Hengitysliiton jäsenlehti 1/2013 6 Hengityssairaus teki Irmasta toimijan 12 Uniapnean tunnistaminen sydänsairailla on haaste 18 Ehkäise keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheet Hengitysliitto
Uudistettu ja entistä tehokkaampi IQAir Health Pro - ilmanpuhdistinmallisto Puhtaamman sisäilman puolesta! 04/2012 (Health Pro 150 ) (Health Pro 150, 04/2008) KATSO ERIKOIS- TARJOUS Syötä kampanjakoodi: HENGITYS UUTUUS! Health Pro 250 - max. 440 m³/ h - max. 85 m 2 ILMANPUHDISTIMET Hiljaisempi käyttöääni Energiatehokkaampi Paranneltu ilmanvirtauskyky Takuu 3 vuotta Katso myös! Health Pro 150 - max. 350 m³/ h - max. 65 m 2 www.ilmanhaltija.fi Resprohengityssuojaimet Allergy-suojain - herkistämätön - kemikaaliyliherkille a 38,90 Maahantuoja: Sandbox Oy 2 Hengitys > 1 2013 ElfAir Oy / Ilmanhaltija.fi, PL 352, 33101 Tampere, asiakaspalvelu@ilmanhaltija.fi, p. 010 420 4747
Hengitysliiton jäsenlehti 1/2013 Toimitus Hengitysliitto ry PL 40, 00621 HELSINKI Puh. 020 757 5000 Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hengitysliitto.fi tiedotus@hengitysliitto.fi Päätoimittaja Mervi Puolanne Toimitus Toimituspäällikkö: Tuula Hakkarainen Tämän lehden sinulle tekivät Virpi Hämeen-Anttila, Heidi- Johanna Jokelainen, Kimmo Juutilainen, Virve Järvinen, Marjatta Karvinen, Anne Leinonen, Tarja Pajunen ja Tapio Rokkonen Käännökset Thomas Harald Taitto Sauli Heikkilä/Pieni Huone Oy pienihuone@kolumbus.fi Ulkoasu Arto Sivonen/Työmaa Oy Kansi Kuva: Mauri Ratilainen Jäsenasiat ja tilaukset Susanne Peura Puh. 020 757 5133 Tilaushinta Vuosikerta 35 Energiaa ja uusiutumista Tätä kirjoittaessani ohitettiin hiljan se alkutalven tärkeä päivä, jolloin kaamos on virallisesti takana. Pimeän talven jälkeen mennään voimalla kohti valontäyteistä kevättä. Päivän pidentymisen jo muutamilla minuuteilla huomaa heti. Valolla on mahtava voima: se lisää välittömästi energiaamme. Yhtäkkiä sitä vain jaksaa enemmän, innostuu asioista helpommin ja toimii ikään kuin uudella vaihteella, toisin kuin vaikkapa marraskuussa. Innostuminen ja uudistuminen ovat tärkeitä ihmiselle. Kyky syttyä tekee elämästä mielekkään. Uteliaisuus ja uusiin asioihin tarttuminen ruokkivat elinvoimaamme, pitävät mielen ja kehon virkeänä. Siitä syntyy positiivinen kehä, jossa energiamme voimistuu sitä enemmän, mitä runsaammin ruokimme sitä aktiivisuudella. Energisyydestä kertoo hyvin myös tämän lehden kansikuvassa näkyvä Irma Väkiparta. Eläkepäiviään viettävä espoolainen ei ole jäänyt lepäämään laakereillaan, vaan hän on suunnannut aktiivisuuttaan ja osaamistaan hengitysyhdistyksen toimintaan. Hän toimi moottorina kahden pääkaupunkiseudun hengitysyhdistyksen yhdistymisessä. Tutustu Irmaan sivulta 6 alkavassa jutussa. Energiaa ja vireyttä tarvitaan myös kotipalveluyrittäjän työssä. Uniapneaa sairastava Paula Ketola tekee raskasta työtä vanhusten parissa. Hän havahtui siihen, miten elämä voi muuttua CPAP-laitteen ja kohdallaan olevan hoidon myötä: krooninen väsymys ja yölliset heräämiset vessaan ovat tiessään. Voit lukea hänen tarinansa sivulta 14 alkavassa jutussamme. Tässä numerossa kerrotaan maaliskuisen uniapneapäivän kunniaksi myös uniapneasta ja sydänsairauksien yhteydestä. Syystäkin, sillä hoitamaton uniapnea muodostaa kohonneen sydänsairauksien ja aivoinfarktien riskin. Lue kardiologi Veli-Pekka Harjolan haastattelu sivulta 12 alkaen. Lisäksi lehteen on koottu muuta kiinnostavaa luettavaa mm. kotikuntoilusta, talon talvihuollosta sekä keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheista ja niiden ehkäisystä. Hyviä lukuhetkiä ja energistä kevättä! Julkaisija Hengitysliitto ry PL 40 (Oltermannintie 8) 00621 HELSINKI Puh. 020 757 5000 www.hengitysliitto.fi Ilmoitusmarkkinointi Je-Mark Ky Puh. (09) 5489 3630, fax (09) 547 4430 info@je-mark.fi Painos 36.000 68. vuosikerta ISSN 1799 1889 ISSN-L 1799-1889 Toimitus ei julkaise tilaamatta lähetettyjä juttuja ja kuvia. Tuula Hakkarainen Toimituspäällikkö Mauri Ratilainen Hengitysliitto Hengitys > 1 2013 3
Tässä numerossa 6 Pian Hengityssairaus teki Irmasta toimijan Irma Väkiparta liittyi hengitysyhdistykseen saadakseen tietoa kroonisesta keuhkoputkentulehduksesta. hänestä itsestään tuli tiedon välittäjä ja toiminnan uudistaja. 12 Uniapnean tunnistaminen sydänsairailla on haaste Hoitamaton uniapnea rasittaa sydäntä ja voi aiheuttaa esimerkiksi verenpainetautia ja lisääntyneitä rytmihäiriöitä. 18 Ehkäise keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheet Pahenemisvaiheet heikentävät keuhkoahtaumatautia sairastavan hyvinvointia, jopa ennustetta. Niiden välttämiseen on onneksi keinoja. 22 Aamoksen hankala alku 10 Kolumni: Muutosta ja muutoksesta 11 Sosiaaliturva: Muuttuneet terveydenhuollon maksut vuonna 2013 14 Virkeys palasi elämään 16 Kotona kuntoon! 24 Tehtyä ja tulevaa 27 Nyt on talon talvihuollon aika 28 Energiatodistus myös omakotitaloihin 30 Liitot kiirehtivät toimenpiteitä home- ja kosteusvaurioista oireilevien tueksi 32 Keräysvaroilla apua laite - hankintoihin 34 Vammaisfoorumin vaikuttajat Brysselissä 36 Tule Helin kesään! 39 Hämeen-Anttila 40 Terveysuutiset 42 Talviristikko 44 Svenska sidor 4 Hengitys > 1 2013
Ilmassa nyt Koonnut: Tuula Hakkarainen Sauli Heikkilä Hangille ja hiihtämään Nyt on aika nauttia kevättalven iloista ja hienoista talvipäivistä sujauttamalla sukset jalkaan ja suuntaamalla ladulle. Hiihtäminen on erinomaista liikuntaa, joka kuormittaa koko kehoa. Ladulla liikkuessa myös keuhkot saavat harjoitusta. Jos sukset puuttuvat tai ladulle on matkaa, kuntokävely hyväpohjaisilla ja pitävillä ulkoilukengillä ajaa saman asian. Nautitaan liikunnasta raikkaassa ulkoilmassa! Pese kädet, torjut flunssataudit Lääkekasvatusta lapsille netissä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea julkaisi tammikuussa peruskoulujen opettajille suunnatun lääkekasvatussivuston, joka auttaa lääkkeiden käytön perusasioiden opettamisessa. Sivustolta löytyy tietoa lääkkeiden oikeasta käytöstä, lasten sairauksista ja niiden hoidosta sekä valmiita opiskelukokonaisuuksia ja tehtäviä eri-ikäisille lapsille. Lääkekasvatussivusto on suunnattu ensisijaisesti opettajille, mutta myös vanhemmat hyötyvät sivustolla olevista tiedoista www.laakekasvatus.fi Kevään influenssakauden ollessa kovimmillaan ympäriltä löytyy nuhaneniä ja pärskijöitä. Taudit leviävät herkästi pisara- tai kosketustartuntana. Jos itse yskit tai aivastat, suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, jonka laitat välittömästi roskiin. Nenäliinan puuttuessa yski puserosi hihan yläosiin, älä käsiisi. Pese kätesi yskimisen tai aivastamisen jälkeen vedellä ja saippualla. Pese kädet myös kun tulet kaupungilta kotiin ja ennen kuin alat valmistaa ruokaa tai syöt. Vuosittain järjestettävä Paras Savuton työpaikka -kilpailu haastaa mukaan kaikki Suomen yritykset ja yhteisöt. Kilpailun avulla tuetaan työpaikkojen savuttomuutta ja ponnisteluja savuttomuuden edistämiseksi. Vaikka työpaikka ei vielä olisikaan savuton, mutta sitä on jo lähdetty edistämään, voi kisaan osallistua. Mukaan voi ilmoittautua 31.3. saakka osoitteessa www.savutonsuomi.fi. Voittajat julkistetaan ja palkitaan Savuton Suomi 2040-seminaarissa kevään aikana. Lähde: www.thl.fi Parasta savutonta työpaikkaa haetaan Daniel Schweinert/Dreamstime Hengitys > 1 2013 5
Hengityssairaus teki Irmasta toimijan Teksti: Marjatta Karvinen Kuvat: Mauri Ratilainen Irma Väkiparta liittyi hengitysyhdistykseen saadakseen tietoa kroonisesta keuhkoputkentulehduksesta. Pian hänestä itsestään tuli tiedon välittäjä ja toiminnan uudistaja. Espoolainen Irma Väkiparta sanoo itseään hengitysvaivaiseksi pikemmin kuin hengityssairaaksi. Missään tapauksessa hän ei pidä itseään potilaana, vaikka sairastaa kroonista keuhkoputkentulehdusta. Hän pursuaa energiaa. Sairaus vaatii huomionsa mutta ei rajoita, eläkkeellä oleva pankinjohtaja sanoo. Työstä vapauduttuaan Irma on jakanut järjestössä energiaansa ja talous- ja johtamistaitojaan. Hän oli johdattelemassa Espoon- Kauniaisten Hengitysyhdistystä ja Helsingin yhdistystä yhteen ja perustamassa niistä Pääkaupunkiseudun Hengitys ry:tä. Kiire voi sairastuttaa Irma liittyi Espoon Hengitysyhdistykseen vuonna 2007, kun kuuli sairastavansa kroonista hengityssairautta. Hän ei ollut koskaan kuullut, että keuhkoputkentulehdus voi olla myös pitkittynyttä ja kroonista. Hän lähti hakemaan tietoa yhdistyksestä. Irma oli vuosien ajan potenut yskää ja nuhakuumetta erilaisin lisävaivoin. Hän söi lukuisia antibioottikuureja. Joskus lääke helpotti, mutta ei ihan aina. Pieni flunssa ei minua kuitenkaan paljon häirinnyt, sinnittelin työssä, hän kertoo. Yskä saattoi kestää kuukausia, joskus se kyti elimistössä puolikin vuotta. Välillä siihen liittyi poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksia. Kuukausien mittaan Irman yleiskunto heikkeni. Hän hengästyi herkästi eikä lopulta jaksanut kävellä sataa metriä pitempää matkaa. Eräänä pääsiäisenä hän sai tyttären juhla-aterialla niin pahan yskänkohtauksen, että joutui lähtemään ruokapöydästä Jorvin sairaalaan. Sairaalassa hänen keuhkonsa tut- 6 Hengitys > 1 2013
Hengitys > 1 2013 7
Irma kehottaa kuuntelemaan omaa kehoaan ja pysähtymään, kun elimistö sitä pyytää. Pienetkin sairaudet kannattaa parannella kunnolla. kittiin perusteellisesti ja lääkäri totesi kroonisen keuhkoputkentulehduksen ja keuhkoputkien laajentumia eli bronkiektasioita. Irmaa helpotti, kun sai oireelleen nimen ja taudille toimivan hoidon. Oireet kuriin Kroonisen keuhkoputkitulehduksen tyypillisiä oireita ovat limaneritys ja yskä. Niistä Irma oli kärsinyt vuosikymmenet. Jo pikkutyttönä hän joutui käymään keuhkokuvauksessa pitkittyneen yskän takia: Lääkäri sanoi isälle, että tytöllä on heikot keuhkot. Minä kuulin sen, että heikun keikun, kun en ymmärtänyt diagnoosia, Irma naureskelee. Irma onnittelee itseään siitä, ettei ole koskaan tupakoinut; tupakoitsijan keuhkoissa vauriot voisivat olla vielä paljon vakavammat. Lapsuudessa sairastettu alahengitystieinfektio saattoi aiheuttaa Irmalle keuhkoputkien laajentumia, jotka vuosien mittaan oireilivat toistuvina keuhkoputkentulehduksina. Laajentumiin liittyy usein tulehduksia; bakteerit asettuvat keuhkoputkiin ja aiheuttavat taudin kroonistumisen. Lieväasteiset laajentumat eivät näy tavallisessa keuhkokuvassa, vaan niiden toteamiseen tarvitaan ohutleiketietokonekuva. Tulehduksen leviämistä ehkäistään säännöllisellä limantyhjennyksellä ja tarvittaessa antibioottihoidolla. Irmalle estohoidoksi määrättiin antibiootti kahdesti viikossa. Ärsyyntyneet ja laajentuneet keuhkoputket tuottavat jatkuvasti jonkin verran limaa. Pahenemiskaudet kuuluvat taudin kuvaan. Oireilu lisääntyy usein syksyisin ilmojen kylmetessä. Irma tunnistaa pahenemisvaiheen merkit: jos lima on kirkasta, ei ole syytä huoleen, tumma lima viittaa tulehdukseen. Pahenemiskausista Irma selviää lisäantibiootilla, jonka lääkäri on kirjoittanut hänelle varalta etukäteen. Pitkittynyt keuhkoputkentulehdus ja keuhkoputkien laajentumat Kroonisen keuhkoputkentulehduksen aiheuttaa usein tupakointi, mutta tautia todetaan myös tupakoimattomilla. Keuhkoputkien laajentumatauti liittyy keuhkoputkien rakenteelliseen vaurioon, jonka altistava tekijä on usein lapsuudessa sairastettu alahengitystieinfektio. Kroonisessa keuhkoputkentulehduksessa keuhkoputkien limakalvot ovat vaurioituneet. Tulehtuneet limakalvot oireilevat, erittävät runsaasti limaa ja aiheuttavat tukkoista oloa. Tautiin liittyy pahenemisvaiheita, jolloin paksua tummaa limaa erittyy erityisen runsaasti. Pahenemisvaiheita hoidetaan antibiooteilla, etenkin jos paheneminen kohottaa kuumeen, tehostetulla limantyhjennyksellä ja osin astmalääkkeillä. 8 Hengitys > 1 2013
Kun uskallat kyseenalaistaa ja uudistua, voi tapahtua uskomatonta kehitystä. Pätee niin omaan itseen, työelämään kuin järjestöön. Terveelliset elämäntavat auttavat hallitsemaan oireita. Liikunta edistää ylimääräisen liman poistumista ja lisää vastustuskykyä. Irma hoitaa kuntoaan vuodenajan mukaan puutarha- tai lumitöissä, kävelee tai hiihtää sekä pelaa tennistä ja golfia. Irma katselee mielellään tulen lepatusta takan äärellä. Savun haju ei onneksi haittaa. Vertaisista iloa Syksyllä 2008 Irma meni Espoon-Kauniaisten Hengitysyhdistyksen vuosikokoukseen vain tutustumaan. Kokouksessa hän oli tapansa mukaan heti paljon äänessä, innostui ja otti kantaa yhdistyksen asioihin. Hänet pyydettiin heti hallitukseen ja hän suostui mielellään. Pian Irmalle selvisi, että toiminta ja vastuut yhdistyksessä olivat jääneet harvojen ihmisten varaan. Jos ehdotti jotakin, sai itse suunnitella ja mielellään toteuttaakin tapahtuman. Moni hyväkin idea raukesi tekijöiden puutteeseen. Jotkut olivat kyllä tyytymättömiä, mutta eivät jaksaneet tai rohjenneet uudistaa toimintatapoja. Muutos alkoi kuitenkin pikku hiljaa itää. Alueellisessa koulutustilaisuudessa Irma tutustui Helsingin yhdistyksen nuoreen toiminnanjohtajaan Riina Salmiseen liiton aluesuunnittelijan Eeva Palmroosin välityksellä. Naiset herättelivät keskustelua Helsingin Hengitysyhdistyksen ja Espoon- Kauniaisten Hengitysyhdistyksen yhdistymisestä. Vajaassa vuodessa yhdistykset löivät hynttyyt yhteen: Pääkaupunkiseudun Hengitys ry syntyi vuonna 2010. Hallituspaikat jaettiin sulassa sovussa jäsenmäärän perusteella, helsinkiläisiä oli alkuun seitsemän ja espoolaisia kolme. Jäseniä uudessa yhdistyksessä oli 2300. Alussa yhdistymistä myös vastustettiin: espoolaiset pelkäsivät, että jäisivät alakynteen ja oma toiminta hiipuisi tyystin. Toisin kävi: kaikki ovat saaneet enemmän. Ihmiset ovat tuoneet omia ideoitaan ja inspiroineet toisiaan. Yhdessä tekemisestä on tullut hauskaa. Jäsenet voivat nyt käydä Hengitysklubissa, joogaryhmässä ja allasjumpassa. Kun vyöhyketerapeutti oli kokouksessa syksyllä, paikalla oli valtavasti väkeä. Keväällä aiotaan mennä teatteriin. Viime syksynä Irma organisoi Espoossa vaalikeräyksen, joka tuotti yhdistykselle tuhat euroa. Yhdistys omistaa Laakson sairaalan kahvilan, joka on tunnettu makoisista pitsoistaan. Muistakaa levätä Irma on aina innostunut uusista asioista. Hänen 40 vuoden pankkiuransa polveili ja tarjosi vaihtelua: Irma aloitti toimihenkilön tehtävistä ja päätyi samassa talossa pankinjohtajuuteen tietojenkäsittelyn, koulutuksen ja markkinoinnin kautta. Sairastuminen on opettanut hänelle, että kiire, stressi ja vastuu voivat kuormittaa huomaamatta. Hän pitää itseään varoittavana esimerkkinä ja neuvoo nyt vertaisiaan yhdistyksessä: Omaa elimistöä kannattaa kuunnella ja pysähtyä, kun elimistö sitä pyytää ja parannella pienetkin sairaudet kunnolla. n Asiantuntijana keuhkolääkäri Annette Kainu HUSin Meilahden sairaalan keuhko-osastolta. Hengitys > 1 2013 9
Kolumni Markku Ojala Muutosta ja muutoksesta Muutto on koettelemus: pitää ratkaista, mitä ottaa mukaansa ja minkä heittää pois. Tavaroita penkoessa ja valikoidessa tulee mieleen asioita, tapahtumia ja onnistumisia, ja kieltämättä myös sellaista, minkä haluaa unohtaa. Mistä kaikesta raaskii luopua? Työpaikalla muuttomatkani ei ole kovin pitkä, koska siirrän tavarani vain käytävän toiselle puolelle, toimitusjohtajan huoneeseen. Ajallisesti ja asenteellisesti muutos on sitä vastoin suuri, melkeinpä vaellus. Jätän taakseni yli kaksikymmentä vuotta ja suuren osan sinä aikana kertyneistä kansioista, kirjoituksista, muistiinpanoista ja asia- ja muista kirjoista. Mukaani huolin hyvät muistot sekä ne paperit ja sähköiset dokumentit, joiden parissa työtehtäväni jatkuvat. Hyllyissä odottavat jo edeltäjältäni, Vesa Kukkosen, säilyttämät asiakirjat ja tehtävät, jotka siirtyvät minun ja työtovereideni huolehdittaviksi. Liiton ja yhdistysten sääntömuutokset sekä strategia-asiakirjat perusteluineen näyttävät säilyttäneen merkittävyytensä ja ajankohtaisuutensa varsin hyvin. Niitä kaikkia on valmisteltu pitkään ja huolella, ja niihin on sisältynyt erilaista vääntöä. Joka käänteessä valmistelijat, päättäjät ja koko jäsenistö ovat olleet silti yksimielisiä suurista linjauksista ja siitä, miten järjestö vastaa toimintaympäristön muutoksiin. Perusvire on rohkaiseva. Nämä ovat ilman muuta mukaan lähtevää aineistoa. Kuntoutuslaitosten rakentamiseen ja kehittämiseen liittyvää materiaalia on kertynyt kosolti. Anttolanhovin, Hoikan, Kaprakan ja Merikosken ja sittemmin Verven rakentamis- ja toimintasuunnitelmat palauttavat mieleen monia muistikuvia. Samoin ne laskelmat ja tekstit, joilla Hoikasta ja Kaprakasta luopumista aikanaan perusteltiin. Arviot ja perustelut vaikuttavat edelleen päteviltä; se oli sitä aikaa. Nyt toki muuttokuormaan sisältyvät Anttolanhovin ja Verven toimintasuunnitelma ja talousarvio. Ammattiopetuksessa on parissakymmenessä vuodessa otettu kelpo harppauksia. Oulun ja Liperin yksiköistä on laajennuttu valtakunnalliseksi erityisopetuksen palveluntuottajaksi, joka toimii yli 20 paikkakunnalla, jonka perusopiskelijamäärä on 1 470 ja joka työllistää lähes 900 ihmistä. Mukaan lähtevät tuore strategia, Luovin matkaopas, sekä vahva usko toiminnan laadukkuuteen, vaikuttavuuteen ja jatkuvuuteen. Työllistämisasioista on niin ikään monipuolinen kattaus. On 1990-luvun säätiöittämisaalto, 2000-luvun sosiaalisen yrityksen lainsäädäntövaihe ja viime vuosien toimialan rationalisointivaihe. Muistojen lisäksi muutossa seuraavat Kovakin, Lovakin ja Sytykkeen toiminta-asiakirjat. Mukaan tulevat henkilöstön kehittämishankkeet, hallinnon jatkuva uudistaminen, vuosien mittaan syntyneet yhteistyöverkostot ja jokapäiväisiin tehtäviin liittyvät puitteet, välineet ja dokumentit. Vaikka tehtävä olisi kuinka paljon tahansa painottunut suuriin linjoihin ja strategioihin, arjen rutiinit täyttävät työpäivästä suuren osan. Puhumattakaan siitä, että koko ajan on omaksuttava uusia työtapoja ja opeteltava uusien laitteiden ja menetelmien käyttöä. Kunpa saisi ajattelulle ja tulevan pohdiskelulle raivatuksi tarpeeksi tilaa. Uuden oppiminen on jossain mielessä helppoa, koska siihen tulee pakko ulkoa. Vanhan poisoppiminen taas edellyttää valikointia, arviointia ja arvottamista. Miten luopua läheiseksi tulleesta, mutta arvottomasta ja miten säilyttää tulevaan se, mikä sitten osoittautuu kestäväksi? Ainakin avoimuus, alttius omaksua uutta ja valmius ottaa vastaan kritiikkiä auttavat alkuun. Aimo annos optimismia ei ole pahitteeksi. Varmaan työyhteisö auttaa säilyttämään tulevaisuuden uskon ja suhteellisuudentajun. Veikko Korpela Toimitusjohtaja 10 Hengitys > 1 2013
Sosiaaliturva Koonnut: Tarja Pajunen, sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Muuttuneet terveydenhuollon maksut vuonna 2013 Alkanut vuosi on muutosten aikaa terveydenhuollon maksuissa, oli sitten kyse lääkekorvauksista, Kelan matkakustannuksista tai yksityispuolella terveyspalvelujen korvauksista. Y ksityislääkäriltä palvelua hakiessa saa lääkärinpalkkioista ja tutkimus- ja hoitokuluista Kelan sairaanhoitokorvausta euromääräisen taksasumman mukaisesti. Sairaudesta aiheutuneiden matkakulujen omavastuuosuudet ja matkakatto kasvoivat vuoden alusta. Lääkkeiden korvausluokat laskivat helmikuun alussa. Lääkkeiden korvausluokat pienenevät Kun sairaus on vaikea ja pitkäaikainen, voi Kelasta anoa erityiskorvattavuutta tarvitsemalleen lääkehoidolle. Sitä varten tarvitaan lääkärin kirjoittama B-lausunto. Astma ja sitä läheisesti muistuttavat ahtauttavat hengityssairaudet kuuluvat alemman erityiskorvattavuuden piiriin. Kela-kortin takaosassa on silloin merkintä 203. Erityiskorvattavuus myönnetään niistä lääkkeistä, jotka on ostettu sen jälkeen, kun B-lääkärinlausunto on saapunut Kelan toimistoon. Lääkkeiden korvausluokat laskivat helmikuun alussa. Reseptilääkkeiden peruskorvaus on 35 prosenttia. Suurin osa reseptilääkkeistä kuuluu tähän korvausryhmään. Alempi erityiskorvausluokka on 65 prosenttia. Ylempi erityiskorvausluokka säilyi ennallaan 100 prosentissa kolmen euron omavastuun jälkeen. Lääkekustannusten maksukatto alenee Paljon reseptilääkkeitä tarvitsevien lääkehoidon turvaamiseksi ja kustannusten tasaamiseksi Kelalla on vuosittainen lääkkeiden maksukatto. Oikeus lisäkorvaukseen syntyy, jos saman kalenterivuoden aikana korvatuista lääkkeistä maksetut omavastuuosuudet ylittävät 670 euroa. Tätä maksukattoa eivät kuitenkaan kartuta lääkkeet, joista ei saa sairausvakuutuskorvausta. Kela seuraa maksukaton täyttymistä ja ilmoittaa siitä kotiin. Samassa kirjeessä on erillinen ilmoitus, joka on esitettävä apteekissa Kela-kortin lisäksi. Silloin lisäkorvauksen saa suoraan apteekista. Maksukaton täytyttyä asiakas maksaa 1,50 euroa lääkkeestä. Katon täyttymistä voi myös itse seurata Kelan sähköisessä asiointipalvelussa www.kela.fi/asiointi. Lisäkorvausta voi hakea kuitteja vastaan myös jälkikäteen Kelasta viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jonka aikana kattosumma on täyttynyt. Matkakorvaukset muuttuvat Sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen omavastuuosuus on 14,25 euroa yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Vuotuinen omavastuuosuus on 242,25 euroa ja se on yhteinen sekä sairauden että kuntoutuksen vuoksi tehdyille matkoille. Jos matkakatto täyttyy kalenterivuoden aikana, Kela korvaa ylittävän osan kokonaan. Kela seuraa matkakaton täyttymistä ja lähettää sen täytyttyä matkakustannusten omavastuukortin kotiin. Myös omavastuuta halvemmat, tarpeelliset matkakulut kartuttavat matkakattoa, joten kaikki matkakuitit kannattaa säästää ja ilmoittaa Kelaan. Korvausta tulee hakea kuuden kuukauden kuluessa matkan maksamisesta. Matkojen omavastuuosuuden täyttymistä voi seurata Kelan sähköisestä asiointipalvelusta. Korvaukset yksityislääkärin palveluista Kela vahvistaa lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioille sekä tutkimuksille ja hoidoille taksan. Nämä taksat selkiytyivät vuoden alusta: nyt kuluista maksetaan korvausta euromääräisen taksan mukaisesti. Prosenttiosuuksista sekä tutkimusten ja hoidon kuluista perittävästä kiinteästä omavastuusta luovuttiin. Korvaustaso säilyy pääosin ennallaan. Uusiin taksoihin voi tutustua www.kela.fi/taksat. Terveydenhuollon maksukatto Terveydenhuollon maksut säilyvät edellisvuoden tasolla. Julkisen terveyden huollon maksuilla on vuotuinen maksukatto, joka on 636 euroa kalenterivuodessa. Se on henkilökohtainen, mutta perheen alle 18-vuotiailta perittävät maksut voidaan yhdistää toisen huoltajan maksuihin. Maksukaton täyttymistä on seurattava itse. Tätä varten kannattaa pyytää kunnan sosiaali- ja terveystoimesta tai sairaalan maksutoimistosta seurantakortti. Alkuperäiset maksukuitit on hyvä säilyttää, koska ne on esitettävä ennen kuin saa todistuksen maksukaton täyttymisestä. n Lisätietoa: www.sosiaaliturvaopas.fi, www.kela.fi Sosiaali- ja terveysturvan puhelinneuvonta torstaisin klo 9 12 p. 020 757 5150. Huomaa uusi numero. Puhelun hinta kiinteästä verkosta soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 7 senttiä/min, matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 17 senttiä/min. Hengitys > 1 2013 11
Uniapnean tunnistaminen sydänsairailla on haaste Teksti: Anne Leinonen Kuvat: Mauri Ratilainen Hoitamaton uniapnea rasittaa sydäntä ja voi aiheuttaa esimerkiksi verenpainetautia ja lisääntyneitä rytmihäiriöitä. Kun uniapnea on hoidossa, sydämestään ei tarvitse huolestua. sydänpotilaiden hoidossa on uniapnean tunnistaminen, -Haasteena toteaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kardiologi, vastaava ylilääkäri Veli-Pekka Harjola. Hänen mukaansa lisää tietoisuutta uniapneasta tarvitaan sekä potilaille että lääkäreille. Sydänpotilaat ovat yleislääkäreiden, sisätautilääkäreiden ja kardiologien hoidossa. He eivät tunne vielä tarpeeksi hyvin unenaikaisia häiriöitä, eivätkä välttämättä osaa niitä epäillä. On tärkeää, että lääkärit osaisivat ohjata potilaita uniapneatutkimuksiin, Harjola sanoo. Sairastunut ei välttämättä aina osaa itsekään ajatella uniapnean mahdol- 12 Hengitys > 1 2013
lisuutta. Oireita ei kannata Harjolan mukaan jättää huomioimatta. Jos ihminen alkaa yllättäen kuorsata tai läheiset huolestuvat yöllisistä hengityskatkoista, syy niihin kannattaa selvittää. Uniapnea aiheuttaa myös päiväväsymystä ja torkahtelua päivän aikana. Ihmiset kyllä tietävät uniapneasta, mutta oireita ei oteta vakavasti ennen kuin nukahdetaan auton rattiin tai ruokapöytään. Uniapnean tunnistaminen on tärkeää, sillä hoitamattomana uniapnea rasittaa sydäntä ja verenkiertoa. Uniapnean aiheuttamat öiset hengityskatkokset aiheuttavat elimistöön stressireaktion, sillä katkoksen aikana veren happipitoisuus laskee. Sydän joutuu työskentelemään normaalia kovemmin ja adrenaliinin määrä elimistössä nousee. Tämä voi johtaa kohonneeseen verenpaineeseen tai pahentaa jo olemassa olevaa sydämen vajaatoimintaa. Myös rytmihäiriöitä esiintyy enemmän uniapneaa sairastavilla kuin niillä, joilla ei ole uniapneaa, Harjola kertoo. Uniapnean sydämelle aiheuttama rasitus voi pahimmillaan johtaa sydänsairailla henkeä uhkaaviin rytmihäiriöihin tai sydänkohtaukseen. Uniapnea yleinen sydämen vajaatoimintaa sairastavilla Uniapneaa on kahta eri tyyppiä. Obstruktiivinen uniapnea ahtauttaa hengitysteitä nukkuessa ja aiheuttaa hengityskatkoksia. Sentraalisessa eli keskushermostoperäisessä uniapneassa hengityskatkokset johtuvat siitä, ettei hengityksen säätely toimi normaalisti. Uniapnealla on yhteys erityisesti sydämen vajaatoimintaan. Oireista vajaatoimintaa sairastavilla 30 40 prosentilla on sentraalinen uniapnea ja 30 40 prosentilla ahtauttava uniapnea. Eli vain noin yhdellä neljäsosalla sydämen vajaatoimintaa sairastavista ei ole ollenkaan uniapneaa, Harjola kertoo. Sydämen vajaatoimintaan liittyy erityisesti keskushermostoperäinen eli sentraalinen uniapnea, jossa aivojen hengityskeskuksen ja hengitystä ylläpitävien lihasten väliset signaalit eivät toimi oikein. Tämä aiheuttaa hengityskatkoksia unen aikana. Sydämen ja verenkierron kuormitus vähenee, kun uniapneaa hoidetaan, kardiologi Veli-Pekka Harjola vahvistaa. Sentraalisen uniapnean diagnosointi on vaikeampaa kuin ahtauttavan uniapnean, koska siihen ei liity kuorsausta, Harjola sanoo. Lisäksi yksi sydämen vajaatoiminnan oireista on väsymys, mikä saattaa peittää alleen uniapnean aiheuttaman päiväväsymyksen. Sydämen vajaatoiminnassa hoitomuotona käytetään lääkkeitä ja hyödylliseksi osoittautunutta sydäntä tahdistavaa hoitoa. Uusia hyötyä antavia lääkehoitoja ei ole viime aikoina löytynyt, kertoo Harjola. On kuitenkin havaittu, että uniapneaa hoitamalla voitaisiin parantaa sydämen vajaatoiminnasta kärsivän tilaa. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia uniapnean hoidon mahdollisuudet ja hyödyllisyys. Harjola kertoo, että Suomi on mukana käynnissä olevassa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa tutkitaan vajaatoimintaa sairastavien sentraalisen uniapnean laitehoidon hyötyjä. Laite rekisteröi henkilön omaa hengitystä ja antaa sille tukea silloin, kun siihen tulee katko. Lopputuloksena on normaali hengityskäyrä. Uniapnean hoito sydämen vajaatoimintaa sairastavilla on tärkeää myös siksi, että yhteys vajaatoiminnan ja sentraalisen uniapnean välillä toimii myös toisinpäin. Toisaalta sydämen vajaatoiminnan hoito voi vähentää sentraalista uniapneaa. Siksi sairastuneen muun hoidon on oltava kunnossa ennen kuin sentraalisen uniapnean hoitoa aletaan suunnitella. Uniapnea lisää riskiä verenpainetautiin Ahtauttavassa uniapneassa nielun lihakset veltostuvat unen aikana. Se aiheuttaa ylähengitysteiden osittaista ahtautumista, mikä johtaa hengityskatkoksiin ja kuorsaukseen. Ahtauttava uniapnea lisää hoitamattomana riskiä erityisesti kohonneeseen verenpaineeseen. Harjola kertoo pitkäaikaistutkimuksesta, jossa seurattiin 15 vuoden ajan riskiä sairastua verenpainetautiin. Riski ilman uniapneaa on 50 prosentin luokkaa, keskivaikean uniapnean kanssa 70 prosenttia ja vaikean uniapnean kanssa 90 prosenttia. Sydämen ja verenkierron kuormitusta on kuitenkin mahdollista lieventää, kun on tehty oikea diagnoosi ja aloitetaan hoito. Ahtauttavaa uniapneaa hoidetaan esimerkiksi CPAP-laitteen avulla. Laite ohjaa kasvoilla pidettävään maskiin kevyesti paineistettua ilmaa, joka pitää hengitystiet avoimena ja estää näin hengityskatkoksia. Esimerkiksi verenpainetaudissa onnistunut uniapnean hoito auttaa laskemaan verenpainetta. Myös rytmihäiriöt lievenevät hoidon avulla ja tilanne paranee, Harjola kertoo. n Hengitys > 1 2013 13
Virkeys palasi elämään Teksti ja kuvat: Tuula Hakkarainen Jatkuva väsymys ja toistuvat yölliset vessassa käynnit saivat selityksen, kun Paula Ketolan uniapnea tunnistettiin. T urkulainen Paula Ketola on sinut uniapneansa kanssa. Hän kertoo, mitä kaikkea hyvää on seurannut siitä, kun hänen keskivaikea uniapneansa löydettiin ja CPAP-ylipainehoito aloitettiin vuosi sitten. Olin väsynyt siihen, että olin aina väsynyt. Nukuin 12-tuntisia yöunia, mutta en virkistynyt. Nyt tilanne on toinen ja väsymys on selätetty. Se on arvokasta kodinhoitajan koulutuksen saaneelle Paulalle, joka tuskin selviäsi muuten kodinhoitopalveluita tuottavana yrittäjänä. Paulan ja hänen yhteistyökumppaninsa lisäksi yritys työllistää yhden työntekijän. Yrittäjänä työskentelemisessä parasta on vapaus ja vapaat viikonloput, Paula kertoo. Päivät ovat vaihtelevia, työ pitää sisällään kaikkea. Tuotamme palveluja lähinnä vanhuksille. Käymme kaupassa, siivoamme, ulkoilutamme ja kylvetämme asiakkaita. Omaishoitajien paikoissa voimme esimerkiksi seurustella hoidettavien kanssa, jotta omaishoitaja pääsee asioille tai kampaajalle, Paula kuvailee. Raskasta työtä Vaikka yksityisyrittäjän arki on innostavaa ja vapauttavaa, on se myös raskasta. Keväisin tulee väsymys, on pinna kireällä ja työ on henkisesti raskasta. Joskus paineita luovat asiakkaiden lisäksi myös omaiset vaatimuksineen. Silti työ itsessään kiittää, ja lisävoimaa 14 Hengitys > 1 2013
hän saa läheiseksi tulleiden asiakkaiden palautteesta. Asiakkaat kehuvat, kiittävät ja kannustavat. Heitä ei henno jättää. Työ vaatii psykologista silmää. Kodin siistimisen tai mattojen tuulettamisen sijaan usein istutaan vanhusten kanssa juomassa kahvia ja juttelemassa. Työpäivän jälkeen Paula on usein fyysisesti väsynyt. Mutta nyt väsymys on tervettä, erilaista kuin ennen. Nukun edelleenkin paljon, mutta nyt kaikki vapaa-aika ei enää mene nukkumiseen. Uupumus sai syyn Paula Ketola kertoo väsymyksen olleen elämässään läsnä lähes aina. Hän muistaa ensimmäisen kerran valittaneensa siitä 25-vuotiaana nuorena äitinä äitiysneuvolassa. Silloin se kuitattiin vauvaan liittyvänä ja minulle sanottiin, että kyllä se 20 vuoden kuluttua helpottaa, Paula muistelee. Vaan ei helpottanut. Jatkuva väsymys, yöheräämiset ja öiset vessassa käynnit olivat Paulan arkea. 2000-luvun alussa hän löysi oikealta puolelta kaulaansa kyhmyn, joka osoittautui oireilevaksi kilpirauhaseksi. Nyt väsymys laitettiin kilpirauhasen vajaatoiminnan piikkiin. Yrittäjäksi siirtymisen ja paikkakunnanvaihdon yhteydessä kilpirauhasen seuranta jäi retuperälle. Kun Paula tutkitutti pari vuotta sitten terveyskeskuksessa kilpirauhasensa uudestaan, tehtiin hänelle lisäksi unitutkimus. Paulalla todettiin struuma, jonka hoidon jalkoihin unitutkimuksen tulokset jäivät. Kun Paula lopulta itse ryhtyi kyselemään tutkimustulosten perään, hän sai lähetteen keuhkopoliklinikalle. Siellä todettiin, että hänellä on ylähengitysteiden ahtauma ja keskivaikea uniapnea. Paula Ketola pitää lukemisesta ja viihtyy kirjastossa. Saatan viettää täällä paljon aikaa. Lueskelen ja selailen kirjoja ennen kuin päätän, mitä otan mukaani kotiin, hän kertoo. CPAP-maski nenällä joka yö Paula kertoo olevansa CPAP-laitteen säännöllinen käyttäjä. En pysty nukkumaan ilman sitä. Sopivaa maskia etsittiin kokeilemalla ja kolmas, geelimäinen nenämaski, osoittautui sopivaksi. Paula sai sairaalassa hyvää ohjausta laitteen käyttöön ja hoitopaineita säädettiin huolella hänelle sopivaksi. Silti hän muistaa sairaalassa alkuun miettineensä, tuleeko hoidosta yhtään mitään. Hengittäminen nenän kautta tuntui pelottavalta, ja hän istuikin ensimmäisenä iltana kotonaan sängyn laidalla maski kasvoillaan viisi minuuttia ennen kuin uskalsi käydä makuulle. Huomasin, että en tukehdukaan tähän. Nukuin hyvin jo ensimmäisenä yönä. Kaikkein autuaallisinta Paulan mielestä on se, että hänen ei enää tarvitse nousta vessaan kesken unien. Luulin, että kaikki keski-ikäiset lihavat naiset käyvät pissalla öisin, Paula naurahtaa. Ennen diagnoosin saamistaan uniapnea oli Paulalle vieras sairaus. Hän kuuli vasta keuhkopoliklinikalla, että hoidon avulla voi välttyä aivoinfarkteilta ja sydänriskeiltä. Hoito voi suojata minua niiltä, en tiennyt tätä ennen. Paula sanoo muistuttavansa itseään laihduttamisesta. Hän haluaa eroon myös kireistä hartioista johtuvasta päänsärystä. Haluaisin kuntoilla ja saada hartiani kuntoon. Harrastan vesijuoksua, joka on palauttavaa liikuntaa fyysisestä työstäni. Se sopii minulle paremmin kuin uinti, jossa niska on huonossa asennossa. Uniapnean hoitoon, vertaistukeen ja kuntoutukseen liittyvät asiat ovat houkutelleet naisen mukaan Turun Seudun Hengitysyhdistyksen uniapneavertaisryhmään. Paula myös haaveilee pääsystä kuntoutukseen. Sinne hakeutuminen tuntuu hänestä kuitenkin vaikealta, sillä hän sanoo tarvitsevansa lisää tietoa hakuprosessista. Eurajoelta Turkuun Paula Ketola on kotoisin Eurajoelta, josta hän tuli Auran kautta Turkuun nelisen vuotta sitten. Myös Paulan kaksi jo omillaan asuvaa tytärtä asuvat siellä. Kaupunki sykähdyttää häntä: Olen aina tykännyt Turusta, on ihana asua täällä. Meren läheisyys ja jokirannan maisemat viehättävät Paulaa. Hän on kiinnostunut Turun historiasta ja vanhoista rakennuksista, joihin liittyvää kirjallisuutta hän lukee mielellään vapaaaikanaan vastapainoksi työlleen. n Hengitys > 1 2013 15
Kotona kuntoon! Teksti: Virve Järvinen Kuva: Martin Novak/Dreamstime Kotikuntoilu vaatii vähän tilaa ja aikaa, mutta ennen kaikkea asennetta. Listasimme viisi vekotinta, joilla siihen saa uutta intoa. Kun kynnys lähteä liikkumaan ulos tai liikuntakeskuksiin on suuri vaikka sairauden vuoksi, kuntoiluväline mahdollistaa tehokkaan harjoittelun kotona. Se saattaa motivoida liikkumaan silloin, kun perusjumppa ei innosta. Jotta väline niin tekisi, se kannattaa hankkia harkiten: käyttäjänsä ajankäytöstä kilpailevia asioita kun kotona riittää kotitöistä television katseluun. Ennen ostopäätöstä kannattaa kysyä ystävien ja tuttavien käyttökokemuksia kotikuntovälineistä. Laitteelle pitää olla kotona oma paikka tai sitten sen on oltava niin pieni, että sitä on helppo säilyttää vaikka lipaston laatikossa. Jos laite pitää joka kerta koota, se jää herkästi käyttämättä, fysioterapeutti Anne Hahl-Korpinen Verve Mikkelistä kertoo. Hyvässä kuntolaitteessa on selkeät käyttöohjeet ja jos mahdollista, vastaavaa laitetta olisi hyvä päästä kokeilemaan ennen ostoa fysioterapeutin tai liikunnanohjaajan kanssa. Hengityssairas hyötyy kuntovälineestä, joka parantaa kestävyyskuntoa, 16 Hengitys > 1 2013
Kotikuntoiluun sopivat välineet 1. Kuntopyörä Sopii hengityssairaalle, polvi- ja suurimmalle osalle selkäoireisista kestävyyskunnon parantamiseen. Jos hapetus on heikko, pyörää voi polkea yhdellä jalalla kerrallaan. + käy kaikenkuntoisille ja mahdollistaa kestävyysliikunnan silloin, kun esimerkiksi pakkanen tai siitepölyt estävät ulkoilun. Polkeminen on helppo yhdistää televisionkatseluun. on kallis, tosin pyöriä myydään paljon käytettyinäkin. Osassa on painorajat. 2. Vastuskuminauha Tuo lisävastusta lihaskuntoliikkeisiin, kun se pidetään koko liikkeen ajan kireänä. Sen avulla voi parantaa ryhtiä ja niska-hartiaseudun verenkiertoa ja lihaskestävyyttä. + on edullinen ja tehokas: lisää vastusta saa kiepauttamalla nauhaa käden ympäri tai hankkimalla tarvittaessa jäykemmän nauhan. Osassa on mukana ohjeet, lisää liikkeitä löytää netistä. kipeyttää hartiat ja ranteet, ellei jumppaaja muista pitää hartioita alhaalla ja ranteita suorina. Oma tekniikka kannattaa tarkistaa peilistä. 4. Jumppakeppi Sopii niska-hartiaseudun verenkierron ja liikkuvuuden lisäämisen: mahdollistaa mm. hartiarenkaan avaavat liikkeet. Keppijumppaohjeita löytyy googlaamalla netistä. + on halpa, sillä pitkä harjanvarsi käy jumppakepiksi: oikea ote kepistä on omaa hartianleveyttä leveämpi. Sopii myös tuolijumppaan. vaatii jumpatessa ympärilleen jonkin verran tilaa tai kattolamput ja kukkavaasit ovat vaarassa. 5. Tasapainotyyny Soveltuu erityisesti tasapaino- ja koordinaatioharjoitteluun sekä syvien lihasten aktivoimiseen. Tasapaino alkaa heiketä nelikymppisenä: sitä kannattaa treenata, sillä hyvänä se ehkäisee kaatumistapaturmia. + ei vie paljon tilaa, sopii kaikenikäisille. Tyynyn voi laittaa tuolille istuinalustaksi ja treenata huomaamatta syviä lihaksia. voi olla liian helppo, jos tasapaino jo hyvä. Haastetta harjoitteluun tulee esimerkiksi tekemällä liikkeet silmät kiinni. tehostaa hengitystä ja limaneritystä ja/ tai lisää rangan liikkuvuutta. Hyvä väline haastaa sekä aloittelijan että pidempään liikkuneen. Liikunnasta on hyötyä vain säännöllisenä. Sellaista siitä tulee, kun kytkee sen johonkin rutiiniin. Itselleen voi luvata, että aloittaa aamun jumpalla tai jumppaa aina, kun katsoo televisiosta omaa lempiohjelmaa. Jumppatuokioon valmistaudutaan alkuverryttelyllä, vaikka tanssimalla kotona tovi. Jos käytössä on keuhkoputkia avaava lääke, sitä otetaan viimeistään vartti ennen jumppaa. Ihan kuten ohjatussa liikunnassa, kotijumppakin päättyy venytyksiin. 3. Jättipallo On monipuolinen väline, joka mahdollistaa lihaskunto-, kestävyys-, liikkuvuus- ja tasapainotreenin, sopii myös limanvalutusasentoihin. Pallon koko määräytyy liikkujan pituuden mukaan. + on hauska ja haastava väline, jolla pomputtelu puuskuttaa. Pelkkä pallon päällä istuskelu ja pakaralta toiselle keikuttelu treenaa tasapainoa ja parantaa kehon hallintaa. vaatii aloittelijalta varovaisuutta, ettei väline karkaa alta. Kokonsa vuoksi vaikea säilytettävä. Kotikutoinen kelpaa Käytetyt, vedellä tai hiekalla täytetyt muovipullot käyvät käsipainoista: pystysoutu eli pullojen nosto vartaloa pitkin alhaalta lähelle rintaa avaa rintakehää kunhan kyynärpäät avautuvat samalla sivulle. Tiiviiksi rullattu kylpypyyhe vastaa pilates-rullaa: lepo selkärangan suuntaisesti asetetun pyyhkeen päällä avaa hartiaseutua. Tavallinen tyyny haastaa epätasaisena tasapainon: tyynyn päällä yhdellä jalalla seisominen treenaa tasapainoa. Lisähaastetta tulee, kun liikuttaa vapaata jalkaa. n Hengitys > 1 2013 17
Ehkäise keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheet Teksti: Marjatta Karvinen Kuvat: Mauri Ratilainen Pahenemisvaiheet heikentävät keuhkoahtaumatautia sairastavan hyvinvointia, jopa ennustetta. Niiden välttämiseen on onneksi keinoja. Pahenemisvaiheet koettelevat rankasti keuhkoahtaumatautia sairastavan elämää. Vaikeaa tautia sairastava ajautuu pahenemisvaiheisiin toistuvasti ja tarvitsee usein jopa sairaalahoitoa. Jokainen pahenemisvaihe huonontaa keuhkojen toimintaa ja taudin ennustetta. Samalla myös menehtymisen riski kasvaa. Porvoon keuhkopoliklinikan apulaisylilääkäri, keuhkosairauksien erikoislääkäri Heikki Ekroos kääntää asian toisin päin: Kun pahenemisvaiheet saadaan vähenemään, estetään keuhkojen toiminnan heikentyminen siis erittäin todennäköisesti parannetaan ennustetta. Sairastuneen itsensä kannattaa tehdä kaikkensa pahenemisen välttämiseksi: keinot löytyvät lääkityksestä ja elämäntavoista. Pahenemisvaihe ei tunne kalenteria Keuhkoahtaumatauti oireilee omaan tahtiinsa vuodenajasta riippumatta päinvastoin kuin astma. Keuhkoahtaumatautia sairastavilla on keskimäärin kaksi pahenemisvaihetta vuodessa. Heistä noin 40 prosenttia tarvitsee osastohoitoa (Hengitysliiton ja Leiraksen tutkimus 2011). Vaikeimmassa tautimuodossa pahenemisvaihe seuraa toistaan. Edes infektiota ei tarvita sitä laukaisemaan. Oireet hankaloituvat pikku hiljaa, potilas voi päivä päivältä huonommin ja tarvitsee lopulta lääkäriä, ehkä jopa sairaalahoitoa, Ekroos sanoo. Sen sijaan keskivaikeaa tautia sairastavat tuntevat nahoissaan flunssakauden. Heidän oireensa lisääntyvät, kun sää viilenee ja virukset lähtevät liikkeelle. Keskivaikeasti sairaankin tilanne päätyy usein pahenemisvaiheeseen. Erilaiset tautimuodot jaotellaan niin sanotun fenotyypin mukaan: yhtä luonnehtii nimenomaan tiheään toistuvat pahenemisvaiheet, toisessa pahenemiskaudet taas liittyvät infektioihin, joihin potilas poikkeuksellisen herkästi sairastuu. Savuttomuus suojaa Keuhkoahtaumataudin tärkein hoitokeino on savuttomuus; tupakointihan on lähes ainoa keuhkoahtaumataudin syy. Tutkimuksen mukaan tupakoivista noin 35 prosenttia sairastuu, useimmat noin 20 vuoden tupakoinnin jälkeen tupakoinnin määrästä ja tavasta riippuen. Kun keuhkoahtaumatauti todetaan, osa keuhkokudosta on yleensä jo ehtinyt vahingoittua. Tupakoimattomuus on tehokkain hoitokeino, mutta silläkään ei korjata jo syntynyttä keuhkovauriota. Lopettaminen kannattaa silti. Lievässä keuhkoahtaumataudin vaiheessa se voi ratkaisevasti vähentää tulehdusta ja lääkkeen tarvetta. Savuttomuus suojaa vaurioitumatonta keuhkokudosta. Pahenemiskaudet vähenevät ja elämänlaatu paranee. Ekroos suosittelee potilailleen tupakasta vieroituksen tueksi lääkkeitä, ryhmäohjausta tai yksilöterapiaa vaihtelevasti henkilön mukaan. Lääkkeet hoitavat Lääkäri valitsee runsaasta lääkearsenaalista erilaisille potilaille ja erilaisiin tautityyppeihin sopivat valmisteet. Parantavaa lääkitystä ei vielä ole keksitty, mutta oireita ja pahenemisvaiheita voidaan vähentää. Satunnaisesti oireileva potilas saa yleensä keuhkoputkia laajentavan lyhytvaikutteisen lääkkeen, jatkuvasti oireileva pitkävaikutteisen. Toistuviin pahenemisvaiheisiin käytetään yleensä sisäänhengitettävää kortisonin ja pitkävaikutteisen keuhkoputkia laajentavan lääkkeen yhdistelmää, pitkävaikutteista antikolinergia ja mahdollisesti teofylliiniä. Vaikeasti sairaat hyötyvät niin sanotusta kolmoislääkityksestä (triple therapy) eli pitkävaikutteisen avaavan, sisäänhengitettävän kortisonin ja pitkävaikutteisen antikolinergin yhdistelmästä. Lääkitys räätälöidään potilaskohtaisesti oireilun, keuhkojen toiminnan ja pahenemisvaiheiden historian perusteella, Ekroos sanoo. Hän korostaa säännöllisen lääkehoidon merkitystä. Potilaan on hyvä tietää, 18 Hengitys > 1 2013
Keuhkoahtaumatautia sairastava Bengt Nyström on osallistunut Porvoon sairaalassa järjestettyyn kuntoutukseen, jossa hän sai henkilökohtaista opastusta ja ohjeita kuntoiluun. Sen seurauksena hän innostui aloittamaan liikunnan. Kuntopyörän päällä hän vilkaisee mittaria, mutta oppii ennen muuta tunnistamaan rasitusta itsessään. Eihän kadullakaan kuljeta mittari kädessä, fysioterapeutti Hanna Syrjänen sanoo. Hengitys > 1 2013 19
että tietyt lääkkeet on tarkoitettu myös parantamaan ennustetta. Mikäli keuhkoahtaumatautia sairastavalla on toistuvia pahenemisvaiheita, lääkäri kirjoittaa hänelle varalle kortisonia ja antibioottikuurin. Hyvän ohjauksen ja kirjalliset ohjeet saanut potilas osaa seurata ohjeitaan ja aloittaa lääkityksen hyvissä ajoin. Liikunta pitää hengissä Tuore saksalaistutkimus on tuonut uutta tietoa säännöllisen liikunnan merkityksestä: se voi jopa parantaa keuhkoahtaumapotilaan ennustetta. Tutkimuksessa seurattiin potilaiden liikuntatottumuksia neljän vuoden ajan. Osa potilaista käveli päivittäin 6000 askelta, osa 3000. Enemmän kävelleet selvisivät neljän vuoden seuranta-ajan hyvissä voimin, vähemmän kävelleistä 30 prosenttia kuoli. Näin vahvaa näyttöä ei lääkkeistä ole saatu! Ekroos kertoo vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavasta potilaastaan, joka leikkaa käsikäyttöisellä leikkurilla ison pihanurmikon. Miehellä kuluu suoritukseen kaksi päivää, kun hän istahtaa puutarhatuoliin lepäämään aina kolme sivua ajettuaan. Lääkäri ihailee potilaansa sitkeyttä. Terveyden puolesta ei tarvitse rehkiä, kohtuus riittää. Ekroos puhuu hyötyliikunnan ja pätkäliikunnan puolesta: Jokainen kymmenen minuutin liikunta koituu liikkujan eduksi. Nurmikon leikkuu, lumityöt ja siivoaminen ovat loistavia lajeja. Niistä täyttyy helposti terveysliikunnan viikoittainen tavoite kolme kertaa puoli tuntia, mikä jo pitää keuhkoahtaumatautipotilasta hengissä. Keuhkoahtaumatautia sairastavan kannattaa voimiensa salliessa harjoittaa myös lihaskuntoa. Oikeat ja sopivat liikkeet löytyvät parhaiten asiaan perehtyneen fysioterapeutin ohjauksessa. Potilaat hyötyvät suuresti pahenemisvaiheen jälkeisestä sairaalakuntoutuksesta. Käy rokotuksessa Keuhkoahtaumatautia sairastava sairastuu muita herkemmin influenssaan ja saa muita herkemmin jälkitaudin. Influenssarokotus on ilmainen ja se pitää ottaa joka syksy. Keuhkoahtaumaa sairastavan, ja varsinkin vaikeasti sairaan, on järkevää suojata itsensä myös keuhkokuumeelta. Uusi pneumokokkirokote maksaa 90 euroa tai sen saa ilmaiseksi. Suoja kestää loppuiän. Rokotuksella ehkäistään tehokkaasti myös pahenemisvaiheita. n Kuntopyöräilyn jälkeen Begnt saa Hannalta käsipainot. Fysioterapeutti tartuttaa innostuksen ohjattavaansa.