Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Janne Kinnunen Saarijärven kaupunki Kuva: Mikko Puurunen 2009
Kuntalain sisältämät vaihtoehdot kunnan omalle palvelutuotannolle säilytettävä myös käynnissä olevassa kuntalain uudistuksessa palvelun tuottaminen yhteistyössä palvelun ostaminen palveluseteli ulkopuoliselle yritykselle annettava toimilupa palvelutuotannossa tarvittavan käyttöomaisuuden vuokraus ulkopuoliselle yritykselle julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö yksityistäminen eli kunnan toiminnan myyminen yksityiselle toiminnan harjoittajalle (kunnan henkilöstön mahdollinen siirtyminen liikkeenluovutuksen yhteydessä uuden yrittäjän palvelukseen) kunnan tukema vapaaehtois- ja tai omaistyö harrastus- ja vapaaehtoispohjaisten toimijoiden tukeminen avustuksin
TILASTOTIETOA SAARIJÄRVESTÄ: Asukasluku 31.12.2010 10555 Kokonaispinta-ala 1422 km2 Maapinta-ala 1255 km2 Vesipinta-ala 167 km2 HISTORIAA LYHYESTI: Saarijärvellä on ollut kivikautista asutusta jo 8000 vuotta sitten. Saarijärvi muodostettiin Rautalammin kappeliksi v. 1628 ja itsenäiseksi seurakunnaksi v. 1639. Kunnallishallinto perustettiin v. 1866. Kaupunki Saarijärvestä tuli v. 1986. Saarijärvestä on muodostettu Karstulan, Uuraisten ja Pylkönmäen kunnat. Nykyiseen Äänekosken kaupunkiin kuuluu Saarijärvestä Konginkankaan kuntaan ja silloiseen Äänekosken kuntaan liitettyjä osia. Vuoden 2009 alussa Pylkömäki yhdistyi Saarijärven kanssa. Varhaisin tieto Saarijärven väkiluvusta on vuodelta 1749, jolloin se oli 1380 henkeä. Suurimmillaan väkiluku oli v. 1870. Silloin Saarijärvellä asui 14 404 henkeä.
Runeberg Saarijärven kulttuurin perustana voidaan pitää kansallisrunoilija J.L. Runebergia, joka oleskeli seudulla kotiopettajana 1820-luvulla. Hänen tehtyä seutuamme tunnetuksi teoksissaan useat tunnetut kirjailijat ja kuvataiteilijat vierailivat seudulla 1800- luvulla tehden aluetta tunnetuksi omalla sarallaan. Runebergin runoista seutuun liittyvät mm. Saarijärven Paavo, Vänrikki Stoolin tarinat ja Maamme-laulun sanoitus. Runebergin vaiheisiin Saarijärvellä sekä hänen tuotantoonsa kokonaisuutena voi tutustua Säätyläiskotimuseossa, jonka yläkerrassa on mm. Runebergin kammari. Kohde toimii Saarijärven museon alaisena kesäkohteena.
Saarijärveläisiä taiteilijoita Kuvanveistäjä Hanne Autere, 10.10.1888-27.7.1967 Taidemaalari Yrjö Hakala, 21.5.1901-12.5.1961 Taidemaalari Aune Herala, 22.6.1917-19.10.1983 Taidemaalari Kerttu Kuikanmäki, 1928 Taidemaalari Väinö Rusanen, 1928 Kuvanveistäjä Arvo Siikamäki, 1943 Kuvanveistäjä Kain Tapper, 6.6.1930-17.8.2004 Taidegraafikko, kuvanveistäjä Frans Toikkanen, 26.6.1926-29.12.2008 Taidemaalari Jouko Hackzell, 1980 Taidemaalari Samuli Heimonen, 1975 Taidemaalari Elsa Härkönen-Peura, 1922 Taidegraafikko Pekka Juntunen, 1957 Taidegraafikko Anneli Klemola, 1935 Taidemaalari Olavi Peura, 11.6.1911-13.12.1998 Tekstiilitaiteilija, taidemaalari Saara Pylvänäinen, 1936 Kuvataiteilija Tiina Raaterova, 1983 Taidemaalari Päivi Siikamäki, 1958
Saarijärven Viitasaaren seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta sijaitsee Keski-Suomen maakunnan pohjoisosassa. Seutukunta koostuu kahdeksasta kunnasta Seutukunnan maapinta-ala on 6 665,7 km² ja kokonaispinta-ala 7 338, 3 km² mikä tarkoittaa seutukunnan vastaavan pinta-alaltaan 37,1 % koko maakunnan pinta-alasta. Alueen asukasmäärä on 13 % maakunnan väestöstä. Kaupunki- ja maaseutujaon mukaan koko seutukunta on harvaan asuttua maaseutua. Keskimäärin asukkaita maapinta-alalla on 5,2/ km2. Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa asui vuoden 2008 lopussa 33 760 asukasta
Elinkeinoista -Teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden merkitys seutukunnassa selkeästi suurempi kuin maassa keskimäärin (työpaikoista yli 1/3, kun koko maassa hieman yli 1/5) - Palvelusektorin osuus työpaikkojen määrästä pienempi kuin maassa keskimäärin. On kuitenkin ollut koko 2000 luvun kasvava toimiala teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden merkityksen vähetessä - Liikevaihdosta teollisuuden osuus noin 40 % - Alueen erikoistumisaloja ovat puu- ja rakennustuoteteollisuus, metalliteollisuus sekä maa- ja metsätalous. Bioenergiaklusteri on puu- ja rakennustuoteteollista, metalli- ja maa- ja metsätalousklusteria yhdistävä klusteri. Energia-ala, erityisesti bioenergia, on seutukunnan vahvuus, jolla on hyvät edellytykset kasvaa koko maan keskiarvoa nopeammin.
Kehittämistoiminta, organisointi TYÖVALIOKUNTA = Kunnanjohtajat SEUTUEDUSTAJISTO = Seudun kuntien johtavan luottamushenkilöt + kunnanjohtajat SEUDUN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ = Kehittämisyhtiöistä, kunnista, oppilaitoksista ja yrittäjistä koottu ryhmä Seutuohjelma ja prosessit Kehittämistoimenpiteitä Kehittämistoimenpiteitä Kehittämistoimenpiteitä
K O K O N A I S U U S - VA S TA A S E U T U E D U S TA J I S T O LUONNONVAROJA PITKÄLLE JALOSTAVA, OSAAVIEN IHMISTEN JA VERKOSTOJEN YRITTELIÄS, PALVELEVA JA VIIHTYISÄ POHJOINEN KESKI-SUOMI MENESTYVIÄ TYÖNANTAJIA Yritykset menestyvät ja uusia perustetaan Työpaikat pysyvät ja uusia syntyy OSAAVAA TYÖVOIMAA Halu oppia ja kouluttautua Uusia koulutusmahdollisuuksia VETOVOIMAA Houkutteleva ja kilpailukykyinen asuin- ja työympäristö Tasapainoinen väestörakenne KEHITTÄMINE N PERUSTUU YHTEISEEN ENNAKOINTII N p r o s e s s i k a r t t a - v a s t a a k e h i t t ä m i s t y ö r y h m ä
Saarijärven Viitasaaren seutukunta EU:n perustamissopimuksen mukainen Eu I-tukialue: mm. investointituet Totuttu tekemään yhdessä asioita Yhteisen tekemisen kulttuuria on jo olemassa Yhteinen ympäristöterveydenhuolto tulossa 2013
Luonnollinen väestölisäys ja kokonaisnettomuutto (henkeä) seutukunnittain 1995-2008 Jyväskylä Keski-Suomi Joutsa Äänekoski Keuruu Jämsä Saar. -Viit. -9000-6000 -3000 0 3000 6000 9000 12000 15000 18000 21000 24000 27000 Luonnollinen väestölisäys Kokonaisnettomuutto Lähde: Tilastokeskus
Väestöennusteen mukainen muutos (henkeä) 2010-2030 verrattuna vuoteen 2007 2007 2010 2015 2020 2025 2030 Joutsan sk 6034-115 -180-180 -160-160 Jyväskylän sk 166307 6000 12400 17450 21400 24300 Jämsän sk 26343-350 -630-800 -850-900 Keuruun sk 12999-500 -950-1250 -1430-1600 Saarijärven-Viitasaaren sk 34555-1100 -2100-2750 -3200-3600 Äänekosken sk 23398-300 -500-630 -730-850 Keski-Suomi 269636 3650 8000 11900 15000 17150 Lähde: Tilastokeskus (toukokuun 2007 väestöennuste)
Työikäisen väestön (15-64 v.) muutos seuduittain 2006-2030 (2006=100) 105 100 95 90 85 80 75 70 65 2006 2010 2015 2020 2025 2030 Koko maa Keski-Suomi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Saar.-Viit. Äänekoski Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2007
TULEVAISUUS 5000 4500 4000 3500 3358 3409 3442 3502 3565 3656 3751 3868 3960 4038 4136 4213 4306 4383 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2309 2336 2196 2238 2070 2090 1993 1773 1780 1763 1783 1815 1862 1915 1210 1246 1271 1287 1306 1344 1362 1386 1370 1405 1388 1404 1402 1435 375 383 408 432 444 450 474 489 520 543 552 571 595 612 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Yht. 65-65 - 74 75-84 85 - Wiitaunionin ikääntyneen väestön kehitys ikäluokittain vuosina 2007-2020
TULEVAISUUS 7000 6000 5000 4744 4778 4803 4881 4987 5099 5242 5348 5472 5573 5672 5807 5909 6029 Yht 65-4000 65-74 3000 2434 2441 2427 2470 2525 2602 2716 2772 2882 2905 3028 3137 3216 3263 75-84 85-2000 1774 1753 1771 1779 1802 1805 1821 1844 1846 1919 1877 1896 1899 1952 1000 0 536 584 605 632 660 692 705 732 744 749 767 774 794 814 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 SAARIKAN ikääntyneen väestön kehitys ikäluokittain vuosina 2007-2020
Viiden kunnan yhdistymisselvitys 2010 (vahvan isäntäkunnan malli) Kyyjärvi Kivijärvi Kannonkoski Viitasaari Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi, Viitasaari Saarijärvi Yht. n. 22 590 as.
Jokivarsikuntien yt-alue Kinnula Peruspalveluky Selänne Pihtipudas Keski-Suomi Petäjävesi Jyväskylä Järvi- Pohjanmaa Kyyjärvi Keuruu Karstula Kivijärvi Saarijärvi Multia Kannonkoski Viitasaari Äänekoski 20 300 as. Uurainen Laukaa Muurame Toivakka Kysteri yt-alue Konnevesi Hankasalmi Yhteistoiminta-alueet (myös selvitystapauksissa) Wiitaunioni ja Kinnula. (14 054 as.) Saarikka (20 400 as.) Jyväskylä ym. (144 307 as., aiesopimus) Laukaa ym. (45 756 as., aiesopimus) Jämsä ym. (26 300 as.) Jämsä Joutsa Luhanka Kuntajakoselvitysalue Kuhmoinen VM/KUNTA/SS 24.2.2009 tilanteen pohjalta
Selvityksen sisältöä Tulevaisuuden sote-malli, suuremmat alueelliset kokonaisuudet? Saarikan kunnat sekä Viitasaari, Pihtipudas ja Kinnula muodostavat Pohjoisen Keski-Suomen palvelujen järjestämisestä vastaavan kuntayhtymän. Äänekoski voi tarvittaessa myöhemmin liittyä kuntayhtymän jäseneksi. Pohjoinen K-S TH:n yhteistyön tiivistämistä Saarikan, Viitasaaren seudun ja Äänekosken kesken voitaisiin työstää lisää Alueella voitaisiin jatkossakin turvata hyvät peruspalvelut, joita vahvistettaisiin sairaanhoitopiirin tuella eteentyönnetyllä erityissairaanhoidolla ja tasokkaalla keskitetyllä ilta- ja osittaisella viikonloppupäivystyksellä Äänekoskella
Vallitsevasta tilanteesta vielä Sote-kuntayhtymä Perusturvaliikelaitos Saarikka 2009 sosiaali- ja terveystoimen järjestämisvastuu. Sisäinen tilaajatuottajamalli. Wiitaunioni + Kinnula: kunnat tilaajina
Perusturvaliikelaitos Saarikka perustettu 2009 alusta, sosiaali- ja terveystoimen järjestämisvastuu kuntayhtymässä, Wiitaunionilla oma alue. Saarikassa työ hyvällä alulla: palveluiden myöntämisen kriteerit yhtenäistetty, yli 75 v palvelurakenneselvitys valmis, kustannustason nousu vuosittain n. 2% Saarijärven tk:n saneeraus käynnissä 11 milj euroa. Wiitaunionissa exit valmisteilla Syvenevää yhteistyötä tarvitaan niin Wiitaunionin kuin Saarikankin sisällä, yhteisesti toteutettu mm. perhehdoidon toimintaohje, palvelusetelikäyntö Wiitaunionin ja Saarikan alueen yhteinen ympäristöterveydenhuoltoalue Äänekosken suunta on myös mielenkiintoinen, isäntäkuntamalli selkeä, yhteistyömahdollisuudet kannatta selvittää
Perusturvaliikelaitos Saarikan omistajakunnat ovat asettaneet taloudelle + 2% vuosittaisen kasvun rajan. Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa huomattavaa tuottavuuden kasvattamista Saarikan toiminnassa. Saarikan tavoitteena on vähentää pitkäaikaishoivan paikkoja (laitoshoidon paikkoja). Valtakunnallinen suositus tulee olemaan 1 % yli 75-vuotiaista, nyt todellisuus 6%. Tätä myötä tehostettujen asumispaikkojen tarve kasvaa.
Yli 65-vuotiaiden osuus väestön kasvusta Ennuste: koko maassa v. 2030 lähes 25 % väestöstä Saarijärvellä nyt: - asukkaita n. 10 500, yli 65 v. n. 2 400 eli n. 23 % Saarikan sos. Ja terveyskuntayhtymä: Saarijärvi. Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi - asukkaita n. 20 300, yli 65 v. yli 4 800 eli n. 24 % Uusia, innovatiivisia ratkaisuja vanhustenhuoltoon tarvitaan! Työtä paljon jäljellä vielä nykyisissäkin yhteistoiminta-alueissa
Sivulanpellon asemakaava
Sivulanpellon asemakaava, rakennusoikeus Sivulanpellon asemakaavalla muodostuu rakennusoikeutta seuraavasti: AP, AP/s-1 korttelialueille 3943 k-m2 Y-2 korttelialueelle 2981 k-m2 AKPY korttelialueille 9900 k-m2 AK- korttelialueelle 2850 k-m2 Puistoalueelle 100 k-m2 (kesäkahvila, kioski) Uimaranta-alueelle (vv -1) 50 m2
Sivulanpellon asemakaava, yleissuunnitelma vuodelta 2009 Vuonna 2009 Sivulanpellon alueelta laadittiin yleissuunnitelma (vaihtoehtoja).
Sivulanpellon asemakaava, yleissijainti Visiokuva Pekka Pekkalan voittaneesta ehdotuksesta.
Sivulanpellon asemakaava, asumisoikeusyhdistys Omatoimi Visiokuva puukerrostalosta Asumisoikeusyhdistys Omatoimi
Arkkitehdin piirtämä näkymä yhteistilasta
Kiitos!