harju Harjut ovat syntyneet, kun jäätikköjoet kuljettivat mukanaan hiekkaa ja soraa ja kasasivat sitä jäätikön tunneleihin. Kun jäätikkö sulasi, kasaantuneista aineksista paljastui mutkittelevia ja pitkiä harjuja. KUVA 17 Delta ja Savikko Deltat syntyivät, kun jäätikköjoet virtasivat meriin ja järviin. Veden virtaus väheni jokisuiden kohdalla ja kasasi painavat maa-ainekset hiekan ja soran tasaisiksi suistoiksi eli deltoiksi. Savikot syntyivät, kun kevyet maa-ainekset kuten hiesu, hieta ja savi painuivat pohjaan vasta kauempana suistoista. Etelä-Suomen savikot voivat olla kymmenien metrien paksuisia. Myöhemmin savikoista on muokattu peltoja, sillä niiden maaperä on hyvää viljelylle. Kuvassa on savikko, josta myöhemmin on muovattu pelto, koska sen maaperä on hyvää viljelylle. Kuva on otettu Särkisalosta ja siinä viljellään Vehnää. KUVA 18
Suppakuoppa Suppakuopat syntyivät, kun jäätiköstä irronneet jäälohkareet hautautuivat soran ja hiekan alle. Jäälohkareen sulaessa sen päällä olevat maa-ainekset romahtivat. Reunamuodostuma Reunamuodostumat on syntynyt kun jäätikön sulaessa ilmasto viileni äkillisesti ja jäätikönreuna jäi paikalleen. Jäätikköjokien suistoihin kasaantui suuria deltoja. Vierekkäiset deltat kasvoivat yhteen ja muodostivat jäätikön reunan myötäisiä maavalleja, joita kutsutaan reunamuodostumiksi. Reunamuodostumien maa-aines on pääasiassa hiekkaa ja soraa. Suomen suurimmat reunamuodostumat ovat Ensimmäinen ja Toinen Salpausselkä, jotka syntyivät jäätikön pysyessä paikoillaan 200 vuotta. Kun ilmasto lämpeni uudestaan jää alkoi sulaa uudestaan, se kerkesi pysähtymään vielä muutaman kerran. Silloin syntyivät Kolmas salpausselkä ja Sisä-Suomen reunamuodostuma. KUVA 19 KUVA 20 Vasemman puolimmaisessa kuvassa näkyy Suomen suurimmat ja vanhimmat reunamuodostumat, Salapausselät ja Sisä-Suomen reunamuodostuma. Ensimmäinen Salpausselkä lähtee Hangosta ja on korkeimmillaan Lahden seutuvilla, josta oikean puolimmainen kuva on. Toinen salpausselkä lähtee Bromarvista, josta alimmainen kuva on. Kolmassalpausselkä on kahta ensimmäistä paljon pienempi. Se alkaa Kemiön saaresta ja päättyy Hämeenlinnan seutuville. Sisä-Suomen reunamuodostuma on Päijänne järven seuduilta länteen päin.
KUVA 21 Hiidenkirnu Hiidenkirnut syntyivät, kun jäätikköjokien virtauksiin jäi kalliosta irronneita lohkareita. Jokien pyörteissä ne hioivat kallioihin erikokoisia kuiluja. Hiidenkirnujen reunat ovat sileitä. KUVA 23 Kuvat hiidenkirnuista on otettu metsästä Latokartanonkosken takaa, läheltä Raaseporin rajaa. Hiidenkirnu oli halkaisijaltaan n. 1,5 metriä.
Dyyni Dyynit ovat tuulen kasaamia hiekkakasoja. Suurin osa Suomen dyyneistä kasaantui heti jäätikön sulettua. Usein dyynit ovat sitoutuneet maahan kasvillisuuden avulla. KUVA 24 Kuvat ovat Kalajoelta. KUVA 25 Siirtolohkare Siirtolohkare on suurikokoinen kivi, joka on irronnut kalliosta jäätikön voiman takia. Siirtolohkareet voivat kulkeutua pitkiä matkoja jään mukana. Esimerkiksi Porissa kalliosta irronnut lohkare voi olla kulkeutunut jään mukana Perniöön Maankohoaminen Kun Suomea peitti paksu jäätikkö, se painoi maata alaspäin. Jään sulaessa vähitellen, se pienensi maan taakkaa ja maa alkoi kohota. Heti jään sulettua kohoaminen oli tosi nopeaa. Nykyään maankohoaminen jatkuu edelleen, mutta eri nopeudella joka puolella Suomea. Perniön seudulla maa kohoaa vuodessa n. 3mm, joten sadassa vuodessa se on 30cm ja tuhannessa vuodessa 3 metriä. Maan odotetaan vielä kohoavan 100-125 metriä. Maankohoamisen seurauksena merenlahdet kuroutuvat järviksi ja saaret kasvavat kiinni mantereeseen. Maankohoamisen seurauksena savikot ovat nousseet vedenpinnan yläpuolelle ja niistä on pystytty muovaamaan peltoja. Maankohoamisen huomaa kotiseudulla erityisesti peltojen
runsaudesta. Rantaviiva muuttuu, ja tästä on esimerkkinä Itämeren neljä erilaista vaihetta: Baltian jääjärvi, Yoldiameri, Ancylusjärvi ja Litorinameri. Näiden vaiheiden rantaviivat erottuvat vieläkin kivisinä muinaisrantoina Muinaisranta Muinaisrannat ovat laajoja kivikkoalueita, joka on muinaista rantaa. Ne ovat alueita, joiden maaaineeksi on lajittunut pelkkiä kiviä. Aallokko on pyöristänyt ja hionut kivet pyöreiksi. Ajan mittaan vedenpinta on laskenut, joten muinaisrantoja voi olla syvällä sisämaassakin. KUVA 26 KUVA 27
Jeturkasti sijaitsee Teijon retkeilyalueella. Jeturkasti on Ancylusjärven muinaisrantaa ja se on nykyään 80metriä merenpinnan yläpuolella. Aallokko on pyöristänyt kivet sileiksi ja pyöreiksi. KUVA 28 Suot ja Metsät Etelä-Suomen suot ovat pääasiassa keidassoita eli kohosoita. Keidassoilla on tyypillistä, että turve muodostaa kerroksia, joten soiden keskiosat ovat kohonneet muuta ympäristöään ylemmäksi. Ylempänä olevat keskiosat saavat ravinteita vain sadevedestä. Muita suotyyppejä Suomessa ovat Keski- ja Pohjois-Suomen aapasuot ja aivan pohjoisen osan palsasuot. Lähes koko Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen eli taigaan. Yleisimmät puulajit ovat mänty ja kuusi. Kuvat ovat Perniön Melassuolta. Kasvillisuus on aika vaatimatonta. Se koostuu lähinnä varvuista ja sammalista. Suon ympärillä kasvaa puita, mutta suon keskellä vain lyhytkasvuisia mäntyjä. Suon reunat ovat vielä kuivat, mutta keskemmälle suota mennessä on kosteaa. Suo saa ravinteita sadevedestä. Kuva on otettu Melassuon metsästä. Metsässä on paljon varpuja, sammalta, yleisin puulaji on mänty. Myös kuusia ja koivuja on siellä täällä.
Itämeri on meidän meremme Itämerellä on monta ympäröivää valtiota. Valtioissa on paljon maataloutta ja teollisuutta, jotka vaikuttavat negatiivisella tavalla Itämeren eliöstöön. Haitallisia aineita ovat mm. PCP- ja DDTyhdisteet, dioksiinit ja raskasmetallit. PCP PCP: t aiheuttavat haittavaikutuksia mm. linnuille ja hylkeille. PCP: t ovat öljymäisiä nesteitä, jotka sisältävät klooria. DDT DDT on myrkky, jota entisaikoina käytettiin hyönteismyrkkynä metsissä ja pelloilla. Nykyään sen käyttö on kielletty yli 30 maassa, mutta kehitysmaissa sitä käytetään edelleen mm. malarian hoitamiseen. Aine on myrkyllinen vesieliöille, sen vaikutuksesta fotosynteesi ja viherlevän kasvu saattavat estyä. Aine on vaaraksi myös linnuille ja se vaikuttaa myös vesikirppujen lisääntymiseen. Dioksiinit Dioksiinit ovat aineita, jotka syntyvät esim. metallien jalostuksessa ja jätteitä polttaessa. Dioksiinit kertyvät kaloihin ja se voi aiheuttaa niillä lisääntymiskyvyttömyyttä. Raskasmetallit Raskasmetalleja on luonnostaan kalliossa. Ihmisen toiminnan takia niitä pääsee vesistöihin. Osa raskasmetalleista on elintärkeitä ihmisten ja eläinten elämiselle. Osa metalleista on kuitenkin todella myrkyllisiä, jotka ovat vaaraksi eliöille. Väestönrakenne Perniö Pinta-ala: 419,12 km 2 Väkiluku: noin. 6200 asukasta Asukastiheys: 14,81 as/km 2 Perniössä alle 15-vuotiaita on 15,1%, joka on n. 1100 henkilöä. Työikäisiä (15-64) Perniössä on 62,3%, joka on n. 3900 henkilöä. Eläkeikäisiä (64 ) on 22,5%, joka on n. 1300 henkilöä Työikäisiä Perniön asukkaista on yli puolet. Lapset ja eläkeikäiset ovat aika samoissa luvuissa. Luulen että Perniön väestön kokoon vaikuttavat se, että Perniö on pieni paikka. Täältä on aika pakko lähteä jossain vaiheessa opiskelemaan, mutta kaikki ketkä lähtevät opiskelemaan ei kuitenkaan muuta takaisin. Halu asua kaupungissa vaikuttaa varmasti myös jonkin verran. Ihmisiä tulee kuitenkin lisää. Luulen, että muuttamisen syynä on pieni ja rauhallinen paikka, jossa koulut
ym. ovat lähellä. Työpaikkoihin Saloon ja Turkuun ei ole täältä kovin pitkä matka, joten uskon, että sekin vaikuttaa tänne muuttamiseen. Maahanmuuttajat Salonseudulla maahanmuuttajia asuu n. 2000 ihmistä. Suurimpia ryhmiä ovat venäläiset, virolaiset ja kosovolaiset. Perniössä suurin osa on kosovolaisia ja varsinkin kesäisin kesätöiden takia ihmisiä asuu täällä mm. Baltian maista. Maahanmuuttajille on Salon kaupungissa tarjolla apua kotoutumiseen, työasioihin, koulutukseen ja arki asioihin liittyvissä asioissa. Salossa on maahanmuuttajille suunnattu info-piste, josta saa palelua useilla eri kielillä. Maahanmuuttajat käyvät ihan normaalia koulua ja heille tarjotaan suomenkielen opetusta. ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Kuvien lähteet Kaikki kuvat on omasta kamerasta, lukuun ottamatta: KUVA 1 : http://fi.wikipedia.org/wiki/tiedosto:perni%c3%b6.sijainti.suomi.2008.svg KUVA 2: http://commons.wikimedia.org/wiki/file:locationfinland.svg KUVA 9: ELLI KUVA 14: http://foreca.fi/finland/salo KUVA 19: http://commons.wikimedia.org/wiki/file:salpausselat-kartta.svg?uselang=fi Oma arviointi Työn olisi voinut tehdä tasaisissa osissa, mikä olisi varmasti tehnyt sen tekemisestä helpompaa. Kun nyt tein työn pääasiassa kahdessa illassa, työtä oli kiva tehdä, vaikka sen aika nopeasti teinkin. Jos olisin tehnyt työtä ajan kanssa, eikä olisi mitään mutkia tullut matkaan, työn tekeminen olisi varmaan ollut vielä hauskempaa ja mielenkiintoisempaa ja siitä olisi varmaan tullut vähän järkevämpi. :p Olosuhteisiin nähden onnistuin työn tekemisessä ihan kohtalaisesti. Paremminkin olisi voinut tehdä mutta, ihan ok näin